Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus uudistuu Kuntamarkkinat Ilari Soosalu, Tero Tyni, Sanna Lehtonen

2 2

3 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 24 % Avustukset 6 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 1 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot ja investoinnit) (Lasten päiväkoti- ja perhepäivähoito siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen) Opetus- ja kulttuuritoimi 29 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 17 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Verotulot 47 % siitä: kunnallisvero 40 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 4 % Käyttötal. valtionosuudet 17 % Toimintatulot 24 % siitä: myyntitulot 13 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Arvioidut tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 46,1 mrd. 3 Netto n. 18 mrd. Lähde: PPB/Kuntaliitto

4 Hallitusohjelma Kunnan talouden näkökulmasta Tehtävät ja velvoitteet» Kuntien tehtävien vähentäminen» Kelpoisuusehtojen väljentäminen» Yksityiskohtainen toimenpideohjelma (9/2015)» Ministeriöiden yksityiskohtaiset esitykset (12/2015) Kuntakokeilut Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa Indeksikorotusten jäädyttäminen Sote uudistus, aluehallintouudistus Valtionosuus ja verotusmuutokset 4

5 Mitä hallitusohjelmassa oli rakennepoliittisista uudistuksista? Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueidenpohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluidenjärjestämisestä alueellaan. Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Selvityshenkilöhanke, ei sisällöllistä käsittelyä 5

6 Itsehallintoalueet ja talous, Pöysti et al. Omat tulot ja menot sekä varat, velat ja vastuut Oma Kirjanpito ja tilinpäätös, kustannuslaskenta, strategia JTS:ssa oma rahoitusasematavoite Sote-bkj» Valtion rahoitusmallissa -> osa valtion kehystä» Muissa rah.malleissa -> oma kehys Miten alueet allokoituvat alaspäin? Oma talouden tasapainovelvoite ja alijäämien kattamisvelvollisuus Aluehallinnon finanssipoliittinen säännöstö 6

7 Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman vaikuttavuus HO

8 Omaisuus ja vastuut, SHH Voimaanpanolakien valmistelun yhteydessä on tarpeen arvioida, miten vastuiden ja varallisuuden siirrot vaikuttavat kuntien alijäämään tai ylijäämään sekä velkaan samoin kuin omaisuuden ja vastuiden siirtojen yksityiskohdat ja toteuttamistavat. A) tarvittava omaisuus jää nykyisille omistajille (kunnille ja kuntayhtymille) vuokra/leasing B) tarvittava omaisuus siirtyy itsehallintoalueen omistukseen, käyvästä arvosta, irtain kparvosta Ei tarpeellinen kiinteistömassa? Verovapaus 5v. 8

9 Omaisuus jatkoa Omaisuusjärjestelyjen toteuttamiseksi ja itsehallintoalueiden ja kuntien tarpeisiin tarpeettomaksi jäävän omaisuusmassan hallintaan ja kehittämiseksi on tarpeen perustaa joko» itsehallintoalueiden yhteinen yhtiö nykyisiä erityisvastuualueita vastaaville alueille» tai vähintäänkin kullekin itsehallintoalueelle oma yhtiö Yhtiölle pitäisi siirtää ainakin purkautuvien kuntayhtymien sellainen omaisuus, joka ei siirry itsehallintoalueiden omistukseen Kuntien omaisuus voisi jäädä edelleen kunnille, jolleivät ne sopisi toisin. 9

10 Keskeisimmät rahoituskysymykset jakaantuvat neljään 1. Sote-alueen rahoitus Itsehallintoalueen verotusoikeus vai valtion rahoitus Monikanavarahoituksella vai ilman 2. Kuntiin jäävien palvelujen rahoitus Kahteen edelliseen verotukseen liittyvät kysymykset Verotulojen tasausjärjestelmä Verojen vähennykset >> Kummallakin on merkitystä rahoitettavan alueen taloudelliseen kantokyvyn lisäksi verotuksen progressiivisuuteen 3. Omaisuusjärjestelyt Näiden diojen fokus kohdassa 1, kohtaa kolme ei käsitellä lainkaan 10

11 Sote-alueen rahoitus - lähtökohtia Vallitseva käsitys (Pöysti, Rehula 4.9., Kalli ykkösaamu 2.9.) on ensivaiheen valtion rahoitusvastuu, mutta myöhemmässä vaiheessa verotusoikeus» Asialla on merkitystä verotuksellisesti kohtaannon takia,» sote-alueen kannalta asialla on voimakas autonomiaelementti Myös monikanavarahoitukseen liittyvä ho-kirjaus» Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema Sote-budjettikehys 11

12 Sote-alueen rahoitus alueille ja rahoituksen riittävyys Avoimia kysymyksiä ensi vaiheessa (alueella ei verotusoikeutta)» Miten valtion rahoituksen jako eri sote-alueiden välillä? THL:n tarve-indikaattorit lienevät parhaimmat mahdolliset jakoperusteet, niissäkin on puutteita, jotka olisi sama uudessa mallissa korjata (esim. mallin ei välttämättä tarvitse olla yksinkertainen, esimerkiksi muuttujien määrää voi kasvattaa)» Miten uudistus vaikuttaa palvelujen kokonaiskustannuksiin vrt. ho-tavoite 3 mrd. euroa Palvelutason harmonisointi, joka on koko harjoituksen isoimmista tavoitteita, antaa paineita kustannusten nousulle. Jos niillä alueilla, missä palveluja on tarjottu huonosti, tasoa nostetaan, jostain pitäisi leikata, mikä on tunnetusti vaikeaa Tavoite 3 mrd. euron säästöstä on alle kymmenen vuoden perspektiivillä optimistinen, vaikka esim. Aallon laskelmat tukevatkin laskelmissa on vakavia puutteita esimerkiksi laitoshoidon purkamisen osalta Alkuvaiheessa on odotettavissa lisäkustannuksia» Onko alueella oikeus tehdä alijäämää, ja jos on, kuinka alijäämä katetaan 12

13 Sote-alueen sisäinen rahoitus Se, miten sote-alue organisoituu sisäisesti, vaikuttaa luonnollisesti kustannuksiin» Oman toiminnan kustannukset Eri sote-alueen alueilla on totuttu erilaisiin palvelukäytäntöihin (esim. laitosvaltaisuus), palvelujen kustannuksiin (kokonais- ja yksikkökustannukset), palveluvalikoimaan (esim. hoitoon pääsyn kriteerit) näitä lienee syytä tasoittaa» Yksityisten palvelujen osuus» Kuntien omistamat sote-palveluyhtiöt? Miksi kunta hyötyy siitä, että alkaa toimialansa ulkopuolella palvelujen tuottajaksi? 13

14 0:55 7:37, 12:12 -, 14:40 16:15, 20:12 14

15 10/15: Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta 4/16: Järjestämislaki lausuntokierrokselle 10/16: HE eduskuntaan 1/19: Järjestämisvastuu sotealueille Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen 15

16 18

17 19

18 Kerroin valtionosuusjärjestelmään? 20

19 0:55 7:37, 12:12 -, 14:40 16:15, 20:12 21

20 sote-alueen vos-järjestelmä 22

21 23

22 milj. / vuosi 24