Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kenttäkoetulokset 2017

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

RaHa-hankeen kokemuksia

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kuminan perustaminen suojakasviin

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasveista biokaasua

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Luomutilojen tuki-ilta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

KERÄÄJÄKASVIKOE MUSTIALASSA

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Transkriptio:

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista, LUKEKAS-kokeesta 2015 Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta 2 Teppo Tutkija 1

Kilpailu näkyy puinnin jälkeenkin Ruutujen etuosissa ohra oli heikkoa. Nyt on aluskasvi siinä rehevintä. 3 Hannu Känkänen Mustialan ravinneresurssikokeen ohra kasvoi hyvin Lajikkeena melko aikainen Elmeri 4 Hannu Känkänen 2

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön Kenttäkoe Mustialassa kerääjäkasvien syyskasvuston hyödyntämisestä Selvitetään syyssadon käyttöä rehuna tai biokaasun raaka-aineena Kaksi tuotantosuuntaa: Karjatila (A) ja viljatila (B) Karjatilalla osa ravinteista lannassa (liukoinen N 40 kg/ha) Pääkasvi melko aikainen ohra Kuva Matti Ylösmäki 5 Hannu Känkänen Kerääjiä aluskasveiksi ja puinnin jälkeen Aluskasveina Italianraiheinä, kaksi siemenmäärää: 7 ja 20 kg/ha Monivuotisten heinälajien seos: englanninraiheinä, timotei, nurminata, ruokonata (6+2+4+4 kg/ha) Puna-apilan ja italianraiheinän seos (6+7 kg/ha) Valkoapila 7 kg/ha (vain B eli viljatilalla) Ohran puinnin jälkeen kylvettynä Öljyretikka (20 kg/ha) Yhdistelmänä Aluskasvina kasvaneeseen puna-apilaan öljyretikkaa 6 Hannu Känkänen 3

Mittauksia ja havaintoja Kasvustojen tiheys ja lajien välinen kilpailu Ohran kasvu, jyväsadon määrä ja laatu Kerääjäkasvien biomassan määrä syksyllä Kasvimassan kelpoisuus rehuksi ja biokaasutukseen Arvioita ympäristövaikutuksista Korjatun biomassan typpipitoisuuden ja typpisadon perusteella Sängen ja juuren osuus arvioidaan aiempien koetulosten avulla Vaikutus typen huuhtoutumisriskiin Myös merkitystä fosforin huuhtoutumisen kannalta tarkastellaan 7 Hannu Känkänen Koe kylvettiin hyvissä oloissa, vaikka myöhään Vasta 27.5. sateiden vuoksi Maa oli kuohkeaa Kosteutta maassa ja myöhemmin ilmasta Siemen painui tavoiteltua (1 cm) syvemmälle Ohra poikkeuksellisesti aluskasvin jälkeen 8 Hannu Känkänen 4

Kasvu lähti alkuun niin kuin pitääkin Ohra vahvaa, aluskasvi pientä. Rikkakasvit torjuttiin 2.7. Express 50SX ja MCPA Apila reagoi, muttei kuollut 25.6. 16.7. 9 Hannu Känkänen Italianraiheinä kasvaa apiloita vahvemmin Lehdet vaakatasossa ohrakasvustossa Suoriksi nostettuna lehdet yltävät lähes ohran tähkiin saakka Lukekas Jokioinen 8.7. Mustiala 16.7. 10 Hannu Känkänen 5

mutta tähkä kurkotteli taivaita Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Yksi lisätarve aluskasvien lajikekokeille. Meroa-lajike tähkällä 20.8.2015 11 Hannu Känkänen Lähes kaikki ruudut puitiin tuleentuneena Myöhäisestä kylvöstä ja viileästä kesästä johtuen vasta 27. elokuuta Sitä ennen Karjatilalla ohra korjattiin apila-raiheinäseoksen päältä myös kokoviljana. Kaksi viikkoa Kokoviljan korjuun jälkeen Kuva Kirsi Raiskio 5. elokuuta Puintipäivänä Kuva Kirsi Raiskio 12 Hannu Känkänen 6

Öljyretikka päästiin kylvämään kuukauden verran turhan myöhään, 3.9.2015 13 Hannu Känkänen Öljyretikka taimettui hyvin Mutta kasvuaika loppuu auttamatta kesken kattavan peitteen saavuttamiseksi saati korjattavan kasvimassan tuottamiseksi. Kuva Katariina Manni 30. syyskuuta 14 Hannu Känkänen 7

Kasvustoja noin viikko sitten, 30.9.2015 Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotiset heinät Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi Kuvat Katariina Manni 15 Hannu Känkänen Saako viileän kesän kerääjästä kerättyä biomassaa? 16 Hannu Känkänen 8

Ja millaista biomassaa? Se näkee, ken kokee. Kiitos! 17 Hannu Känkänen 9