Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sydänkeskus

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sydänkeskus

2 Sydänkeskuksen vastuualueet ovat Sepelvaltimohoito, Sydän- ja rintaelinkirurgia, Sydämen vajaatoiminnan hoito, Rytmihäiriöhoito ja Yleiskardiologia. Sydänkeskukseen kuuluvat kantasairaalassa sydänosastot 1, 2 ja 3, sydänvalvonta, sydäntoimenpideosasto ja -valvomo sekä sydänpoliklinikka ja lähisairaaloiden sydänpotilaita hoitavat yksiköt. Tyks kantasairaalan T-sairaalan osastoista sydänosasto 1 on päivystävä vuodeosasto (25-27 ss*) ja sydänosasto 2 on tutkimus- ja toimenpidepotilaiden lyhythoitojaksoinen osasto (10 ss), sydänosasto 3 on päivystävä osasto (9-10 ss), kuten myös Sydänvalvonta (10 ss). Sydäntoimenpideosastolla (invasiivinen kardiologia) on neljä toimenpidesalia, joista yksi on magneettinavigointisali, ja näiden lisäksi valvomo (5 ss) potilaiden valmisteluun ja jälkihoitoon. Kantasairaalan Sydänpoliklinikka jakaa fyysiset tilat keuhkopoliklinikan kanssa. Polikliinista toimintaa toteutetaan kaikissa lähisairaaloissa ja Salon sairaalassa on myös vuodeosastopaikkoja. Sydänkeskus 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sydänkeskus toimii uusissa yhtenäisissä tiloissa T-sairaalassa. Toimialue koostuu Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Lisäksi Sydänkeskus tarjoaa lähipalveluja Loimaalla, Salossa ja Uudessakaupungissa. Uusi organisaatiomalli ja erinomaiset toimintatilat ovat vahvistaneet tavoitetta tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon laadukkaita ja vaikuttavia palveluja kustannustehokkaasti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Hyvät toimitilat ja henkilökunnan joustava käyttö ja liikkuminen toimialueen sisällä ovat tuoneet toiminnallista säästöä ja parantaneet hoidon saatavuutta. Sydänkeskuksessa huolehditaan sydänpotilaiden hoidon sujuvuudesta yli osastoja yksikkörajojen. Osaamisen yhdistäminen on parantanut hoidon laatua ja osaltaan mahdollistanut Kerralla kuntoon -toimintaperiaatteen käytäntöön. Merkittävin toiminnallinen muutos vuonna 2015 oli kardiologian ympärivuorokautisen päivystyksen aloitus. Sydäninfarktin välitön pallolaajennus toteutetaan nyt kaikkina vuorokauden aikoina sairaalassa työssä olevan henkilöstön ja yhden varalla olevan työntekijän työpanoksella. Tavoitteena on viiveetön, varma ja turvallinen toiminta. Päivystystoiminnan järjestelyihin liittyivät henkilökunnan laajat työnkuvan muutokset, mikä on vaatinut hoitohenkilöstön jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä. Sydänkeskuksen päivystystoiminta on parantanut alueen päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa vaativien sydänpotilaiden hoitoon pääsyä merkittävästi. Toinen merkittävä muutos on lähisairaaloiden (Loimaa, Salo, Vakka-Suomi) sydänpotilaita hoitavien tahojen liittäminen Sydänkeskukseen, mikä on mahdollistanut hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamista koko sairaanhoitopiirin alueella. Joulukuussa Tyks Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastot siirtyivät omien kaupunkiensa hallintaan. Samalla Sydänkeskus luopui omista vuodepaikoistaan näissä sairaaloissa ja jatkohoitoon kantasairaalasta lähetettävät potilaat siirtyvät sinne perusterveydenhuollon potilaiksi. Kardiologian palveluja on alueella mukautettu väestöpohjaan; Salon kardiologian lähipalveluja on lisätty merkittävästi, kun taas Uudenkaupungin palveluja on hivenen kevennetty. 2

3 Jo ennestään läheistä yhteistyötä Turun kaupungin sairaalan kardiologian poliklinikan kanssa on tiivistetty ja mm. IT-ratkaisuja on pyritty harmonisoimaan mahdollista toimintojen myöhempää yhdistämistä silmällä pitäen. Jo nyt pääosa palveluista tuotetaan Sydänkeskuksessa ja Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla samojen erikoislääkäreiden toimesta. Tulevien vuosien tavoitteena on vaativan sydänsairauksien erikoissairaanhoidon keskittäminen Sydänkeskukseen, mutta tämä tavoite vaatii toiminta- ja tilaresurssien lisäystä. Vuoden 2016 suunnitelmiin sisältyvät mm. sydänosaston 2 profiilin muuttaminen osittain päivystykselliseksi osastoksi, ilta-aikaisen PÄIKI-toiminnan jatkaminen ja sydänvalvonnan sairaansijojen lisääminen kahdella sekä sydän- ja keuhkoleikkauspotilaiden LEIKO-toiminnan käynnistäminen. Pyrkimyksenä on myös turvata yliopistotasoisen hoidon jatkuva kehittäminen, kliinisen hoitotyön kehittäminen, luoda yhä parempia edellytyksiä tutkimustyölle ja edistää huippuosaamiskeskuksen toimintaa potilaslähtöisesti. Hoitoketjujen toimivuutta pyritään kehittämään tarjoamalla kardiologian lähipalveluja aluesairaaloissa ja jatkamalla hoidon ohjauksellista kummikardiologi toimintaa suuremmissa terveyskeskuksissa. Potilashoidon tunnusluvut Lähetteitä tilastoitui saapuneeksi 3926 kappaletta (2204 vuonna 2014). Lisäksi EPLL:n kautta saapui 2394 potilasta (2135 vuonna 2014). Eniten potilaita siirtyi EPLL:sta tammi- ja marraskuussa. Sydänkeskuksen yhteiset toimintaluvut vuodelta 2015 on esitetty taulukossa 1. Toimintaluvuissa on huomioitava Yksi sairaala -organisaatiomuutos , jolloin lähisairaaloiden sydänpotilaita hoitavat yksiköt yhdistyivät Sydänkeskukseen. Vuonna 2015 avohoitokäyntien määrä oli yli Sydänkeskuksen poliklinikoilla ei ole mahdollista hoitaa kaikkia potilasryhmiä. Tästä johtuen kontrollikäynneistä ohitusleikkausten ensikontrollit ja sydäninfarktipotilaan kontrollit ohjattiin pääosin muualle ja turkulaiset potilaat hoidettiin pääosin Turun kaupunginsairaalan kardiologian poliklinikalla. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastoilla oli 4,0 vuorokautta (3,9 vuonna 2014). Osastohoidon saatavuus pyrittiin turvaamaan toimenpide- ja leikkauspotilaille. Osa vaativista sydänpotilasta hoidettiin muualla sairaansijojen ja henkilöstön riittämättömyyden vuoksi. TAULUKKO 1. SYDÄNKESKUKSEN TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VUOSINA Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* * * * 2014 Erikoisala Sydänkeskus ,0 3,9 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 3

4 Toimenpiteet ja leikkaukset Invasiivisen kardiologian toimenpiteitä tehtiin yhteensä 4973 (4575 vuonna 2014) ja päiväkirurgisia toimenpiteitä yhteensä 671 (621 vuonna 2014). Kardiologisten invasiivisten toimenpiteiden ja tutkimusten määrien kehittymistä kuvataan kaavioissa 1-5. KAAVIO 2. SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA KAAVIO 1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA KAAVIO 3. SYDÄMEN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET TYKSISSÄ

5 Uusi tahdistinrekisteri, joka mahdollistaa entistä paremman hoidon laadun seurannan, otettiin käyttöön koko sairaanhoitopiirin alueella. Monipuolisen rekisterin ominaisuudet vähentävät myös hoidon kirjaamiseen liittyvää työtä. Rytmihäiriörekisterin suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta, mutta rekisteriä ei vielä saatu käyttövalmiiksi vuoden 2015 aikana. KAAVIO 4. SYDÄMEN TAHDISTIMEN ASENNUKSET TYKSISSÄ VUOSINA Rytmihäiriöiden kajoavia tutkimuksia tehtiin Tyksin Sydänkeskuksessa pääosin neljänä päivänä viikossa. Verrattuna vuoteen 2014 elektrofysiologisten tutkimusten määrä lisääntyi 15 % ja tehtyjen ablaatioiden määrä lähes 17 %, joista eteisvärinän ablaatioiden 13 %. Eteiskorvakkeen sulkuja tehtiin 41 kappaletta (46 % lisäys verrattuna 2014 lukuun). Hitaan sykkeen tahdistimien asennukset lisääntyivät merkittävästi, mutta rytmihäiriötahdistimien määrä pysyi vuoden 2014 tasolla. Rytmivalvureita asennettiin lähes 70 % enemmän kuin KAAVIO 5. SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖIDEN KATETRIABLAATIOT TYKSISSÄ VUOSINA Lokakuussa aloitettiin uutena toimenpiteenä eteisvärinän Cryo-ablaatio hoidot, joita tehtiin hieman toistakymmentä loppuvuoden aikana. Toimenpide mahdollistaa entistä yksilöllisemmät eteisvärinän hoitoratkaisut. Jäädytyshoito on osoittautunut varsin nopeaksi ja tehokkaaksi menetelmäksi, jonka käyttö näyttää lisääntyvän vähitellen. Hoitoaikoja pyrittiin edelleen lyhentämään myös rytmihäiriöhoidossa. Potilaat, joille tehtiin pelkkä elektrofysiologinen tutkimus, kotiutettiin pääsääntöisesti jo toimenpide päivänä ja samaan pyrittiin myös aamun ensimmäisten ablaatiopotilaiden osalta. Tahdistinpotilaiden ilta- ja viikonloppukotiutuksia pyrittiin tehostetusti lisäämään. Toimintatapojen muutoksia hoitoaikojen edelleen lyhentämiseksi on tarkoitus jatkaa vuonna

6 Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoitajavastaanotot aloitettiin loppuvuonna 2015 Sydänkeskuksen toimipisteissä (T-sairaala, TYKS Salon sairaala, TYKS V-SS, ja TYKS Loimaa). Hoitajavastaanotoilla potilaita ohjataan ja opastetaan ja näin tuetaan potilaiden omahoitoa. Samalla varmistetaan, että suunniteltu hoito toteutuu. Kardiologin vastaanottopalveluja tarjotaan samoin kaikissa Sydänkeskuksen toimipisteissä. Sydämensiirtoa odottavien tai siirrossa jo käyneiden potilaiden hoito ja seuranta on keskitetty T-sairaalaan, samoin vaativa diagnostiikkaa (varjoainekuvaukset, biopsiat, kuvantaminen) vaativat potilaat. keen. Yli 80 % keuhkojen osapoistoista tehtiin tähystyskirurgisesti, mikä on kansainvälisestikin keskiarvoa selkeästi korkeampi lukema. KAAVIO 6. SYDÄMEN SEPELVALTIMOIDEN OHITUSLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA Sydän- ja rintaelinkirurgian vastuualueella vuosi 2015 oli toiminnallisesti vilkas. Sydänkirurgian lukumäärien kehittymistä kuvataan kaavioissa 6 ja 7. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset ovat laskeneet noin kolmannekseen vuosituhannen alusta ja korvautuneet pallolaajennuksilla. Kiireellisten ja päivystysleikkausten määrät ovat lisääntyneet. Ohitusleikkauksista viime vuosina noin joka toinen on tehty päivystyksenä tai kiireellisenä. Aorttaläpän ja mitraaliläpän leikkausten määrät ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sydän- ja rintaelinleikkauksia tehtiin yhteensä 599, joista sydänleikkauksia oli 422. Päivystyksellisten ja kiireellisten leikkausten myötä leikattavien potilaiden riskiprofiili oli aikaisempaa korkeampi. Riskiprofiilia kuvasi toisen vuosipuoliskon kuolleisuutta ennustava Euroscore, jonka keskiarvo oli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden; toteutunut elossaolo kuitenkin pysyi riskiprofiilin noususta huolimatta entisellä tasolla ollen yli eurooppalaisen keskiarvon. KAAVIO 7. AORTTALÄPPÄTOIMENPITEET TYKSISSÄ VUOSINA Hiippaläpän vuodon hoidoksi otettiin käyttöön suuren riskin potilaille käyvällä sydämellä tehtävä sydämen kärjen läpi jännerihmojen implantointitekniikka (NeoChord). Lyhyen seuranta-ajan tulokset potilailla ovat olleet erinomaiset. Aorttaläppäkirurgian kehittämiseksi vähemmän kajoavista avauksista tehtäväksi otettiin koekäyttöön hyvällä menestyksellä ompeleeton laajennettava aorttaläppä. Katetrilla asennettavan aorttaläpän (TAVI) laittoon ja komplekseihin tahdistinvaihtoihin tarvittava sydänkirurginen panos kasvoi vuonna Rintaelinkirurgian toimenpidemäärät (177) pysyivät samankaltaisina edellisiin vuosiin nähden, mutta yhä suurempi osa thoraxkirurgiasta tehtiin tähystyskirurgisesti, mikä salli potilaiden nopean kotiuttamisen raskaan keuhkosyöpäkirurgiankin jäl- 6

7 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeiden mukaisesti. Taulukossa 2 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kolmen seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 92 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. TAULUKKO 2. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN SYDÄNKESKUKSESSA VUONNA Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani Sydänkeskus ,4 3 Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli noin kuukausi. Hoitoon pääsy toteutuu hoitotakuun mukaan ja kiireelliseen polikliiniseen arvioon potilas pääsee noin kahden viikon kuluessa. Sepelvaltimovarjoainekuvaukseen, kun potilaan tarve ei ole edellyttänyt kiireellistä hoitoa, hoitoon odottaminen kesti noin viisi viikkoa (taulukko 3 ja 4). TAULUKKO 3. SYDÄNKESKUKSESSA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET Erikoisalat VSSHP Käyntiä joista odottaneet yli 90 yli 90 % Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Sydänkeskus ,2 27,5 Yleiskardiologia Kardiologia Yhteensä ,3 TAULUKKO 4. SYDÄNKESKUKSEEN HOITOON ODOTTANEET Erikoisalat VSSHP Hoitoa odottavien joista odottaneet yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon Sydänkeskus Yleiskardiologia Sepelvaltimohoito Rytmihäiriöhoito Sydän- ja rintaelinkirurgia Yhteensä

8 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteita vuonna 2015 tuli Sydänkeskukseen yhteensä 186 kpl (133 vuonna 2014). Palautteet käsiteltiin kuukausittain Sydänkeskuksen osastoilla, potilasturvallisuustyöryhmässä sekä johtoryhmässä. Potilaspalautteiden keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,7 (ka 4,7 vuonna 2014). Tavoitetaso saavutettiin ja potilaat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä hoitoonsa (taulukko 5). Potilaspalautteita kerättiin lisäksi sydänosastolla 1 ja 2 sekä sydänpoliklinikalla QR-koodin avulla. Sydäntoimenpideosaston valvomohuoneessa oli kokeilussa ajalla MoodPointer Handy tablettilaite (palautteita yhteensä 107 kpl). TAULUKKO 5. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN SYDÄNKESKUKSESSA VUOSINA VUOSI 2015* VUOSI 2014 Kysymys n ka. 4&5 n ka. 4&5 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää 175 4, , Henkilökunta kohteli minua hyvin 173 4, , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani 173 4, , ,4 86, , Koin oloni turvalliseksi hoidon tai 171 4, ,7 92 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa ei ole mukana lähisairaaloita. Reklamaatioiden määrä oli yhteensä 22 kpl (37 vuonna 2014), joista muistutuksia oli 3 kpl (8 vuonna 2014), kanteluita 0 kpl (6 vuonna 2014) ja Valviran, potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan selvityspyyntöjä yhteensä 19 kpl (23 vuonna 2014). Reklamaatiot käsiteltiin VSSHP:n ohjeistuksen mukaisesti. 8

9 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Sydänkeskuksessa laadunhallintaa toteutettiin seuraamalla palautteita, kehittämällä osaamista, erilaisilla potilashoidon ja -palvelun kehittämishankkeilla ja näyttöön perustuvan tiedon sekä laatumittareiden ja -rekisterien avulla. EFQM- itsearviointi tehtiin vuoden 2015 vaihteessa akuutin sepelvaltimotautipotilaan hoidon prosessista, ennen päivystävän toimenpidelääkärin ja tiimin toiminnan aloitusta. Sydäntoimenpideosaston ulkoinen säteilytyön auditointi toteutettiin syksyllä Auditoinnissa arvioitiin osaston toiminta STM:n asetuksen 423/2000, viranomaisohjeistuksen, STM:n kliinisen asiantuntijaryhmän ja röntgensäteilyn käyttöön liittyvien ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen näkökulmasta. Henkilöstön erityisosaamisen laajentamiseksi ja liikkuvuuden edistämiseksi Sydänkeskuksen sisäinen koulutusohjelma toteutui viikoittain. Koulutuksen sisällön suunnittelua ohjasivat potilaspalautteet, HaiPro-ilmoitukset, henkilöstön tarpeet ja päivystysasetus. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien erityisosaamisen arviointiin kehitettiin osaamiskartta. Hoitohenkilöstön perehdytyksen lokikirja oli aktiivisessa käytössä ja perehdytyksen arviointikyselyllä kerättiin tietoa perehdytyksen onnistumisesta. Päivystysasetuksen voimaan astuessa Sydänkeskuksessa käynnistyi oma päivystystoiminta. Päivystävä kardiologi ja toimenpidelääkäri lisäsivät toiminnan varmuutta ja turvallisuutta. Akuutin sydäninfarktipotilaan viiveetön hoitaminen on onnistunut erinomaisesti koulutetun ja päivystysaikana osastoilta siirtyvän sekä kotoa varallaololta saapuvan hoitohenkilökunnan ansiosta. Järjestelmä on edellyttänyt osaamisen laajentamista sydäntoimenpidetyöhön sekä jatkuvaa koulutusta, mikä jatkuu edelleen. Lisäksi prosessin sujuvuuden kehittämiseksi sidosryhmätyöskentely päivystyksen ja teho-osaston kanssa on ollut tiivistä. Sydänkeskuksen toiminta kantasairaalan vuodeosastoilla on ollut toistuvasti ylikuormittunut ja osa vaativista sydänpotilaista joudutaan hoitamaan Sydänkeskuksen ulkopuolella, koska sairaansijoja ei ole suhteessa tarpeisiin riittävästi. Sydänvalvonnan sairaansijojen rajallinen määrä on puolestaan hidastanut sydänleikkauspotilaiden siirtymistä teho-osastolta jatkohoitoon Sydänkeskukseen. Tilannetta on pyritty helpottamaan hoitoaikoja lyhentämällä kehittäen sydäntoimenpideosaston ja sydänosaston 2 LEIKO- ja PÄIKI-toimintaa* ja kotiuttamaan potilaita saman vuorokauden aikana toimenpiteen jälkeen. Alun perin Sydänkeskukseen suunnitelluista vuodepaikoista siirtyi kaksi sairaansijaa takaisin syöpäosastolta vuoden 2015 aikana. Toiminnalliset muutokset ovat vaatineet henkilöstöresurssin muutoksia. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön sekä sepelvaltimotoimenpide- että tahdistinrekisterit. Näihin rekistereihin kirjataan kaikkien sepelvaltimotoimenpidepotilaiden ja tahdistinpotilaiden yksityiskohtaiset hoitotiedot. Rekisterien avulla varmistetaan laadukkaan hoidon toteutuminen ja toiminnan kehittäminen. 9

10 koska ohjaus on toteutettava kovin lyhyessä ajassa. Sydänkeskuksessa on otettu käyttöön tehokkaasti erilaisia ryhmäohjauksia kuten sepelvaltimotautipotilaiden ensitietopäivät, tahdistinryhmäohjaus ja preoperatiivinen ryhmäohjaus sekä Sydänpiirin sydänhoitajan ryhmäohjaus. Ryhmäohjaus on yksi keino jakaa informaatiota useammalle henkilölle, potilaille ja läheisille samanaikaisesti ennen tai jälkeen sairaalaan tuloa tai toimenpidettä. Sydänkeskuksessa kehitettiin Potilas-TV -järjestelmä tukemaan sairaalassa olevan potilaan ja omaisen saamaa ohjausta. Potilas voi Potilas-TV:sta tutustua kirjalliseen ohjaus materiaaliin tai liikkuvaan kuvaan esim. leikkaukseen valmistautuessaan. Hoitotyön kirjaamisen sisällön laadunarviointi suoritettiin Sydänkeskukseen suunnitellun auditointimittarin avulla. Sisällön omavalvontaa toteutettiin systemaattisesti kolmen kuukauden välein. Kirjaamisen laadunarvioinnissa tarkasteltiin mm. potilaan kivun, mielialan, ravitsemuksen, haavan ja ihon kunnon arvioinnin kirjaamista ja niihin liittyvien mittareiden käyttöä. Näyttöön perustuvaa toimintaa tuettiin aktiivisella oppilaitos- ja yliopistoyhteistyöllä potilashoitoon liittyvien tutkimusten, opinnäytetöiden, harjoitustöiden ja koulutusten osalta. Sydänkeskuksessa kävi useita vierailijaryhmiä ulkomailta ja kotimaasta. Vuodeosastojen ohella myös Sydänkeskuksen poliklinikka toimii erittäin tehokkaasti eikä nykyisissä tiloissa voida virka-ajan puitteissa. Sydänpoliklinikan luonne on muuttunut toiminnoiltaan kiireellisemmäksi pika-poliklinikan myötä. Vaikeasta sydämen vajaatoiminnasta kärsivälle potilaille aloitettiin joulukuussa 2015 itsenäinen hoitajavastaanottotoiminta, jota tarjotaan kantasairaalan ja lähisairaaloiden sydänpoliklinikoilla. Hoitoviiveiden minimoimiseksi sydänpoliklinikalla on vähennetty entisestään kontrollikäyntejä mm. lisäämällä tahdistinpotilaiden etäseurantaa poliklinikkakäyntien sijaan. Pääosa turkulaisten sydänpotilaiden lähetteistä ohjataan Turun kaupungin sairaalan kardiologian poliklinikalle, ellei potilas erikseen toisin tahtoaan ilmoita. Lähipalveluja ja terveyskeskusyhteistyötä on kehitetty mm. aloittamalla kummikardiologi -toiminta, jolla yhdistettynä puhelinkonsultaatiomahdollisuuteen myös voidaan korvata osa avohoitokäynneistä. Sydänkeskuksessa potilaiden määrä on kasvanut vuosien aikana ja samalla potilaiden hoitoajat ovat lyhentyneet entisestään. Suunnitellusti sairaalaan tulevien toimenpidepotilaiden kotiutuminen tapahtuu usein jo samana päivänä ja sydänleikkauspotilaillakin hoitoaika erikoissairaanhoidossa on noin viikko. Lyhyiden hoitojaksojen vuoksi potilasohjaukseen on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota, Yhteistyö Varsinais-Suomen sydänpiirin kanssa oli aktiivista. Sydänpiirin toiminta edisti potilaan kuntoutumista, omahoitoa ja sydänterveyden omaseurantaa. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Sydänkeskuksessa tehtiin vuoden 2015 aikana yhteensä 207 potilasturvallisuuden poikkeamailmoitusta eli HaiPro-ilmoitusta (228 vuonna 2014). Poikkeamailmoituksista 40 % oli läheltä piti- tilanteita ja 60 % tapahtui potilaalle. Ilmoituksista suurin osa liittyi lääke- ja tiedonkulun poikkeamiin. Haittatapahtumista 65 % ei aiheuttanut haittaa potilaalle tai seuraus oli lievä (18 %). Poikkeamien riskiluokituksessa suurin ryhmä oli riskiluokka II (vähäinen riski). Pääosin poikkeamat aiheuttivat lisätyötä henkilökunnalle ja organisaation imagohaittaa. Poikkeaman syntyyn myötävaikuttavana tekijänä olivat useimmiten toimintatavat ja osaamisen sekä resurssien puutokset. 10

11 Potilasturvallisuuspoikkeamia käsiteltiin osastokokouksissa ja Sydänkeskuksen omassa potilasturvallisuuskokouksessa kuukausittain. Potilasturvallisuuden kehittämistoimenpiteinä järjestettiin koulutustilaisuuksia, systemaattista perehdytystä, uusittiin hoito-, valmistelu- ja toimintaohjeita sekä käyttöönotettiin uusia toimintatapoja (esim. Medanets-mobiilikirjaaminen, Sydänkeskuksen ISBAR-kortti). Osastofarmaseutin vakanssin valmistelu käynnistettiin ja välinehuoltajan työpanoksen tarpeesta käytiin neuvottelua SAPAn kanssa. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi aloitettiin lääkehoidontyöryhmän toiminta Neurotoimialueen kanssa. Lääkkeiden kaksoistarkastusta jatkettiin ja lääkkeiden laimennusta laminaarivirtauskaapissa lisättiin. Sydänkeskuksen oman päivystävän lääkärin ja akuutin sydäntoimenpidepotilaan hoidon järjestäminen vuoden 2015 alusta lisäsivät potilasturvallisuutta ja vähensivät hoidon viiveitä. Sydänkeskuksen yhteisilmoittautumisen käynnistyminen varmensi potilaiden henkilötietojen tarkistamisen ja potilasrannekkeen asettamisen. Jatkossa Sydänkeskuksen kehittämiskohteina ovat mm. tiedonkulku Sydänkeskuksen sisällä ja rajapinnoissa ja siten varmistaa potilaan turvallinen ja laadukas siirto hoitopaikasta toiseen. Infektioiden torjunnan ja sairaalahygienian käytäntöjä ja toteutumista selvitettiin YAMK-opinnäytetyön avulla. Opinnäytetyön tuloksena syntyivät tarkastuslistat leikkausvalmisteluihin ja toimenpiteisiin. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN SYDÄNKESKUKSESSA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Kyllä (leikkausvalmistelut, toimenpidevalmistelut, kotiutus) GTT Ei Infektioiden torjunnan INTO-verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä mennessä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 65 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3,15 11

12 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Tyksin Sydänkeskus seuraa kardiologian kehitystä ja on maamme kärjessä uusien hoitomuotojen omaksumisessa. Viime vuosina tällaisia hoitoja ovat olleet mm. erilaiset sydämen läppien ja muiden rakenteellisten vikojen katetritoimenpiteet, jotka ovat mahdollistaneet vakavasti sairaille potilaille perinteistä avosydänleikkausta turvallisemman toimenpiteen. Sydänkeskuksessa tehtiin paljon sydäntoimenpiteitä. Invasiivisen kardiologian toimenpidemäärät kasvoivat edelleen. Lisäksi TAVI läppien asennuksen tarpeen nopea lisääntyminen oli ennakoitua runsaampaa vuonna 2015 (49 tmp). Sydän- ja thoraxkirurgian toimenpidemäärät olivat saman suuntaisia suhteessa aiempiin vuosiin. Ulkokunnista tulevia vaativia toimenpidepotilaita hoidettiin myös suunniteltua enemmän, mikä johtui pääosin HUS:n elektrofysiologian jononpurkutoimenpiteistä, joita tehtiin Sydänkeskuksessa kevätkaudella. Sydänkirurgiassa on omaksuttu uusia hoitomuotoja aktiivisesti. Kirurgisen työn laatua seurataan vertaamalla kuolleisuutta eurooppalaiseen euroscore-riskinarviointi järjestelmään. Sydänkirurgiassa potilaiden NYHA- luokitus 1 oli 32 kpl, NYHA2 153 kpl, NYHA3 141 kpl ja NYHA4 72 kpl. Logistinen Euroscore -mittarin mukaan sepelvaltimo-ohitusleikkausten riskiarvo oli 3,5 %, aorttaläppäleikkausten 3,1 %, hiippaläppäleikkausten 3,3 %, aorttaleikkausten 7,3 % ja muiden sydänleikattujen 2,4 %. Logistinen Euroscore -riskiarvo on tilastollisesti korkeampi aorttaleikatuilla verrattuna muihin leikkauksiin johtuen usein aorttakirurgiaan painottuvista päivystyksellisistä ja hengenvaarallisista dissekaatioista. Sydänkeskus toimenpidehoitojen edelläkävijänä Sydänkeskus aloitti ensimmäisenä Pohjoismaissa suuressa aivoinfarkin vaarassa olevien eteisvärinäpotilaiden hoidon eteiskorvakkeen sulkulaitteilla, jos potilasta ei voitu hoitaa tavanomaisesti antikoagulaatiolla suuren vuotovaaran takia. Hyvien hoitotulosten jälkeen tämä katetrihoito on levinnyt kaikkiin yliopistosairaaloihin ja nykyisin hoidetaan Suomessa jo noin 100 potilasta vuodessa. Pohjoismaiden ensimmäinen hiippaläpän vuodon korjaus pumppaavaan sydämeen asennettavilla läppää tukevilla tekokordilla tehtiin Sydänkeskuksessa puolestaan keväällä Toimenpide tehdään katetritekniikalla pienestä sydämen kärjen alueelle tehtävästä viillosta ruokatorviultraääniohjauksessa. Ensimmäiset hoitotulokset osoittavat tämänkin menetelmän olevan tehokas hoito hyvin valikoiduille potilaille. Hoitoa harkitaan silloin kun suuri leikkausriski estää perinteisen leikkaushoidon eikä toisaalta pelkkä katetrikorjauskaan oleva riittävä toimenpide. Tekoläppäleikkauksen jälkeen jää joskus läppärenkaaseen vuotoaukko. Aikaisemmin ainoa hoitovaihtoehto oli suuririskinen uusintaleikkaus. Suomen ensimmäinen tekoläpän vierivuodon katetripaikkaus muistimetallipaikalla tehtiin Tyksin Sydänkeskuksessa vuonna Vuonna 2015 tehtiin puolestaan ensimmäinen hiippaläpän paikkaus. Toimenpiteet tehdään yleisanestesiassa ruokatorven kautta rekisteröidyn ultraäänikuvan ohjauksessa. Alla kuvassa vasemmalla aorttatekoläpän vierusvuoto (kirkas sinivihreä väri) ja oikealla muistimetallinen katetrilla asennettava laite, jolla vuoto voidaan korjata joko reisi- tai värttinävaltimon kautta ja potilas voidaan kotiuttaa seuraavana aamuna. Kirurgisen työn laatua seurataan myös mittaamalla elektiivisten sydänleikkauspotilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä EQ5D- mittarilla ennen sydänleikkausta ja vuoden kuluttua leikkauksesta. 12

13 ainutlaatuinen sydännäytteiden biopankki, jolla pyritään selvittämään eteisvärinän, aorttaläppäahtauman, ja aortan sairauksien kudostason muutoksia ja kehittämään niihin uusia lääkemolekyylejä. Luotettavan yhteistyökumppanin maineen ansiosta Sydänkeskus on yhä useammin ensisijainen yhteistyökumppani (kansallinen koordinaattori) uusien lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kansainvälisissä tilaustutkimuksissa, joissa tutkimuslääkkeet, laitteet ja hoito tulevat ilman kustannuksia sekä potilaalle että sairaanhoitopiirille. Sydänkeskus tekee laajaa yhteistyötä myös TRC:n (Turku Technology Research Center) kanssa suomalaisen terveysteknologian tutkimuksessa ja menossa on TE- KES ja Akatemiarahoitteisia projekteja mm. eteisvärinän ja sydäninfarktin itsehavaitsemisen edistämiseksi erilaisten uusien sovellusten (lähinnä mikrosensoriratkaisut) avulla (WHISPERS Soc, Whispers AF-detect, HeartAche) ja VTT:n beat-to-phone projekti (älypuhelinsovellukset). Näissä projekteissa kaikki potilasrekisteröinnit ja kliiniset tutkimukset tehdään Sydänkeskuksessa. Tutkimustoiminta Potilas-TV hanke on esimerkki toisentyyppisestä innovatiivisesta teollisuusyhteistyöstä ja kehittämishankkeesta, jossa perinteinen hotelli-tv idea tuodaan sairaalaan potilastyön ja potilasinformaation avuksi. Sydänkeskuksessa on järjestelmällisesti kehitetty kliinistä erikoisosaamista ja siihen perustuvaa tutkimusta sekä hoitomenetelmien vaikuttavuus- ja kehittämistutkimusta. Sydänkeskus on rakentanut toimivan kliinisen tutkimuksen organisaation, joka on mahdollistanut aktiivisen ja laajamittaisen tutkimusyhteistyön. Niinpä Sydänkeskus toimii koordinoivana keskuksena useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Vuonna 2015 Sydänkeskuksessa oli käynnissä yhteensä 47 tutkimushanketta, joista pääosa on kliinisiä tutkijalähtöisiä hoitomenetelmien vaikuttavuustutkimuksia ja sydämen kuvantamismenetelmien kehittämis- ja arviointitutkimuksia. Tutkimushankkeista julkaistiin vuoden aikana 111 artikkelia pääosin kansainvälisissä arvostetuissa julkaisusarjoissa. Yksittäisistä tutkimuksista mainittakoon eteisvärinäpotilaiden rytminsiirtoa ja pallolaajennushoitoja koskeneet tutkimussarjat (FinCV ja AFCAS), jotka ovat muuttaneet potilasryhmän kansallisia ja kansainvälisiä hoitokäytäntöjä turvallisempaan suuntaan. Uusista Sydänkeskuksen vetämistä hankkeista suurin on eurooppalainen LAA-CLOSURE monikeskustutkimus, jossa pyritään satunnaistetussa tutkimusasetelmassa selvittämään optimaalista jatkohoitoa aortan bioproteesileikkauksen jälkeen. Sydänkeskuksen perustama CAREBANK on puolestaan kansainvälisesti 13

14 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä Sydänkeskuksessa oli 3,15 sataa hoitojaksoa kohti vuonna SIRO-rekisterin mukaan Sydänkeskuksen sepelvaltimoiden ohitusleikkausten infektioiden esiintyvyys oli 6,6 % (Suomi 2,2 %). Leikkausalueen infektioiden jälkiseurantaa tehostettiin v. 2015, mikä lisää raportoitujen infektioiden määrää verrattuna vertailusairaaloihin. Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 12 kappaletta Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärä: 0,5 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 1,4 % leikkaushoitojaksoista Uusintaleikkauksia suoritettiin verenvuodon takia 44 kpl ja muun syyn takia 13 kpl. Välitön sairaalaoloaikana tapahtuva kuolema leikkauksen jälkeen tapahtui 19 potilaalle. Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet potilaat 30 vuorokauden sisällä edellisen hoitojakson päättymisestä: 7 % (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 1,7 % (vakioimaton) *ss = sairaansija *LEIKO-toiminta= kotoa leikkaukseen *PÄIKI = kotoa toimenpiteeseen, toimenpiteestä kotiin *TAVI = katetrilla asennettava aorttaläppä 14