Luovuus hoitaa ja taide kasvattaa Kirjailija, kirjallisuusterapeutti, lastenkodin kasvatus- ja kehitysjohtaja Jussi Sutinen
Lähtökohta Kirjoittaminen on eräs terapiamuoto. Joskus ihmettelen, millä tavoin kaikki ne, jotka eivät kirjoita, sävellä tai maalaa, pystyvät pääsemään pakoon siltä hulluudelta, melankolialta, pakokauhulta, joka luontaisesti kuuluu ihmisenä olemiseen. Graham Greene
Mihin tarvitsemme resursseja jos niitä ei ole? Pienikin myönteinen vaikutus kaoottiseen systeemiin voi aittaa sitä heilahtamaan eheyttävään suuntaan, tyynnyttää ja tervehdyttää sekä luoda uusia merkityksiä. (Jukka Mäkelä varhaisesta vuorovaikutussysteemistä) Taide ja luovuus sekä sen avulla kohtaaminen, leikkiminen, huolenpito ja kannattelu on tämä myönteinen eheyttävä vaikutus!
I Mikä taiteessa ja luovuudessa hoitaa, tutkittuja vaikutuksia Kirjoitettu teksti / tuotettu taide: primaari ja sekundaariprosessi lähellä psykoterapiaprosessia, jossa jäsennetään kaoottista kokemusta, ulkoistaminen, tietoiseksi tuleminen, muodon antamista, tunteen pukemista, tunnistamista, itsetunnon kehittyminen, kuin Luettu teksti / koettu taide: Samaistuminen, mielikuvat, kehitysfantasiat, symbolinen etäisyys, mitä päähenkilölle tapahtui, metaforat, vertaukset, analogiat, rytmi, esteettisyys, tämänhetkisyys, tukittavuus,
Mikä taiteessa ja luovuudessa hoitaa, tutkittuja vaikutuksia Terapeuttiset / psykologiset tekijät: taide transitionaaliobjektina, symbolisen maailman kehitys, tunteensiirrot, yhteys tunteisiin, lapsuuden muistoihin, psyykkisten ristiriitojen ja jännitteiden työstäminen, yhteys esitietoiseen kehominään, traumaattisten kokemusten muodon saaminen, lähikehityksen vyöhyke, potentiaalinen tila, elämäntarinan hahmottuminen narratiivinen näkökulma, mielekkyys, toivo, elämänilo, projektio, projektiivinen identifikaatio, säilöminen (bion) assosiaatio tuo mieleen dissosiaatio vie pois, korjaava kokemus ryhmässä, sietäminen Ryhmässä: luottamus, sosiaalinen vuorovaikutus, prosessi, positiivinen palaute, ryhmän uudet roolit ja merkitykset, koheesio, turva, struktuuri, ennakoitavuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, torjutut tunteet, transferenssi saa muodon ryhmässä, oivaltaminen, oman suojautumisen tunnistaminen, ryhmä kannattelee
Mikä taiteessa ja luovuudessa hoitaa, tutkittuja vaikutuksia Suhde ohjaajaan: transferenssi, luottamuksellinen suhde, positiivinen palaute, omien kielteisten puolten käsittely, kunnioitus, subjektien kohtaaminen, lämpö, huomioiminen, kannattelu, merkityksellisyyden kokeminen, autonomia / tarvitsevuus, kuunteleminen, läsnäolo, virittäytyminen Fysiologiset tekijät: Robin Phillip (1995) vähentää stressiä, yhteys tunteisiin, Pennebaker traumaattisen kokemuksen vaikutusten pieneneminen kirjoittamalla, Schechtamanin (1999) affektiivinen, mielentiloihin ja emootioihin vaikuttava kirjallisuusterapia vähentää aggressioita, vaikutus tunteiden fysiologiaan keskushermoston limbisen järjestelmän kautta (Linnainmaa 2005), paljon vaikutuksia myös tutkitusti somaattisiin vaivoihin Luovuudessa: puhdistautuminen, luova ilo, psyykkisten jännitteiden vapautuminen, itsetunto, Luovuus on kykyä ja halua syntyä uudelleen joka päivä (Fromm). Mielikuvat, fantasiat, päiväunet, mielenterveyden lähde
Luovuus ei ole mikään uusi asia Antiikin Kreikka, masennuksen hoito lyriikalla, parantaa väline Aristoteles, katarsis runon kirjoittamisen puhdistava vaikutus Platon -Logos Kalos (kaunis sana) sielun kuvitelmia, jotka auttavat jäsentämään itseä. Itsensä tunteminen psykoanalyyttinen viitekehys: symbolien, unien tulkinta.
Oma työ, lisätietoa Huostaan otettujen lasten satuterapia ja vuorovaikutusleikkiryhmät (artikkeli kirjallisuusterapialehdessä) Taidevuosi CTM Oy, taide ja luovuus lisää hyvinvointia ja tarjoaa menetelmiä kohdata asiakas. (www.ctmoy.fi ja Taika-projekti loppujulkaisu 2011) Nuorten kirjallisuusterapia ryhmät ja yksilötyö lastenkodissa (masennuksen ja tunnevaurion hoito kirjallisuusterapian avulla, kirjallisuusterapia 2/2009) Työtä ohjaavat ryhmät sosiaalialan työntekijöille (kirjallisuusterapia 2010, tunteiden käsittely, itsensä reflektointi taiteen avulla, ryhmäytys) Hoitava teatteri (Taika-projektin osana, Jäätyneiden lasten laakso artikkeli: taidetyöskentely arjen näyttämöillä Turun ammattikorkeakoulun kustantamo 2011 / Työ ja / TTT-lehti 18.1.2011) SelfStory-elämäntarinamentelmä työväline lastenkodin ohjaajille, psykologeille yms koulutus, (Talentian hyvä työkäytäntö ehdokas) Koulutusta yksiköille taiteen ja luovuuden käytöstä sekä kirjallisuusterapian tai satujen käytöstä lastensuojelussa
Omat kokemukset, taiteen ja luovuuden hoitavuudesta Symbolinen etäisyys jos minä olisin päähenkilö tekisin näin oma minä on turvassa symboleissa Samaistuminen kokea voimaa elokuvan, näytelmän, kirjan tai sadun henkilöstä minä voin selviytyä Lapsi heijastaa itsensä sadun hahmoon. Sadun hahmon ollessa hyvä, myös lapsesta tulee hyvä. Näin ollen kasvamisen psykososiaaliset kriisit on saduissa mielikuvituksellisesti kirjailtu ja niitä edustavat symbolisesti kohtaamisen haltioiden, keijukaisten, noitien ja ovelien olentojen kanssa. Sadut kuvaavat näin myös minän eheytymistä. (Bettelheim) Poeettinen kieli en tavoita suruani, mutta se on kuin musta lintu Yhteys, uusi vuorovaikutuksen alue tuntuu, että kun kirjoitan tai piirrän niin olen jossain muualla ja pystyn puhumaan mistä tahansa Vapautuminen ulkoistamme aina leikissä, taiteessa ja luovuudessa tunteitamme ja alitajuntaamme, tyhjentää reppua Yhteys ja kiintymys yhteyden saavuttaminen lapsen hyvään, lisää kiintymystä, muita elementtejä leikki, draama, teatteri, jossa hoidetaan, kosketetaan, aito kiinnostus toista kohtaan TARINA 1
II Taiteen ja luovuuden käytännön sovelluksia lastensuojelussa 1. SELFSTORY ELÄMÄNTARINAMENTELMÄ Väline omahoitajille, ohjaajille, terapeuteille ja psykiatreille, jotka työskentelevät tunnevaurioituneiden lasten kanssa, joilla rikkonainen elämäntarina. Juuret narratiivisuudessa, Bardy-elämänkertaketjuhanke, Hänninen sosiaalinen tarinavaranto, selfstory on arvoa nostava ja voimistava tarina. Ensimmäinen koulutusryhmä, joka työskenteli lasten kanssa. Koulutuksessa käydään läpi harjoitteet, joita sovelletaan ja lopputyönä tehdään asiakkaan elämäntarina ja oma elämäntarina. Tuloksia: työskentelyssä voi epäonnistua vain jos ei ole aidosti kiinnostunut toisesta oma elämäntarina tuli ymmärrettäväksi, joten voi auttaa toista muodostamaan omaa tarinaansa lapsen tarinaan tuli paljon uusi näkökulmia yhteistä työskentelyhetkeä odotettiin sai käsiteltyä vaikeitakin tunteita Se on mun tarina passiivisesta aktiiviseksi. Sini Ketola kertoo koulutuksesta ja työskentelystään. TARINA 2
SelfStory Menneisyys ja traumaattiset kokemukset eivät ole taakkaa, vaan mahdollisuus selviytymiskertomuksen muodostumiseen. Jokainen hetki ja tapahtuma voi olla mahdollisuus uudenlaisen tarinan kertomiselle.
2. Jäätyneiden lasten laakso -hoitava teatteri huostaan otetuille lapsille 3 Pienryhmäkodin lapsia ja omahoitajia, vuoden prosessi, tavoitteena näytelmä, jossa lapset pääosassa ja riitelevät verkostot yleisössä lapsen asialla. Taustalla kirjallisuusterapia, draamaterapia, hoitavat leikit, mukana Taikaprojekti ja Minna Komulainen teatteriohjaaja Kevät, draama leikkejä, hoitavia leikkejä (lakanassa heiluttelu, sankarirooli, itsetuntoa nostavia harjoitteita) Syksy näytelmän harjoittelu (minä olen tähti, minä osaan) Ryhmän tavoitteena oli, että yhtään negatiivista palautetta ei tule, häiriköivä toiminta rajoitetaan, kaikki palaute kannustavaa Koko ajan ajatuksena, että lapset saavat hoidollisia elementtejä: paljon koskettamista, sylissä pitoa, riehaleikkejä, selässä kantamista, oma musiikkikappale Taikamaailmassa, jossa mukana musiikkiterapeutti, lapset itse kirjoittaneet näytelmää, eheyttävä juoni, löytävät kadonneen lapsen puun sisältä ja sulattavat eloon. (symbolinen tarina oman selviytymisensä ja tunteidensa löytämisestä) Tuloksia: ryhmätaitojen paraneminen, suhde omahoitajaan kiinteämpi, korjaavia kokemuksia, tunteiden käsittelyn taito parantunut, itsetunnon huima nousu, lapset jotka eivät puhu edes luokassa, näyttelevät, huuliharpun soitto
Kuvia matkan varrelta
3. Kulttuurivuosi CTM Oy:ssä Laatua lasten arkeen ISO 9001 Sertifioitua Pienryhmäkotitoimintaa, Pienryhmäkoti Merilinna, Hovilinna, Myllylinna ja Niittylinna Perhetyö, jälkihuolto, koulutus- ja kehittämispalvelut, terapiapalvelut Lisätietoa: www.ctmoy.fi
Taustalla Lasten oikeuksien sopimus pykälä 31: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään Kulttuuri maistuu hyvälle (tyttö 11-v kulttuurivuodesta) Taiteen ja kulttuurin tulo osaksi arkielämää niin subjektiivisena kokemuksena kuin hoitavana välineenä. Ei aristokraattinen tai omasta maailmasta irrallinen taide ja luovuus, vaan kaikille kuuluva ja yhteisöllisesti jaettava kokemus.
Taide- ja kulttuurivuoden kulku Tavoitteena pohtia lasten ja nuorten kulttuuria ja tukea sitä myös lastenkodeissa Minkälainen kulttuuri ja kulttuurikokemuksia on lastenkodeissa tai lasten perheissä Tuottaa hoitavia kulttuurielämyksiä Tuottaa työhyvinvointia ja taidelähtöisiä menetelmiä arjen työhön kulttuurin ja luovuuden avulla Osallistaa lapset taiteen ja kulttuurin tuottamiseen Yhteisöllisyyden lisääminen eri yksiköissä
Projektin toteutus Vieraskulttuuri-illat joka yksikössä (Argentiinalaisia ja Libanonilaisia vieraita, laittoivat ruokaa, kertoivat omasta kulttuuristaan) Afrikkalaiset vaihto-opiskelijat työharjoittelussa ja tutustumassa yksiköissä Taika-projekti yhteistyössä 3 Taideworkshop päivää, joissa kuvataide, draama, musiikki, kirjallisuusterapia työpajoja, joiden tavoitteena oli saada henkilökunta reflektoimaan omaa toimintaansa ja tarjota käytännön menetelmiä työhön Hoitavateatteri -projekti lastenkodin työntekijöille ja lapsille Leikkihuoneiden ja lasten sekä nuorten kirjastojen luominen yksikköihin. Henkilökunnan koulutus leikin, kiintymyssuhteen, kirjallisuuden ja satujen hoitavan käytön osalta Satujen ja leikin käyttö osaksi kasvatussuunnitelmaa ja hoitovälineeksi Draama, kuvataide ja valokuva taidetyönohjaukset yksiköissä Taide- ja kulttuuripassit lapsille (vuoden aikana piti käydä teatterissa, konsertissa tai muussa taidetilaisuudessa)
Kuvia taideworkshopeista
4. Taide ja luovuus lastenkodeissa ja ohjaajien välineenä Lasten satuterapiaryhmät: Satujen hoitava käyttö ja lukeminen lapsille, yhdistettynä hoitaviin leikkeihin, terapeutin vetämää Malli Hagenin hoitokodista Norjassa, jossa satuhetkillä, saatiin aikaan positiivista kehitystä psykiatrisesti oireilevien lasten hoidossa (aggressiivisuuden väheneminen, kiintymyksen lisääntyminen, yhteys aikuiseen, turva, tunteiden käsittely) Suomessa kirjallisuusterapian piirissä käytettyjä ryhmiä, joissa selkeä prosessi. Hoitavia tekijöitä: yhteinen aika, struktuuri turva, tunteiden käsittely, selviytymistä tukevat mielikuva, siirtymäobjekti, satu puhuu lapsen kielellä, ulkoistaminen Yksiköissä ja kodeissa käytetään myös ohjaajien välineenä, tavoitteena satupainotteinen pienryhmäkoti. Yhteiset lukuhetket, ongelman ratkaisu, kasvun seuraaminen ja tukeminen, kiintymyksen hoito, hoito- ja kasvatussuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen. TARINA 3
Nuorten kirjallisuusterapia ja luovat menetelmät ohjaajan välineenä Työskennellessään ohjaaja ei tee nuoren kanssa kirjallisuusterapiaa, vaan käyttää kirjallisuusterapian menetelmiä menetelmänä, välineenä, hoitokeinona Kirjallisuusterapialla voidaan hoitaa masennusta, syömishäiriötä, käsitellä vaikeita tunteita, keskustella viiltelystä yms Kirjoittaminen on universaali, nuoret kirjoittavat aina, lähtökohdat heissä itsessään TARINA 4
Miksi kirjallisuusterapiaa arjessa HOITO JA KASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEITA 1) tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn kehittäminen 2) traumaattisten kokemusten työstäminen, suhde menneisyyteen 3) itsetunnon parantaminen 4) identiteetin selkiytyminen 5) sosiaalisen rohkeuden lisääntyminen 6) suhteen vanhempiin / lapsuuteen selkiyttäminen 7) negatiivinen minäkuva 8) keinoja purkaa omia negatiivisa tunteita 9) struktuurin, rajojen ja ennakoitavuuden tarve KIRJALLISUUSTERAPIAN TAVOITTEITA 1) tunteiden tunnistamisen paraneminen, yhteys tunteisiin 2) suhde todellisuuteen sekä ympärillä oleviin ihmisiin (esim. äiti suhde / masentuneen suhde todellisuuteen) 3) traumaattisen aineksen työstäminen 4) kielellinen, kognitiivinen kehitys, fysiologiset vaikutukset: stressin väheneminen, tunnesäätelyn fysiologiset vaikutukset 5) itsetuntemuksen lisääntyminen, itsetunnon parantaminen, identiteetin rakentuminen positiiviseksi (narratiivinen näkökulma) 6) Ryhmä tarjoaa struktuuria, rajoja ja ennakoitavuutta
Materiaaleja lastensuojeluun Elokuvat: Isältä pojalle, Prinsessa, Iloinen talo, Paha perhe, Fucking Åmal, Koti-ikävä, Tummien perhosten koti Kirjoja: Viilto, Ohutta yläpilveä, Ihana meri, Viilletty elämä Sadut: Satulaivan matkassa, Pinokkio (isäsuhde) Siili Jussi, Pikku veli ja sisar (huostaanotto hylkääminen) Sininen talo (satumenetelmä huostaanoton käsittelyyn 2011) Luettavaa: Hänninen sisäinen tarina, elämä ja muutos, Jorge Bucay, Koskettavat tarinat, Hoitavat sanat, Satujen lumous TAIDETYÖSKENTELY ARJEN NÄYTTÄMÖILLÄ Turun ammattikorkeakoulun kustannus 1.2.2011
Lisätietoa Jussi Sutinen kirjailija, kirjallisuusterapeutti, lastenkodin kasvatusjohtaja jussi.sutinen@ctmoy.fi / jussi.sutinen@pp5.inet.fi www.ctmoy.fi www.kannattelevatsanat.fi www.kirjallisuusterapia.org