TILINPÄÄTÖS 2012
Sisältö 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys... 9 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 10 1.1.5 Kaupungin henkilöstö... 11 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä... 12 1.1.7 Ympäristötekijät... 12 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 15 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 16 1.5 Kokonaistulot ja menot... 17 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 18 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 18 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 18 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 18 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 19 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 20 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 22 2 Talousarvion toteutuminen... 23 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 23 2.1.1 Käyttötalousosa yhteensä... 23 2.1.2 Konsernihallinto... 24 2.1.3 Sosiaali- ja terveystoimi... 34 2.1.4 Sivistystoimi... 42 2.1.5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 50 2.1.6 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 53 2.1.7 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 53 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 54 2.3 Investointiosan toteutuminen... 56 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 59 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 60 3 Tilinpäätöslaskelmat... 61 3.1 Tuloslaskelma... 61 3.2 Rahoituslaskelma... 62 3.3 Tase... 63 3.4 Konsernituloslaskelma... 65 2
3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 66 3.6 Konsernitase... 67 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 68 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 68 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 70 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 72 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 76 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 77 5 Eriytetyt tilinpäätökset... 78 5.1 Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 78 5.2 Liikelaitos Porvoon vesi... 83 5.3 Liikelaitos Kuninkaantien työterveys... 88 5.4 Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut... 91 5.5 Eriytettyjen tilinpäätösten yhdistely kaupungin tilinpäätökseen... 95 6 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat...99 7 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 100 3
1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin toimintavuosi 2012 muodostui taloudellisesti ja toiminnallisesti haasteellisemmaksi, kuin talousarviota hyväksyttäessä kyettiin ennakoimaan. Kaupungin strategian vaatimusta kaupungin velkaantumisen katkaisemisesta voitiin toteuttaa myös toimintavuoden osalta, vaikka tilinpäätös osoittaa 5,4 miljoonan euron alijäämää. Alijäämä voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämästä. Huomionarvoista on, että kaupungin kaikki liikelaitokset ylsivät voitolliseen tulokseen ja vaikuttivat siten osaltaan tulokseen positiivisesti. Tilinpäätöksen mukaan kaupungin velkamäärä laski noin neljä miljoonaa euroa viime vuoden aikana ja vuoden lopussa kaupungilla oli velkaa 130,6 miljoonaa euroa, eli yhteensä 2 664 euroa asukasta kohti. Vaikka asukaskohtainen velkamäärä laski, on velkaa yhä noin 400 euroa enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Koko konsernin lainakanta oli 275 miljoonaa euroa, eli 5610 euroa asukasta kohti. Vuosikate ilman liikelaitoksia on noin 13 miljoonaa euroa, eli 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Vuosikatteen voidaan arvioida olevan kohtuullinen, vaikka se ei kata kokonaan vuoden 2011 alussa korotettua poistotasoa. Poistotaso oli Porvoossa pitkään liian matala ja taso vastaa nyt paremmin omaisuuden kulumista sekä realistista investointitarvetta. Tulevina vuosina on kuitenkin erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että vuosikatteella voidaan kattaa nettoinvestoinnit ja siten vastata myös terveen kunnallistalouden vaatimukseen. Verotuloja kertyi kokonaisuutena talousarvion mukaisesti, eli yhteensä noin 194 miljoonaa euroa. Huolestuttavaa on, että edellisvuoteen verrattuna verotulot laskivat noin 1,3 miljoonaa euroa. Kunnallisveroja kertyi noin 2,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Yhteisöveroa kertyi noin 2,1 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Valtionosuudet kehittyivät talousarvion mukaisesti ottaen kuitenkin samalla huomioon, että valtio leikkasi kaupungin valtionosuuksia jo vuonna 2012 noin 6 miljoonalla. Valtionosuuksien osuus tulee pienenemään myös tulevaisuudessa ja on vaikeasti arvioitavissa, miten kuntien valtionosuuksiin sisältyvä tasausjärjestelmä tulee mahdollisesti muuttumaan. Vuonna 2012 Porvoo maksoi verotulontasausta muille kunnille yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. Toimintatuloja saatiin noin 90 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Käyttötalousmenot olivat noin 321 miljoonaa euroa eli noin 11 miljoonaa suuremmat kuin talousarvioissa. Keskeisistä toimialoista sosiaali- ja terveystoimi ylitti nettomenot noin 4,3 miljoonalla eurolla, sivistystoimi noin miljoonalla eurolla ja konsernihallinto noin 0,8 miljoonalla eurolla. Ylitystarpeiden paremman ja mahdollisimman reaaliaikaisen arvioinnin osalta vuodesta 2012 saadut kokemukset tulee ottaa huomioon kaupungin tulevaa toimintaa kehitettäessä. Kaupungin investointimenot olivat noin 18,3 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä hankkeita olivat Taidetehdas - kokonaisuus sekä Linnajoen koulun ja Kvarnbacken skolan peruskorjaukset sekä kunnallistekninen rakentaminen. Kaupungin organisaatio toimi vakiintuneesti ja palvelujen kehittämistyötä tehtiin jatkuvassa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Kaupungin kehittämisen kannalta useat kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät hankkeet etenivät mm. Toukovuoressa, Länsirannalla ja keskustassa. Erityisesti Taidetehtaan alueen kehitys ja itse Taidetehtaan alkanut toiminta ovat merkittävä tekijöitä Länsirannan muutoksessa osaksi kaupungin laajempaa toiminnallista keskustaa. Kaupungin tulevan kehityksen kannalta keskeistä on, että valtuusto linjasi pitkään valmistellut ja strategisesti tärkeät ohjelmat maa- sekä asuntopolitiikasta. Asuntopoliittinen ohjelma tulee myös osaltaan vastaamaan uudistuvan konsernijohtamisen ja valvonnan tehostamisen haasteeseen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta kehittämistä jatkettiin toimitilakysymysten selvittämisellä. Toimintavuoden aikana kaupungin hallinnossa käsiteltiin myös kuntarakenneuudistusta ja muita siihen liittyviä uudistuksia. Kaupungin lähtökohtana uudistuksissa on vahva peruskunta, joka kykenee itsenäisesti vastaamaan mm. väestön ikääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen liittyvistä haasteista myös seuraavina vuosikymmeninä. Uudistusten jatkoselvitykset, alueelliset ratkaisumallit ja niiden toimeenpano siirtyivät kuitenkin seuraaville vuosille. Osana uuteen valtuustokauteen valmistautumista Porvoo aloitti myös uuden kaupunkistrategian laadinnan arvioimalla nykyisen strategian lähtökohtia ja keskeisiä tuloksia. Tavoitteena on, että uudessa strategiassa huomioidaan erityisesti kuntalaisen hyvinvoinnin edistämien sekä kestävä kunnallistalous. Tilinpäätöksen alijäämästä huolimatta kaupungin palveluiden ja hallinnon osalta kyettiin saavuttamaan keskeiset toiminnalliset tavoitteet. Keskeisesti tähän vaikutti ammattitaitoisen henkilöstön, esimiesten ja päättäjien hyvä vuorovaikutus. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja 4
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5
Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Markku Välimäki (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina 2009 2012: Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Vihreä liitto r.p. 5 Perussuomalaiset r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaj Bärlund (SDP) (varajäsen Riitta Ahola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Stig Bäcklund (RKP) (varajäsen Bo-Johan Johansson) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Juha Muhonen) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Bernhard Edgren Rainer Busk Anders Rosengren Janette Englund Bodil Lund Kristel Pynnönen Christel Raunio Susanne Ahlqvist SDP Jaakko Jalonen Tapani Eskola Marianne Korpi Tom Ingelin Torolf Bergström Eila Kohonen KOK Marja Järvinen Marja-Leena Talvitie Vihreät Leila Nurmilaakso Åsa Nystedt PS Pirkko Ruohonen-Lerner Juha Elo (sitoutumaton) Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Teemu Tenhonen (SDP) (varajäsen Jussi Sairanen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Jari Oksanen (Vihreät) (varaj. Annukka Laaksonen -31.10.) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: (varajäsen Sirpa Hanska 1.11.-) jäsen varajäsen Simon Ådahl Hans Högström Maria Paavola Hans-Ole Carlsen Eivor Karlsson Anja Laitimo-Strengell Arto Lahti Paula Seppälä Annamari Pitkänen Sari Gustafsson Pontus Palmqvist Tapio Patrakka Susan Öhman Joni Hägg Ammattitilintarkastuksesta vastasi BDO Audiator Oy Vastuullinen tilintarkastaja Muut tilintarkastajat Ilpo Malinen, JHTT, CIA Riitta Samola JHTT Juhani Liski JHTT Antti Kärkkäinen 6
Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Janette Englund (RKP) (varajäsen Anne Sjöström) Kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjoht. Timo Muhonen (SDP) (varajäsen Matti Haapakoski) Kaupunkikehityslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Marie Allen Susanne Ahlqvist Bo-Johan Johansson Johan Sandberg Keijo Vilppula Mauri Leiramo Riitta Ahola Anna-Mari Pitkänen Leena Kinnunen Mirja Suhonen Harri Kari Vesa Koskivuo Hilkka Knuuttila Kirsti Sund Lauri Rissanen Åsa Nystedt Juha Elo Hannu Martikainen Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jyrki Timonen (SDP) (varajäsen Juha-Pekka Siltala) Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuh. Stefan Skog (RKP) (varajäsen Timo Rajakaltio) Rakennus- ja ympäristölautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Elisabeth Svaetichin Jessica Bremer Anne Sjöström Anne Grönqvist Olof Blomqvist Stefan Sveholm Mirja Suhonen Leena Kinnunen Kalevi Pellinen Sakari Pellinen Eero Henttala Jari Ilkka Annamari Heikinheimo Hilu Kangas-Ranta Kaisa Leka Emmi Valve Vesa Miettinen Sauli Muhonen Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä jäsen Kristel Pynnönen, puheenjohtaja Kalvia Matti, varapuheenjohtaja Granqvist Peter Grundström Maria Heiska-Könönen Susanna Ingelin Tom Kuisma Risto Nurme Marja Olin Bernt Stenbäck Reija-Riikka Tuomaala Perttu varajäsen Sjöström Anne Saarnio Sini-Pilvi Lindh Mirja Liljestrand Tom Huuhtanen Tapani Muhonen Timo Honkanen Heikki Leiramo Mauri Busk Rainer Hämäläinen Seija Sund Kirsti Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Christer Björkstrand, pj Mats Blomqvist, vpj Tapani Eskola Johan Sandberg Eila Kohonen Susanne Ahlqvist Marcus Roos Anni Himanka Hilkka Piipponen Lotta Hällström Veijo Eskelinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut varajäsen Dennis Odell Carl-Gustaf Aminoff Markku Aaltovirta Bastret Dushi Heli Heiskanen Anne Grönqvist Petri Peltonen Carola Ekroth Taina Kjällman Leila Nurmilaakso Hannu Martikainen Pia Nurme Pia Nurme Lars Rosenberg Soili Partanen Maria Andersson 7
Sivistyslautakunta jäsen varajäsen Ulf Backman, pj Tobias Karlsson Juha Jokinen, vpj Jorma Kiljunen Paavo Östberg Dan Stenbäck Karl af Hällström Mats Fontell Raija Tölkkö Anna Granfelt Kristel Pynnönen Ann Sandelin Outi Lankia Marja Nurme Kasperi Laine Veikko Häkkinen Silja Collanus Tuula Martin Janne Ekman Jouni Susi (1.-25.1.), Emmi Valve (25.1.-) Kaija-Riitta Iivonen Laura Heiman Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Stig Bäcklund, pj Susanne Ahlqvist Lapinjärvi Marketta Takkala, vpj Hannu Fabritius Askola Sanna Kurki Risto Mattila Loviisa Camilla Antas Pauli Kopiloff Myrskylä Sten Lindgren Hannele Käenaho-Virtala Porvoo Matti Haapakoski Juha Westerlund Pukkila Jussi Simolinna Satu Suniharju Sipoo Inger Sjöholm Monika Zakowski Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen varajäsen Juha Muhonen, pj Jorma Salopelto Hans Högström, vpj Anja Laitimo-Strengell Anita Spring Sirpa Hopeamaa Marja Nurme Keijo Vilppula Mikael Stjernberg Mauri Rasinkoski Toimitusjohtaja Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Marja-Leena Talvitie, pj Kirsti Nuotio Porvoo Matti Nuutti, vpj Jaakko Jalonen Porvoo Gunilla Backman Rainer Busk Sipoo Anna Hyrske Ari Oksanen Sipoo Bengt Wiik Camilla Weckström Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Minnamaija Mattila, pj Juha Muhonen Lars Schmidt, vpj Elisabeth Svaetichin Catharina von Schoultz Annette Forsblom Tom Ingelin Marko Stade Marja-Leena Virta Åsa Nystedt Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 8
1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen talouskehitys on lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Kansainvälisen talouden tila on heikentynyt kesän ja syksyn aikana. Näkymiä varjostavat maailmantalouden kasvun hidastuminen, luottamusilmapiirin pysyminen heikkona sekä euroalueen ongelmat. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan. Kasvua hidastavat useiden kriisivaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Mikäli rakenteellisia uudistuksia ei kriisimaissa kyetä toteuttamaan, siitä voi käynnistyä epäsuotuisa kierre, joka voi laajeta muihin euromaihin ja heikentää koko euroalueen talouskasvua. Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,2 prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuotteen volyymi väheni loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Bruttokansantuote oli viime vuonna 194 miljardia euroa. Reaalinen kansantuote oli noin 5 miljardia euroa pienempi kuin vuonna 2008. Kansantalouden tuloja kuvaava nettokansantulo supistui reaalisesti 2 prosenttia. Kansantalouden kysyntää piti viime vuonna yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit sen sijaan vähenivät 2,9 prosenttia. Viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,7 prosenttia. Vienti alkaa kasvaa hitaasti vuonna 2013, mutta Suomen viennin osuus maailmankaupasta supistuu edelleen vuosina 2013 2014. Vuoden 2012 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,5 prosenttia. Reaaliansiot nousivat 0,7 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2011 loka-joulukuusta vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon valtiolla 3,4 prosenttia, yksityisellä sektorilla 3,3 prosenttia ja kunnilla 2,6 prosenttia. Koko talouden palkkasumma oli loka-joulukuussa 2,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Kuluttajahintojen nousu on jatkunut nopeana vuonna 2012 lähinnä välillisten verojen korotusten vuoksi. Vuoden 2012 keskimääräinen inflaatio oli 2,8 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema inflaatio oli joulukuussa 2,4 prosenttia. Marraskuussa se oli 2,2 prosenttia. Rakennuskustannukset nousivat 1,8 prosenttia vuoden 2012 joulukuussa, mutta kasvu taittui edelliseen kuukauteen verrattuna. Arvonlisäveron korotus vuonna 2013 vauhdittaa inflaation 2,4 prosenttiin. Kuluttajien luottamusindikaattori oli tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,5. Hitaana jatkuva talouskasvu heikentää työllisyyttä. Toisaalta työttömyyden kasvua hidastaa työvoiman tarjonnan supistuminen eläkeikään tulevien ikäluokkien suuruuden vuoksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2012 työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se oli edellisvuonna 7,8 prosenttia. Joulukuussa työllisten määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna 2012. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,0 prosenttia eli 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2011 verokertymä kasvoi 8,4 prosenttia. Vuoden 2012 kertymä oli yhteensä 84,8 miljardia euroa. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien valtionosuuksiin kohdistettu leikkaus oli 631 miljoonaa euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa ennakkotiedon mukaan 2282 euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 2038 euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna 2012. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Entisen Itä-Uudenmaan maakunnan kuntien asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 98 287 asukasta. Alueen väestönkasvu oli 479 henkilöä vuodessa eli 0,5 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli 49 028 asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 195 hengellä eli 0,4 prosenttia. Asukasmäärän kasvu johtui syntyneiden enemmyydestä ja nettomaahanmuutosta. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa 8,2 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttö- 9
myysaste 9,3 prosenttia. Porvoossa oli vuoden vaihteessa työttömänä 2 039 henkilöä ja työttömyysaste oli 8,3 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 69 henkilöllä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni vuonna 2012, kun keskeinen tulorahoitus eli verot ja valtionosuudet jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Myös kunnallisvero, joka muodostaa 86 % kaikista verotuloista väheni edellisvuodesta. Yhteisövero on laskenut noin 50 % vuodesta 2008. Yhteenlaskettuna vuosien 2008 2012 yhteisöveron vähennykset ovat 42 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2007 yhteisöverotuloihin. Yhteisöveron painoarvo verotuloissa laskee myös tulevina vuosina, sillä yleisen taloustilanteen näkymät ovat heikot ja valtion toimenpiteet kuntien yhteisöverotuoton kohottamiseksi poistuvat asteittain. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2010 kaupungin strategian vuosille 2010 2013. Strategian tavoitteena oli taloustilanteen nopea tasapainottaminen realistisessa aikataulussa. Kaupungin tärkeimpänä tavoitteena oli velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategian yksityiskohtainen täytäntöönpano ja seuranta sisällytettiin kyseisten vuosien talousarvioprosesseihin. Kaupungin haaste on suuri velkamäärä, jota hyväksytyn strategian keinoin on purettu. Velkataakka on ensisijassa seurausta käyttötalouden korkeista kustannuksista, mutta myös suurista investoinneista. Kaupungin tulorahoitusjäämä, eli vuosikatteen riittävyys investointien omahankintamenoon, on ollut vuosittain negatiivinen vuoteen 2009 asti. Vuosina 2010 ja 2011 tulorahoitusjäämää on voitu supistaa. Vuonna 2012 tulorahoitusjäämä kääntyi jälleen negatiiviseksi. Vuosien 1997 2012 tulorahoitusjäämä on yhteensä -106 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvua on voitu hillitä strategian toimeenpanon myötä. Kuitenkin vuonna 2012 tapahtui muutos ja käyttötalouden menot kasvoivat noin 21 miljoonaa euroa. Myös talousarviomäärärahat ylittyivät nettomääräisesti noin 5,5 miljoonaa euroa. Uuden valmisteilla olevan strategian keskeinen haaste onkin käyttötalouden menokehityksen hallitseminen ja vuosikatteen tason nostaminen kestävälle tasolle. Yleinen talouskasvu on lähivuosina laimeaa. Kokonaistuotanto on yhä vuosien 2008-2009 lamaa edeltävällä tasolla eikä todennäköisesti saavuta sitä ennen vuoden 2014 loppua. Valtiontalouden ja koko julkisen talouden alijäämä ja velka edellyttävät sopeutustoimia, sillä talouskasvusta ei ole kasvavan kestävyysvajeen paikkaajaksi. Valtion sopeutustoimista merkittävä osa on kohdistunut kuntien valtionosuuksiin. Vuosina 2012 2015 kuntien valtionosuuksia leikataan vuosittain kasvavalla määrällä. Porvoolle valtionosuusleikkaukset merkitsevät ko. kaudella 31,5 miljoonan euron tulomenetystä. 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin luottamusmies- ja viranhaltijaorganisaatio uudistettiin 1.1.2011 lukien. Organisaatio on vakiintunut, eikä merkittäviä muutoksia ole tehty. Taidetehtaalle remontoidut tilat ja laajennusosat otettiin käyttöön. Kaupunki toimii tiloissa vuokralaisena ja vuokraa tiloja edelleen yrityksille ja yhteisöille. Kaupungin omistama yhtiö, EventFactory, vastaa tapahtumamarkkinoinnista ja -järjestelyistä. Taidetehdas käynnistyi suunnitellun organisaatiomallin mukaan, mutta tavoitteena on yhä selkeyttää organisaatiota ja eri toimijoiden roolia. Matkailutoimisto ja kulttuuritoimisto keskittivät palvelujaan taidetehtaaseen. Asiakaspalvelukeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa laajennettuna infopisteenä. Yksikön nimeksi tuli Kompassi. Toimitilojen valmistuttua kunnantaloon Kompassi aloitti varsinaisen toimintansa. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos fuusioitiin Oy Porvoon kauppaoppilaitos Borgå handelsläroverk Ab:n kanssa 1.1.2012 lukien. Nuorisotoimen työpajatoiminta yhdistettiin sosiaali- ja terveystoimeen työvoimanpalvelukeskuksen toiminnaksi. Sivistystoimesta siirtyi 10 vahtimestaria liikelaitos Porvoon Tilapalvelujen palvelukseen. Terveydenhuoltolain uudet velvoitteet edellyttivät lisähenkilöstön palkkaamista terveyspalveluihin ennaltaehkäisevien terveystarkastusten suorittamista varten. Terveydenhuoltolain muutosten vuoksi sairaankuljetus ja ensihoitotoiminta siirtyivät osaksi erikoissairaanhoitoa. Palvelun tuottajana on Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos. Uudistus nosti merkittävästi ensihoidon kustannuksia sekä palvelutasoa ja toimintavalmiutta sopimusalueen muissa kunnissa. Henkilöstömäärä lisääntyi 30 työntekijällä Valtio päätti peruspalvelujen valtionosuusleikkauksista vuosille 2012 2015. Vuoden 2012 leikkaus oli 118 euroa asukasta kohti, mikä vähensi kaupungin valtionosuuksia 5,8 milj. eurolla. Väestön ikärakenne muuttuu. Työllisen työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrä kasvaa ikääntymisen vuoksi erityisen nopeasti. Väestöllinen huoltosuhde on heikkenemässä nopeasti. Tilastokeskuksen syksyllä 2012 laatiman väestöennusteen mukaan Porvoossa työikäinen väestö vähenee noin 700 hengellä vuosina 2013 2017 ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin yhtä suurella määrällä. Väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeisiin ja erityisesti vanhuspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti. Valtiovarainministeriön asettama kunnallishallinnon rakennetyöryhmä julkisti selvityksensä helmikuussa 2012. Työryhmän tehtävänä oli laatia kullekin alueelle selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Tavoitteena oli rakenne, joka turvaisi riittävän työikäisen väestön sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseen. Kuntarakenneselvityksen ja kuntarakennelakiluonnoksen lisäksi valmistelussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva selvitys, valtionosuusuudistus ja erityinen metropolialueen selvitys. 10
Henkilöiden lkm 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Vuoden 2012 henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstömäärän tuli kasvaa 29,5 henkilöllä lakimuutoksista ja uusista toiminnoista johtuen. Joulukuun lopussa oli vakinaisten palvelussuhteiden määrä 69 palvelussuhdetta enemmän kuin 31.12.2011. Lisääntyminen selittyy henkilöstösuunnitelman mukaisesti uusilla toiminnoilla kuten ensihoidon siirtymisellä Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen, missä vakinaisten palvelussuhteiden määrä on lisääntynyt 30 palvelussuhteella. Sosiaali- ja terveystoimessa vakinaiset palvelussuhteet ovat lisääntyeet seitsemällä ja sivistystoimessa 28 palvelussuhteella. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä on kasvanut terveydenhuoltolain velvoitteiden johdosta ja sivistystoimessa on mm. määräaikaisten koulunkäyntiavustajien työsuhteita vakinaistettu palvelutarpeen vakiintumisen myötä. Konsernihallinnossa oli vuoden 2012 lopussa neljä vakinaista palvelussuhdetta enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärä on kuvattu palvelussuhteiden määränä ja se sisältää myös osa-aikaiset palvelussuhteet ja mm. pitkillä työ- ja virkavapailla olevien työntekijöiden palvelussuhteet. Kokoaikaisia vakinaisia palvelussuhteita oli 55 enemmän ja osa-aikaisia 15 enemään kuin edellisen vuoden lopussa. Sivutoimisia vakinaisia palvelussuhteita oli yksi vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 864, joka on 27 palvelussuhdetta enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Omista tehtävistään oli vapautettuna 103 ja lyhytaikaisia palvelussuhteita oli 41 kappaletta vuoden vaihteessa. Koko kaupungin henkilöstön määrä (ei liikelaitokset) 2007-2012 Vakituiset, määräaikaiset, lyhytaikaiset palvelussuhteet sekä vapautetut omista tehtävistään 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vakinaiset 2549 2588 2592 2570 2212 2281 Määräaikaiset 897 919 841 817 837 864 Vapautetut omista tehtävistä 97 107 113 123 110 103 Lyhytaikaiset 49 41 35 43 22 41 Yhteensä 3592 3655 3581 3553 3181 3289 TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj. 31.12.2012 31.12.2011 muutos, % 2012 2011 muutos, % Konsernihallinto 260 256 1,6 % 10,3 9,6 7,3 % Sosiaali- ja terveystoimi 1021 958 6,6 % 35,2 33 6,7 % Sivistystoimi 1757 1748 0,5 % 49,2 49,2 0,0 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 251 219 14,6 % 7,1 5,6 26,8 % Porvoon vesi 46 49-6,1 % 1,8 1,6 12,5 % Kuninkaantien työterveys 22 23-4,3 % 0,9 0,8 12,5 % Porvoon tilapalvelut 338 312 8,3 % 8,3 7,6 9,2 % YHTEENSÄ 3695 3565 3,6 % 112,8 107,4 5,0 % 11
1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä Kaupungin riskien itsearviointi käynnistettiin vuonna 2012 toimialojen workshop-työskentelynä. Edellinen riskien itsearviointi on tehty vuonna 2008. Kokonaisarviointi valmistuu vuonna 2013. Merkittävin taloudellinen riski on kaupungin velkaantuminen. Kaupungin lainamäärää on vähennetty strategiakaudella, mutta velkaantuminen ja velkaantumista kuvaavat tunnusluvut ovat yhä heikompia kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin strategian keskeisin tavoite on kaupungin velkamäärän vähentäminen. Kaupungin lainamäärä vuoden 2012 päättyessä on 130,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä tai valuutanvaihtosopimuksella euromääräisiksi muunnettuja. Valuuttariskejä ei ole. Lainat on hajautettu eripituisiin sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainojen ja johdannaisten keskikorko vuoden päättyessä oli 2,06 prosenttia. Kaupungin luottoriski on merkittävä suuresta lainamäärästä johtuen. Omavaraisuusaste päättyneellä tilikaudella oli 45,1 prosenttia (vuonna 2011 46,5 prosenttia). Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin rekrytointiin liittyvistä haasteista. Hoitotyössä ja erityistehtävissä toimivien henkilöiden rekrytointi on ollut haasteellista hakijoiden vähäisen määrän vuoksi. Omaisuuden, toiminnan ja vastuuvelvollisuuden riskit sekä henkilöstön työtapaturmariskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset on kilpailutettu. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun. Väestön vanheneminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö jatkuu. Kaupungin johtoryhmä ja erityisvastuussa olevat viranhaltijat ovat osallistuneet säännöllisesti valmiussuunnitteluun ja valmiuskoulutuksiin. 1.1.7 Ympäristötekijät Kaupungin strategian tavoitetta hyvän kaupunkiympäristön tuottamisesta on toteutettu kaupunkikehitys- ja lupa- ja valvonta-asioiden tehtäväalueilla entistä saumattomammalla hallinnollisella yhteistyöllä. Toimintaa tarkastellaan jatkossa myös prosessimallinnuksen avulla. Porvoon ympäristöohjelman monissa tavoitteissa on tapahtunut edistymistä. Kaupungin keskeinen ympäristötavoite on ollut hiilijalanjäljen pienentäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on solmittu energiatehokkuussopimus. Skaftkärrin ympäristönäkökohtia painottava kaava on edennyt. Kaavan toteuttamiseen liittyy odotuksia uuden tekniikan, uusien käytäntöjen ja energiansäästön suhteen. Poikkihallinnollinen ilmastotyöryhmä on seurannut tavoitteiden edistymistä ja ideoinut uusia keinoja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Pieniä ja suurempia energian säästötoimenpiteitä löydetään ja toteutetaan kaiken aikaa eri puolilla kaupungin toiminnassa. Porvoon melukartoituksen ja meluntorjuntasuunnitelman valmistelu aloitettiin ja työ valmistuu keväällä 2013. Porvoon ympäristönsuojelumääräykset hyväksyttiin valtuustossa 29.8.2012. Ympäristönsuojelu on aloittanut ympäristövaikutuksia aiheuttavien toimintojen systemaattisen valvontaohjelman valmistelun. Tunnuslukuja 2008 2009 2010 2011 2012 Ympäristönsuojelun viranomaistyö, 476 581 484 848 456 498 462 106 540 200 Kaupungin tukemien sarjabussilippujen myynti kpl 6933 7464 8405 8916 9 900 Liikennesuoritteet Porvoossa milj. km / vuosi 584 353 580 428 586 332 594 260 Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh öljynkulutus litraa 16 927 396 524 584 17 119 370 403 034 17 412 180 409 146 16 445 165 392 054 Kevyen liikenteen väylän pituus, km 115 116 117 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen 14.11.2011. 12
Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (60 ) mukaan kaupunginhallitus, tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat, eli toimialojen johtavat viranhaltijat, tehtäväalueen päälliköt ja yksiköiden esimiehet, vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä osana sisäistä valvontaa vastaa kaupunginhallitus ja sen toteuttamisesta kaupunginjohtaja. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt (hallinto- ja toimintasääntö 26 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialat ja liikelaitokset ovat noudattaneet lakeja ja säännöksiä sekä kaupungin johtosääntöä ja muita sisäisiä ohjeita. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Johtoryhmätyöskentelyn, esimiestapaamisten ja säännöllisten työpaikkakokousten kautta työyksiköt ja henkilökunta ovat saaneet tietoa työhön liittyvistä olennaisista säännöistä ja päätöksistä. Teknisen työn luokassa tapahtuneen oppilastapaturman tutkinta jatkuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimesta. Teknisen työn tilojen ohjeistusta päivitetään. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportteja on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Talousarvion muutokset on esitetty kaupunginvaltuustolle. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa on havaittu puutteita käteiskassan käytössä. Ohjeistusta on edelleen tarkennettu ja tarpeettomista käteiskassoista luovutaan. Riskienhallinnan järjestäminen Vuonna 2011 käynnistyneet valmiussuunnittelun ja toimintaprosessien kuvaamis- ja kehittämisprojektit ovat jatkuneet. Kaupungin johtoryhmä on päättänyt riskien itsearvioinnin toteuttamisesta osana riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämistä. Toimialakohtaiset työpajat pidettiin syksyllä 2012 ja työ jatkuu riskienhallintatoimenpiteiden määrittelyllä. Tietoturvariskien kartoitus valmistui ja koko kaupungin henkilöstöä koskeva tietoturvakoulutus aloitettiin. Henkilökunnan saatavuusongelma on merkittävä toiminnallinen riski sosiaali- ja terveystoimessa. Pitkään jatkunut lääkärivaje on saatu kuntoon. Sosiaalityöntekijöiden ja vuodeosastojen sairaanhoitajien saatavuus on muuttunut haasteelliseksi. Työsuojelullisten riskien hallinnan uusi järjestelmä otettiin käyttöön loppuvuodesta. Järjestelmällä ilmoitetaan ja seurataan läheltä piti -tilanteita. Porvoon vesi on käynnistänyt Hamarin vesitornin rakenteellisen kunnon riskiarvioinnin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. Vuoden aikana ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Sosiaali- ja terveystoimessa on jatkettu arvonlisäveron laskennallisten palautusten kartoitusta. Kaupungin vuonna 2007 myöntämä 2 miljoonan euron omavelkainen takaus Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunnalle on yhä kriittinen. Osuuskunta on järjestellyt lainojensa lyhennys- ja korkosuunnitelmaa siten, että se vastaisi paremmin vesilaskutuksen tulovirtaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt järjestyä vastaavat muutokset takausehtoihin. Sopimustoiminta Pääsääntöisesti sopimusseuranta on hoidettu asianmukaisesti ja säännöllisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Käytössä olevaa sopimushallintaohjelmaa ja toimialojen omia seurantamenetelmiä on kehitetty. Sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt useita valvonta- ja yhteistyökäyntejä sopimuskumppaneiden toimintayksiköihin. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kaupungin sisäistä tarkastusta on kehitetty osana koko sisäisen valvonnan järjestelmän kehittämistä. Kaupunkitasoinen sisäisen valvonnan yleisohje on kokonaan uudistettu. Toimialojen ja toimintayksiköiden omat sisäisen valvonnan ohjeet valmistellaan sisäisen valvonnan yleisohjeen periaatteiden mukaisesti. Ohjeet laaditaan yksiköiden johtamisen ja toiminnan sisäisinä kehittämisprojekteina. Kaupunginhallitus käsittelee controller toiminnon järjestämistä. Kuntalain vuoden 2014 alussa voimaan tulevan muutoksen mukaan valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Sisäinen tarkastus laajennetaan controller toiminnoksi, jossa otetaan huomioon peruskunnan lisäksi koko kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta. 13
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2012 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli -7,5 miljoonaa euroa ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa -5,4 miljoonan euron alijäämää. Liikelaitosten osuus tilikauden tuloksesta oli 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 vuosikate oli 17,5 miljoonaa euroa, mikä on 14 miljoonaa euroa heikompi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 13 miljoonaa euroa. Vuosikatteen laskun syynä on verorahoituksen väheneminen edelliseen vuoteen verrattuna sekä käyttömenojen kasvu. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 6,4 miljoonaa euroa, mikä oli 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 20,9 miljoonaa euroa, mikä oli 7,7 prosenttia. Toimintakate oli -226 miljoonaa euroa ja se heikkeni 14,5 miljoonaa euroa vuodesta 2011. Tulojen kasvuun vaikuttivat erityisesti alueellisen ensihoitoja sairaankuljetustoiminnan organisointi pelastuslaitoksen tehtäväksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon maksutulojen kasvu. Menot kasvoivat erityisen paljon sosiaali- ja terveystoimen kaikilla tehtäväalueilla. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli 21,7 prosenttia ja vuotta aikaisemmin 21,3 prosenttia. Verorahoitus eli verot ja valtionosuudet yhteensä laskivat edellisestä vuodesta. Verotuloja kertyi 193,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Verotulojen lasku oli 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnallisvero laski 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja yhteisövero 2,1 miljoonaa euroa. Kiinteistövero puolestaan kasvoi 1,1 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuudet kasvoivat miljoonan. Valtionosuuksiin tehtiin kuitenkin ylimääräinen 118 euron suuruinen asukaskohtainen vähennys, mikä alensi kaupungin valtionosuuksia 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 valtionosuuksiin sisältyi myös 0,5 miljoonan suuruinen kertaluonteinen korvaus kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseksi. Kaupunki maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Tasausvähennys oli 12,1 miljoonaa euroa. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen matala. Matala korkotaso johtuu talouskasvun pysähtyneisyydestä. Korkokulut laskivat 0,8 miljoonaa edellisestä vuodesta. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot olivat keskimäärin edellisvuoden tasolla. Tilinpäätöksen vuosikate heikkeni 14 miljoonalla eurolla. Heikkenemiseen vaikuttaa kaksi merkittävää tekijää. Kaupungin keskeiset tulot eli verorahoitus ei kasvanut yleisen hintatason mukaisesti vaan laski. Toinen syy on käyttötalouden menojen nopea kasvu erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Lisäksi käyttötalouden menoihin sisältyy jaksotuksista aiheutuneita menoja normaalia enemmän. Vuosikate heikkeni 14 miljoona euroa. Asukaskohtainen vuosikate oli 357 euroa. Laskua edellistä vuodesta on 287 euroa/asukas. Vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Vuosikatteen osuus poistoista on 67 prosenttia. Kaupungin poistosuunnitelma tarkistettiin vuoden 2011 alusta. Poistosuunnitelman muutos lisäsi vuotuisia poistoja noin 8 miljoonalla eurolla. Aikaisempi poistosuunnitelma ei vastannut omaisuuden kulumista tai korvausinvestointeja ja antoi siksi liian positiivisen kuvan kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Tilinpäätössiirtoihin sisältyy vanhentuneiden investointivarausten tuloutus 1,6 miljoonalla eurolla ja maanhankintakauppoja vastaava 1 miljoonan tuloutus maanhankintarahastosta. Aluepelastuslaitoksen tilinpäätössiirrot perustuvat sopimuskuntien perussopimukseen. Tilikauden tulos on -5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan taseen kertyneestä ylijäämästä. TULOSLASKELMA 2012 2011 (Sisältää liikelaitokset) 1 000 1 000 Toimintatuotot 63 182 57 522 Valmistus omaan käyttöön 1 258 543 Toimintakulut -290 866-270 008 Toimintakate -226 426-211 943 Verotulot 193 795 195 063 Valtionosuudet 50 582 49 577 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 173 309 Muut rahoitustuotot 2 349 2 183 Korkokulut -2 932-3 727 Muut rahoituskulut -35-6 Vuosikate 17 507 31 456 Poistot ja arvonalentumiset -25 050-24 664 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos -7 543 6 792 Tilinpäätössiirrot 2 139-3 615 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -5 404 3 177 14
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 21,7 % 21,3 % Vuosikate / Poistot, % 69,9 % 127,5 % Vuosikate, / asukas 357 644 Asukasmäärä 49 028 48 833 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli -2,3 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 20,1 miljoonaa euroa, mikä on 1,0 miljoona vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista heikkeni edellisestä vuodesta 87 prosenttiin. Myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, heikkeni 38 prosenttiin. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,8. Lainanhoitokate putosi alle yhden heikoksi luokiteltuun arvoon. Heikko vuosikate, korkeasta lainamäärästä johtuvat korkokulut ja lainanlyhennykset painavat lainanhoitokatetta alas. Kaupunki on myöntänyt 1,8 miljoonan euron suuruisen pääomalainan Porvoo EventFactory Oy:lle. Rahoituslaskelmassa antolainoihin sisältyy myös 0,3 miljoonaa euroa liittymämaksuja Porvoon Energialle. Uusia talousarviolainoja nostettiin 20 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 24 miljoonaa euroa. Lainamäärä laski 4 miljoonaa euroa. Kaupungin kassavarat laskivat 4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 29 päivästä 23 päivään. Kaupungin maksuvalmius on kiristynyt. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 (Sisältää liikelaitokset) 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 17 507 31 456 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -6 490-8 363 Investointien rahavirta Investointimenot -21 894-22 966 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 802 1 866 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 809 8 714 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 266 10 707 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2 129 Antolainasaamisten vähennykset 108 24 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -23 998-25 479 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 4 251 1 316 Rahoituksen rahavirta -1 768-14 139 Rahavarojen muutos -4 034-3 432 Rahavarat 31.12.2012 21 178 25 212 Rahavarat 1.1.2012 25 212 28 644 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Investointien tulorahoitus, % 87,1 % 149,1 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 38 % 67,6 % Lainanhoitokate 0,8 1,2 Kassan riittävyys, pv 22,7 29 Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x vuosikate/(investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. 15
1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta laski 45 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta heikkeni hieman 56 prosenttiin. Heikentynyt tulos ja verotulojen absoluuttinen lasku heikentävät tunnuslukujen arvoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2012 päättyessä on 130,6 miljoonaa euroa, joka on 2664 euroa asukasta kohti. Lainamäärä laski 92 euroa asukasta kohti. Lainamäärä on yhä kuntien keskiarvon yläpuolella. TASE, VASTAAVAA 2012 2011 TASE, VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 287 199 290 722 A OMA PÄÄOMA 144 429 150 810 I Aineettomat hyödykkeet 7 089 2 552 I Peruspääoma 83 655 83 656 1. Aineettomat oikeudet 238 294 IV Muut omat rahastot 6 524 7 500 2. Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot 6 851 2 258 yli-/alijäämä 59 654 56 477 VI Tilikauden yli-/alijäämä -5 404 3 177 II Aineelliset hyödykkeet 227 562 237 508 1. Maa- ja vesialueet 21 060 20 125 B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset 143 503 147 252 EHTOISET VARAUKSET 5 307 6 470 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 54 467 53 871 1. Poistoero 2 664 2 455 4. Koneet ja kalusto 6 165 5 741 2. Vapaaehtoiset varaukset 2 643 4 015 5. Muut aineelliset hyödykkeet 41 41 6. Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET 613 881 eräiset hankinnat 2 326 10 478 2. Muut pakolliset varaukset 613 881 III Sijoitukset 52 548 50 662 1. Osakkeet ja osuudet 49 383 49 518 D TOIMEKSIANTOJEN 8 637 8 296 2. Muut lainasaamiset 1 866 174 PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 1 299 970 1. Valtion toimeksiannot 25 94 2. Lahjoitusrahastojen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 8 081 7 827 pääomat 8 029 7 711 1. Valtion toimeksiannot 25 95 3. Muut toimeksiantojen 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 583 491 erityiskatteet 8 004 7 686 3. Muut toimeksiantojen varat 52 46 E VIERAS PÄÄOMA 173 274 171 674 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 36 980 39 582 2. Lainat rahoitus- ja I Pitkäaikainen 113 518 116 817 I Vaihto-omaisuus 274 272 vakuutuslaitoksilta 89 056 89 899 1. Aineet ja tarvikkeet 274 272 3. Lainat julkisyhteisöiltä 17 393 20 599 7. Liittymismaksut ja muut II Saamiset 15 529 14 098 velat 7 069 6 319 Pitkäaikaiset saamiset 4 583 4 338 1. Myyntisaamiset II Lyhytaikainen 59 756 54 857 2. Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja 3. Muut saamiset 4 583 4 338 vakuutuslaitoksilta 20 934 20 887 Lyhytaikaiset saamiset 10 946 9 759 3. Lainat julkisyhteisöiltä 3 206 3 204 1. Myyntisaamiset 4 842 4243 6. Ostovelat 11 623 11 536 3. Muut saamiset 2 778 3075 7. Muut velat 2 562 2 302 4. Siirtosaamiset 3 325 2441 8. Siirtovelat 21 430 16 928 IV Rahat ja pankkisaamiset 21 178 25 212 VASTAAVAA YHTEENSÄ 332 260 338 131 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 332 260 338 131 16
TASEEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Omavaraisuusaste, % 45,1 46,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,3 56,8 Kertynyt yli- / alijäämä, milj. 54,2 59,7 Kertynyt yli- / alijäämä, / asukas 1 107 1 222 Lainakanta 31.12, milj. 130,6 134,6 Lainakanta 31.12., / asukas 2 664 2 756 Asukasmäärä 31.12. 49 028 48 833 Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtosaamiset + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta vuoden lopun asukasmäärällä. Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan toimintatuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulojen ja - menojen laskelma kuvaa rahanlähteitä ja -käyttöä. TULOT 1 000 MENOT 1 000 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 63 182 Toimintakulut 290 866 Verotulot 193 795 Valmistus omaan käyttöön -1 258 Valtionosuudet 50 582 Korkokulut 2 932 Korkotuotot 173 Muut rahoituskulut 35 Muut rahoitustuotot 2349 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien luovutustulot -6 235 Pakollisten varausten muutos 268 Investoinnit Pysyvien vastaavien luovutustappiot -12 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 802 Investointimenot 21 896 Pysyvien vastaavien myyntituotot 6 809 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 108 Antolainasaamisten lisäykset 2 127 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 23 998 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 332 565 Kokonaismenot yhteensä 340 852 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= -8 287 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos= -8 287 17