Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 ja asunto-ohjelma vuosille 2008-2010

Kymppi R 2007 Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 ja asunto-ohjelma vuosille 2008-2010 Käsittelyt Lautakuntien lausunnot 21.3-26.4.2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.5.2007 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo sivu 1. Mikä ohjelma? 3 2. Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 Kymppi R 2007 4 2.1 Lähtökohdat 4 2.2 Korpilahti maankäytön ohjelmoinnissa 6 2.3 200 omakotitonttia kaupungin luovutukseen vuosittain 6 2.4 Muulle asuntotuotannolle vuonna 2008 ohjelmoidut alueet 7 2.5 Valkeamäen kaavatilanne 7 2.6 Milloin Valkeamäkeen? 9 2.7 Asuntoalueiden rakentamisen aloitus 18 2.8 Päätösehdotus 21 2.9 Eväitä jatkovalmisteluun 21 3. Edellisen vuoden ohjelma Kymppi R 2006 ja sen toteutuminen 21 3.1 Kaupunginvaltuuston ponsi 31.8.2006 23 4. Kymppi R 2007 luonnoksesta saadut lausunnot 24 Liitteet Liite 1. Asuntoalueiden rakentamisjärjestyskartta Liite 2. Suuralueittainen väestöarvio Liite 3. Laskennalliset mahtuvuustarkastelut (asumisen lähipalvelut suuralueittain) Liite 4. Joukkoliikenneverkosto ja uudet asuntoalueet Liite 5. Asunto-ohjelma vuosille 2008-2010

3 1. Mikä ohjelma? Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma käsittää uusien alueiden rakentamisjärjestyksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Ohjelmalla pyritään parantamaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla. Kun rakentaminen ohjelmoidaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa vaikutuksia ja mahdollisuuksia pohtien, voidaan saavuttaa kokonaisuutena merkittäviä säästöjä. Ohjelmoinnin lähtökohtina ovat kaupungin ja yhdyskuntatoimen väestöä ja asumista koskevat strategiset tavoitteet: Jyväskylän pitkäjänteisen menestyksen ja kasvun varmistaminen Kestävä kaupunkiympäristö vetovoimatekijänä Asumisen kirjo Verkostoituminen ja edelläkävijyys Tehokas palvelurakenne ja tulokselliset palveluprosessit Aktiivinen omaisuuden hallinta Ohjelmoinnin tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylässä on vuosittain riittävästi tontteja asuntorakentamiselle tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen turvataan sosiaalista eheyttä ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus. Ohjelmoinnissa ajoitetaan yksittäisiä alueita ja tarvittaessa vaiheistetaan niitä eri aikaan toteutettaviin osiin. Tässä ohjelmassa käsitellään asuntoalueita. Myöhemmissä ohjelmissa otetaan mukaan myös työpaikka-alueet. Osalla alueista on jo lainvoimainen asemakaava tai ne on yleiskaavoissa varattu asumiselle, joidenkin alueiden kaavoitus on käynnissä tai käynnistymässä. Kaavoitetaanko joku alue asumiselle tai muulle toiminnalle esim työpaikoille vai jääkö alue kaavoittamatta, ratkaistaan käsiteltäessä yleis- ja asemakaavoja ja kaavoitusohjelmaa. Asema- ja yleiskaavoissa määritetään tarkemmin yksittäisten alueiden maankäyttö. Yksittäisten kaavojen laadintaan kuuluu myös tarvittavien vaikutusselvitysten tekeminen, esim. liikennevaikutusten arviointi. Ohjelmoinnin keskeisiä tuloksia ovat uusien asuntoalueiden rakentamisjärjestyskartta, arvio alueittaisten väestömäärien kehityksestä ja laskennalliset asumisen lähipalvelujen riittävyystarkastelut sekä asunto-ohjelmaliite. Enää ei laadita erillistä asunto-ohjelmaa, vaan se on osa Kymppi-ohjelmaa. Asunto-ohjelmassa keskitytään seuraavien kolmen vuoden asunto-olojen parantamiseen esittämällä konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään asumisvisiossa, vanhuspoliittisessa ohjelmassa tai muissa yhteyksissä hyväksyttyjä tavoitteita. Kaupungin eri toimialojen tulee noudattaa ohjelmaa talousarviovalmistelussa ja toimialan omassa suunnittelussa. Tämä tarkoittaa mm. kaavoitusohjelmaa, yhdyskuntatekniikan rakentamisohjelmia ja julkisten palvelujen toteuttamisohjelmia.

2. Maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2008-2017 Kymppi R 2007 2.1 Lähtökohdat 4 Viime vuonna laadittu Kymppi R 2006 oli ensimmäinen uuden menettelyn mukainen maankäytön toteuttamisohjelma, se oli vuosille 2007 2016. Siinä todettiin, että Jyväskylässä on tällä hetkellä liian pieni tonttivaranto. Tonttivarantoa päätettiin kasvattaa. Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto: 200 omakotitonttia kaupungin luovutukseen ja 120 000 kerrosneliömetriä muulle asumiselle. Lisäksi vuosittain kaavoitetaan uusille alueille vuoden varanto: 100 omakotitonttia kaupungin luovutukseen ja 60 000 kerrosneliömetriä muulle asumiselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 27.6.2006 Kymppi R 2006:n. Tarvittavat lautakunnat, kh ja kv merkitsivät ohjelman tiedoksi. Lisäksi kh edellytti, että vuoden 2007 ohjelma käsitellään ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kv hyväksyi lisäksi ponnen liikennevaikutusten arvioimisesta ja uusien asuinalueiden joukkoliikennepalveluista. Nyt laadittavan ohjelman keskeisiä asioita ovat: Kaupunki luovuttaa 200 omakotitonttia/vuosi seuraavana 10-vuotiskautena Valkeamäen toteutuksen aloitusajankohta ratkaiseminen. Asuntoalueiden toteuttamisen ketjussa pyritään kokonaisvaltaisesti edulliseen ratkaisuun. Tämä tarkoittaa, että sovitetaan yhteen maapoliittiset toimet, kaavoitus, yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja asumisen lähipalveluverkkojen toimet. Alueiden rakentamisen oikealla ohjelmoinnilla voidaan vaikuttaa jo rakennettujen palvelujen, esimerkiksi koulu- ja päiväkotipalvelujen, käyttäjämäärien pysymiseen vakaina ja sopivan suuruisina. Myös uusien palvelujen sijoituksen ja toteutuksen ajankohdan määrittäminen on järjestelmällisen ohjelmoinnin myötä tarkoituksenmukaisempaa. Ohjelma mahdollistaa toimintaraamit asumisen monimuotoisuudelle. Ideoita asumisen kirjon monipuolistamiseen ja keinoja niiden toteuttamiseen etsitään ja toteutetaan muissa yhteyksissä, esimerkiksi valmisteilla olevassa asumisvisiossa ja kaavoitusvaiheessa. Vuosina 1996-2005 Jyväskylään rakennettiin 8552 asuntoa eli keskimäärin 855 asuntoa/vuosi. Näistä oli omakotitaloissa 1040 kappaletta eli keskimäärin vuosittain valmistui 104 omakotiasuntoa. Vuonna 2006 valmistui 854 asuntoa, joista 130 omakotitaloihin. Viime vuosien asuntotuotannosta on toteutunut noin kolmasosa kaupungin maalle ja kaksi kolmasosaa yksityisten maalle. Kaupunki varautuu turvaamaan riittävän tonttivarannon tulevien vuosien asuntotuotannolle. Osoittamalla 200 omakotitonttia vuosittain kaupungin luovutukseen sadan sijaan ja mahdollistamalla 60 000 kerrosneliömetriä muulle asuntotuotannolle. Lisäksi omakotitaloja valmistuu yksityisten omistamille tonteille. Ohjelmoinnissa on lähdetty siitä, että toteutunut asuntotuotannon taso mahdollistetaan jatkossakin: noin 800-850 asuntoa/vuosi. Seuraavassa kuvioissa näytetään toteutunut asuntotuotanto vuosina 1991-2006 ja varautuminen asuntotuotannon mahdollistamiseen vuosina 2008-2017 kolmijaolla omakoti-, rivi- ja kerrostalotuotantoa. Omakotitaloasunnot ovat kuviossa alinna ja kerrostaloasunnot ylinnä.

5 Seuraavassa kuviossa on asuntotuotanto keskimäärin 5-vuotisjaksoittain vuodesta 1956 vuoteen 2020. Asuntotuotanto on ollut pääosin noin 800 asunnon tasoa lukuun ottamatta vuosia 1956-1960 ja 1971-1975. 1970-luvun alun taso oli keskimäärin 1160 asuntoa/vuosi.

2.2 Korpilahti maankäytön ohjelmoinnissa 6 Korpilahti liitettäneen Jyväskylään 1.1.2009 alkaen. Korpilahden kunta ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet tavoitteeksi, että laajentuvassa kaupungissa vakiinnutetaan ihmisten ja toimijoiden hyvä keskinäinen vuorovaikutus ja luottamus sekä rakennetaan kuntakokonaisuus, jossa sopimuskauden jälkeenkin kaupungin eri asukasryhmät ja alueet ovat keskenään oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa asemassa. Korpilahden kaavoituksen pohjaksi tehdään maankäytön esiselvitys vuonna 2008. Korpilahden kirkonkylän ja maaseutumaisten asuntoalueiden liittäminen Jyväskylän kehittämiseen rikastaa ja monipuolistaa aluetarjontaa. Myös Päijänne-keskeisyys tuo uusia mahdollisuuksia. Korpilahti on hyvä lisä Jyväskylän uusien alueiden tarpeisiin, se ei kuitenkaan korvaa tarvetta ottaa Jyväskylän Valkeamäki rakentamiselle. Korpilahden alueiden ohjelmointi täsmentyy seuraavissa, vuosittain laadittavissa Kymppi R - ohjelmissa yhdessä kaupungin muiden alueiden kanssa. 2.3 200 omakotitonttia kaupungin luovutukseen vuosittain Kaupungin luovuttamien omakotitonttien määrä päätettiin nostaa 100:sta 200:aan/vuosi vuoden 2007 talousarvion valmistelussa. Haluttiin turvata väestön kasvustrategia ja lapsiperheiden jääminen Jyväskylään. Tämä päätös ohjasi ja määritteli suunnan nyt käsillä olevan ohjelman valmisteluun. Kaupungin omistuksessa oleville muille alueille kuin Valkeamäkeen voidaan sijoittaa noin 1 000 omakotitonttia eli viiden vuoden tuotanto. Ohjelmointitavoitteen turvaamiseksi tarvitaan Valkeamäen alueen käyttöönottoa ja maanhankintaa. Nyt ohjelmoidut omakotialueet on varattu/esitetty asumiselle yleis- tai asemakaavoissa tai kaavoitusohjelmassa lukuun ottamatta Halssilan Halssilanperän ja Eräpuiston alueita. Nämä ovat täydennysrakentamisen yleiskaavan selvitysalueita. (Selvitysalue on alue, minkä maankäyttöä tulee ennen asemakaavoitusta selvittää). Nyt ohjelmoidut alueet ovat kalliimpia kuin tähän asti luovutetut. Edullisemmat tasamaatontit hiekkakankaille on jo rakennettu/kaavoitettu. Jatkossa rakennetaan korkeille mäkialueille ja muille perustamiskustannuksiltaan kalliimmille alueille. Osalle alueista saadaan samalla upeita näköalapaikkoja. Aiemmin sadan omakotitontin kunnallistekniikan rakentaminen maksoi 1+1 milj. euroa/vuosi (1milj euroa katuihin yms. ja 1 milj. euroa vesihuoltoon). Vuodelle 2008 ohjelmoitujen 200 omakotitontin rakennuskuntoon saattaminen maksaa noin 10 milj. euroa (vesihuollon osuus 40%). Tonttien myynnillä/vuokrauksella saadaan osa kustannuksista takaisin. Seuraavassa taulukossa kerrotaan, missä näillä näkymin on tarkoitus alkaa rakentaa omakotitontteja vuonna 2008 (tontit tulevat hakuun vuonna 2007): Alue Omakotitontteja;kpl Asemakaavatilanne 4.5.07 Halssilanmäki 66 Asemakaava on Haukkalanranta B 28 Asemakaava on Kinkovuori IIB 12 Asemakaava on Kinkovuori IIIA 31 Asemakaava on Pysäkkivuori 27 Asemakaavaehdotus 02/07. Sääksvuorenranta IIA 27 Asemakaava on Ylämäyrämäki A 19 Asemakaava on.

Vain Haukkalanranta B-alueella ja Kinkovuoressa alkaa varmasti omakotirakentaminen vuonna 2008. Muiden alueiden käyttöönotto varmistuu syksyn -07 aikana. Myöhemmille vuosille ohjelmoidut alueet näkyvät luvusta 2.7 ja asuntoalueiden rakentamisjärjestyskartasta. 7 2.4 Muulle asuntotuotannolle vuonna 2008 ohjelmoidut alueet Muulle asuntotuotannolle (kerrostalot, rivitalot yms.) ollaan avaamassa kiinnostavia alueita. Näitä ovat: Halssilanmäki Asemakaava on Haukkalanranta B Asemakaava on Heikinkatu 3 Siirtymässä vuodelta -07 Jokivarsi (entinen koulun tontti)/ osa aluetta Suunnitelmia Kinkovuori IIB ja IIIA Asemakaava on Korteniitty B Asemakaava on Lohikosken liikekeskus Siirtymässä vuodelta -07? Mankola Asemakaavaluonnos Valimonmäki Siirtynee vuodelle 2009? Äijälänranta A Siirtymässä vuodelta -07 Alueiden toteutus varmistuu vuonna 2008. Yllä mainituista alueista vain Halssilanmäen, Haukkalanranta B:n, Korteniitty B:n sekä Kinkovuoren alueilla on lainvoimainen asemakaava. Myöhemmille vuosille ohjelmoidut alueet näkyvät luvusta 2.7 ja asuntoalueiden rakentamisjärjestyskartasta. Toteutukseen liittyvää problematiikkaa kuvataan tämän ohjelman lopussa olevassa luvussa Kymppi R 2006: toteutuminen : Toukokuussa 2007 oli tiedossa, että 11:sta vuodelle 2007 ohjelmoidusta alueesta vain 7 voi varmasti alkaa vuonna 2007. 2.5 Valkeamäen kaavatilanne Valkeamäki on kaupungin länsiosaan sijoittuva rakentamaton alue. Kaupunki on hankkinut sieltä maita omistukseensa pääosin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Valkeamäen osayleiskaavaalueeseen kuuluu kaupungin läntisiä alueita Mustalampi III:sta kaupungin rajaan: Valkeamäki, Ruokepuolinen ja Hanhikangas sekä Köhniöntaus. Osayleiskaavaluonnos on tulossa nähtäville kesäkuussa 2007. Asemakaavoituksen pohjaksi on tarkoitus järjestää suunnittelukilpailu Valkeamäen keskustaan vuonna 2007. Alueelle laaditaan useita erillisiä asemakaavoja. Kaavoitusohjelma 2007-2009:ssa on Valkeamäen aloitusasemakaava (monimuotoista asuntotuotantoa) ja Valkeamäen pientaloasemakaava. Asemakaava-alueiden rajaukset täsmentyvät kaavoituksen käynnistyttyä. Kaavoitusohjelma laaditaan vuosittain, kaavoitusohjelma vuosille 2008-2010 laaditaan vuoden 2007 syksyllä. Osayleiskaava-alue on jaettu yhdeksään toteuttamisvaiheeseen. Lähtökohtana jaolle on ollut mm. alueelle laadittu vesihuollon yleissuunnitelma. Alueiden numerot eivät kuvaa välttämättä rakentamisjärjestystä.

8 Valkeamäki on noin 9 000 asukkaan asuntoalue. Sinne on tulossa noin 1300 uutta omakotitonttia (330 000 kem2) ja muuta asuntorakentamista noin 260 000 kem2. Omakotitontteja suunnitellaan kuvassa keltaisella merkityille AP-alueille (musta-valkokuvassa vaaleammat lämpäreet). Niille voidaan sijoittaa myös rivitaloja; kuvassa raidoitetuille alueille. Lisäksi ruskeille AKR-alueille voidaan sijoittaa rivi- ja kerrostaloja. Työpaikkarakentamiselle on varattu noin 14 000 kem2. Osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 600 000 kem2. Rakentamiselle varattujen maa-alojen pinta-ala on yhteensä 2 40 ha. Seuraavassa taulukossa on koko alueen mitoitus ja eri toteuttamisvaiheiden mitoitukset:

9 Lisäksi Valkeamäen osayleiskaava-alueen eteläpuolelle on alustavasti hahmoteltu reservialuetta. Tälle Hanhiperän reservialueelle on mitoitettu noin 880 omakotitonttia ja noin 3 000 asukasta. Kymppi R 2007:n laatimisen käynnistyessä oli käytettävissä 26.10.2006 päivätty alustava osayleiskaavaluonnos. Sitä käytettiin Valkeamäen aloitukseen ja toteutukseen liittyvissä tarkasteluissa (Valkeamäki aikaisin ja toteutuksen jaksotus-malli ja Valkeamäki myöhään ja yhtäjaksoinen toteutus-malli). Valkeamäen kesäkuussa 2007 nähtäville tuleva osayleiskaavaluonnos on muuttunut 25.10.06 päivätystä. Valkeamäen vaihtoehtotarkastelujen aikana tämän ohjelmoinnin käynnistyessä tuli tarve lisätä Valkeamäkeen omakotitontteja. Valkeamäen mahdollisiin aloitusvaiheisiin (1., 2. 3. ja 5.toteutusvaihe) on tulossa noin 330 omakotitonttia 140:n sijaan. Kokonaisuudessaan Valkeamäkeen on tulossa noin 1 300 omakotitonttia; alustavassa luonnoksessa niitä oli vain noin 800. Koska muulle asuntorakentamiselle on tulossa suunnilleen yhtä paljon rakennusoikeutta kuin aiemmin, on Valkeamäen mitoitus noussut alustavaan luonnokseen nähden. (Väestöä on nyt 1 500-2000 enemmän.) 2.6 Milloin Valkeamäkeen? Tehtävänä oli valmistella esitys Valkeamäen aloituksesta ja toteutuksen jaksotuksesta sekä siihen liittyen toimialojen yhteinen palveluverkkosuunnitelma. Syksyllä 2006 laadittiin kaksi mallia: Valkeamäki aikaisin ja toteutuksen jaksotus - malli Talonrakentaminen alkaa vuonna 2009 Valkeamäki myöhään ja yhtäjaksoinen toteutus - malli Talonrakentaminen alkaa vuonna 2014

10 Valkeamäkeä arvioitiin yhdessä kaupungin muiden uusien alueiden kanssa. Mallit olivat teoreettisia: niillä haettiin vastauksia, mikä on edullista kaupungille ja sen suuralueille sekä Valkeamäelle. Malleille laskettiin/arvioitiin kustannuksia, erityisesti keskityttiin mallien kustannusten eroihin. Kymppi R :n palveluverkkotyöryhmä päätti, että vuoden 2007 ohjelmaan valmisteltava palveluverkkosuunnitelma käsittää päiväkotipaikkojen (40%:lle 0-6-vuotiaista päiväkotipaikka) ja koulupaikkojen (7-12-vuotiaat) suuralueittaiset riittävyystarkastelut. Yhdyskuntateknisten kustannusten laskenta kohdennettiin Valkeamäessä ensimmäisenä toteuttaviin alueisiin ja siihen, onko edullisempaa aloittaa alueen toteutus Könkkölän risteyksen tuntumasta vai Keltinmäen suunnasta vai molemmista. Aloittamalla Valkeamäen rakentaminen aikaisin saadaan seuraavia etuja: Valkeamäen suunnittelu ja talonrakentaminen jaksottuu pidemmälle ajanjaksolle. Valkeamäestä muodostuu kerroksellisempi alue. Alueen toteuttamisen taloudelliset ja sosiaaliset riskit ovat paremmin hallittavissa, kun toteutus jaksottuu pidemmälle aikavälille Valkeamäen käynnistäminen tukee kehittymässä olevaa Eteläportin kaupallista aluetta Väestön painopisteet ja liikennevirrat tasapainottuvat nopeammin kaupunkiseudulla, nykyisellään kaupunkiseudun väestön painopiste on pohjoispuoliskolla; Valkeamäen ja Keljonkankaan (ja Korpilahden) lisärakentamisen myötä väestö jakautuu tasaisemmin myös seudun eteläpuoliskolle Monipuolisesti eri puolilta kaupunkia - tonttitarjonnan strategia toteutuu, koska Valkeamäen tontteja on tarjolla pidempään yhdessä muiden kaupungin alueiden kanssa Muodostetaan laajempi pelikenttä pidemmäksi aikaa asuntotuotannon sijoittumiselle Omakotitonttitarjonnan määrän ja laadun vahvuus kaupunkialueella säilyy läpi vuosien Palvelujen riittävyys on mahdollista turvata paremmin koko kaupungissa; uusia alueita voidaan muualla kaupungissa käynnistää hallitusti palveluiden riittävyys huomioiden Uusia palveluinvestointeja (päiväkoti ja koulu) tarvitaan aikajaksolla 2010-17 lukumääräisesti vähemmän koko kaupunkiin Asiakkaat jakautuvat tarkoituksenmukaisesti Huhtasuon, Kuokkalan ja Kyllön terveysasemien vaikutuspiiriin Valkeamäen maanhankintainvestoinnit saadaan tuottamaan nopeammin (tontinmyyntitulot) Tarve maanhankintaan muualla kaupungissa on vähäisempää Mitä seuraa, jos Valkeamäkeä ei avata (vielä esim. 10:een vuoteen) ja asuntorakentaminen sijoitetaan aikajaksolla 2010-17 kokonaan muille aluille? Muodostuu tarvetta useille uusille palvelutiloille vuoden 2010 jälkeen Keljonkankaalle, Heinälammelle, Säynätsalon Kinkovuoreen ja Halssilaan (lähinnä päiväkoteja) Kaupunki ei pysty luovuttamaan 200 omakotitonttia/vuosi ja strategia lapsiperheiden houkuttelemisesta kaupungin alueelle ei toteudu. Vastaava maaomaisuus asuntorakentamiseen tulee hankkia jostakin muualta Mielikuva siitä, että kohta päästään rakentamaan maalaiskunnan pelloille ei ole todellinen vaihtoehto (alueiden kaupunkimainen suunnittelu olisi käynnistettävä jo nyt, jotta rakentaminen voisi alkaa kymmenen - viidentoista vuoden päästä) Mielikuva siitä, että Korpilahdelle saadaan heti paljon omakotitontteja tai että Korpilahti vähentää tarvetta tehdä omakotitontteja Jyväskylään on ylioptimistinen. Korpilahden liitos lisää Jyväskylään alueita, jotka ovat pääosin ei-kaupunkimaisia ja yksityisomistuksessa. Kunnan maanomistus on vähäistä. Korpilahden kaavoitus Jyväskylän osana alkaa vähitellen. Ensin on kartoitettava, minne on tarkoituksenmukaista sijoittaa uutta asumista ja minkä tyyppistä?

11 Jos muut alueet rakennetaan ensin ja vasta sitten siirrytään Valkeamäkeen, on tällöin vuosikausien ajan tarjolla tontteja ainoastaan Valkeamäestä. Tämä yksipuolistaa tarjontaa huomattavasti verrattuna nykytilanteeseen. Yksipuolisuus voi johtaa myös siihen, että tontit eivät mene kaupaksi ja asuntotuotannon määrä Jyväskylässä laskee. Ohjelmointiesitys Ohjelmointiesitys ei ole kumpikaan arvioiduista malleista, vaan se on tehty Valkeamäki aikaisin ja toteutuksen jaksotus-mallin pohjalta. Esitys on: Valkeamäen rakentamista valmistellaan siten, että talonrakentaminen siellä voi käynnistyä vuonna 2010. Valkeamäen toteutus jaksotetaan tarkoituksenmukaisesti muiden alueiden kanssa. Kaupungin kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden säilymisen edellytyksenä on sosiaalinen eheys ja alueellisesti tasapainoinen kehitys. Eri asuinalueita ja asumisen muotoja tulee kehittää tasaarvoisesti. Asuntorakentamisen tulee vastata sekä asukkaiden erilaistuviin asumistoiveisiin että ajankohtaisiin asumisen haasteisiin. Jyväskylässä asumisen kehittämistä linjataan keväällä 2007 valmistuvassa asumisvisiossa. Kymppi R -ohjelma mahdollistaa monipuolisen asuntorakentamisen. Samanaikaisesti on kuitenkin sitouduttava kehittämään kaupunkia alueittain tasa-arvoisesti ja sosiaalisesti eheästi. Pahoinvoinnin kasautumista asuinalueille on ehkäistävä ja heikoimpien alueiden houkuttelevuutta tulee kehittää. Myös lisärakentamisen sijoittelulla sekä asumis- ja rahoitusmuotojakaumalla voidaan vaikuttaa näihin tekijöihin. Kaupunki on hankkinut maita Valkeamäestä asuntorakentamista varten. Valkeamäki on pääosin kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta joitakin alueita mm. Ruokepuolisella. Maanomistustilanne luo hyvän pohjan kaavoittaa ja jaksottaa Valkeamäen toteutusta tarkoituksenmukaisesti. Laadittu ohjelmointiesitys tukee Jyväskylän kasvua ja varmistaa osaltaan Jyväskylään toivottua väestönlisäystä, yli 800 asukasta/vuosi vuoteen 2015asti. Jyväskylässä oli 84 739 asukasta 31.12.2006. Tavoitteena on 88 000 asukasta vuodelle 2010 ja 92 200 asukasta vuodelle 2015. Asumisen lähipalvelut Valkeamäkeen tulee mennä riittävällä volyymillä. Näin taataan paremmat edellytykset toteuttaa palveluja oikea-aikaisesti asukkaille sekä Valkeamäessä että muualla kaupungissa. Muualla kaupungissa avataan uusia alueita hallitusti. Näin selvitään nykyisillä (tai nykyistä vähäisemmillä) palveluilla vanhoilla alueilla, joiden väestö ei enää lisäänny. Uusiin omakotitaloihin muuttaa lapsiperheitä ja ensinnä tulee päiväkoti- ja sitten koulupalvelujen tarve. Uusiin kerrostaloihin muuttavilla on vähemmän lapsia. Alla olevassa kuviossa näytetään koko kaupungin 0-6-vuotiaiden ja 7-12- vuotiaiden arvio vuodesta 2005 vuoteen 2020.

12 Lasten arviot vuodelle 2010, 2015 ja 2020 ovat Tilastokeskuksen vuonna 2004 laatimia. Tilastokeskus julkistaa 31.5.2007 uuden kunnittaisen väestöennusteen vuosille 2007-2040. Kaupunki arvioi syksyllä 2007 oman väestöennusteensa tarkistamistarpeen. Syksyllä 2007 on myös enemmän tietoa omakotitonttitarjonnasta ja - kysynnästä. 0-6-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä 5992 lapsesta noin 6780:een vuoteen 2015. Lisäystä on lähes 800 lasta. 7-12 vuotiaiden määrä vähenee vuoteen 2010. Sen jälkeen 7-12-vuotiaiden määrän ennakoidaan kääntyvän kasvuun. Ohjelmointiesityksen määräävänä tekijänä oli velvoite, että kaupunki varautuu luovuttamaan 200 omakotitonttia/vuosi. Molempiin tarkasteltuihin Valkeamäki-malleihin jouduttiin ottamaan kaikki suunniteltu omakotitonttivaranto. Myös ohjelmointiesitys sisältää kaiken käytettävissä olevan omakotitonttivarannon. Omakotitonttimäärän lisäyksestä johtuen tulee myös vanhoille alueille lisää päiväkoti- ja kouluikäisiä. Seuraavassa kuviossa näytetään 0-6-vuotiaiden arviot eri suuralueilla. Valkeamäen uusi alue on erotettu Keltinmäki-Myllyjärven suuralueesta. Valkeamäki on tolppakuviossa rasterilla ja otsikolla valkea. Raportin kannessa on suuraluekartta. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0-6-vuotiaat suuralueittain vuosina 2006, 2010 ja 2015 sa1 sa2 sa3 sa4 sa5 sa6 valkea sa7 sa8 sa9

13 0-6-vuotiaiden määrä vähenee Huhtasuon (sa4) ja Kuokkalan (sa5) suuralueilla sekä vuoden 2010 jälkeen Keltinmäki-Myllyjärvellä (sa6). Muilla suuralueilla on kasvua. (Ks. suuralueet kansikuvasta.) Päiväkotipaikkoja ei tällä hetkellä ole liikaa millään suuralueella. Nykyisten verkkoratkaisujen mukaiset päiväkotipaikat (investointeineen ja muine muutoksineen) riittävät vuoteen 2010 kaikilla suuralueilla. Jos Valkeamäkeen mennään mahdollisimman myöhään, joudutaan vuoden 2010 jälkeen rakentamaan lisää päiväkotitilaa ainakin osalle seuraavista alueista: Keljonkangas (sa7), Keltinmäki- Myllyjärvi (sa6), Heinälampi (sa3), Halssila (sa8) ja Säynätsalo (sa9). Keljonkankaan lisäpäiväkoti on toinen uusi päiväkoti nyt suunnitteilla olevan lisäksi. Myös Valkeamäkeen joudutaan kerralla toteuttamaan useampi päiväkoti. Sen sijaan aloittamalla Valkeamäen toteutus aikaisin ja riittävällä volyymillä sekä jaksottamalla sen toteutusta tarkoituksenmukaisesti, voidaan Valkeamäessä välttyä yhden päiväkodin rakentamiselta. Muualla kaupungissa vältytään paineilta rakentaa lisää päiväkotitiloja, mikäli seuraavien vuosien Kymppi R -ohjelmoinneissa pystytään tässä ohjelmassa vuosille 2010-2017 ohjelmoituja omakotitonttien luovutuksia siirtämään muualle Keljonkankaalta, Halssilasta, Heinälammelta ja Säynätsalosta. Tämän ohjelmoinnin vaikutuksesta päiväkotipaikkatarpeeseen on lisätietoa luvun 4. sosiaalija terveyslautakunnan 26.4.2007 lausunnossa. Yhden uuden 5-ryhmäisen päiväkodin rakentaminen maksaa 2,2-2,6 milj. euroa (tämän päivän hintatasossa, vertailuna Myllytupa ja Keljonkankaalle suunnitteilla oleva päiväkoti). Valkeamäkeen on alustavasti ajateltu päiväkoti- ja koulupalveluja (esim.1-4-luokat), neuvolaa (mahdollisesti) ja kauppaa. Seuraavassa kuviossa näytetään 7-12-vuotiaiden arviot eri suuralueilla. Valkeamäen uusi alue on erotettu Keltinmäki-Myllyjärven suuralueesta. Valkeamäki on tolppakuviossa rasterilla ja otsikolla valkea. 1200 1000 800 600 400 200 0 7-12-vuotiaat suuralueittain vuosina 2006, 2010 ja 2015 sa1 sa2 sa3 sa4 sa5 sa6 valkea sa7 sa8 sa9 7-12-vuotiaiden määrä vähenee eniten Kuokkalan suuralueella (sa5). Nykyisissä kouluissa ei ole ylimääräistä tilaa. Joka tapauksessa kaupunkiin tarvitaan lisää koulutilaa, jos arvio 7-12-vuotiaiden määrän kasvusta toteutuu vuoden 2010 jälkeen. Koko kaupungin 7-

14 12-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan 600:lla vuodesta 2010 vuoteen 2020. Koulujen lisätarve voidaan toteuttaa Valkeamäkeen. Siellä tarvittavaan koulu samoihin aikoihin, noin vuonna 2013. Huhtasuon alueen palveluja on tarjottu Jyväskylän maalaiskunnan Vääräjärven uuden alueen asukkaiden käyttöön. Kaupungin alueita on ohjelmoitu niin, että asumisen lähipalvelut riittävät myös vääräjärveläisten tarpeisiin. Ohjelman liitteenä on suuralueittainen asumisen lähipalvelujen: päiväkotien ja koulujen riittävyyteen liittyvä mahtuvuustarkastelu, Liite 3. Muista palveluista Kaupungin terveyspalvelujen käyttöaste on korkea Huhtasuolla ja Kuokkalassa, ne eivät vedä lisää asiakkaita. Sen sijaan Kyllön terveysasema voi palvella nykyistä isompaa väestömäärää. Kyllö palvelee tulevia Valkeamäen asukkaita. Kyllöä käyttävät kaupungin läntisten alueiden lisäksi myös Keljonkankaan asukkaat. Valkeamäen aikainen aloitus tuo asiakkaita juuri sinne, missä on tilaa. Joukkoliikennepalvelut Valkeamäen osayleiskaavoituksen yksi tärkeimmistä lähtökohdista on ollut alueen tarkoituksenmukainen liittäminen nykyiseen joukkoliikenneverkostoon sekä Valkeamäen sisäinen joukkoliikenteen saavutettavuus. Seuraavassa kuvassa näytetään mahdollisuus järjestää joukkoliikenne Valkeamäkeen.

15 Valkeamäen osayleiskaavan rakenne mahdollistaa, että sinne voidaan järjestää hyvin joukkoliikennepalvelut. Asuntoalueilta on korkeintaan 400 metriä joukkoliikenteen pysäkille (kuvassa mainitut bufferit). Seuraavassa taulukossa kerrotaan, miten uudet asuinalueet sijoittuvat nykyisiin joukkoliikennepalveluihin nähden: Alueen nimi Lounatuulentie Keljonkankaan keskusta Lähin nykyinen linjaautoreitti ja linja-autojen vuoromäärä (talvi / arkipäivä / suunta) Säynätsalontie, pysäkkietäisyys max. 300 m, yli 40 vuoroa Säynätsalontie- Keljonkankaantie: yli 40 vuoroa; pysäkkietäisyys 300-500 m. Muuramentie: n. 15 vuoroa/ pysäkkietäisyys alle 300 m Nykyinen palvelutaso, joukkoliikenteen muutosmahdollisuudet ym. Hyvä palvelutaso Hyvä palvelutaso Mustalampi Savela Korteniitty A ja C Mustalammentie, pysäkkietäisyys ilman linjan jatkamista 300 500 m, n. 50 vuoroa Laajavuorentie-Vesangantie, pysäkkietäisyys alle 200 m, 45 vuoroa. Kaivokatu, pysäkkietäisyys 300-400 m, 65 vuoroa. Laajavuorentie, pysäkkietäisyys 300-500 m, 45 vuoroa. Taitoniekantie, pysäkkiet. 400-800 m, 65 vuoroa. Lohikosken keskusta Tyyppäläntie, pysäkkiet. 100 m, n. 60 vuoroa Heinälampi III Kaakkolampi II Ainolanrinne II, Tanhukaari Ylämäyrämäki Valimonmäki Lutakon kulmaus Heinälammentie, pysäkkietäisyys alle 200 m, 7 vuoroa. Ritopohjantie, pysäkkietäisyys 600 m, 60 vuoroa. Suluntie, pysäkkietäisyys alle 300 m, n. 50 vuoroa Survontie, pysäkkietäisyys alle 100-300 m, yli 30 vuoroa. Kekkolantie-Survontie, pysälkkietäisyys 200-400 m, 15 vuoroa. Mustalammentie, pysäkkietäisyys 200-400 m, 50 vuoroa. Keskussairaalantie, pysäkkietäisyys 200-400 m. Yli 100 vuoroa Schaumanien puistotie ja Satamakatu. Pysäkkietisyys Hyvä palvelutaso, reittiä voi jatkaa; pysäkkietäisyys alle 300 m Erinomainen palvelutaso Hyvä palvelutaso; pysäkkietäisyys melko pitkä Erinomainen palvelutaso Tyydyttävä palvelutaso. Pitkä pysäkkietäisyys tiheästi liikennöidylle väylälle. Erinomainen palvelutaso. Hyvä palvelutaso talviarkisin. Viikonloppuisin liian pitkä kävelymatka Siltakadulle. Viikonloppu- ja kesäliikennettä voitaneen järjestää jatkossa. Hyvä palvelutaso. Valkeamäen rakentuessa voi huonontua reittien muuttuessa. Erinomainen palvelutaso Erinomainen palvelutaso

16 Kortenitty B Haukkalanranta Kivelänranta ja Mankola Halssilanmäki Sääksvuorenranta Kinkovuori III Köhniönranta Jokivarsi Äijälänranta Pysäkkivuori Kangasvuori II ja Kangasvuorenrinne Valkeamäki alle 200 m. n. 80 vuoroa Laajavuorentie, pysäkkiet. alle 300 m, 45 vuoroa. Laajavuorentie, pysäkkietäisyys 200 400 m, 45 vuoroa. Saarijärventie, pysäkkietäisyys alle 300-400 m, n. 40 vuoroa Vaajakoskentie, pysäkkietäisyys 400-600 m, yli 80 vuoroa. Mesikämmen 500-600 m, n. 30 vuoroa Säynätsalontie, pysäkkietäisyys 800-1000 m. yli 40 vuoroa. Säynätsalontie, pysäkkietäisyys 800-1200 m, yli 40 vuoroa. Osa vuoroista ajaa Muurameen menevää tietä. Erämiehenkatu-Vesangantie. Pysäkkietäisyys 100-900 m, n. 50 vuoroa. Vesangantie pysäkkietäisyys 200-300 m yli 10 vuoroa,. Kuokkalantie-Sulkulantie. Pysäkkietäisyys 100-300m. 20 vuoroa. Hämeenpohjantie, pysäkkietäisyys 400-700 m, 15 vuoroa Vanhansillantie, pysäkkietäisyys 200-800 m, 20 vuoroa Kangaslammentie, pysäkkietäisyys 100-500m, yli 50 vuoroa Kangasvuorentie, pysäkkietäisyys 200-500 m. yli 50 vuoroa Ei katuja eikä joukkoliikennepalvelua Hyvä palvelutaso Hyvä palvelutaso Hyvä palvelutaso Tyydyttävä palvelutaso. Pitkät ja jyrkät kävelyt pysäkeille. Välttävä palvelutaso pitkien pysäkkikävelyiden takia. Järjestettävä vuoroja koulu- ja työmatkoja varten, mikä on hankalaa. Huono pitkän pysäkkietäisyyden ja korkeuseron vuoksi. Järjestettävä koulu- ja työmatkavuoroja, mikä on hankalaa. Hyvä-tyydyttävä palvelutaso pysäkkietäisyydestä riippuen. Hyvä-tyydyttävä palvelutaso Tyydyttävä välttävä. Liikennettä ehkä lisää, kun asukasmäärä lisääntyy (myös Jokivarsi ja mlk:n puoli) Hyvä palvelutaso Hyvä palvelutaso Joukkoliikenteestä tehty suunnitelmia. Suurimmalle osalle alueesta saadaan hyvä palvelutaso. Useimmat uudet alueet sijoittuvat edullisesti nykyisiin joukkoliikennereitteihin nähden. Ohjelman liitteenä on lisäksi karttakuviona: nykyinen joukkoliikenneverkosto ja uudet asuinalueet, liite 4. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Viime vuosina rakennetut asuinalueet ovat olleet yhdyskuntatekniikaltaan edullisia. Merkittävänä taustatekijänä edullisuudelle on ollut täydennysrakentamisen osayleiskaava, joka sisälsi useita olemassa olevan rakenteen sisällä tai välittömässä läheisyydessä olevia alueita. Vuonna 2005 ja 2006 kaupunki on voinut luovuttaa 100 omakotitonttia suhteellisen pienin yhdyskuntatekniikan panoksin.

17 Jatkossa uudet asuinalueet eivät ole enää yhtä edullisia (joskin täydennysalueita on vielä jäljellä myös tulevien vuosien tarpeisiin). Omakotitonttitavoitteen nostaminen lisää investointitarpeita merkittävästi. Omakotialueiden investointitarve kuitenkin vaihtelee. Vuoden 2008 tarve on suurempi kuin vuoden 2009. Myös Valkeamäkeen meno lisää kerralla yhdyskuntarakentamisen kustannuksia: tarvitaan uusia katuja, normaalin vesihuoltoverkoston lisäksi ainakin yksi ylävesisäiliö (vesitorni) ja paineen korotuspumppaamoja sekä uusi jäteveden runkoviemäri Valkeamäestä Nenäinniemeen. Seuraavassa kuvassa on erotettu Valkeamäen avauslisä eli liittymiskustannukset. Valkeamäen sisäisten verkostojen (katu-, vesihuolto yms.) rakentamisen kustannukset ovat mukana luokissa perinteiset omakotitontit ja muu asuminen vuodesta 2010 lähtien. Ohjelman tavoitteena on ennakoida tulevien vuosien investointitarpeita. Valkeamäen kynnysinvestoinneista merkittävän osan muodostavat vesihuollon investoinnit (4,5 5 miljoonaa euroa), jotka on tarkoituksenmukaista jakaa noin neljän vuoden aikajaksolle. Edellä mainitun summan lisäksi tarvitaan panostusta Valkeamäen kokoojakatujen rakentamiseen, jotta bussi- ja muu liikenne saadaan heti alkuvaiheessa sujuvaksi. Valkeamäen katurakentamisen investointien ja alueen sisäisten investointien ajoittumista tarkennetaan seuraavan vuoden ohjelmassa. Ensimmäisen viiden vuoden rakentamisjaksolla yhdyskuntatekniikan investointien on osayleiskaavaluonnoksista tehtyjen laskelmien perusteella arvioitu olevan n. 4,5-5 miljoonaa euroa / vuosi. Tämän jälkeen Valkeamäen jatkoalueet ovat edullisempia, koska merkittävät kynnysinvestoinnit on jo suoritettu. Kaupunki ei ole viime vuosina investoinut merkittäviä summia kerrostalo- ja rivitalopainotteisiin asuinalueisiin. Kerrostalorakentaminen on keskittynyt maankäytöltään tehokkaalle Lutakon alueelle. Jatkossa Lutakon rakentuessa valmiiksi tulee valmistautua investoimaan omakotialueiden lisäksi myös muihin asuinalueisiin. Investointien katteeksi kaupunki tulee saamaan myös merkittäviä

18 tontinmyyntituloja. Arvioiden mukaan omakotitonttien myyntitulo kattaa omakotialueiden katu- ja puistoinvestoinnit. Muiden, tiiviimpien asuntoalueiden kohdalla tulot ovat yhdyskuntatekniikan investointimenoja suurempia. 2.7 Asuntoalueiden rakentamisen aloitus Asemakaavavaranto ja rakenteilla olevat alueet Tavoitteena on, että : Asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto: aiemmin 2*100 =200, nyt 2*200=400 omakotitonttia kaupungin luovutukseen 2*60 000= 120 000 kem2 muulle asumiselle Lisäksi vuosittain asemakaavoitetaan uusille alueille vuoden varanto: aiemmin 100, nyt 200 uutta omakotitonttia 60 000 kem2 muulle asumiselle. Vuonna 2006 ei kaavoituksella saatu uusille alueille tavoitteena ollutta vuoden varantoa. Kuitenkin voimassa olevissa asemakaavoissa oli 31.1.2007 yli 200 omakotitonttia kaupungin luovutuksessa olevilla tai luovutukseen tulevilla alueilla, Korteniityn erillispientalojen tontit (AP-3 ja AP-4) sisältyvät lukuun. Muulle asumiselle oli noin 150 000 kerrosneliömetriä. Uusia omakotitaloja on aloitettu/aloitetaan rakentaa vuonna 2007 Mustalampi III:n ja Kaakkolampi II:n sekä Korteniitty A:n alueille. Muuta asuntotuotantoa on alkamassa jo aloitetuille alueille vuonna 2007- mm Harjunkulmaan, Lutakon 4. toteutusalueelle ja Åströmin alueelle sekä Kuokkalan Samulinrantaan ja Kylmänoroon. Lisäksi vuonna 2007 voi asuntorakentaminen alkaa useilla muillakin alueilla. Näistä alueista kerrotaan tämän ohjelman loppupuolella olevassa luvussa 3; edellisen vuoden Kymppi R 2006-ohjelma. Uusien asuntoalueiden rakentamisen aloitus Seuraavassa taulukossa esitetään, mistä kaupungin on tarkoitus luovuttaa omakotitontteja tulevina vuosina. Vuonna 2008 omakotirakentamiselle tulossa olevilla alueilla on lainvoimainen asemakaava lukuun ottamatta Pysäkkivuorta. Sen asemakaava voi tulla lainvoimaiseksi aikaisintaan kesällä 2007. Syksyllä 2007 tarkistetaan kuitenkin vielä vuonna 2008 luovutukseen tulevat alueet, kun talousarvio on käsitelty ja tiedetään Pysäkkivuoren tilanne. Myöhemmät vuodet (2009-) ovat suuntaa-antavia, yksittäisten alueiden ajoitukseen voi tulla muutoksia. Muutoksia pyritään tekemään hallitusti osana kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaista kehittämistä tässä ohjelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Tarkennukset tulevat käsittelyyn seuraavilla Kymppi-kierroksilla.

19 Omakotitontteja on tarkoitus luovuttaa eri puolilta kaupunkia. Ohjelmointi edellyttää maanhankintaa mm. Heinälampi IV:n, Ruunasuon ja Kinkovuori-Majanoron alueilla. Jos Valkeamäkeen ei mennä esitetysti, kaupunki ei pysty luovuttamaan 200 omakotitonttia/vuosi ja strategia lapsiperheiden huokuttelemisesta kaupungin alueelle ei toteudu. Kursiivilla on esitetty vuosina 2013-2017 aloitettavat alueet.

20 Talonrakentamista on esitetty alkavaksi vuonna 2008 alueilla, joiden asemakaavoitus tai asemakaavan käsittely on kesken. Vain Halssilanmäen, Haukkalanranta B- ja Keljonkankaan keskustan alueilla on lainvoimainen asemakaava. Joidenkin jo vuodelle 2007 ohjelmoitujen alueiden aloitus saattaa siirtyä vuodelta 2007 vuodelle 2008, luku 3 ohjelma loppupuolella. Samoin kuin omakotitaloalueidenkin osalta: myöhemmät vuodet, 2009- ovat suuntaa-antavia, yksittäisten alueiden ajoitukseen voi tulla muutoksia. Muutoksia pyritään tekemään hallitusti osana kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaista kehittämistä.

21 Tämän Kymppi R 2007:n liitteenä olevassa kartassa esitetään uusien alueiden sijainti: Asuntoalueiden rakentamisjärjestyskartta. Omakotitalojen rakentamista tapahtuu myös yksityisten omistamilla tonteilla. Tämä rakentaminen on kuitenkin sen verran vähäistä, että sitä ei ole otettu huomioon tässä ohjelmoinnissa. 2.8 Päätösehdotus Ohjelma käsitellään toukokuussa kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja 4.6.07 kaupunginvaltuustossa. Päätösehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta/kh/kv hyväksyy Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelman vuosille 2008 2017 ja liitteenä olevan Jyväskylän kaupungin asuntoohjelman vuosille 2008-2010. Valkeamäen rakentamista valmistellaan siten, että talonrakentaminen siellä voi käynnistyä vuonna 2010. Valkeamäen toteutus jaksotetaan tarkoituksenmukaisesti muiden alueiden kanssa. 2.9 Eväitä jatkovalmisteluun (Ohjelmointi vuonna 2008) 200 omakotitontin luovuttaminen vuosittain edellyttää lisäresursseja kaupungin eri toimialoille. Yhdyskuntarakentamisen kustannuksia ja niiden ajoittumista on edelleen tarkennettava paitsi Valkeamäessä, myös muiden alueiden osalta. Onko ostajia 200:lle omakotitontille joka vuosi? Kysyntää testataan vuosina 2007-2008. Vuosittaista yhdyskuntarakentamisinvestointien määrärahaa on kasvatettava vuoden 2007 tasosta vastaamaan tulevaa tarvetta. Uudet alueet ovat teknisesti vaativampia ja kalliimpia kuin viime vuosina toteutetut alueet. Tontinmyyntituloja pyritään arvioimaan realistisesti kysyntätestauksen pohjalta. Valkeamäen toteuttaminen osana koko kaupungin maankäytön toteuttamista tulee suunnitella joka ohjelman yhteydessä huolellisesti. Joidenkin muiden kiinnostavien kohteiden tontinluovutuksen ajankohtaa tulee myöhentää. Tilapalvelun myyntikohteet ohjelmoidaan tarkemmin Valkeamäen rakentamisen valmistelua on jatkettava siten, että (talon)rakentaminen voi alkaa v. 2010. Valkeamäen palvelujen suunnittelua on tarkennettava osana koko kaupungin palveluverkkojen suunnitteluun koko kaupungissa. Vuokra-asuntoselvitys Asunto-ohjelmaan liittyen. 3. Edellisen vuoden ohjelma Kymppi R 2006 Kymppi R 2006:n toteutuminen Kymppi R 2006 oli ensimmäinen uuden menettelyn mukainen maankäytön toteuttamisohjelma, vuosille 2007-2016. Se hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 27.6.2006. Ohjelma sisälsi talonrakentamisen aloituksen mahdollistamisen vuonna 2007 alla olevassa taulukossa esitetyille 11 alueelle. Lisäksi ohjelmassa ennakoitiin talonrakentamisen alkavan Lounatuulentien alueella jo vuonna 2006. Taulukossa kerrotaan, miten näiden alueiden rakentaminen alkaa tai on alkamassa.

22 Talonrakentaminen voi alkaa vuonna 2007 Ainolanrinne II Tilanne 4.5.2007 perustelut talonrakentamisen mahdollistamiseksi tai tieto talonrakentamisesta Talonrakentaminen voi alkaa. Heinälampi III, eteläosan muutos Kaakkolampi II Keljonkankaan keskustan kortteli 157 Korteniitty A Lohikosken liikekeskus Mustalampi III C (3C kartalla) Savela Talonrakentaminen saattaa alkaa. Kaavaehdotus valmis 28.11.2006; odottaa YIT:n investointipäätöstä/toteuttamissopimusta. Yhdyskuntatekniikka voidaan rakentaa vuoden 2007 loppuun mennessä, jos asemakaava saadaan lainvoimaiseksi kesällä 2007. Talonrakentaminen alkaa. Ei rakentamista kortteliin 157, Norkkokadulle. Alueelle suunniteltu vanhusten palvelutalo sijoittuu lähellä sijaitsevaan Keljonkankaan keskustan kortteliin 28. Talonrakentamisen aloittaminen ei vaadi infran lisärakentamista. Vanhusten palvelutalon rakentaminen saattaa alkaa vuodenvaihteessa 2007/2008. Talonrakennushankkeen rahoitus varmistui 04/07. Talonrakentaminen alkaa. Talonrakentaminen saattaa siirtyä vuodelle 2008-. KV hyväksyi asemakaavan 19.2.2007. Kaava ei ole vielä lainvoimainen, KV:n päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Talonrakentaminen alkaa. Talonrakentaminen on alkamassa. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi keväällä 2007. Rakennuslupia odottamassa ratkaisua. Veturitallinkatu Talonrakentaminen voi alkaa Asemakaava on tullut voimaan 27.2.07. Heikinkatu 3 (vanha verovirasto) Talonrakentaminen alkanee vuonna 2008. Palvelu- ja seniorihanke suunnitteilla, käyttäjäksi sotepa; toteuttajina Porrassalmi Oy ja Nuorisoasunnot Oy. Mikäli toteuttajan teettämä hankesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2007, asemakaava voisi olla lainvoimainen loppuvuodesta 2007. Kaukolämpöputken siirto talonrakentamisen yhteydessä?? Äijälänranta A Lounatuulentie Talonrakentamisen aloitus siirtyy todennäköisesti vuodelle 2008. Kaavaehdotus valmistui 13.6.2006; odottaa YIT:n investointipäätöstä/maankäyttösopimusta. Talonrakentaminen voi alkaa. Matala-tiivistalojen rakentaminen oli tarkoitus alkaa jo vuonna 2006. Asemakaavoituksen aikana Ratahallintokeskus edellytti lisää melu- ja tärinäselvityksiä, tämä vii-

23 västytti kaavan valmistelua. Asemakaava on saanut lainvoiman. Taulukon perusteella kokonaisarvio vuoden 2007 kahdentoista alueen toteutumisesta on seuraava: - Rakentaminen voi varmasti alkaa seitsemällä alueella (Ainolanrinne II, Kaakkolampi II, Korteniitty A, Mustalampi III C, Savela, Veturintallinkatu ja Lounatuulentie). - Yhdellä alueella rakentaminen voi alkaa, mikäli asemakaava saadaan lainvoimaiseksi (Lohikosken liikekeskus). Tilanne selviää aikanaan. Kaavapäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. - Kahdella alueella asemakaavoituksen loppuunsaattaminen odottaa rakennusliikkeen investointipäätöstä/toteuttamissopimusta/maankäyttösopimusta (Heinälampi III, eteläosan muutos sekä Äijälänranta A). - Yhden kohteen hanke on muuttunut toiseen kortteliin (Vanhusten asuintalo Keljonkankaan keskustassa). Se on alkamassa vuodenvaihteessa 2007/2008. - Yhteen kohteeseen (Heikinkatu 3) on suunnitteilla erityisasumishanke, joka mahdollisesti saattaa alkaa vuodenvaihteessa 2007/2008. Ensin mainitut 7 aluetta riittävät täyttämään kaupungin vuoden 2007 omakoti- ja kerrostaloalueiden rakentamistarpeen yhdessä jo rakenteilla olevien alueiden kanssa. Myöhempien vuosien tarkastelu ei ole tässä tilanteessa tarpeellista. Syksyllä 2006 nostettiin vuosittain luovutettavien omakotitonttien tavoitetta 100:sta 200:aan. Se muuttaa tulevien vuosien ohjelmointia ratkaisevasti. Asiaa on käsitelty tässä uudessa Kympissä. Kokonaisuutena tämä toteutuvuustarkastelu osoittaa, että rakentamiseen suunnitelluissa alueissa tapahtuu vuosittain muutoksia, jotka johtuvat eri syistä. Periaatteellisetkin tavoitteet saattavat muuttua. Tämä on elävää elämää. Ohjelma osoittaa päälinjoja, mutta muutoksia tulee vuosittain ja usein vieläkin tiheämmässä tahdissa. Valmistelutyö on jatkuvaa. Ohjelmoinnin tärkeä lähtökohta on ollut alusta lähtien yhdyskuntarakentamisen hallinta. Tämänkin vuoden aikana tapahtuneet muutokset osoittavat, kuinka tärkeää on hallita tilannetta, pysyä jatkuvasti ajan tasalla ja tehdä nopeasti uusia ratkaisuja. Ohjelmoinnin apuna olevat tiedostot ja atk-ohjelmat sekä kiinteä valmisteluverkosto antavat tähän hyvät mahdollisuudet, ja tämän mukaan on myös toimittu aktiivisesti. Yhteydenpito yhdyskuntatoimen sisällä ja palvelutoimialojen ym. osapuolten kanssa on toiminut kiinteänä, ja muutoksiin on voitu reagoida yhdessä parasta uutta ratkaisua etsien. 3.1 Kaupunginvaltuuston ponsi 31.8.2006 liikennevaikutusten arvioimisesta ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä uusille alueille Kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.8.2006 yksimielisesti ponnen merkitessään tiedoksi Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelman vuosille 2007-2016 (Kymppi R 2006). Ponsi on seuraava: Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelmaa päivitettäessä siihen sisällytetään myös liikennevaikutusten arvioiminen ja huomioidaan mahdollisuudet järjestää uusille asuinalueille joukkoliikennepalvelut. Maankäytön toteuttamisohjelman alueiden maankäyttö ratkaistaan yksittäisillä yleis- ja asemakaavoilla. Liikennevaikutusten arviointi kuuluu yksittäisten kaavojen kaavaprosesseihin. Valkeamäen osayleiskaavan valmistelun yksi lähtökohta on ollut sen tarkoituksenmukainen liittäminen nykyiseen joukkoliikenneverkostoon sekä Valkeamäen sisäinen joukkoliikenteen saavutettavuus. Lisäksi tähän vuoden 2007 ohjelmaan sisältyy tarkastelu, miten ohjelmoitavat asuinalueet sijoittuvat nykyisiin joukkoliikennepalveluihin nähden. Sellaiset liikennevaikutukset, joilla on yhdyskuntateknisiä kustannuksia, ovat olleet mukana tämän ohjelman valmistelussa.

24 4. Kymppi R 2007luonnoksesta saadut lausunnot Valmisteluseminaari pidettiin 21.3.2007. Siihen oli kutsuttu kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja keskeiset virkamiehet. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelmaluonnos ja siitä käytiin vilkasta keskustelua. Sen jälkeen luonnos lähettiin lautakunnille lausunnolle. Lausunto pyydettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalta, opetuslautakunnalta, liikuntalautakunnalta, kulttuuri- ja nuorisolautakunnalta, Säynätsalon kaupunginosalautakunnalta ja rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Rakennus- ja ympäristölautakuntaa lukuun ottamatta pyydetyt tahot antoivat lausunnon luonnoksesta. Lausunnoissaan lautakunnat kertovat ohjelman vaikutuksista toimintaansa ja resurssoimiseen. Tähän yhteenvetoon on poimittu joitakin keskeisiä näkemyksiä Valkeamäen avaamiseen ja toteutuksen jaksotukseen liittyen. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja opetuslautakunta yhtyvät lausunnoissaan esitykseen, että talonrakentaminen tulisi alkaa Valkeamäessä vuonna 2010 ja Valkeamäen toteutusta jaksotetaan tarkoituksenmukaisesti kaupungin muiden alueiden kanssa. Lasten päivähoitopalvelujen järjestämisen kannalta olisi lisäksi toivottavaa, että tonttitarjontaa voitaisiin lisätä ja/tai keskittää Valkeamäkeen esitettyä enemmän ja vähentää Lohikosken, Halssilan, Keljon tai Säynätsalon rakentamista. Näillä alueilla päiväkotien lisätarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan olemassa olevalla ja päiväkotiverkkosuunnitelman kapasiteetilla. Liikuntalautakunta ehdottaa, että Valkeamäestä on rakennettava keskikaupungille sujuva kevyen liikenteen väylä ennen kuin asuntorakentamiseen ryhdytään. Alla on saadut lausunnot: Sosiaali- ja terveyslautakunta (26.4.2007) Asia 57 LAUSUNTO LUONNOKSISTA JYVÄSKYLÄN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA VUO- SILLE 2008 2017 SEKÄ ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2008 2010 (KYMPPI R 2007) (Asian valmistelijat Ulla Kuittu, p. 625 805, Pirjo Tuosa, p. 625 668, Jarmo J Koski, p. 626 201, Sirkka Karhula, 625 667 ja Maija Nakari, p. 626 013) Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimi on pyytänyt 23.3.2007 lautakuntien lausuntoja maankäytön toteuttamisohjelmaa 2008 2017 ja asunto-ohjelmaa 2008 2010 koskevista luonnoksista 20.4.2007 mennessä. Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma käsittää uusien alueiden rakentamisjärjestyksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Siihen sisältyy asunto-ohjelma, jossa keskitytään seuraavien kolmen vuoden asunto-olojen parantamiseen. Ohjelmien keskeiset sisällöt Maankäytön toteuttamisohjelman keskeisiä asioita ovat vuosittainen 200 omakotitontin luovutus seuraavana 10-vuotiskautena ja Keltinmäen-Myllyjärven suuralueella sijaitsevan Valkeamäen toteutuksen aloittaminen ja vaiheistus. Esityksenä on rakentamisen käynnistyminen vuonna 2010 ja rakentamisen tarkoituksenmukainen jaksottaminen muiden alueiden kanssa. Maankäytön toteuttamisohjelman vakiinnuttaessa ohjausroolinsa on asunto-ohjelman painopiste asuntohuolto- ja muissa asuntopoliittisissa kysymyksissä. Asunto-ohjelmaosiossa esitetään toimenpiteitä, joilla toteutetaan asumisvisiossa, vanhuspoliittisessa ohjelmassa ja muissa yhteyksissä hyväksyttyjä tavoitteita. Ohjelman mukaan edistetään mm. vanhusten palvelu- ja senioriasuntojen tuotantoa, vanhusten asuntojen korjaus- ja muutostöitä, erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamista sekä asunnottomuuden vähentämistä.

25 Maankäytön toteuttamisohjelmaa ja asunto-ohjelmaa on valmisteltu työryhmissä, joissa on ollut myös sosiaali- ja terveystoimen edustus. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tulosalueiden näkemyksistä on tiivistetty seuraava lausunto. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tulosalueiden lausunnot Sosiaali- ja perhepalvelut Esitys Valkeamäen toteutuksen aloittamisesta 2010 ja jaksottamisesta tarkoituksenmukaisesti kaupungin muiden alueiden kanssa mahdollistaa palvelutarpeiden muutosten ennakoimisen. Sosiaali- ja perhepalveluissa se merkitsee arviointia henkilöstöresurssien uudelleen kohdentamisesta ja riittävyydestä. Valkeamäen alueen sosiaalisten vaikutusten arviointi käynnistyi vuonna 2004. Keskeistä on, että Valkeamäen alueen rakentumisessa huomioidaan sosiaalinen eheys ja tasapainoisuus monipuolisella asuntotuotannolla. Alueen SVA-prosessi jatkuu Valkeamäen osayleiskaavoituksen edetessä. Asunto-ohjelmaluonnoksesta käy ilmi, että kaupungin suuralueiden väliset suhteelliset erot sosioekonomisin mittarein tarkasteltuina ovat kasvaneet 1990-luvun alkuun verrattuna. Asuinalueiden eriarvoistumisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaavoituksessa ja asuntorakentamisen ratkaisuissa sekä palveluissa. Jyväskylän asumisvision laadinnan keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu asumisen monipuolisuuden ja asuntorakentamisen innovatiivisuuden lisääminen ja muuntuviin asumistarpeisiin vastaaminen. Myönteistä myös on, että Jyväskylän seudun kunnat tekevät yhteistyötä asuntoasioissa. Asunto-ohjelmaluonnoksessa todetaan, että Jyväskylässä arava- tai korkotukivuokra-asuntoa on hakenut vuosittain noin 6 000 hakijataloutta. Heistä vajaa puolet on saanut asunnon. Keskeistä on selvittää vuokra-asuntotuotannon riittävyys ja kaupungin oman tuotannon osuus sosiaalisessa asuntotuotannossa. Huolestuttavaa on, että Jyväskylässä on yhä noin sata asunnotonta henkilöä. Erityisryhmien asumistarpeet tulee kartoittaa lähivuosille ja selvittää mahdollisuudet niihin vastaamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erityisryhmien asumisen kasvaviin palvelutarpeisiin vastaaminen aiheuttaa kustannusten kasvua sosiaali- ja terveyspalveluissa ja on sidoksissa vuosittain talousarvioon. Lasten päivähoitopalvelut Päivähoitopalveluja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja perhe- ja leikkitoiminta. Palvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Kaupungin päiväkotiverkon kokonaistarkistus tehtiin vuonna 2005 ja vahvistettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa syyskuussa 2005 ja osin tammikuussa 2006. Ydinkeskustan päiväkotipalvelut jäivät edelleen avoimiksi. Päiväkotiverkkosuunnitelma perustui tuolloisiin väestöarvioihin ja siihen, että 40 % päivähoitoikäisistä lapsista käyttää päiväkotipaikkoja. Maankäytön toteuttamisohjelmassa ehdotettu Valkeamäen talonrakentamisen aloitus 2010 ja toteutuksen jaksottaminen tarkoituksenmukaisesti muiden alueiden kanssa on päiväkotipalvelujen näkökulmasta kannatettava vaihtoehto. Omakotitonttimäärän lisäyksestä johtuen tulee myös vanhoille alueille lisää päiväkoti-ikäisiä. Seuraavassa on tiivistetty maankäytön toteuttamisohjelmaluonnoksen (Valkeamäen aloitus 2010 ja toteutuksen jaksotus) keskeiset vaikutukset suuralueittaisiin palvelutarpeisiin verrattuna päiväkotiverkkosuunnitelmaan. Kantakaupungissa Mannilan palvelutarve laajenee, mihin on haettava ratkaisua. Keskustan päiväkodit voisivat liikenneyhteyksien vuoksi palvella Halssilaa ja Lohikoskea, mikäli Mannilan palvelut järjestyisivät muuten.