Potilashoidon vuosikertomus Sydänkeskus
6.3.2 Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Yhtenäiset toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä. Osaamisen yhdistäminen ja yhteen saattaminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut Kerralla kuntoon -toimintaperiaatteen käytäntöön. Sydänkeskuksen yksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa, koska potilas tarvitsee hoidossaan hyvin usein jokaisen tai useamman Sydänkeskuksen yksikön palveluita. Lisäksi potilashoidossa tehdään päivittäin yhteistyötä päivystyksen, leikkausosaston ja teho-osaston kanssa. Vuoden aikana toiminta on ollut vasta vakiintumassa ja poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on kertynyt suunniteltua enemmän. Siitä huolimatta osa vaativista sydänpotilaista jouduttiin hoitamaan Sydänkeskuksen ulkopuolella, koska sairaansijoja ei ollut riittävästi. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat edelleen ja osittain huomattavastikin ennakoitua nopeammin. Ulkokunnista tulevia vaativia toimenpidepotilaita hoidettiin myös suunniteltua enemmän. Sydänkeskuksen haaste vuonna oli edelleen hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä sekä sairaansijojen puutos, mikä on hidastanut uusien hoitomallien käyttöön ottoa. Jatkuvan kardiologipäivystyksen puuttuessa esimerkiksi sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutettiin vapaaehtoisen hälytystyön turvin, jotta akuuttien sydänpotilaiden hoitoratkaisut saatiin tehtyä asiantuntemuksella ja viivytyksettä myös virka-ajan ulkopuolella. Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien siirtoja. Pyrkimyksenä on turvata yliopistotasoisen hoidon kehittäminen ja luoda yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle. Samalla pyritään myös kehittämään kardiologian lähipalveluja aluesairaaloissa ja suuremmissa terveyskeskuksissa. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 2 204 (1 936 vuonna ) kappaletta. Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2 135 (2 120 vuonna ) potilasta. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta on esitetty taulukossa 6.3.2.1. Avohoitokäyntien määrä oli lähes 10 500. Kontrollikäynneistä ohitusleikkausten ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit on pääosin ohjattu muualle, ja esimerkiksi turkulaiset potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli 3,9 vrk (3,6 vrk vuonna ). Osastohoidossa asetettiin etusijalle toimenpidepotilaat. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla sairaansijojen ja henkilöstön riittämättömyyden vuoksi. TAULUKKO 6.3.2.1. SYDÄNKESKUKSEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VUOSINA ja. Erikoisalan koodi ja nimi Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Sydänkeskus 9 787 10 436 4 129 4 225 14 987 16 332 3,6 3,9 Päivystysasetus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja päivystystoiminnan järjestelyihin liittyvät henkilökunnan työnkuvan muutokset ja koulutustarve ovat olleet haasteellisia. Vuoden syksyn aikana aloitettiin sairaanhoitajien koulutus ja osaamisen laajentaminen toimimaan päivystystoimenpiteissä invasiivisen kardiologian yksikössä. Yksi sairaala strategian mukainen toiminnan suunnittelu on myös vaikuttanut jo loppuvuoden toimintaan. 69
Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhtensä 906 (793 vuonna ) ja päiväkirurgisia toimenpiteitä yhteensä 621 (542 vuonna ). Invasiivisen kardiologian toimenpiteitä tehtiin 4 575 (3 833 vuonna ). Kardiologisten toimenpiteiden ja tutkimusten määrien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.1 6.3.2.5. KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA -. KAAVIO 6.3.2.3. SYDÄMEN TAHDISTIMEN ASENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA -. 360 380 400 420 440 460 KAAVIO 6.3.2.4. SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖIDEN KATETIABLAATIOT TYKSISSÄ VUOSINA -. 1400 1500 1600 1700 1800 1900 KAAVIO 6.3.2.2. SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA -. 0 50 100 150 200 250 300 0 500 1000 1500 70
KAAVIO 6.3.2.5. SYDÄMEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET TYKSISSÄ -. KAAVIO 6.3.2.7. AORTTALÄPÄN LEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2001-. 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6.3.2.6.-6.3.2.8. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Kiireellisten ja päivystysleikkausten määrät ovat lisääntyneet. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja mitraaliläpän leikkausten määrät ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisäksi rintaontelon kirurgian leikkaukset lisääntyivät vuonna (233 leikkausta). KAAVIO 6.3.2.6. SYDÄMEN SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2010-. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2005 2007 2008 2009 2010 KAAVIO 6.3.2.8. MUU RINTAELINKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2010-. 250 200 150 100 50 2010 160 180 200 220 240 0 2010 71
Hoitoon pääsy Taulukossa 6.3.2.2 on lähetteiden käsittelyn toteutuminen THL:lle ilmoitetun mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 31 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 6.3.2.2. HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA. THL:LLE ILMOITETUT LÄHETTEET VUONNA. Erikoisalat Poikkileikkaustilanne vuoden lopulla osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli sallitut kolme kuukautta (taulukko 6.3.2.3). Keskimäärin hoitoon pääsyn odotus kesti kardiologiassa 1 2 kuukautta ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa 6 viikkoa (taulukko 6.3.2.4). TAULUKKO 6.3.2.3. TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.. Erikoisalat Käyntiä Käsitellyt lähetteet 1-60 vrk joista lähetteen käsittely 0-3 vrk joista odottaneet 61-90 vrk 4-21 vrk yli 21 vrk yli 90 vrk yli 21 vrk % yli 90 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus 1 439 701 707 31 2,2 4 Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus 17 17 0 0 0 9 TAULUKKO 6.3.2.4. TYKSIN SYDÄNKESKUKSEEN HOITOON ODOTTANEET 31.12.. Erikoisalat Hoitoa odottavien 2. ASIAKASTULOKSET joista odottaneet 1-90 vrk 90-150 vrk 150-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk % Odotusaika vrk mediaani Sydänkeskus 118 107 8 0 3 2,5 21,5 Yleiskardiologia 65 51 9 1 4 6,2 49 Sepelvaltimohoito 5 4 1 0 0 0 35 Rytmihäiriöhoito 76 69 6 1 0 0 29 Kardiologia 2 1 1 0 0 0 78 Sydän- ja rintaelinkirurgia 39 38 1 0 0 0 28 Yhteensä 305 270 26 2 7 2,30 % Potilaspalautteita vuonna tuli Sydänkeskukseen yhteensä 133 kpl (85 vuonna ). Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla ja potilasturvallisuustyöryhmissä. Potilaspalautteiden keskiarvo vuoden asteikolla oli 4,7 (4,7 vuonna ). Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko 6.3.2.5). 6.3.2.5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEI- SIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA JA SYDÄNKESKUKSESSA. Kysymys n VUOSI VUOSI 4&5 4&5 ka. n ka. (%) (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 78 4,8 95 114 4,8 95 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin 79 4,8 95 114 4,8 96 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutki muksen aikana 77 4,7 92 117 4,5 90 73 4,7 90 107 4,4 84 76 4,7 93 114 4,7 92 72
Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 37 kpl (21 vuonna ), joista muistutuksia oli 8 kpl (4 vuonna ), kanteluita 6 kpl (3 vuonna ) ja potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan selvityspyyntöjä 23 kpl (14 vuonna ). Reklamaatiot käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Sydänkeskuksessa laadunhallintaa toteutettiin osaamisen kehittämisellä ja erilaisilla potilashoidon ja -palvelun kehittämishankkeilla. Henkilöstön erityisosaamisen laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi Sydänkeskuksen sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset, henkilöstön tarpeet ja tuleva päivystysasetus. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta, jota pilotoitiin. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja oli aktiivisessa käytössä ja perehdytyksen arviointikyselyllä kerättiin tietoa perehdytyksen onnistumisesta. Sepelvaltimotautipotilaiden sydänkuntoutusta tehostettiin käynnistämällä Sydänkeskuksen ensitietopäivät ja tahdistinpotilaille ryhmäohjaukset potilaille ja heidän läheisilleen. Yhteistyötä Sydänpiirin kanssa jatkettiin. Tehokkaan toiminnan vahvistamiseksi Lean-hukkatunnistinta käytettiin sydänvuodeosastolla ja sen myötä kehitettiin sairaanhoitajan toteuttamaa elektiivisen toimenpidepotilaan kotiutustoimintaa. Näyttöön perustuvaa toimintaa tuettiin aktiivisella oppilaitos- ja yliopistoyhteistyöllä potilashoitoon liittyvien tutkimusten, opinnäytetöiden, harjoitustöiden ja koulutusten osalta. Sydänkeskuksessa kävi useita vierailijaryhmiä ulkomailta ja kotimaasta. Sydänkeskuksesta käytiin tutustumassa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskukseen. Päivystysasetukseen valmistautumisen johdosta käynnistettiin elokuussa toimenpideosaamisen varmistamiseksi työkiertona perehdytys- ja koulutusohjelma sekä muutoshanke. Hankkeessa tarkasteltiin päivystystoimenpidepotilaan prosessia yksityiskohtaisesti tunnistaen kapeikkokohdat. Prosessin läpikävely suoritettiin ja kehittämistoimet toteutettiin ja vastuutettiin. Hoitotyön kirjaamisen sisällön laadunarviointiin otettiin käyttöön Sydänkeskukseen suunniteltu auditointimittari. Sisällön omavalvontaa toteutettiin systemaattisesti kolmen kuukauden välein. Kirjaamisen laadunarvioinnissa tarkasteltiin mm. potilaan kivun, mielialan, ravitsemuksen, haavan ja ihon kunnon arvioinnin kirjaamista ja niihin liittyvien mittareiden käyttöä. Sydänkeskuksen elektiivisten potilaiden sairaalaan ja poliklinikalle saapumisen laadun kehittämiseksi tarkasteltiin potilaiden kulkua sairaalassa, opasteita, potilaan tiedonsaantia ja tiedonkeruuta ilmoittautumisen yhteydessä ja uudistettiin kutsukirjeet sekä esitietolomakkeet. Osastonsihteereiden työtehtävien prosessit ja roolit kuvattiin ja päällekkäisyydet ja hukat tunnistettiin. 73
Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden aikana yhteensä 228 HaiProilmoitusta. Ilmoitusten määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna (205 vuonna ). Ilmoittajista hoitajia oli 75 % ja lääkäreitä 14 %. Ilmoitukset jakautuvat edelleen siten, että 60 % ilmoituksia koski tapahtui potilaalle -tilanteita ja 40 % oli läheltä piti -tilanteita. Pääasialliset ongelma-alueet olivat tiedonkulku 35 % ja lääkehoitoon liittävät tapahtumat 33 %. Haittatapahtumista 57 % ei aiheuttanut haittaa potilaalle ja 20 % aiheutti lievän haitan. Suurin rasite oli haittatapahtumien aiheuttama lisätyö henkilökunnalle. Potilasturvallisuuspoikkeamia käsiteltiin osastokokouksissa (86 %). Ylemmälle tasolle (lähinnä toimialueen johdolle) vietiin 2,6 % tapahtumista, joissa useimmiten oli kyse resurssiongelmista, jotka ovat vuodesta toiseen jatkuva ongelma. Lisäksi joka kuukausi kokoontui Sydänkeskuksen potilasturvallisuustyöryhmä, joka käsitteli ilmoitukset ja kehittämistoimet. Kehittämistoimenpiteinä on toteutettu koulutustilaisuuksia Sydänkeskuksessa. Lisäksi on tehty uusia hoito- ja toimintaohjeita henkilökunnalle ja käyttöönotettu uusia toimintatapoja eri toimipisteissä. Aikaisemmin käytävillä hoidetut ylipaikkapotilaat hoidetaan nykyään potilashuoneissa ja heille hankittiin langattomat hoitajakutsulaitteet. Jatkossa kehitämme tiedonkulkua ja infektioiden torjuntaa sekä potilaan kuntoutusta toimialueen sisäisillä koulutuksilla. 6.3.2.6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENET- TELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN SYDÄNKESKUKSESSA VUONNA. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat (leikkausvalmistelut, toimenpidevalmistelut, kotiutus) 2 Kyllä 9 11 Kyllä Kyllä Kyllä GTT Ei Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus 81 % henkilöstöstä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 54,2 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,67 3 74
4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Tyksin sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja anatomisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta säästävämmän toimenpiteen. Myös sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kaaviossa 6.3.2.9 on kuvattu hiippaläppätoimenpiteiden jakauma keinoläpän laiton ja läpän korjausleikkauksen kesken. Kirurgisen työn laatua seurataan myös vertaamalla kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään. KAAVIO 6.3.2.9. HIIPPALÄPÄN LEIKKAUSTEN SUHTEEN KEHITYS TYKSISSÄ VUOSINA 1999-. HIIPPALÄPÄN KORJAUSLEIKKAUS (MPL), KEINOLÄPÄN LAITTO (MVR). Sydänkeskuksessa tehdään runsaasti kansainvälisesti arvostettua hoidon vaikuttavuustutkimusta. Tutkimusten tulokset ovat vaikuttaneet merkittävästi mm. eteisvärinäpotilaiden sydäntoimenpiteiden hoitotulosten parantumiseen ja hoitokustannusten laskuun. Sydänkeskuksessa on tehty aktiivisesti kliinistä tutkimusta. Vuoden aikana on valmistunut 82 vertaisarvioitua julkaisua ja 2 väitöskirjaa. Vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat osaltaan muuttaneet kansallisia hoitosuosituksia ja parantaneet hoidon laatua ja vaikuttavuutta ja vähentäneet turhia kustannuksia. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä sydänkeskuksessa oli 3,67 sataa hoitojaksoa kohti vuonna. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 MPL % MVR % Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 23 kpl T-ryhmän komplikaatiot kardiologiassa ja sydän- ja rintaelinkirurgiassa: 0,4 sataa hoitojaksoa kohti Uusintaleikkaukset samalla hoitojaksolla: (tietoa ei saada) Paluu 30 vrk kuluessa hoitojakson päättymisestä: (tietoa ei saada) Hoitojaksokuolleisuus: 1,8 % (vakioimaton) 75
VSSHP:n Potilashoidon vuosikertomus Sydänkeskus Toimialuejohtaja Juhani Airaksinen puh. 02-313 1005 Ylihoitaja Heidi Laine puh. 02-313 7254 Sähköposti:etunimi.sukunimi@tyks.fi Postiosoite Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Sydänkeskus PL 52, 20521, TURKU 76