Potilashoidon vuosikertomus 2015 Neurotoimialue

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Neurotoimialue

2 Neurotoimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Neurotoimialueella yhdistyy aikuisten neuroalojen potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Toimialueen neljä vastuualuetta vastaavat yleisneurologisista ja aivoverenkiertohäiriö-potilaista, neurokirurgisista ja aivovammapotilaista. Neuroalojen integraatio myös yliopiston puolella opetuksen ja tutkimuksen osalta on lisääntynyt ja sitä vahvistetaan edelleen. Neurotoimialueella on ollut näkyvä rooli kansainvälisen kliinisen tutkimuksen keskuksena, lääkärikoulutuksen kehittäjänä, valtakunnallisten koulutustilaisuuksien, asiantuntijaseminaarien ja yleisötilaisuuksien järjestäjänä, yhteistyössä alan kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Neurotoimialue on suosittu työnantaja, mistä esimerkkinä työnhakijoista ei ole ollut pulaa ja 82 % työntekijöistämme on tutkimusten mukaan valmis suosittelemaan VSSHP:ta työnantajana. Vuonna 2015 hoitopäivät toteutuivat käyttösuunnitelman mukaisina, hoitojaksot toteutuivat hieman suunniteltua pidempinä ja avohoitokäynnit ylittyivät, leikkaustoimenpiteiden määrä hieman alittui. Toimintatuotot ja kulut toteutuivat lähes käyttösuunnitelman mukaisina, mutta ulkokuntatulot ylittyivät yli 27 % ja toimialue on nyt VSSHP:n suurin ulkokuntatulon tuottaja. Palveluiden ostot ja sisäiset kulut ylittyivät kumpikin noin 4 %. Työpanos kasvoi 0,5 %. Sitovat nettokulut alittuivat jälleen lähes 4 %. Yksi sairaala -hankkeen johdosta vertailu edelliseen vuoteen ei ole mahdollinen ja toiminnan ja talouden lukujen ennustettavuus tilapäisesti heikkeni. Tästä huolimatta toimialue pysyi hyvin käyttösuunnitelmassa ja talousarviossa. Lähisairaaloiden neurologian yksiköiden ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittäminen on aloitettu, samoin hoitopolkujen ja työnjakosopimusten tarkistaminen, lisäksi on järjestetty näihin liittyvää koulutusta. Kehitettävät prosessit koskevat mm aivokasvain-, neuromodulaatio- ja aivovammapotilaita. Avohoitoneurologian palveluiden tuotanto Ahvenanmaalla toteutui koko vuoden ajan ja vuoden vaihteessa käynnistyi myös neurokirurginen palvelutuotanto Ahvenanmaalla. Neurokirurgian osalta toimintaluvut kasvoivat kaikilla mittareilla ja erityisesti ulkokuntamyynti kasvoi jyrkästi. Neurokirurgian jononpurun ja hoitotakuussa pysymisen varmistaminen osaltaan johtivat ylityksiin, joista suurimmat liittyivät raskaaseen tehohoitoon, implantteihin ja toimenpideradiologiaan. Lean-hankkeet tuottivat tuloksia niin leikkaussalitoiminnan kuin LEIKOn ja prepoliklinikkatoiminnankin osalta. Vuonna 2015 toteutui useita merkittäviä muutoksia potilashoidossa. Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarisesta mekaanisesta trombektomiasta tuli käypää hoitoa ja toimenpidemäärät lisääntyivät yli kolminkertaisiksi (43 kpl). Laskimonsisäisen liuotushoidon sairaalansisäisten viiveiden mediaanissa saavutettiin maailman paras tulos pitkän kehitystyön ja koulutuksen tuloksena. AVH-valvonnassa on hoidettu myös neurokirurgisia AVH-potilaita ja 12-paikkainen yksikkö on toiminut lähes koko vuoden 10-paikkaisena. Hoidon intensiteetti on samalla noussut (esimerkkinä kaksoispaineventilaattori) ja AVH-potilaiden tehohoidon tarve on ollut ennätyksellisen vähäistä. Uusista neurokirurgisista hoitomuodoista erityisesti syväaivostimulaatio vakiintui ja toimialuerajat ylittävää endoskooppista kallonpohjakirurgiaa kehitettiin. Vaikuttamattomia menetelmiä on karsittu koko toimialueella. Tärkeimpiä toiminnallisia muutoksia Neurotoimialueella oli Tyks kuntoutusosaston muutto kesäkuussa 2015 Kaskenlinnan sairaalaan, jota seurasi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja Neurotoimialueen välisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi on käynnistetty hanke kliinisten toimintojen yhdistämiseksi. Kuntoutuksen osalta aloitettiin koordinaatiohanke yhteisten toimintamallien ja kriteereiden luomiseksi ja kuntoutuksen integraation toteuttamiseksi VSSHP:n ja ervan alueella. Neurotoimialue on osallistunut merkittävällä panoksella myös palkitun ja toimintansa vakiinnuttaneen Tyks ajopolin toimintaan. 2

3 Potilashoidon tunnusluvut Neurotoimialueelle saapuneet lähetteet on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. NEUROTOIMIALUEELLE SAAPUNEET LÄHETTEET VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA EPLL:n kautta Tyks yhteensä Elektiiviset Päivystys Vastuualue 2015* * * * 2014 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Kuntoutus ja aivovamma potilaan hoito Yleisneurologia Neurokirurgisen potilaan hoito Yhteensä Toimintaluvut vuodelta 2015 on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Vastuualue 2015* * * * 2014 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,9 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito ,3 6,0 Yleisneurologia ,4 4,5 Neurokirurgisen potilaan hoito ,4 4,3 Yhteensä ,7 4,6 Toimenpiteet ja leikkaukset Leikkauksia tehtiin yhteensä 2224, joista päiväkirurgisena 1 leikkausta (taulukko 3). Yleisimmät toimenpideryhmät on esitetty tarkemmin taulukossa 4. TAULUKKO 3. LEIKKAUSTOIMENPITEET TYKSIN NEUROTOIMALUEELLA VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKUMÄÄRÄT VUODELTA Kaikki leikkaukset/toimenpiteet Aivoverenkiertohäiriöiden hoito Neurologia Neurokirurgia Yhteensä Leikkaukset 2015* Leikkaukset

4 TAULUKKO 4. YLEISIMMÄT TOIMENPIDERYHMÄT TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLA VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Koodi Selite 2015* 2014 PA2/9 Aivovaltimon sisäinen leikkaus ABC Selkäydinkanavan avaus AAF Aivo- ja selkäydinnestekierron häiriön leikkaus AAD Aivo- ja kallovammojen leikkaukset NAG Tukirangan luudutus AAB Aivokasvainleikkaus AAE Aivolisäkekasvain leikkaus AAC Aivoverisuonileikkaus ABB Selkäytimen kasvainleikkaus Tutkimukset ja angioradiologia Neurotoimialueella tehdään paljon kuvantavia tutkimuksia diagnoosien selvittämiseksi. Lisäksi sekä verisuoni- että neurokirurgiassa merkittävä osa hoidosta tuotetaan angioradiologisesti. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset ja radiologiset toimenpiteet ovat taulukossa 5. TAULUKKO 5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISET TUTKIMUSTEN RYHMÄT VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA Koodi Selite 2015* 2014 AA1 Aivojen kuvantamistutkimukset GD1 Keuhkojen kuvantamistutkimukset NA3 Lannerangan kuvantamistutkimukset NA1 Kaularangan diagnostinen radiologia PA6 Kaulavaltimoiden kuvantamistutkimukset tai toimenpide PA2 Aivovaltimoiden kuvantamistutkimukset tai toimenpide AA5 Aivojen muu kuvantava tutkimus

5 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Taulukossa 6 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta seuraavana päivänä. Vuoden 2015 aikana 31 lähetteen osalta jäi hoitotakuu toteutumatta. TAULUKKO 6. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN NEUROTOIMIALUEELLA VUONNA Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 Poikkileikkaustilalle osoittaa, että neurokirurgisen potilaan ja yleisneurologian hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli noin kuukausi (taulukko 7). Neurokirurgialle hoitoon odotus kesti noin kaksi kuukautta ja neurologian hoitoihin noin kuukausi (taulukko 8) yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani Neurokirurgisen potilaan hoito ,0 4 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,0 2 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito ,2 1 Neurologia ,0 2 Yleisneurologia ,3 1 Kuntoutuspotilaan hoito ,3 2 Yhteensä ,6 TAULUKKO 7.HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTAVAT NEUROTOIMIALUEELLA Erikoisalat VSSHP TAULUKKO 8. TYKSIN NEUROTOIMIALUEELLE HOITOA ODOTTANEET Erikoisalat VSSHP Käyntiä Hoitoa odottavien joista odottaneet joista odottaneet yli yli 90 % yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon mediaani Neurokirurgisen potilaan hoito ,6 63 Aivoverenkiertohäiriöiden hoito ,0 9 Kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito Yleisneurologia Yhteensä ,8 Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Neurokirurgisen potilaan hoito ,5 Yleisneurologia Yhteensä

6 TAULUKKO 9. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA VUOSI 2015* VUOSI 2014 n ka. 4&5 n ka. 4&5 Kysymys (%) (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää , , Henkilökunta kohteli minua hyvin , , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana , , , , , ,2 80 Vuoden 2015 luvuissa ei ole mukana lähisairaaloita. n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo oli vuoden 2015 asteikolla 4,3. Taulukossa 9 on esitetty potilastyytyväisyyskyselyn tulokset sairaanhoitopiirien viiteen yhteisiin kysymykseen vuosina 2015 ja Kaikki vastaukset jäivät alla tavoitetason. Neurotoimialueelle tulleista potilaspalautteista (149) vuonna 2015 ehdotuksia oli 31, kiitoksia 59 ja moitteita LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Toimialueella tehdään jatkuvaa toiminnan kehittämistyötä. Aivokasvainpotilaan prosessia on kehitetty yhteistyössä onkologian kanssa. Potilaan hoitopolku on kuvattu ja aivokasvainpotilaan kokemuksia on selvitetty sekä kohdennetulla potilaskyselyllä että pienimuotoisella haastattelututkimuksella. Toimialueen sisällä on kehitetty neuromodulaatioprosessia (esim. vagushermostimulaattotin asennus epilepsiapotilaille). Neurokirurgian vastuualueella on jatkettu leikkaussaliprosessin kehittämistyötä ja vuonna 2015 käynnistettiin leikkauspotilaanleikkausta edeltävä ohjauspoliklinikka. Uusi hoitajavastaanotto käynnistettiin AVH-potilaille 6

7 Potilasturvallisuus Neurotoimialueella tehtiin vuoden 2015 aikana 260 HaiPro-ilmoitusta. Ilmoituksia on tehty kahdeksan enemmän kuin vuonna Eniten raportoitiin edellisvuosien tapaan lääke- ja nestehoitoon (30,8 %) sekä tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (27,7 %) liittyviä vaaratapahtumia. Tapaturmiin ja onnettomuuksiin liittyvien ilmoitusten suhteellinen osuus on noussut (19,6 %) verrattuna edelliseen vuoteen (11,1 %). Kaatumisten ehkäisyn kehittämisen yhteydessä kuntoutusosastolla on tapaturmien (kaatumiset ja putoamiset) kirjaamista tehostettu. Myötävaikuttavina tekijöinä vaaratapahtumien syntyyn ovat olleet useimmiten potilas, asiakas tai läheiset (17,7 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (12,7 %). Ilmoitusten avulla on kehitetty toimintaa jokaisessa yksikössä. Vuoden 2016 painopistealueiksi on sovittu kaatumisten ehkäisyn laajentaminen koko neurotoimialueelle ja lääkehoidon turvallisuuden sekä tiedonkulun ja potilaiden oikeaan tunnistamisen tehostaminen. Taulukossa 10. kuvataan käytössä olevat potilasturvallisuusmenettelyt. TAULUKKO 10. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN NEUROTOIMIALUEELLA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Kyllä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat 4 GTT Infektioiden torjunnan INTO verkkokurssin suorittaneet % henkilöstöstä mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 62 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 2,81 Ei 75 7

8 4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Yleisneurologian vastuualue aloitti vuonna 2014 ensimmäisenä Suomessa MS-taudin valtakunnallisen hoitorekisterin käytön. Uusia MS-taudin lääkehoitoja on otettu käyttöön. Vaikeahoitoisen Parkinsonin taudin kolmannen linjan uusia hoitomuotoja otettiin käyttöön (Duodopa, DBS) ja näihin liittyvät hoitoprosessit kuvattiin. Aivoverenkiertohäiriöiden hoidon vastuualue on mukana maailmanlaajuisessa SITS -rekisterissä, johon kerätään aivovaltimotukosten suonensisäisen hoidon tulokset. Lisäksi on osallistuttu THL:n PERFECT-hankkeeseen, joka on kotimainen rekisteritutkimus. Neurokirurgian vastuualue on ollut mukana valtakunnallisessa, kaikkien neurokirurgisten hoitoyksiköiden, vertaisarvioinnissa hoidon laadun kehittämiseksi sekä erillisessä vertailussa TAYSiin sekä THL:n PERFECT-hankkeessa, jossa selvitetään kaularangan degeneratiivisen sairauden hoidon tehoa ja vaikuttavuutta koko maassa. Tyks neurokirurgian leikkaustoiminnan volyymin kasvu vuonna 2015 oli noin 20 %. Keskeisenä laatuprojektina oli koko neurokirurgisen hoitokokonaisuuden (poliklinikka-vuodeosastohoito-leikkaustoiminta) lean-kehitysprojekti. Varsinaisia laatumittareita ei ollut käytössä, mutta esim. potilasvahinkoilmoitusten määrässä ei tapahtunut oleellista muutosta ja leikkaushoidon jälkeisten infektioiden määrä oli laskeva. Hoidon vaikuttavuuden mittaamista varten saamme keväällä 2016 käyttöön SpineX-ohjelman. Kyseessä on tukirankapotilaiden kliininen hoitorekisteri, jota tullaan käyttämään sekä laadun että vaikuttavuuden arvioimiseen. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Uusina hoitomuotoina on aloitettu syväaivostimulaatiot, vagushermostimulaattorien asentaminen epilepsiapotilaille sekä mini-invasiivinen neuronavigoitu tukirankakirurgia. Tämän lisäksi neurokirurgiassa on aloitettu aivokasvainpotilaiden leikkaukset hereillä (valvekraniotomiat) ja leikkauksen aikaisen monitoroinnin kehittäminen. Osastolla on myös aloitettu aivoselkäydinnestekiertohäiriöiden tutkimukset (likvordynamiikan mittaus) sekä mm. tietokonetomografia-ohjatut diagnostiset hermojuuripuudutukset leikkauspäätöksiä tukemaan. Kallonpohjan laajaa kasvainkirurgiaa tehdään endoskooppisesti moniammatillisessa leikkaustiimissä. 8

9 Tutkimustoiminta Neurotoimialue osallistuu lääketieteellisiin tutkimuksiin etenkin neuroimmunologian, aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen hoidon alueilla. Muita tutkimuksia ovat aivoinfarktin musiikkikuntoutustutkimus ja hypotermiahoitoon liittyvät tutkimukset sekä MS -taudin hoitotutkimukset. Vuonna 2015 julkaistiin kansainvälisesti merkittävä kokeellinen tutkimus jalokaasuksenonin suojaavasta vaikutuksesta sydänpysähdyksen jälkeiseen aivovaurioon. Potilailla, jotka saivat sydänpysähdyksen jälkeen hengitysilman kautta jalokaasuksenonia hypotermiahoidon yhteydessä, oli merkittävästi vähemmän valkean aineen vaurioita kuin verrokkipotilailla. Tyksistä johdetun tutkimuksen, johon neurotoimialue osallistui, tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa, JAMAssa (The Journal of the American Medical Association). Viikkoa aiemmin julkaistiin JAMA Neurology-lehdessä Tyksin neurologitutkijoiden yhteistyössä Harvardin ja THL:n epidemiologien kanssa tekemä havainto äidin raskausajan matalan D-vitamiinitason yhteydestä lisääntyneeseen MS-taudin riskiin. Suurta mielenkiintoa on herättänyt myös neurotoimialueen aivoverenkiertohäiriötutkijoiden havainto, jonka mukaan kellojen siirtäminen tunnilla eteenpäin kesäaikaan tai taaksepäin talviaikaan voi liittyä lisääntyneeseen aivoinfarktiriskiin. Kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue on ollut mukana kahdessa kansainvälisessä tutkimuksessa (TBIcare ja CENTER-TBI), joiden avulla kehitetään aivovammojen diagnostiikka ja hoidon laatua sekä selvitetään hoitoketjun ja hoidon saumakohtien ongelmien vaikutusta potilaiden kokonaistoipumiseen. Tietoa tutkimuksistamme löytyy Turun yliopiston sivuilta. Tyksin neurokirurgian vastuualueella on käynnissä useita tutkimusprojekteja, joista merkittävimmät ovat: Lukinkalvon alaisen aivoverenvuodon ennusteelliset biokemialliset merkkiaineet, sairauden hoidossa käytettävät neuroanestesialääkeaineet ja aivojen plastisiteetti. Yhteistyökumppaneinamme toimii kolme muuta suomalaista yliopistoa ja yliopistosairaalaa. Tapaturmaisten aivovammojen hoidon ja diagnostiikan kehitys, jonka painopisteinä ovat kuvantamisen, biokemiallisten merkkiaineiden, kliinisen neuroteho- ja neurokirurgisen hoidon sekä neurofysiologisen tutkimuksen kentät. Yhteistyöverkostomme on kansainvälinen käsittäen eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia yliopistoja ja yliopistosairaaloita. Olemme mukana kansainvälisissä CENTER-TBI, TBIcare ja TRACK-TBI -tutkimuskonsortioissa. Aivovaltimopullistumien esiintyvyyden ja hoidon tutkimus. Yhteisökumppaneitamme ovat kolme muuta suomalaista yliopistoa ja yliopistosairaalaa. Kallon luupuutosten korjausleikkausten ajoituksen, käytettävän korvikemateriaalin ja käytettävien leikkaustekniikoiden kansallinen tutkimus, jossa Tyksin neurokirurgia toimii johtavana yksikkönä. Aivojen tukisolukasvaimien epidemiologian, kudospatologian ja molekulaaristen merkkiaineiden sekä kuvantamismenetelmien tutkimus. Yhteisökumppaninamme toimii toinen suomalainen yliopisto. Rinta- ja lannerangan jäykistysleikkausten neuronavigaatiomenetelmien tutkimus. Yhteistyökumppanina toinen suomalainen yliopisto. Mesenkymaalisten kantasolujen karakterisointi aivokudoksessa, MS-taudissa ja normaalitilassa -tutkimus. Yhteistyökumppanina toimii ruotsalainen yliopisto. Kaularangan kulumasairauden kirurgisen hoidon vaikuttavuuden tutkimus. Yhteistyökumppaneina yliopistosairaalat ja THL. Vuonna 2015 TYKS neurokirurgialta julkaistiin yksi aivojen plastisiteettia käsittelevä väitöskirjatyö. 9

10 Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI -ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vaihteli neurotoimialueella oli 2,81 sataa hoitojaksoa kohti vuonna Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 35 kappaletta Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärät: 2,2 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset:1,9 % leikkaushoitojaksoista Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet 30 :n sisällä edellisen hoitojakson päättymisestä: 4,2 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 1,7 % hoitojaksoista (vakioimaton) 10