Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

RaHa-hankeen kokemuksia

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kerääjä- ja aluskasvit

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Ravinteet vesiin vai satoon?

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Luomutilojen tuki-ilta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kuminan perustaminen suojakasviin

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Timo Lötjönen MTT Ruukki

SANEERAUSKASVIT 2016

Hamppu viljelykiertokasvina

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013 VIHERLANNOITUSOPAS JOUKO KLEEMOLA

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Ympäristö ja viljelyn talous

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kenttäkoetulokset 2017

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Maan kasvukunnon korjaaminen

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Faktat, havainnot ja kokemukset

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Biologinen typensidonta

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Transkriptio:

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014

Miksi?

USGS/NASA Landsat program 3

Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg 140 kg Sateisuus? Edeltävä kasvukausi? 930 kg 84 kg Pasi Valkama Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Kokemuksia fosforin huuhtoutumisesta 61 kg 6 kg 24 kg 3 kg Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta pelloilta Maataloustieteen Päivät 2010 Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Peltomaan laadusta huolehtiminen

Muutokset viljelykäytännöissä Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan orgaanisen aineksen määrä vähentynyt

Lisää vihreää kasvipeitteisyyttä

Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattaa maata Lisää maan eloperäisen aineksen määrää Lisää monimuotoisuutta

Alus- ja kerääjäkasvit

KYNNÖS/SÄNKI/KERÄÄJÄKASVI KUVA TÄHÄN

Tavoitteita 1.Typen keruu huuhtoutumiselta ( satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen ( lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 3. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito ( ravinteikkain maa viljelykäyttöön, lisää orgaanista ainesta, maan murustaminen) 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta

Alus- ja kerääjäkasvikokeet RaHa-hankkeessa Havaintokokeita vapaaehtoisten viljelijöiden pelloilla 2010-2013 Kokeita noin 25 tilalla Aluskasveina heinät: italian- ja englannin raiheinä, timotei, nurminata, heinäseos Aluskasveina apilat: puna-apila, valkoapila, persianapila Sadonkorjuun jälkeen: öljyretikka, muokkausretiisi Eri kylvötapoja, siemenmääriä, muokkaustapoja Lohkoilta otettu maanäytteitä sadonkorjuun aikaan, syksyllä ja keväällä Liukoisen typen pitoisuus Lohkoilta otettu kasvustonäytteitä Kuiva-aine ja typpipitoisuus Tietoja kokeista ja valokuvia: www.ymparisto.fi/raha > havaintokokeet

1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Parhaimmat kokemukset: Italianraiheinä aluskasvina keväviljoilla Kylvömäärät 5-15 kg/ha

N kg/ha Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ohra + kynnös 8.11.2011 Ohra+italian raiheinä 8.11.2011 Härkäpapu + kynnös 26.10.2011 Härkäpapu + italian raiheinä 26.10.2011 20-50 cm 20,4 12,2 15 6,7 0-20 cm 17,6 8,9 17,5 10,7

1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Parhaimmat kokemukset: Italianraiheinä aluskasvina kevätviljoilla Italianraiheinä aluskasvina härkäpavulla

Kuva: Jarkko Hovi /RaHah-anke

30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha 25 20 15 10 5 0 8.9.2011 26.10.2011 4.5.2012 Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu 20-50 cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR 20-50 cm

Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke

Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke

2. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitus viljavuotena viljelemällä palkokasveja aluskasveina (valkoapila, puna-apila) RaHa-hankkeessa kokemusta Valkoapilan ja italianraiheinä seoksesta Persianapilan ja italianraiheinä seoksesta Vaikuttaa kasvinsuojeluun Suositellaan viljeltäviksi seoksina Eivät lisää typen huuhtoutumisen riskiä 22

N kg/ha 20 Aluskasvin vaikutus maan liukoisen typen pitoisuuteen 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 ir+valoapila 10.9.2012 sänki 10.9.2012 ir+valoapila 25.10.12 sänki 25.10.12 0-20 cm 9,4 8,5 7,9 10,7 20-50 cm 9,5 9,5 6,7 7,4 23

3. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Lisää orgaanista ainesta Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja Parantaa maan muokkautuvuutta

Talviaikainen kasvipeitteisyys

Italianraiheinä + ohra aluskasvina? 26

27

28 Kuvat: Markus Gustaffson / RaHa-hanke

29

30

31

32

33

34

35

4. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallinta Kilpailu rikkakasveja vastaan peittävällä kasvustolla Öljyretikka ja sinappi ankeroisen torjunnassa Viljelykierron monipuolistaminen Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke

Viikon ero kylvöajassa! 37

Vaikutus rikkaruohoihin? 38

Esimerkki aluskasvin viljelystä Kylvetään italianraiheinää 7-10 kg/ha aluskasviksi kylvön yhteydessä erillinen kylvö kevätviljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä hajakylvö pintaan Aikaisella kylvöllä ja siemen multaamisella hyvä lopputulos Lopetus myöhään syksyllä / tai keväällä

Millainen on hyvä aluskasvi? Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila 2-6 20-61 Puna-apila 4-10 34-85 Persianapila 2-10 9-45 Italianraiheinä 5-15 10-31 Muut monivuotiset heinät 5-15 13-26 Timotei 5-12 17-41 Seokset Italianraiheinä + valkoapila 5-10 + 2-8 10-21 + 20-82 Timotei + puna-apila 3-10 + 2-8 8-26 + 17-68 Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka 5-15 21,55-64,65

Mitä ensi vuonna? Aluskasvi kevätviljoille Aikaisin puitavat Kaltevat lohkot Aluskasvi härkäpavulle ja herneelle Syysviljalle tai öljykasville? Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Lisätietoja www.ymparisto.fi/raha

Lisää vihreää kasvamaan

Kiitos!