FITS on suomalainen liikennetelematiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Transportation Systems (älykkäät liikennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tietoja viestintätekniikan yhdistämistä liikenteeseen. 1/2003 uutiset Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenteen telematiikkayksikkö, Tiehallinto; ohjelman internet-sivut: Viking tuo telematiikkaa Pohjois- Eurooppaan Hankalat sääolot häiritsevät usein pohjoisen Euroopan liikennettä. Liikenneongelmia voidaan helpottaa käyttämällä liikenteen hallinnassa hyväksi uusinta tieto- ja viestintätekniikkaa eli telematiikkaa. Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Saksan maakunnat Schleswig-Holstein, Mecklengburg-Vorpommern, Niedersachsen ja kaupungit Hampuri sekä Bremen yhdistivät voimansa vuonna 1995 Viking-hankkeeseen, jonka tarkoitus on edistää liikenteen älykästä hallintaa. Älykkäiden liikennejärjestelmien edut saadaan parhaiten hyödynnettyä, jos eri maiden tienkäyttäjät voivat luottaa palvelujen jatkuvuuteen ja yhtenäisyyteen eri maissa. Viking-hanke myös jakaa tietoa liikenteen hallinnan palveluista ja järjestelmistä eri maissa edistääkseen Euroopan laajuisen liikenneverkoston (Trans-European Network for Transport TEN) kehittämistä. Lisätietoja sivulla 7 Sisällys 2 Liikenne paranee älykkäällä hallinnalla 3 Digiroad-järjestelmän toteutus etenee 4 Muuttuvat nopeusrajoitukset lisäävät turvallisuutta 6 Telematiikan palvelun laatu 7 Viking-ohjelman perustietoja Liikenteen sujuminen ja ruuhkat selville matkapuhelinten avulla Tiehallinto on kokeillut liikenteen ruuhkatietojen keräämistä matkapuhelimien avulla yhteistyössä Radiolinjan kanssa. Ajoneuvojen keskimääräiset matkaajat välitetään Tiehallinnon liikennekeskukseen, josta mm. ruuhkia koskevia tietoja voidaan välittää edelleen autoilijoille. Tiedot kerätään tiellä liikkuvista matkapuhelimista, mutta puhelimen haltijaa ei tunnisteta, joten kenenkään yksityisyys ei vaarannu. Tulevaisuudessa autoilijat saavat entistä luotettavampia ja kattavampia ruuhkatietoja sekä -ennusteita. Matkat voi sovittaa pahimpien ruuhkien ulkopuolelle tai vaihtoehtoiselle reitille. Tai ainakin voi ennakoida sen, milloin on perillä mökillä saunaa lämmittämässä tai työpaikalla töiden ääressä. Liikenteen seuranta Suomessa on perustunut kahteen päätekniikkaan. Vanhempi 1980-luvun lopusta saakka käytössä ollut tekniikka kerää induktiosilmukoiden avulla pistekohtaista liikennetietoa mm. liikennemääristä, nopeuksista ja ajoneuvotyypeistä. Toinen menetelmä on perustunut rekisterikilpien tunnistamiseen kameroiden ja kuvantulkintatekniikan avulla, joilla on saatu linkkikohtaista tietoa matkaajoista ja nopeudesta. Menetelmä on käytössä Kehä I:llä sekä valtatiellä 4 Lahden ja Heinolan välillä. Rekisterikilpien tunnistamiseen perustuvassa järjestelmässä tiedot tallennetaan vain matka-ajan määrittämiseen tarvittavaksi ajaksi. jatkuu sivulla 2
Sivu 2 Viking-uutiset Liikenne paranee älykkäällä hallinnalla Tiehallinto viimeistelee parhaillaan ajantasaisen liikenteen seurannan yleissuunnitelmaa vuosille 2003-2007. Suunnitelmassa esitetään kiireellisimmin rakennettavat liikenteen seurantajärjestelmät tieverkolle ja niiden vaatima rahoitus. Suunnitelma pyrkii yli 400 pistemittausaseman ja yli 20 matka-aikamittausvälin toteuttamiseen lähivuosina. Älykäs liikenteen hallinta parantaa matkustamisen ja kuljettamisen varmuutta ja sujuvuutta ja lisää turvallisuutta. Uudet tieto- ja viestintätekniikat antavat uusia keinoja liikenteen hallitsemiseksi aikaisempaa tarkemmin ja tehokkaammin. Liikenteen hallintaa kehittämällä nykyistä liikenneverkkoa voidaan hyödyntää enemmän alhaisemmilla kustannuksilla. Tieto- ja viestintätekniikoiden yhdistämistä liikenteeseen kutsutaan telematiikaksi. Uusin mobiili tieto- ja viestintätekniikka, joka kulkee liikkujien mukana, mahdollistaa telematiikan tehokkaan käyttämisen liikenteessä. Telematiikasta käytetään kansainvälisesti nimitystä älykkäät liikennejärjestelmät, Intelligent Transportation Systems, ITS. Liikenteen älykkyys merkitsee sitä, että liikkujilla ja liikenteen palvelujen tuottajilla on koko ajan käytössään tarvitsemansa ajan tasalla oleva oikea tieto, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla tuotettuna. Lento- ja junaliikenteessä liikenteen ohjauskeskukset hallitsevat liikkumista keskitetymmin kuin tieliikenteessä, mutta kasvava liikenne vaatii yhä enemmän ohjausta ja valvontaa myös tie- ja vesiliikenteessä. Liikenteen hallintaan kuuluu tarvittavien seuranta- ja tietojärjestelmien lisäksi liikenteen tiedotus, liikenteen ohjaus, liikennehäiriöiden hallinta, liikenteen kysynnän ohjaus sekä valvonta. Matkapuhelinpaikannus säilyttää yksityisyyden suojan jatkoa sivulta 1 Kaikkia matkapuhelimia ei ole tarpeen edes havaita luotettavan arvion muodostamiseksi liikennetilanteesta. On arvioitu, että vilkkailla pääteillä riittää, kun viidellä prosentilla autoista on havaittu matkapuhelin. Lisätietoja matkapuhelinpaikannuksesta: Liikenneinsinööri Timo Karhumäki puhelin 0204 22 2448 timo.karhumaki@tiehallinto.fi Näiden järjestelmien tuottama tieto on ollut hyvää ja toimivuus luotettavaa, mutta esimerkiksi sääolosuhteet haittaavat rekisterikilpien tunnistamista. Matkapuhelimien käytölle liikennetietojen keruussa on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet, sillä esimerkiksi vuoden 2001 lopussa sadasta suomalaisesta 80:llä oli matkapuhelin. Matkapuhelinpaikannus on matka-ajan mittaamisessa vaihtoehto erityisesti kuvantulkintatekniikkaan perustuvalle rekisterikilpien tunnistusmenetelmälle. Yksityisyyden suoja ei Radiolinjan matka-aikapalvelussa vaarannu, koska matkapuhelimia seurataan vaihtuvilla koodeilla täysin anonyymisti vain ennalta määrätyissä pisteissä. Järjestelmä seuraa, milloin koodi ohittaa seurantalinkin alkupisteen A ja milloin se ohittaa seurantalinkin loppupisteen B. Matka-ajan laskennan jälkeen koodia ei enää tarvita. Järjestelmän toiminta perustuu siihen, että tiettyä reittiä kulkeva matkapuhelin vaihtaa tukiasemaa aina lähes tarkalleen samassa pisteessä. Tukiasemien sijainti rajoittaa hieman pisteiden sijoittelua, mutta siihen on mahdollista vaikuttaa mm. tukiasema-antennien suuntakuvioita muuttamalla. Näin il- moittautumispiste voidaan sijoittaa melko tarkasti haluttuun paikkaan. Muuten menetelmä hyödyntää matkapuhelinverkon normaalia tietoliikennettä, eikä edellytä muutoksia verkkoon tai matkapuhelimiin. Radiolinjan markkinaosuus Suomen matkapuhelinliittymistä on noin 30 %. Lisäksi tieto saadaan Radiolinjan verkossa vierailevista (roaming) matkapuhelimista. Matka-aikahavaintoja saadaan kaikista päällä olevista matkapuhelimista. Mitä enemmän liikennettä seurantalinkillä on, sitä luotettavammin matkaajat kasaantuvat tietylle aikavälille, ja poikkeamien merkitys pienenee. Muita huomioitavia häiriötekijöitä mittauksen kannalta ovat esimerkiksi lähellä tietä kulkeva juna tai linja-auto, jossa on paljon matkapuhelimia. Jos menetelmä osoittautuu kannattavaksi, voidaan sitä hyödyntää siellä, missä matka-ajan mittausta ei tällä hetkellä ole. Lisäksi menetelmällä voi olla käyttöä ennalta tiedossa olevien tapahtumien - juhlapyhien, tietöiden, erikoiskuljetusten tai yleisötilaisuuksien - aiheuttamien häiriöiden havaitsemisessa.
Viking-uutiset Sivu 3 Digiroad- järjestelmän toteutus etenee Telematiikka ei voi toimia pelkästään perinteisen kartan, paperille painetun maaston kuvauksen, perusteella. Tietoja viestintätekniikkaa varten paikkatietojen on oltava numeerisessa muodossa ja sijaittava yhtenäisessä tietokannassa. Tietojen pitää olla myös niin tarkkoja, että digitaaliset kartat käyvät yksiin satelliittien antaman paikkatiedon kanssa. Valmisteilla olevaan Digiroad-tietojärjestelmään kootaan tiedot Suomen tieja katuverkon geometriasta 1-3 metrin tarkkuudella, teiden tärkeimmistä ominaisuuksista, liikenneterminaaleista sekä joukkoliikenteen pysäkeistä. Digiroadin toteuttaja on Tiehallinto, joka kerää parhaillaan tietoa noin 700 Suomen taajamasta. Päätieverkon ja osa 60 suurimman kaupungin tiedoista on jo koottu, mutta Digiroad-hanke kokonaisuudessaan valmistuu vasta vuoden 2003 syksyllä. Kaikkiaan Digiroad kattaa noin puoli miljoonaa tie- ja katukilometriä. Digitaalista karttaa edellyttäviä reitinsuunnittelu- ja ajoneuvonavigointijärjestelmiä on jo käytössä useimmissa Euroopan maissa. Ruotsissa ja Norjassa kehitellään Digiroadia vastaavia järjestelmiä. Digiroad mahdollistaa mm. ennen matkaa tapahtuvan reitin suunnittelun, matkanaikaisen navigoinnin, pelastusyksiköiden ohjaamisen onnetto- muuspaikalle sekä joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelut. Suomen tie- ja katuverkosta on jo olemassa digitaalista tietoa, mutta se on hajallaan eri tietokannoissa. Tiehallinnolla on rekisteri yleisistä teistä, kun taas Maanmittauslaitoksella on tiedot melkein kaikkien Suomen teiden geometriasta. Suurimmilla kaupungeilla on tietoja omista kaduistaan ja alueistaan ja metsäteollisuudella taas metsäautoteistä, mutta yhtenäistä tietokantaa koko Suomen tieverkosta ei vielä ole olemassa. Digiroad on luonteeltaan perusrekisteri, ja se tarvitsee tuekseen myös säädöksiä, joita on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa työryhmässä. Digiroadin johtoryhmään kuuluvat Tiehallinto, liikenne- ja viestintäministeriö, Maanmittauslaitos, Kuntaliitto, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry. Tiehallinto käyttää Digiroadissa konsulttina Tieliikelaitosta. Tietojärjestelmää rakentaa TietoEnator Oyj. Lisätietoja: Projektipäällikkö Jan Juslén puhelin 0204 22 2120 jan.juslen@tiehallinto.fi copyright Genimap Oy, lupa L4845/02
Sivu 4 Viking-uutiset Muuttuvat nopeusrajoitukset lisäävät turvallisuutta Muuttuvilla nopeusrajoituksilla voidaan oikein käytettynä parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Kelin mukaan ohjattujen nopeusrajoitusten toimintavarmuudesta ei ole kuitenkaan varaa tinkiä. Muuttuvien nopeusrajoitusten ja opasteiden vaikutuksia liikenteeseen on tutkittu E 18 Sääohjatulla tiellä sekä valtatiellä 1. Tutkimuksissa kerättiin tietoa ajokäyttäytymisestä automaattisilla mittausasemilla, haastateltiin kuljettajia tien varressa sekä käytiin paikan päällä havainnoimassa säätä ja kitkaa. Suomessa havaittiin jo 1980-luvulla, että liikenneonnettomuuden todennäköisyys on liukkaalla talvikelillä jopa 20-kertainen verrattuna kuivaan kesäkeliin. Kuljettajat sovittavat jonkin verran nopeuttaan kelin mukaan mutta eivät riittävästi. Kelin mukaan muuttuvilla opasteilla voidaan välittää kuljettajille tietoa olosuhteista ja ohjata ajamista usein nopeastikin vaihtuvien olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi talvella avoimen meren läheisyydessä kulkeva tie voi olla yllättävän liukas. Kulloinkin voimassa oleva nopeusrajoitus määrätään sääohjatulla tiellä tiesääasemien tietojen perusteella ennalta sovittujen sääntöjen mukaisesti. Liukkaasta kelistä varoittava opaste sytytetään tarvittaessa. Liikennemerkkeinä käytetään kuituoptisia merkkejä. Merkeissä näkyy sisältä valaistuna tummalla pohjalla vaalea nopeusrajoitusarvo tai kuvio, joka on reunustettu punaisella. Ajonopeudet muuttuivat odotetusti Kelin huonotessa nopeusrajoituksia alennettiin talvisella moottoritiellä 80 kilometriin tunnissa ja yksiajorataisella sekaliikennetiellä jopa 60 kilometriin tunnissa. Nopeusrajoituksen alentamisen ansiosta liikenteen keski- nopeus aleni enemmän kuin se olisi alentunut pelkän huonon kelin takia. Lisäksi nopeuksien hajonta oli pienempi kuin ilman rajoituksen alentamista. Liikennevirta kulki tasaisemmin, mikä oli liikenneturvallisuuden kannalta edullista. Vaikutukset olivat samaa tasoa kuin kiinteiden talvirajoitusten vaikutusten on todettu olevan. Esimerkiksi moottoritiellä nopeusrajoituksia alennettiin kuitenkin jo alennetuista talvirajoituksista. Järjestelmän vaikutus ajonopeuksiin on suurin silloin, kun nopeusrajoitus alennetaan mustan jään kaltaisen piilevän kelivaaran takia. Kun keli paranee, nopeusrajoitus voidaan nostaa vuodenaikaan nähden korkeimpaan sallittuun arvoon. Järjestelmällä on todettu olevan käyttöä myös kesäaikana. Kesällä nopeusrajoitus voidaan alentaa esimerkiksi vesiliirtovaaran takia. On myös osoittautunut tärkeäksi, että nopeuksia voidaan alentaa turvallisemmiksi syk- Kuva: Petteri Portaankorva Ajantasaiseen liikennetilanteeseen perustuvia nopeusrajoituksia kokeillaan valtateiden 6 ja 13 liittymässä.
Viking-uutiset Sivu 5 syllä talvikelien yllättäessä tai keväällä huonon kelin jatkuessa odotettua pidempään. Nopeusrajoituksille on ominaista, että niitä ei pidetä pelkästään rajoituksina eli suurimpana sallittuna nopeutena, vaan kuljettajat kokevat ne myös nopeussuosituksiksi eli nopeudeksi, jota pitäisi ajaa. Tämä piirre näyttää korostuvan, kun nopeusrajoitukset ovat vaihtuvia. Tämän vuoksi nopeusrajoituksien ohjausjärjestelmien on oltava korkealaatuisia ja toimintavarmoja. Huonon kelin tunnistaminen ei ole helppoa. Tutkimusaineistossa oli pieni määrä havaintoja, joissa huono keli oli jäänyt järjestelmältä huomaamatta ja nopeusrajoitus oli keliin nähden liian korkea. Osoittautui, että tällaisissa (ko. osuudella onneksi harvinaisissa) järjestelmän häiriötilanteissa turvallisuus voi heiketä merkittävästi: nopeudet nousivat kohtuuttomasti verrattuna tilanteeseen ilman järjestelmää ja vieläpä huonolla kelillä. Liikenneturvallisuuden kannalta nopeusrajoituksia pitäisi kelin mukaan ohjattavassa järjestelmässä laskea rohkeasti, kun tilanne niin edellyttää. Alinta 60 km/h -nopeusrajoitusta käytettiin sääohjatulla tiellä kuitenkin huomattavan vähän. Kaiken kaikkiaan huonon kelin tunnistamisjärjestelmää on edelleen kehitettävä. Sujuvuuden parantamiseksi rajoitusta voidaan nostaa vain silloin, kun keli on varmasti hyvä. Kuljettajat hyväksyvät Useat tienvarsihaastattelut osoittavat, että kuituoptisten liikennemerkkien osoittama nopeusrajoitus ja varoitus muistetaan hyvin. Kelin mukaan ohjattuja nopeusrajoituksia myös halutaan, niitä pidetään hyödyllisinä ja tarpeellisina. Kuljettajat hyväksyvät nopeusrajoituksen alentamisen normaalia talvirajoitusta alemmaksi, kun perusteena on huono keli. Muuttuvien nopeusrajoitusten todennäköisintä käyttöaluetta ovat vilkasliikenteiset päätiet. Kuljettajat luottavat muuttuviin nopeusrajoituksiin, ja tämän takia keliohjauksen on toimittava luotettavasti. Joka tapauksessa järjestelmän edelleen kehittäminen on tärkeää. Järjestelmällä voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä liikenteen sujuvuuteen, ja tienkäyttäjät hyväksyvät sen sekä jopa vaativat sitä. Näin ollen järjestelmän kehittäminen hallitusti kokeilujen kautta on perusteltua ja tekniikan hinnan tulevaisuudessa alentuessa myös todennäköisesti entistä taloudellisempaa. Lisätietoja Tienvarsiteknologiapäällikkö Magnus Nygård puhelin 0204 22 2423 : magnus.nygard@tiehallinto.fi Muuttuvien rajoitusten vaikutusta tutkitaan Selkäharjun liittymässä Kaakkois-Suomen tiepiiri on ottanut käyttöön kesäkuussa 2002 Selkäharjun liittymään ajantasaiseen liikennetilanteeseen perustuvan automaattisen nopeusrajoitusjärjestelmän. Järjestelyn tarkoituksena on parantaa liittymän turvallisuutta ja helpottaa vilkkaan liikenteen aikana sivusuunnan liikenteen liittymistä valtatielle 6. Toteutettu koejärjestelmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Koejärjestelmän toimintaa seurataan, ja siitä saatavat kokemukset vaikuttavat vastaavien järjestelmien mahdolliseen laajempaan käyttöönottoon. Selkäharjun liikenteenohjausjärjestelmässä havainnoidaan ajantasaisesti liittymäalueen liikennettä sekä muutetaan valtatien 6 nopeusrajoitusta automaattisesti liikennetilanteen mukaan. Kun valtatien 13 liikenne on jonoutunut, käytetään valtatiellä 6 alennettua nopeusrajoitusta (60 km/h). Alennetun nopeusrajoituksen käyttöönottoon vaikuttaa valtatiellä 13 olevan jonon lisäksi liittymäalueen liikennemäärä. Hiljaisen liikenteen aikana liittymässä valtatiellä 6 on 80 km/h -nopeusrajoitus. Kokeilussa selvitetään ajantasaisella ohjausjärjestelmällä saavutettavia vaikutuksia liikenteen käyttäytymiseen liittymäalueilla. Lisätietoja Kehittämispäällikkö Petteri Portaankorva puhelin 0204 22 6222 petteri.portaankorva@tiehallinto.fi
Sivu 6 Viking-uutiset Telematiikan palvelun laatu riippuu käytettävissä olevan tiedon laadusta Jos liikennettä haluaa hallita, siitä pitää olla tuoretta ja täsmällistä tietoa. Tarvitaan tietoa liikennetilanteesta, esimerkiksi liikenteen sujuvuudesta, liikennettä haittaavista häiriöistä sekä säästä ja liikennekeleistä. Telematiikan järjestelmissä on tärkeätä saada tietoa myös tiedon laadusta, siitä minkälaista kulloinkin käytettävissä oleva tieto on. Telematiikan palvelujen laatu määräytyy kokonaan taustalla olevan tiedon perusteella. Tiedon laatutaso joko pysyy samana tai vähenee tiedon kulkiessa keruuvaiheesta eri käsittelyvaiheiden kautta loppukäyttäjälle annettavaan tietoon. Tieto kerätään usein vain joko otoksesta liikennettä (esim. 5 % autoista) tai joissakin pisteissä tieverkkoa (esim. 40 km välein). Vaikka tiedon tarkkuus onkin otoksessa tai pisteessä esimerkiksi plusmiinus yksi prosenttia, vähenee tarkkuus, kun tieto laajennetaan kokonaista tieosuutta ja sen koko liikennettä koskevaksi siten, että tarkkuus voikin olla luokkaa 3-10 % riippuen otoksen otantatavasta ja pisteen sijainnista sekä muista osuuden olosuhteista. Tiedon käsittelykin vie aina aikaa 2-20 minuuttia, missä ajassa seurattava tilanne muuttuu ja tiedon tarkkuus vähenee. Viking-hankkeen osaalue Tieliikenneolojen seuranta keskittyy liikenteen seurantaan, liikenteestä tietoa keräävien järjestelmien kehittämiseen ja tutkimiseen. Risto Kulmala ja Sami Luoma johtivat osa-alueella suoritettua tiedon laatutasojen määrittämistä. Risto Kulmala, mikä oli perusongelma tiedon laatutasojen määrittämisessä? Perusongelma on ollut se, että projektin alkaessa liikenteen telematiikan palveluiden taustalla oleva seuranta oli huonolla tolalla. Koko tiehallinnon mittava seurantajärjestelmä oli rakennettu palvelemaan muita kuin liikenteen hallinnan (liikenteen telematiikan) palveluita. Tiesääjärjestelmä oli suunniteltu talvikunnossapidon tarpeisiin ja liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä tilastoinnin ja suunnittelun tarpeisiin. Koska seuranta oli huonolla tolalla, niin olivat siihen perustuvat palvelutkin. Erityisen selvästi tämä näkyi ja näkyy liikenteen tiedotuksen palveluissa. Edelleenkin tiedottaminen ruuhkista ja odottamattomista häiriöistä liikenteessä on puutteellista ja satunnaista suurella osalla pääteiden runkoverkkoakin. Samoin häiriönhallinnassa on ongelmia. Miten ongelma ratkaistiin? Ongelmaan haettiin ratkaisua seuraavalla logiikalla: 1) Tiehallinto yhdessä muiden VIKING-maiden tielaitosten kanssa määrittää, mitä palveluja ne haluavat tarjota tienkäyttäjille. 2) Edellä mainitut tahot yh- dessä määrittävät näiden palvelujen laatutason. 3) Palvelujen laatutasosta johdetaan liikenneolojen seurannalta vaadittavat laatutasot. 4) Edellä mainitut tahot soveltavat laatutasovaatimuksia toteuttaessaan seurantaa omalla verkollaan. Käytännössä vaihe 2) osoittautui kovin vaikeaksi, eikä yhteisymmärrykseen päästy. Tämän vuoksi seurannan laatutasot määritettiinkin sitten Tieliikenneolojen seuranta -alueen kesken olettamalla, että eri maissa nykyisin kullakin tieosuudella toteutetun seurannan todelliset laatutasot kuvaavat implisiittisesti kyseisillä osuuksilla tarjottavien palveluiden laatutasovaatimuksia seurannalle. Yhdistämällä näin saadut eri maiden laatutasovaatimukset ja valitsemalla kulloinkin alhaisin, saatiin määritettyä seurannan laatutasojen vähimmäisvaatimukset. Nämä vähimmäisvaatimukset kirjattiin seurannan laatutason vähimmäisvaatimuksiksi VIKING Monitoring Guidelines -seurantasuositukseen. Mitkä olivat hankkeen johtopäätökset ja tulos? Menetelmä on osoittautunut toimivaksi, koska tällä tavoin eri maiden tielaitokset ovat voineet hyväksyä suositukset. Laatutasot ovat hyvin herkkiä asioita, koska kaikki tielaitokset hyvin tietävät, että laatutasoa ei nosteta millään muulla tavoin kuin investoimalla seurannan toteuttamiseen. Suomen osalta VIKING-suosituksia on käytetty Tiehallinnon seurannan suunnitteluun, ja ne ovat osoittautuneet käytännön työssä hyviksi perusvaatimuksiksi, vaikka eivät sellaisenaan vielä täysin riittäviksi. Tiehallinnossa on todettu tarvittavan joillakin osilla verkkoa ja joillekin palveluille VIKING-suosituksia vaativampia laatutasoja. Tiehallinto käyttää omissa suunnitelmissaan näitä tiukempia laatutasovaatimuksia ja esittää niiden sisällyttämistä myös VIKINGsuosituksiin. Mikä on pohjoismainen näkemys liikenteen seurannassa käytettävän tiedon laatuvaatimuksista? Yhteinen näkemys on se, että me tarvitsemme seurannan laatutasoja voidaksemme taata palveluille tietyn vähimmäislaatutason. Tienkäyttäjät odottavat tienpitäjien palveluilta tiettyä laatua eivätkä välitä huonolaatuisista palveluista. Tämän vuoksi vain laadukkailla palveluilla voidaan vaikuttaa tienkäyttäjiin ja siten liikennevirtaan. Siksi VIKING-suosituksia käytetään VIKING-maissa. Käytännön näkemys laatutasoista löytyy VIKINGsuosituksen viimeisimmän version laatutasotaulukoista. Seuraava versio valmistuu vuoden 2002 lopulla. Lisätietoja Liikenneinsinööri Sami Luoma puhelin 0204 22 2406 sami.luoma@tiehallinto.fi
Viking-uutiset Sivu 7 Viking-ohjelma liikenteen hallinnassa VIKING on vuonna 1996 alkanut vuoteen 2006 jatkuva pohjoiseurooppalaista tieliikenteen hallintaa kehittävä ja edistävä ohjelma, joka saa Euroopan Unionin TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -tukea. VIKING-ohjelmassa ovat mukana Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Pohjois-Saksan osavaltioiden liikenneviranomaiset sekä Euroopan Unionin ulkopuolelta Norjan tielaitos. Suomesta VIKING-ohjelmaan osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto, jonka vastuulla on ohjelman koordinointi Suomessa. VIKING-ohjelmalla koordinoidaan kansallisia ja pohjoiseurooppalaisia tieliikenteen hallinnan tutkimus- ja kehityshankkeita sekä sovellusten toteuttamista ja tienkäyttäjien palvelua yli valtioiden välisten rajojen. Älykkäillä liikenteen hallinnan keinoilla luotu järjestelmä antaa mahdollisuuden palvella tienkäyttäjää korkealuokkaisesti parantaen samalla liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja matkustusmukavuutta. Suomessa VIKING-ohjelma on sisältänyt tähän mennessä noin 270 hanketta sekä kansainvälistä yhteistyötä eri painopistealueilla. Suomessa on valmistunut toukokuun 2002 loppuun mennessä lähes 270 raporttia, jotka ovat saatavissa myös sähköisessä muodossa. Koko VIKING-ohjelmasta on tuotettu kaksi CD-ROM-julkaisua: Road Traffic Management in Northern Europe, Results from VIKING 1997-1999 ja Road Traffic Management in Northern Europe, Results from VIKING 2000-2001. VIKING-ohjelman laajuus Suomessa on tehdyn työn osalta noin 16,1 M. Marraskuun 2002 loppuun mennessä VIKING-ohjelma Suomessa on saanut Euroopan komission tukea noin 3,6 M. Lisäksi odotamme Euroopan komission käsittelyssä olevista vaiheista noin 1,3 M tukea. Suomen VIKINGin vuosien 2001-2006 budjetin mukaan olemme oikeutettuja 37,2 M panostuksella 6,1 M tukeen. Vuodet 2001-2006 painottu- Projektihallinto Maksujärjestelmät Liikenne- ja viestintäministeriö päätoimijana Tiehallinto päätoimijana Liikenteen hallinta - toimintorakenne Matkustajainformaatio Tavaraliikenteen hallinta vat selkeämmin toteutushankkeisiin, mikä vaikuttaa suhteellisen tukiosuuden pienentymiseen. VIKING -työsuunnitelma 2001-2006 on strategisen tason suunnitelma, joka pohjautuu Euroopan komission johtaman TEN-T Expert Group on ITS for Road Traffic Management työryhmän tarkistamiin painopistealueisiin. Suomessa suunnitelma noudattaa liikenne- ja viestintäministeriön liikennepoliittisia linjauksia Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 sekä Tiehallinnon toimintalinjoja liikenteen hallinnassa Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjat, 2000. Ajantasainen liikenteen ohjaus Liikennekeskukset Seuranta Häiriön hallinta Vuonna 2006 tehtäneen päätös jatkaako Euroopan komissio euroalueellisten ohjelmien tukemista vai tulisiko kunkin jäsenmaan hoitaa osaltaan liikenteen hallinnan toimintojen kehittäminen ja toteuttaminen kansallisella rahoituksella. Lisätietoja Kehittämispäällikkö Petteri Portaankorva puhelin 0204 22 6222 petteri.portaankorva@tiehallinto.fi Järjestelmäarkkitehtuuri Arviointi Valvonta Organisatoriset ja lainsäädännölliset kysymykset VIKING-ohjelman rakenteesta voidaan käyttää myös nimitystä liikenteen hallinnan toimintorakenne.
Sivu 8 Viking-uutiset Liikenteen hallinta on älykästä Liikenteen hallinta on osa nykyaikaista tienpitoa Tieliikenteen hallinnan tärkeimmät toiminnot ovat ajantasaiseen seurantaan perustuva liikenteen tiedotus ja ohjaus sekä häiriönhallinta. Liikennettä ja keliä seurataan liikennekeskuksissa seurantajärjestelmien ja yhteistyötahojen havaintojen ja ilmoitusten perusteella. Liikennekeskuksessa valvotaan ja tarvittaessa ohjataan ajantasaisia liikenteen ohjausjärjestelmiä. Liikennekeskuksesta välitetään tienkäyttäjille tietoja kelistä, liikenteestä ja häiriötilanteista radion, television, internetin ja tiedotuspisteiden kautta. Tienkäyttäjän linjan palvelu painottuu teiden liikennöitävyyteen liittyvien ilmoitusten vastaanottoon ja välittämiseen urakoitsijoille. Tiehallinto on laatinut liikenteen hallinnalle toimintalinjat liikenne- ja viestintäministeriön linjausten ja asetettujen tavoitteiden pohjalta. Liikenteen hallinnan kehittäminen linjausten mukaisesti edellyttää Tiehallinnolta lisäpanostusta järjestelmien rakentamiseen, ylläpitoon ja osaamiseen. Lähivuosina Tiehallinto keskittyy liikenteen hallinnassa joukkotiedotuksen ja häiriön hallinnan kehittämiseen sekä niiden vaatiman ajantasaisen tie- ja liikenneolojen seurannan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimenpiteet painottuvat pääteiden ongelmakohteisiin, moottoriväylille ja suurten kaupunkien sisääntulo- ja kehäteille, joissa liikenteen hallinnan toimenpiteiden on katsottu vaikuttavan tehokkaimmin. Liikenteen hallinta tukee tienpidolle asetettujen liikenneturvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumista, luo edellytyksiä kaupallisten palvelujen syntymiselle sekä edistää eri liikennemuotojen yhteistyötä. FITS-VIKING -julkaisuja 2001 LIITO-projekti Toimintamalli 2001 Rajaliikenteen ajantasainen tiedotus ISBN 951-726-762-2, Noora Airaksinen, Petteri Portaankorva; Tiehallinnon selvityksiä 28/2001 2001 Matkapuhelinpaikannuksen hyödyntäminen liikennetietojen keruussa ISBN 951-726-813-0, Juuso Kummala, Risto Kulmala, Raine Hautala, Jari Oinas, Caj Holm; Tiehallinnon selvityksiä 61/2001 2001 Lyhyen ajan ennusteet liikennetiedotuksen osana ISBN 951-726-829-7, Heli Mattila; Tiehallinnon selvityksiä 73/2001 2002 Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys ISBN 951-726-871-8, Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola; Tiehallinnon selvityksiä 10/2002 2001 Henkilöliikenteen info-ohjelman 2001 2004 kuvaus ja työsuunnitelma ISBN 951-723-416-3, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 46/2001 2002 Ajoneuvoissa käytettävien tieto- ja viestintäjärjestelmien sääntely turvallisuuden kannalta ISBN 951-723-760-X, Juuso Kummala, Juha Luoma; FITS-julkaisuja 1/2002 2002 Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet ISBN 951-723-762-6, Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä; FITS-julkaisuja 2/2002 2002 Guidelines for Evaluation of ITS Projects ISBN 951-723-763-4, Risto Kulmala, Juha Luoma, Jukka Lähesmaa, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Tomi Ristola, Pirkko Rämä; FITS-publications 4/2002 2002 Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa ISBN 951-723-765-0, Tomi Laine, Hannu Pesonen; FITS-julkaisuja 6/2002 2002 Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri, Esiselvitys ISBN 951-723-770-7, Hanna Pajunen-Muhonen, Risto Hyppönen, Jukka Lähesmaa, Peter Löfgren, Pekka Rautiainen; FITS-julkaisuja 10/2002 Ohjelman internetsivut: Pohjoiseurooppalaiset liikenteen tiedotuksen internetsivut: www.travel-and-transport.com Liikenne- ja viestintäministeriön internetsivut: www.mintc.fi Tiehallinnon internetsivut: www.tiehallinto.fi Suomalaiset ohjelman johtoryhmän jäsenet: Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31, 00023 Valtioneuvosto puhelin (09) 160 28 577 telekopio (09) 160 28 592 matti.roine@mintc.fi Johtaja Aulis Nironen Tiehallinto PL 33, 00521 Helsinki puhelin 0204 22 2042 telekopio 0204 22 2020 aulis.nironen@tiehallinto.fi Ohjelman koordinointi Suomessa: Kehittämispäällikkö Petteri Portaankorva Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola puhelin 0204 22 6222 telekopio 0204 22 6256 petteri.portaankorva@tiehallinto.fi Tieinsinööri Jaakko Myllylä Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 Kouvola puhelin 0204 22 6425 telekopio 0204 22 6256 jaakko.myllyla@tiehallinto.fi ISBN: 951-723-773-1