FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki TEERSALON RANTAVYÖHYKKEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA suunnitelmaselostus LUONNOS
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 1 TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE... 2 1.1 Tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Kaavatilanne ja maanomistus... 3 2.1.1 Aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset... 4 2.2 Maiseman ominaispiirteet... 5 2.3 Arvot... 5 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 6 3.1 Rakennettu ympäristö... 6 3.2 Satamapalvelut... 8 3.3 Muut palvelut ja toiminnot... 9 3.4 Luonnonolot ja kasvillisuus...12 3.5 Häiriötekijät ja ongelmakohdat...12 4 SUUNNITELMA...15 4.1 Alueen vahvuudet ja kehittämiskohdat...15 4.2 Suunnitelman tavoitteet...16 4.3 Suunnitelman sisältö...16 4.3.1 Ympäristö...16 4.3.2 Lossirannan liikenne...16 4.3.3 Venepaikkajärjestelyt ja laiturirakenteet...16 5 JATKOTOIMENPITEET...16 LÄHTEET...16 LIITTEET...16
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 1 (24) NAANTALIN KAUPUNKI TEERSALON RANTAVYÖHYKKEEN KEHITTÄMIS-SUUNNITELMA JOHDANTO Tehtävänä oli laatia yleissuunnitelma Teersalon rantavyöhykkeen ympäristön kehittämisestä. Suunnitelman avulla haettiin mm. keinoja alueen palvelujen parantamiseen ja vetovoimaisuuden kohentamiseen. Lähtökohtana työssä olivat alueen ajantasa-asemakaava, maiseman ja luonnon nykytilanne, alueen historia, sekä nykyiset palvelut ja toiminnat. Lisäksi 2006 Sisäasiainministeriön toimesta laaditun saariston kehittämiseen tähtäävän Saaristo-ohjelman mukaisesti saaristosatamista pyritään tekemään kaupunkien käyntikortteja. Saaristo-ohjelman tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi elinvoimaiseksi osaksi Naantalin kaupunkia. Tämä työ on tehty Naantalin kaupungin toimeksiannosta. Naantalin kaupungilla työstä vastasi kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. Työ tehtiin FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa siitä vastasi maisema-arkkitehti Taina Tuominen. Työtä valvoneeseen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Kirsti Junttila Tiina Rinne-Kylänpää Anne-Maija Kivimäki Raimo Lehtimaa Johanna Antila Jouni Riekki Naantalin kaupunki, kaupunginarkkitehti Naantalin kaupunki, saaristoasiamies FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työhön osallistuivat seuraavat henkilöt: maisema-arkkitehti maisema-arkkitehti maisema-arkkitehti ins. AMK dipl.ins. ins Taina Tuominen Eeva Rapola Mari Jyrkiäinen Markku Vähäkäkelä Mikael Stening Timo Kalevirta
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 2 (24) 1 TYÖN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUALUE 1.1 Tavoitteet Työn tavoitteena on kehittää Teersalon rantavyöhykkeen alueesta vetovoimainen ja monipuolinen, kaiken ikäisten ihmisten hyvinvointia ympärivuotisesti edistävä alue. Teersalossa asuu vakituisia asukkaita, kesäasukkaita ja lisäksi siellä vierailee turisteja erityisesti kesäaikaan. Alueelle kohdistuvan matkailun ja siellä jo olevan palvelutalotoiminnan yhteensovittaminen jollain tavalla tulevaisuudessa on tavoitteellista. Aluetta toivotaan kehitettävän ympäröivän saaristoluonnon ehdoilla niin, että luonto ja kohteen sijainti ovat alueen vetovoimatekijöitä. Tavoitteena on kehittää rantavyöhykettä virkistysalueena ja kehittää alueelle sopivia toimintoja. Lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat pysäköintiin ja venelaitureiden jäsentelyyn liittyvien ongelmien ratkaiseminen. 1.2 Suunnittelualueen rajaus ja sijainti Suunnittelualueena oleva Teersalon rantavyöhyke sijaitsee Turun saaristossa, Naantalin alueella ja tarkemmin Velkuan Teersalossa. Suunnittelualue sijoittuu rantavyöhykkeelle, Saunaniementien ja vesialueen väliin niin, että pohjoisessa rajana on Velkuantie poikkeuksena rajaukseen Velkuantien varren pysäköintipaikkojen uudelleen jäsentämismahdollisuuksia tarkastellaan työn yhteydessä. Suunnittelualueen ydin on ranta-alue ja siihen liittyvät toiminnat, kuten laiturit, yhteydet alueelle, pysäköinti ja reitit. Suunnitelmassa pysytään asemakaava-alueen yleisillä alueilla. Asemakaava on esitetty seuraavalla sivulla. Suunnittelualueen sijainti. http://opaskartta.turku.fi/web
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 3 (24) 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavatilanne ja maanomistus Kaavatilanne Teersalon asemakaava 2007 Teersalon laivarantaan on osoitettu satama-alue (LS) ja venesatama-alueita (LV). Venesatama-alueen ja rantaan päättyvän Velkuantien oheen on osoitettu kaksi liikerakennusten korttelialuetta (KL). Satama-alueen viereiset vanhat kalahallit on osoitettu matkailua palvelevien tai teollisuusrakennusten korttelialueeksi (RM/TY) ja sen oheen yleinen pysäköintialue (LP). Velkuantien ja Saunaniementien risteysalueella sijaitsee asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä rivitalojen korttelialueet (AR). Palvelutalo Kummeli ja suojeltu Sinervon rakennus ovat yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Venesatamaalueiden eteläpuolelle on osoitettu uimaranta-alue (VV) ja lähivirkistysalue (VL). Laivarannan ympäristössä sijaitsee erillispientalojen (AO), asuinpientalojen (AP) ja rivitalojen (AR) alueet, joille on ositettu jonkin verran uusia rakentamispaikkoja. Suurempana lähivirkistysalueena (VL) toimii Hämölänvuori. Ote Teersalon asemakaavasta. Kartalla on esitetty tarkempi suunnittelualueen rajaus. Lähde Naantalin kaupunki.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 4 (24) Maanomistus Suunnittelualueen rajaukseen sisään jäävistä maista suurin osa on kunnan omistuksessa - VL alueiksi kaavassa merkityt alueen osat ovat kokonaan kunnan omistuksessa Laiturit/ venepaikat ovat kaupungin omistuksessa. Lisäksi alueen pohjoisreunassa sijaitsee Valtion yleinen laituri. Kartalla on esitetty suunnittelualueen maanomistus. Lilat alueet ovat kaupungin maita. Lähde Naantalin kaupunki. 2.1.1 Aiemmin laaditut suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueeseen liittyen on aiemmin laadittu seuraavat suunnitelmat: Velkuan poluilla 2011, Velkuan saaristolaisyhdistys ry:n Leader-hanke, joka kokosi Naantalin Velkuan palvelut, polkureitit ja näköalapaikat opaskartaksi. http://www.velkua.fi/hankkeet/velkuan-poluilla/ Teersalon rantapuisto 2007, rannan joutomaa-alue kunnostettiin virkistysalueeksi. Suunnittelutyössä oli mukana taiteilijoita ja tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa. Saariston rengastie on virallinen matkailutie jonka voi kulkea joko polkupyörällä tai autolla. Rengastie alkaa Turun tuomiokirkolta. Taivassa-
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 5 (24) 2.2 Maiseman ominaispiirteet 2.3 Arvot losta voi mennä Merimaskuun joko Hakkeenpään ja Teersalon kautta tai Askaisten kautta. Teersalon lauttarannan palvelut ovat rengastien varrella helposti saavutettavissa. Suurmaisema Teersalo sijaitsee Lounaismaan maisemamaakunnassa, jossa se kuuluu Lounaisrannikon maisema-alueeseen (ympäristöministeriön maisemamaakuntajako 1993). Rannikon maisemaa luonnehtivat meri, luodot ja saaret sekä niiden kumpuileva ja usein paljas kalliomaa. Kyläalueilla on pienialaisia peltoja, laitumia ja niittyjä. Asutus on perinteisesti sijoittunut suojaisiin painanteisiin, tiivisti rakennettuina kylinä. Venevajat ovat sijoittuneet ryhminä rantaalueille. Alue kuuluu tammivyöhykkeeseen eli hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvillisuustyypit vaihtelevat kalliolakien karusta männiköstä alavien alueiden reheviin lehtimetsiin ja rantaniittyihin. Maisemarakenne Teersalon laivaranta sijaitsee mantereelta kalliomäkien ympäröimänä pienipiirteisessä ja monipuolisessa maisemassa. Mäkien väliin jää alava ranta-alue. Ympäröivien mäkien korkeimmat kohdat kohoavat + 29,5 mpy korkeuteen. Ranta-alueella nousee satamarakennusten lomasta maanpinnalle avokallio paljastumia. Kasvillisuus on monin paikoin karua männikköä, mutta alavilla alueilla ja rannassa on myös lehtipuustoa. Rannalta avautuu näkymiä merelle ja ympäröivään saaristoon. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Hämölänvuori, joka on kiinteä muinaisjäännöskohde. Kyseessä on kalliomäki, kultti- ja tarinapaikka, jossa avokalliolla sijaitsee kuppi. Suunnittelualueella sijaitseva, historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokas Sinervon rakennus on ennen toiminut Naantalin kaupungin palvelupisteenä. Tämä nykyisin tyhjillään oleva rakennus on suojeltu asemakaavassa. Kyseessä on paikallisesti arvokas hirsirakennus, joka on peräisin vuodelta 1905-1906. Rakennuksessa on toiminut Velkuan suojeluskunta vuosien 1928-1944 aikana, ja sen jälkeen pienviljelijäyhdistys vuoteen 1967 saakka.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 6 (24) Historiallisesti ja ympäristöllisesti arvokas Sinervo, jossa toimii nykyisin Naantalin kaupungin palvelukeskus. (Kuva TTu) Arvolan kiinteistö on osa kaupungin omistamaa Jussilan tilaa. Puurakenteinen rakennus on nykyisin melko huonokuntoinen. Kohde on asemakaavassa varattu asuin- ja liikekäyttöön. Arvola on nykyisin tyhjillään ja rakennuksen käyttötarkoitusta pohditaan. 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Rakennettu ympäristö Laivarannan vieressä, Sauniementiellä sijaitsee kunnan palvelukeskus Kummeli. Palvelukeskus Kummeli on valmistunut vuonna 1992 ja sen lisäosa 1995. Palvelukeskuksessa on palveluasuntoja vanhuksille sekä tilat kirjastolle, keittiölle, ryhmäperhepäivähoidolle sekä terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Kesäisin palvelukeskus palvelee myös kesäasukkaita ja matkailijoita. Kummelin rannan puoleisella sivulla sijaitsee aidattu leikkipaikka, rannassa sauna, sekä pienikokoinen kunnan yleinen uimaranta ja matonpesupaikka.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 7 (24) Palvelukeskus Kummeli rajautuu ranta-alueeseen. Rakennuksen ja rannan välissä sijaitsee paljon käytetty, aidattu leikkipaikka. (Kuva TTu) Kummeli rajaa rannan virkistysaluetta koillisesta. Kummelin palveluja (mm. ruokailu, suihku, wc) voivat käyttää muutkin kuin talon asukkaat. Kummelin Saunaniementien puoleisella sivulla on pysäköintipaikka, jolle toivotaan laajennusta. Kummelin eteläpuolella sijaitsee vanha, nykyisin vähällä käytöllä oleva puurakennus Sinervo. Ajoittain rakennus toimii kokoustilana. Sinervon tulevaa käyttötarkoitusta pohditaan parhaillaan. Tavoitteena on pitää rakennus käytössä ja kunnossa. Satama-alueen läheisyydessä, Sinervon eteläpuolisella kalliolla, on myös majoituspalveluita tarjoavia tiloja (Meriharakka). Sinervon eteläpuolella, lähempänä rantaa sijaitsee rantasauna, jota vuokrataan yleiseen käyttöön ravintola Wanha Salakuljettajan omistajan toimesta Alueella sijaitsee kaksi ravintolaa, joihin molempiin liittyy laajoja puisia terassirakenteita: Ravintola Wanha Salakuljettaja, jonka ravintolarakennus sijaitsee aivan vesirajassa lossirannan läheisyydessä. Lossirannan pohjoispuolella sijaitsee ravintola Rantaklubi ja ravintolan päädyssä kauppa. Laivarantaan johtavan Velkuantien ja Rantapuiston välissä sijaitsee vanha, keltaiseksi maalattu puurakennus, Arvola, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Rakennuksen uutta käyttötarkoitusta pohditaan. Arvolan koillispuolella sijaitsevat asuinrakennukset ovat kesäkäytössä. Lisäksi laivarannan pohjoispuolella sijaitsee vanha Kalasatama ja sen huonoon kuntoon päässyt pengeraallonmurtaja. Vanhan kalasataman rannassa on kaksi nykyään tyhjillään olevaa kalahallia. Viereiseen kalliomäkeen on louhittu tila, jossa on aikanaan sijainnut jäähdyttämö. Muilta osin rakentaminen koostuu rivi- ja pientaloasunnoista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 8 (24) 3.2 Satamapalvelut Velkuantie johtaa rantaan Palvan lossilaiturille, jonka kaakkoispuolella sijaitsee n. 90 venepaikka käsittävä Teersalon Velkuan vierasvenesatama palveluineen. Vierasvenesatama käsittää rannan läheisyydessä sijaitsevan kotisataman ja vierassatamalaiturin. Kotisatamasta kaupunki vuokraa suoraan venepaikkoja veneilijöille. Vierasvenepaikat sijaitsevat sataman edustalla sijaitsevan aallonvaimenninponttonin yhteydessä. Kaupan edustalla sijaitsee rantalaitureista koostuva asiointisatama, jonka itäpäädyssä on jyrkkä veneenlaskupaikka. Asiointisataman pohjoispuolella on pengeraallonmurtaja. Suunnittelualueen raja kulkee pengeraallonmurtajan pohjoispuolella sijaitsevan kalasatamaksi rakennetun ja valtion omistaman pistolaituriin pohjoispuolella. Suunnittelualueen laiturit ovat vedessä ympäri vuoden. Teersalossa ei nykyisin ole varsinaisia venesatamapalveluja. Vastaavia palveluja tarjoavat kuitenkin ympäri vuoden avoinna oleva ravintola Rantaklubi, Rantaklubin yhteydessä kesäisin avoinna oleva kauppa ja polttoaineen myyntipiste sekä ravintola Wanha Salakuljettaja. Jälkimmäisen palveluntarjontaan kuuluu mm. suihku, sauna ja wc. Alueen ravintolat järjestävät ulkoilmaterasseilla myös ohjelmatapahtumia kuten konsertteja. Lisäksi ranta-alueen läheisyydessä, Velkuantien varrella on laaja sorapintainen pysäköintialue ja jätteiden lajittelupiste. Liikenneviraston ylläpitämät Teersalon yhteysalus- ja lossilaiturit syöttävät liikennettä eteenpäin saaristoon. Lauttaranta sijaitsee matkailutie - Saariston rengastien varrella, jota voi kulkea joko polkupyörällä tai autolla. Kesällä Teersalon kyläkeskus on liikenteellisesti vilkasta aluetta. Teersalon rannassa on pysäköintiongelmia kesäisin, kun alueen kautta on vilkas liikennöinti saaristojen vapaa-ajan asunnoille. Etualalla Ravintola Wanhan Salakuljettajan terassi ja rakennukset, taustalla vierasvenepaikat. (Kuva TTu)
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 9 (24) Velkuan laivarannan vieressä sijaitsee Ravintola Rantaklubi, jonka Velkuantien puoleisessa päässä sijaitsee myymälä. (Kuva TTu) Rantalaituri toimii samalla ulkoilureitin osana. Kuva Velkuan vierasvenesatamasta kohti yhteysaluksen ja lossin laituria. (Kuva TTu) 3.3 Muut palvelut ja toiminnot Viheralueiden palvelut Kummelin vieressä sijaitsee suhteellisen hyvin varustettu aidattu leikkipaikka, jota päivisin käyttää päiväkoti. Leikkipaikka on suosittu ja sitä pidetään toimivana. Lisäksi lossirannan läheisyydessä on pieni leikkipaikka, jonka käyttö on suhteellisen vähäistä. Rannan eteläosassa sijaitsee erittäin kapea, eteläpuolelta kallioihin rajautuva hiekkapohjainen uimaranta. Rannan leveys on nykyisellään vain muutaman metrin, ja se rajautuu pohjoissivultaan suoraan venelaitureihin. Uimaranta
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 10 (24) alueella on erittäin tarpeellinen, mutta sen tulisi olla kooltaan nykyistä suurempi ja sijaita riittävän etäällä veneilyyn liittyvistä toiminnoista. Sinervon koillissivulla sijaitsevalla nurmialueella on ollut lentopallokenttä, jonka verkonkannattimet ovat edelleen olemassa. Lentopallokentälle olisi toimintana alueella edelleen käyttöä. Sinervon vieressä nurmikolla on vielä jäljellä lentopallokentän verkon tolpat. Lentopallo olisi toivottu harrastemahdollisuus alueella. (kuva T.T) Virkistysreittejä alueella on nykyisin pääasiassa rannan puistoalueella. Rantavyöhyke on maastoltaan niin matalalla, että vesi nousee ajoittain rantareittien tasolle. Ulkoilureitit on osittain valaistu puistovalaisimilla. Laivarannan viereinen Rantapuisto on rakennettu 1990 luvulla ja myöhemmin aluetta on hiukan jäsennelty uudelleen. Lossirantaan rajautuva osa rantavyöhykkeestä on kunnostettu kuntalaisten ja kesäasukkaiden yhteiseksi virkistysalueeksi vuonna 2007. Ranta-aluetta ideoitiin kuntalaisten, taiteilijoiden, puutarhurin ja rakennusinsinöörin yhteistyönä. Suunnittelussa pyrittiin alueen helppohoitoisuuteen, esteettisyyteen ja ekologisten arvojen huomioon ottamiseen. Puistoon liittyy mm. kivipuutarha, johon on istutettu luonnonlajeja ja maatiaiskantoja. Puistoalueen istuimiksi sijoitettiin aikanaan myös kiviä. Rakentamisen jälkeen puistoa on kertaalleen hieman uudistettu tavoitteena tuolloin oli mm. helppohoitoisuuden parantaminen. Rannan katajat ovat lähteneet hyvin kasvuun, ja nyt niiden pelätään kasvavan vähitellen näkymäesteeksi keskelle muuten avointa rantavyöhykettä. Laivarannan vieressä, sijaitsee rakennetumpi puiston osa; betonikivellä päällystetty aukio penkkeineen, sekä pieni lasten leikkipaikka. Leikkipaikan kalusteet on teetetty kierrätysmuovista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 11 (24) Rantapuiston kivetty aukio laivarannan ja ravintola Wanhan Salakuljettajan vieressä. (Kuva TTu) Muut palvelut Veden ollessa auki ja erityisesti kesäaikaan rannassa käy runsaasti uistelijoita. Rannan laiturit ja kalliot mahdollistavat sekä onkimisen että uistelun. Velkuantien varrelle, alle 200 metrin päähän rannasta on rakennettu sorapintainen pysäköintialue palvelemaan ajoneuvoliikennettä. Pysäköintialueen koetaan olevan liian kaukana rannasta erityisesti, kun rannassakin pysäköinti on toistaiseksi ollut mahdollista. Sujuva jalankulkuyhteys rannan suuntaan pysäköintialueelta voisi helpottaa sen käyttöä. Lisäksi tavarankuljetusta varten lyhytaikaisen pysäköinnin salliminen rannassa on eräs mahdollinen kompromissi. Pysäköintialue on varsin laaja ja kaipaa jäsentelyä. Se sijaitsee maastollisesti ylempänä kuin Velkuantie, minkä vuoksi alue ei koostaan huolimatta pistä silmään tiemaisemassa. Tien/ pysäköintialueen luiskaan on tehty puu- ja pensasistutuksia, jotka ilmeisesti vähäisen hoidon vuoksi eivät ole aivan kaikkialla kovin hyvin menestyneet. Pysäköintialueen pohjoisosaan on sijoitettu jätteen kierrätyspiste. Valtakunnallinen pyöräilyreitti (Saariston rengastie) jatkuu Velkuantien vartta pitkin. Lisäksi Sauniementie on osa rengasmaista kuntopolkulenkkiä. Rantaravintolan yhteydessä sijaitseva savustamo liittyy ravintolan toimintaan. Talviaikaa palvelevia virkistystoimintoja ei rannassa oikeastaan nykyisin ole tarjolla.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 12 (24) 3.4 Luonnonolot ja kasvillisuus Aluetta leimaavat meren ranta, rannassa veteen uppoavat kallioiset mäet, joiden kasvillisuus on pääasiassa karua männikköä ja paikoin katajia. Rannassa puusto on lehtipuuvaltaista, tervaleppiä ja koivuja. Kaakossa kallioisten mäkien väliin jää maisemassa hyvin erottuva istutettu koivikko. Suunnittelualueen maisema on pääasiassa luonnonmaisemaa aivan rannassa erottuu ympäristöään rakennetumpi Rantapuisto. Kosteaan rantavyöhykkeeseen, mm. laiturin taustalle on paikoin kehittynyt pajukkoa. Rantavyöhykkeeseen on kehittynyt runsaasti ruovikkoa, jota poistettu lähinnä veneliikenteen tieltä. Isossa maisemassa se on kaunis, mutta uinnin ja veneilyn kannalta ruovikon laajuutta on tarve hallita. Tervalepikkö antaa ilmettä rantavyöhykkeelle. (kuva TT) 3.5 Häiriötekijät ja ongelmakohdat Velkuantie on laivarannassa nykyiselle liikenteelle erittäin kapea ja ahdas. Nykyisin yksityinen tontti toimii osittain autojen ja bussin (lisäksi tavaran kuljetusta kauppaan) kääntöpaikkana, sillä kyseessä on ainoa paikka, jossa tilaa on riittävästi jotta isojen autojen kääntyminen on mahdollista. Sekä vierailijat että paikalliset pysäköivät autonsa mielellään mahdollisimman lähelle määränpäätä. Kapeassa rantavyöhykkeessä pysäköinti on häiriötekijä niille, jotka haluavat virkistäytyä, sekä nauttia maisemasta ja luonnosta. Rantavyöhyke on alueen tärkein virkistysalue. Rannan läheisyydessä, Velkuantien varrella pysäköintiin on varattu laaja sorakenttä, mutta ranta on houkuttelevampi vaihtoehto silloin, kun pysäköinti rannassa on mahdollista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 13 (24) Rannan paikoitus heikentää alueen virkistyskäyttöä. (kuva TT) Kesäaikaan erityisesti uimapaikan olemassa on saaristossa erityisen tärkeää. Teersalon uimaranta on niin pienikokoinen, että sitä on vaikea havaita rannassa. Lisäksi uimapaikka sijaitsee lähes vaarallisen lähellä venepaikkoja. Rannassa venepaikoista on runsaasti kysyntää, eikä uimapaikan sijoittamiseen ole muita mahdollisia paikkoja. Uimaranta on nykyisellään vain muutaman metrin levyinen sitä on vaikea havaita ja ranta sijoittuu liian lähelle venelaitureita. (kuva TT) Rantavyöhykkeen ilmettä on kohennettu 2000-luvulla kertaalleen mm. uusien istutusten ja kivistä tehtyjen sommitelmien avulla. Toteutus on kuitenkin vuosien mittaan osoittautunut turhan pienipiirteiseksi mm. alueen hoitoa ja saariston luonnonmaisemaa ajatellen. Rantavyöhykkeessä jonkin verran ongelmia tuottaa kasvillisuus; sekä ruovikko pajut peittävät jonkin verran merinäkymää. Lisäksi ruovikko haittaa uimarantatoimintaa ja veneliikennettä. Ranta-alue on maastoltaan matala, minkä vuoksi vesi nousee ajoittain rannan puistoalueelle ja reiteillekin saakka.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 14 (24) Sataman laiturit toimivat venepaikkoina, mutta kysyntään vaikuttaa se, että nykyisellään laiturit ovat huonokuntoisia. Laiturit ovat saaneet jonkin verran vaurioita mm. syysmyrskyjen seurauksena. Lossirannan yhteydessä on veneenlaskupaikka, joka on jyrkkä ja hiukan vaarallisenakin pidetty. Rannan suuntainen laituri on kevyesti perustettu ja vaurioitunut syysmyrskyissä. (kuva TT) Veneenlaskupaikka on nykyisellään jyrkkä ja hieman vaarallinen. (kuva T.T)
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 15 (24) 4 SUUNNITELMA 4.1 Alueen vahvuudet ja kehittämiskohdat Alueen sijainti meren rannalla on maisemallisesti hieno. Lisäksi liikenneyhteydet ovat toimivat sekä meritse (lossi ja yhteysalus) että maitse. Kesäisin alue on vilkkaassa käytössä kesäasukkaiden ja muiden satunnaisten matkailijoiden saapuessa täydentämään vakituisten asukkaiden joukkoa. Talvisin alue on huomattavasti hiljaisempi. Teersalossa on kokoonsa nähden suhteellisen paljon palveluja ja toimintoja, jotka jo nykyisin tukevat jonkin verran toisiaan. Kummeli tarjoaa palveluitaan myös turisteille ja kesäasukkaille. Tällä hetkellä Teersalossa on joitakin tyhjillään tai vajaakäytössä olevia rakennuksia, joille yritetään kehittää pitkällä tähtäimelläkin aluetta palvelevia toimintoja. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät, mutta Velkuantiellä rannassa erityisesti raskaalla liikenteellä (bussit, rekat yms.) on ongelmia katutilan jäsentyvyyden suhteen. Myös pysäköinnille on varattu riittävästi tilaa Velkuantien varrella, kävelymatkan etäisyydellä rannasta. Tarvittaisiin kuitenkin toimenpiteitä, joiden avulla pysäköinti saataisiin todellisuudessa siirrettyä rannasta sille osoitetulle alueelle. Alueella liikkumista varten (autot, pyöräilijät, jalankulkijat) olisi tarvetta kehittää myös opastusta, jotta liikkuminen olisi helppoa. Hyvä opastus palvelisi myös alueen yrittäjiä ja muita toimijoita. Rantavyöhyke on alueen tärkein paikka virkistyskäyttöä ajatellen. Rannasta myös näkee alueen saaristomaiseman kaikkine erityispiirteineen. Rantavyöhykettä on tarve kehittää sekä reittien, toimintojen että kasvillisuuden suhteen niin, että se palvelisi nykyistä paremmin alueen tarpeita. Nykyisistä palveluista mm. matonpesupaikka, aidattu leikkipaikka ja osa reiteistä ovat toimivia. Alueen reittien toivottaisiin jatkuvan myös ympäröiville luontoalueille, kuten tärkeimmille näköalapaikoille. Rannassa, puiston eteläreunassa, sijaitsee pienikokoinen uimapaikka, jota on tarve laajentaa. Uimaranta ja laiturit ovat lähes kiinni toisissaan, mikä on nykyisin ongelmallista. Rannassa on suhteellisen toimiva pienvenesatama. Venepaikoille on kysyntää, mutta kysyntään vaikuttaa laitureiden huono kunto ja sataman matala vesisyvyys. Varsinaisia venesatamapalveluja satamassa ei nykyisin ole lainkaan. Mikäli niitä tullaan myöhemmin kehittämään, tulisi niiden sijaita maastossa hiukan ylempänä, jotta vesi ei pääse noustessaan aiheuttamaan haittaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 16 (24) 4.2 Suunnitelman tavoitteet 4.3 Suunnitelman sisältö 4.3.1 Ympäristö Rannan laituri jatkaa ulkoilureitistöä ja mahdollistaa veden ääreen pääsyn. Väliin kasvanut ruovikko ja paikoin vesakko estävät kuitenkin paikoin näkyvyyttä veteen ja katkaisevat yhteyttä laiturille. Valaistus jää etäälle ulkoilureitistä. (kuva T.T) Tavoitteena oli kokonaisvaltainen ratkaisu, joka maisemallisesti sopii ympäröivään saaristoluontoon ja samalla pystyy tarjoamaan monipuolisia virkistystäytymismahdollisuuksia sekä paikallisille asukkaille, kesäasukkaille, että satunnaisille vierailijoille. Ratkaisun haluttiin myös mahdollistavan rannan yritysten toiminta ja antavan siihen nykyistä paremmat puitteet. Maisemallisesti tavoitteena oli lisäksi pitää ranta suhteellisen avoimena ja helposti ylläpidettävänä niin, että merinäkymä säilyy, saaristoluonnon ominaispiirteet ja hieno maisema pääsevät esiin. Laiturinjäsentelyssä haettiin ratkaisua, jossa venepaikkojen määrä olisi optimaalinen ja toimiva, sekä samalla uimarannan toiminta mahdollinen nykyistä paremmissa puitteissa. Ratkaisussa tavoiteltiin liikenteellisten ongelmien hyväksyttävää ja mahdollisimman toimivaa ja turvallista ratkaisua sekä Velkuan tien kääntöpaikkaan että pysäköintiongelmiin liittyen. Lisäksi suunnitelmassa tavoiteltiin eri vuodenaikojen huomioonottavaa ratkaisua. Suunnitelmassa on jäsennetty nykyisiä toimintoja osittain uudelleen ja tuotu mukaan uusia asioita. Saaristomaisema ja luonto ovat lähtökohtana ja niiden antamia mahdollisuuksia on pyritty hyödyntämään. Samoin veden läheisyyttä on korostettu sekä visuaalisena tekijänä että osana virkistysympäristöä. Pysäköinti siirretään pois rantavyöhykkeeltä kokonaan Velkuantien varren laajalle pysäköintialueelle.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 17 (24) Suunnittelualueen toiminnat ovat tähän asti painottuneet voimakkaasti kesään. Talven antamia mahdollisuuksia voidaan kehittää mm. hiihdon (latuverkko), luistelun (vesialueelle aurattu kenttä ja järjestetyt retkiluistelutapahtumat) ja jäällä liikkumisen taidon opastettujen tapahtumien muodossa. Avantouinti on helppo järjestää alueen eteläosaan saunan ja siihen liittyvän laiturin yhteyteen uimarannalle. Nykyinen asemakaava mahdollistaa alueella myös lisärakentamisen. Saaristomaisemaan sopiva lisärakentaminen lisäisikin alueen vetovoimaisuutta ja samalla mahdollistaisi monipuolisen alueen kehittämisen. Reitit ja toiminnat Suunnittelualueen eteläisintä osaa kehitetään enemmän toiminnallisena alueena. Sinne sijoittuvat mm. tapahtumakenttä, uimaranta, lähiliikuntapiste ja lentopallokenttä. Hiekkarantaa laajennetaan nykyisestä ja hiekka-alue rajataan matalalla tukimuurilla, jonka yhteydessä on istuimia. Rannan eteläpuolen kalliolle rakennetaan auringonottoterasseja puutasoista. Uimaranta voi toimia myös erilaisten tapahtumien pitopaikkana, jolloin auringonottoterassia voidaan käyttää esiintymislavana. Tarvittaessa myös liikuteltavan esiintymislavan käyttö on mahdollista. Lentopallokenttä sijoitetaan uimarannan itäpuolelle ja lähiliikuntapiste näiden väliin. Lähiliikuntapisteen palvelee kaikenikäisiä. Ulkoilureittejä alueella on entuudestaan määrällisesti riittävästi. Reittien hierarkiaa selkiytetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin rantavyöhykettä. Pääreitti johtaa Kummelin kaakkoissivulta rantavyöhykkeen poikki lossirantaan. Se rakennetaan 3 m levyisenä ja valaistaan. Rannan reittiä parannetaan laiturien kunnostuksen ja uudelleen jäsentämisen yhteydessä. Samoin yhteyksiä viheralueelta rantaan parannetaan ja selkiytetään. Kaikki reitit lukuun ottamatta rannan suuntaista laituria joka toimii myös kulkutasona - rakennetaan kivituhkapintaisina. Vesialueen keskivaiheilla, rannan tuntumassa sijaitseva pienikokoinen, kallioinen saari otetaan mukaan osaksi virkistysaluetta. Saareen rakennetaan johtamaan kapea kevyen liikenteen kaarisilta. Uimarannan pohjoispuolinen nurmikenttä rakennetaan vahvistettuna nurmena, jolloin se toimii samalla tapahtumakenttänä. Tapahtumakentän pohjoissivulle, nurmialueelle sijoitetaan pihakeinu. Nykyiset leikkipaikat säilytetään, samoin kivetty auki ja sen kupeessa infopiste. Rantaravintolan kaakkoissivulle, pysäköintialueena toimineelle alueelle sijoitetaan piknik-pöytäpenkkiyhdistelmät. Rannasta raivataan vesakkoa, jolloin veden läheisyys korostuu. Myös melonta ja siihen liittyvät kurssit ja kanoottien vuokraus ovat alueelle hyvin sopia toimintoja. Toimintaa tarvitsee rannasta venevajan, ja yrittäjän hoitamaan toimintaa. Lisäksi rannalta on syytä varata melontaa varten omaa tilaa. Pysäköinti Kummelin palvelukeskuksen pysäköintialuetta laajennetaan Sauniementien suuntaisesti. Uutta pysäköintialuetta rajataan puu- ja pensasistutuksin. Matonpesupaikan yhteydessä säilytetään yksittäiset autopaikat. Velkuantien varren laajaa pysäköintialuetta jäsennellään rajaamalla aluetta joko hirsillä tai kookkailla kivillä. Tarkoituksena on jäsennellä pysäköintiä niin, että kenttä saadaan tehokkaampaan käyttöön. Rannassa sallitaan enää lyhytaikainen pysäköinti ja huolto- sekä saattoliikenne.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 18 (24) 4.3.2 Lossirannan liikenne Lisäksi vanhojen kalahallien piha-alueelle on mahdollista sijoittaa pienikokoinen pysäköintialue palvelemaan mm. kalahallien edustan rantaan tulevaa uutta veneidenlaskupaikkaa. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Kasvillisuuden käsittely Alueen yleisilme halutaan säilyvän saaristoluontomaisemana ilman varsinaisia rakennettu puistoja. Rantavyöhykettä avataan paikoin raivaamalla vesakkoa ja näin avaamalla vesinäkymiä. Sataman rakentamisen ja uimarannan kunnostuksen yhteydessä ruopataan rantaa paikoin ja vähennetään ruovikkoa. Palvelukeskuksen edustan nykyistä rakennetumpaa puistoaluetta hyödynnetään siirtämällä kivikkoa ja kasvillisuutta (katajat siirretään mahdollisimman suuren juuripaakun kanssa) selkeiksi saarekkeiksi sopiviin paikkoihin: piknikpaikan taustalle avokallioalueiden ja tapahtuma-aukion taustalle levähdyspaikan yhteyteen. Molempien paikkojen luonnetta korostetaan loivapiirteisellä maastonmuotoilulla. Tervalepikko säilytetään. Rannan puusto käydään läpi kokonaisuudessaan niin, että huonokuntoiset ja mahdollisesti virkistysympäristössä vaaralliseksi arvioidut puut ja puiden oksat poistetaan. Kalusteet ja varusteet Pääreitin varrelle ja läheisyyteen sijoitetaan puupenkkejä, hiekkarannan reunan tukimuurin yhteyteen puuistuimia ja tarvittaviin paikkoihin (uimarannan läheisyyteen, piknikpaikalle ja kivetylle aukiolle) roska-astioita. Piknik-paikka varustetaan pöytä-penkkiyhdistelmillä ja tapahtuma-aukion pohjoispuolelle sijoitetaan kahdenpuolen istuttava perinteinen keinu. Liikuntapiste varustetaan aina teini-ikäisistä vanhuksiin palvelevilla ulkokuntoiluvälineillä. Tuulimittari/ -pussi sijoitetaan näkyvälle paikalle rantaan piknik-paikan yhteyteen. Materiaalina kalusteissa ja varusteissa suositaan puuta ja kiveä ja väristys sovitetaan ympäristöön. Lossirannassa tie on jäsentymätön ja tietila levähtänyttä asfalttikenttää. Velkuantien pohjoissivulle rakennetaan kapea lisäpenger jalankulkua ja bussipysäkkiä varten. Velkuantien varsinaisen ajoradan pohjoissivulle, kaupan rakennuksen päätyyn rakennetaan kivetty (käytetään luonnonkiveä) koroke rajaamaan ajorataa ja ohjaamaan bussin ja muunkin liikenteen hallittua kääntymistä. Sitä tukee lastauslaiturin puolelle esitetty madallettu reunakivi. Maalatuilla tiemerkinnöillä voidaan tukea ratkaisua ja ohjata liikennettä. Velkuantien varren laajaa pysäköintialuetta jäsennellään niin, että kenttä saadaan tehokkaampaan käyttöön. Rannassa sallitaan vain lyhytaikainen pysäköinti ja huolto- sekä saattoliikenne. Vanhojen kalahallien piha-alueelle on myös mahdollista sijoittaa pienikokoinen pysäköintialue - tontti on kuitenkin yksityisessä omistuksessa. 4.3.3 Venepaikkajärjestelyt ja laiturirakenteet Teersalon Velkuan vierasvenesatamaan ja sen pohjoispuolella sijaitseviin laitureihin on esitetty yhteensä noin 110 uutta venepaikkaa. Laitureiden venepaikkoja voidaan järjestellä esim. siten, että pienet venepaikat keskitetään nykyisiin laitureihin ja keskikokoiset sekä suuremmat venepaikat osoitetaan
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 19 (24) uusista ponttonilaitureista. Venesataman nykyiset ja ehdotetut uudet venesatamarakenteet on esitetty numeroituna piirustuksessa VRT nro -200. Nykyisen pengeraallonmurtajan yhteyteen on esitetty uusi veneluiska sekä rantalaituri, jonka yhteydessä olisi veneiden koosta riippuen 5-10 uutta venepaikkaa kylkikiinnityksellä. Aallonmurtaja on esitetty kunnostettavaksi. Veneluiskaa voidaan käyttää mahdollisen talvitieyhteyden rantautumiskohtana. Kaupan asiointisatama (3) ja Velkuantien päädyssä sijaitsevaan penkereeseen tukeutuvat satamarakenteet (4 ja 6) pysyisivät pääosin ennallaan. Nykyinen valtion maantielaituriin kiinnitetty ja noin 60 m pitkä vierassatamalaiturina toimiva aallonvaimenninponttoni (5) on esitetty siirrettäväksi noin 40 m merelle päin. Nykyistä aallonvaimenninponttonia jatkettaisiin samassa yhteydessä uusilla teräsbetonisilla aallonvaimenninponttoneilla (5.1). Uusien aallonvaimenninponttonien kokonaispituus on noin 70 m. Aallonvaimenninponttonin suojan puolelle on esitetty uusi noin 70 m pitkä teräsbetoninen ponttonilaituri (5.2), jonka yhteyteen tulisi uusia vierasvenepaikkoja aisakiinnityksellä. Nykyiseen aallonvaimenninponttoniin liittyvät muutokset parantaisivat venesataman aaltosuojausta ja mahdollistaisivat yhteensä noin 50 uuden vierasvenepaikan osoittamisen venesatamasta. Nykyiset alueen asukkaille esitetyt venepaikat sijaitsevat Velkuan vierasvenesataman kotisatamassa (7). Nykyisen kotisataman puurakenteisen rantalaiturin eteläpäätyä on esitetty lyhennettäväksi noin 40 m (7.3), jotta tilaa jäisi uimarannan (10) toteuttamiselle saunan eteen. Palvelukeskus kummelin edessä sijaitsevaa asiointilaituria (9) on esitetty jatkettavaksi uusilla teräsbetonisilla ponttonilaitureilla (7.4). Jatketun ponttonilaiturin päätyyn on esitetty aallonvaimenninponttoni (7.5) nykyisen kotisataman suojaksi. Aallonvaimenninponttonin pohjoispuolelle on esitetty uusi teräsbetoninen ponttonipistolaituri (7.1), joka alkaisi nykyisestä L:n muotoisesta laiturista. Kotisatamaan tulisi yhteensä noin 50 uutta venepaikkaa paikallista ympärivuotista asutusta sekä mökkeilijöitä varten. 5 JATKOTOIMENPITEET Suunnitelman pohjalta on tarkoitus lähteä kehittämään alueen ilmettä ympärivuotisesti toimivana kohteena. Suunnitelma toimii jatkosuunnittelun pohjana. Jatkosuunnittelun yhteydessä on hyvä miettiä myös toteutuksen mahdollista vaiheistamista. Venesataman laajentaminen edellyttää hankkeen osalta vesilain mukaisen luvanvaraisuuden tarkistamisen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualueelta. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen uuden vesilain mukaan yli 500 m 3 :n ruoppaukset edellyttävät aluehallintovirastolta haettavaa lupaa. Mikäli laajennushankkeelta edellytetään vesilain mukaista lupaa, tulee hankkeesta laatia vesilain mukainen hakemussuunnitelma. Laiturirakenteita ei ole kartoitettu, joten niiden sijainti ja korkeusasemat on syytä selvittää täydennystutkimuksilla. Vesialueen syvyydet on syytä selvittää haraustason määrittämiseksi sekä mahdollisten ruoppaustöiden laajuuden arvioimiseksi.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 20 (24) FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Eeva Eitsi projektipäällikkö, maisema-arkkitehti Laatinut: Taina Tuominen suunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti Eeva Rapola maisema-arkkitehti Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. AMK
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 21 (24) LÄHTEET Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Helsinki 1992 Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus http://www.lounaispaikka.fi/ Naantalin kaupunki, kaavoitus, http://www.naantali.fi/kaavoitus_ja_mittaus/kaavoitus/fi_fi/kaavoitus/ Velkuan saaristolaisyhdistys ry, http://www.velkua.fi/ Palvelukeskus Velkuan Kummeli http://www.velkuankummeli.fi/ Ekopiha, http://www.ekopiha.info/ Sisäasiainministeriön julkiasuja 7/2007.Saaristo-ohjelma 2007-2010. Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä. Alueiden kehittäminen 2006.
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 22 (24) LIITTEET Liite 1 Suunnittelualueen liittyminen ympäristöönsä 1:2000 Liite 2 Kehittämistarpeet 1:1250 Liite 3 Yleissuunnitelma 1:1000 Liite 4 Poikkileikkaukset 1:100 Liite 5 Havainnekuvat 1 Uimaranta ympäristöineen 2 Rantapuistonäkymä
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 23 (24) LIITE3 Havainnekuva 1 Uimaranta ympäristöineen
FCG Finnish Consulting Group Oy Teersalon rantavyöhykkeen kehittämissuunnitelma 24 (24) Havainnekuva 2 Rantapuistonäkymä