Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry Osoite: c/o Arto Puikkonen, Kivakatu 10 as 3 15210 Lahti Puheenjohtaja: Jorma Rautama phly@phly.fi BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki toimisto@birdlife.fi Vastaanottaja: Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 Lahti toimisto@paijat-hame.fi Tiedoksi: Ympäristöministeriö Kirjaamo PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Asia: Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksesta Lausunnon antajat: Lausunnon antavat BirdLife Suomi ry ja sen jäsenyhdistys Päijät- Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (jatkossa PHLY). PHLY ry on valtakunnallisen BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja edustaa toimialueellaan parasta linnustotietämystä. Yhdistyksellä on hallinnassaan maakunnan laajin linnustotietoarkisto. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta, luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä kestävää kehitystä. Yhdistyksen toimialue on Päijät- Hämeen maakunta sekä Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat. Sen kotipaikka on Lahti. BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on yli 14 000 jäsentä ja tukijaa.
Sisällys Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso... 2 Tuulivoima-alueet... 2 Muut merkittävät maankäytön muutoskohteet... 6 Luonnonympäristö... 7 Virkistys... 8 Turvetuotanto... 9 Maaseutu... 9 Hennan lentokenttä... 9 Lopuksi... 10 PHLY ry ja BirdLife Suomi ry kiittävät lausuntopyynnöstä. Liitto pyysi kannanottoja muutospainealueista ja erityisesti keskeisistä periaatekysymyksistä. Yhdistykset ovat tutustuneet Päijät-Hämeen maakuntakaavan luonnoksen karttaan ja selostukseen sekä aineistoihin pääasiassa linnustonsuojelun näkökulmasta ja lausuvat aihepiireistä ja alueista, jotka eniten koskettavat lintuja. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso Kaavamerkintöjen ja -määräysten on oltava riittävän seikkaperäisiä, jotta ne toimivat aidosti alempien kaavatasojen ohjaajina. Vaikka maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, tulee kaavamääräysten olla siinä määrin selkeitä, että ne määrittelevät sen, mitä kullakin alueella pitäisi tehdä ja mitä ei saisi tehdä. Kaavassa tulisi yksityiskohtaisemmin ja nykyistä korostetummin ottaa huomioon kaavalta edellytettävät ekologisen kestävyyden ja luontoarvojen säilymisen tavoitteet. Pidämme tärkeänä, että kaava-aineiston osana julkaistaan myös tehdyt selvitykset, jotka osaltaan voivat ohjata toimintaa myös kaavan ns. valkoisilla alueilla. Tuulivoima-alueet Maakuntakaavassa osoitettavien tuulivoima-alueiden vähimmäiskoko Yhdistysten mielestä kaikki teollinen tuulivoima tulisi osoittaa maakuntakaavassa. Yksittäinenkin tuulivoimala voi olla niin suuri hanke, että sen ohjaus tulisi hoitaa maakuntakaavalla. Päijät-Hämeen maakunta ei ole valtakunnallisesti tuulioloiltaan merkittävää tuulivoimatuotantoaluetta, jolloin tuulivoimala-alueiden yksikkömäärät jäävät selvästi pienemmiksi kuin esim. rannikoilla. Maakuntaan muodostuu siis todennäköisesti yksikkömäärältään melko pieniä tuulivoimatuotantoalueita. Lisäksi varsinkin maakunnan eteläinen puolisko on tiuhaan asuttua ja tämä luo tuulivoima-alueiden suunnittelutarvetta jo maakuntatasolla. Jotta maakuntakaavan ohjausvaikutus säilyisi, on loogista asettaa kaikki teollinen tuulivoimatuotanto maakuntakaavalla osoitettavaksi. Tuulivoimalle soveltumattomat alueet Tuulivoimamaakuntakaavojen tulisi perustua siihen, että ensin selvitetään alueet, joille tuulivoimaa ei voida ympäristövaikutusten vuoksi rakentaa. Jäljelle jäävistä alueista osoitetaan sen jälkeen teknillistaloudellisin perustein potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet. Tuulivoiman tuotantoon osoitettavien alueiden on oltava myös riittävän
suuria, jotta niiden sisällä on mahdollista selvittää useita vaihtoehtoja, joista voidaan valita ympäristövaikutuksiltaan vähäisin. Yhdistykset esittävät että tulevaan maakuntakaavakarttaan lisätään merkintä alueista, jotka eivät sovellu tuulivoimatuotannolle. BirdLife Suomen laatiman ohjeistuksen mukaisia tuulivoimatuotantoon soveltumattomia alueita Päijät-Hämeessä ovat: - kansainvälisesti tärkeät lintualueet (IBA) - kansallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti tärkeät kosteikko-, vesi-, lokki- ja kahlaajalintujen vakituiset pesimä- levähdys- ja ruokailualueet (tulevat MAALI-alueet) - luonnonsuojelualueet mukaan lukien Natura 2000 -alueet - erittäin tai äärimmäisen uhanalaisten lintulajien pesimä- ja levähdyspaikat - suurikokoisten uhanalaisten petolintujen pesien lähiympäristöt - suurikokoisten lintujen muuton pullonkaula-alueet - suurikokoisten lintujen ruokailu-, lepäily- ja yöpymispaikkojen väliset vakiintuneet lentoreitit - suurikokoisten lintujen vakituiset kaartelupaikat, erityisesti avokallioalueet - luonnontilaiset suot ja metsät Suoja- eli puskurivyöhykkeet Tuulivoimaloiden lintuihin kohdistuvat häiriövaikutukset ulottuvat satojen metrien tai jopa kilometrien päähän. Tämän häiriövaikutuksen vuoksi ei riitä, että yksin edellä mainitut tuulivoimalle kielletyt alueet jätetään tuulivoimasuunnittelun ulkopuolelle. Häiriöiden minimoiseksi tuulivoima-alueiden ympärille tarvitaan suojavyöhykkeitä. BirdLife Suomen mukaan lintuja koskevien suojavyöhykkeiden tulee olla: - avomerellä vähintään 2 kilometriä (voidaan soveltaa myös suurjärvillä) - sisämaassa ja rannikolla 500-1000 metriä alueen linnuston luonteesta riippuen - vähintään 500 metriä äärimmäisen uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten lajien pesimäpaikoista - vähintään 2 kilometriä suurikokoisten uhanalaisten petolintujen pesimäpaikoista BirdLife Suomen mukaan tuulivoimaloita voidaan linnuston suojelun näkökulmasta rakentaa esimerkiksi seuraaville alueille, mikäli edellä esitetyt ehdot täyttyvät: - rakennettuun ympäristöön - teollisuusalueille - talousmetsiin - maatalousympäristöön - käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille - valtateiden varteen PHLY on toimittanut liitolle MAALI-hankkeen osaraportin, jossa otetaan kantaa tällä hetkellä tiedossa oleviin ongelma-alueisiin. Esitetyt tuulivoima-alueet, jotka tulisi poistaa maakuntakaavasta Tuulivoimaloiden sijoituspaikojen valinnassa on otettu linnustollisia arvoja huomioon erityisesti lintudirektiivin perusteella suojeltujen Natura 2000 -alueiden osalta (esimerkiksi Hollolan lintuvedet). Tärkeimpien muuttolintureittien sekä kaakkurin pesimäalueiden osalta
sijoituspaikkojen valinta ei ole yhtä onnistunut. PA5 (Kellosalmi - Kaurate - Arrakoski) Yhdistykset eivät ei kannata PA5 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavaan ja esittävät seuraavaan lintutietoon perustuen alueen poistamista: Kaakkuri: Vuoden 2010 kaakkuri-projektivuotena Arrakosken - Kauratteen seutu oli maakunnan merkittävimpiä kaakkurikeskittymiä. Tämän valtakunnallisesti silmälläpidettävän lajin merkittävin kalastusalue on Varpusenlinnanselkä (säännöllisesti 10 15 lintua), joka sijaitsee PA5:n koillispuolella. Karttarajauksen PA5 sisään jäävät seuraavat kaakkurilammet: Kellosalmen Teräväinen, Kellosalmen Koukkujärvi ja Kauratteen Vähä-Koukkujärvi. Näiden lisäksi lähialueella on seuraavat kaakkurilammet: Kauratteen Kalajärvi, Arrakosken Pahajärvi, Arrakosken Valkeajärvi, Arrakosken Rimmi, Arrakosken Ylinen Pirttijärvi ja Arrakosken Kalliojärvi. On selvää, että PA5:n läpi on runsasta kaakkuriliikennettä läpi pesimäkauden. Vesilintumuutto: Vuodesta 2006 lähtien Päijänteen Varpusenlinnanselällä on seurattu lintujen muuttoa kohtuullisen järjestelmällisesti heinäkuusta lokakuulle. Seuraavilla vesilintulajeilla on havaittu merkittävää muuttoa alueella: haapana, tavi, jouhisorsa, lapasotka, pilkkasiipi, mustalintu ja alli. Varpusenlinnanselällä on havaittavissa selvästi ainakin kolme eri muuttoreittiä: länteen Harmoistenlahtea pitkin, etelä-lounaaseen Vähä- Kellosalmeen ja etelä-lounaaseen Siilinsaaren ja Virmailan välistä. Tyypillisesti vesilinnut tulevat Varpusenlinnanselälle koillisesta Tehinselältä tai idästä Sysmän suunnasta. Kun parvet tulevat matalalla vedenpinnassa ja manner tulee vastaan, ne kiertävät usein selkää ja laskeutuvat veteen. Tällöin useat eri parvet yhdistyvät yhdeksi suureksi parveksi, joka lopulta nousee ja tekee muutaman kierroksen korkeutta ottaen ja lähtee lounaaseen Vähä- Kellosalmesta. Muutospainealue PA5 sijaitsee juuri tällä suunnalla. Hanhimuutto seuraa myös näitä reittejä, mutta ei ole yhtä säännöllisesti samalla tavoin toistuvaa kuin pienempien vesilintujen muutto. Kahlaajamuutto: Seuraavilla kahlaajalajeilla on havaittu merkittävää muuttoa alueella: meriharakka, tylli, tundrakurmitsa, suo-, kuovi-, iso- ja pulmussirri, punakuiri, pikkukuovi ja isokuovi. Myös kahlaajat käyttävät edellä mainittuja kolmea eri reittiä. Kahlaajaparvet tulevat yleensä veden pinnassa lähelle mannerta ja nousevat siitä joskus aivan puunlatvoja hipoen kohti lounasta ja PA5-aluetta. Kurkimuutto: Vuonna 2011 yli 9000 kurkea muutti kapealla sektorilla, kohtalaisen matalalla, Kauratteen ja Kellosalmen yli etelään. Sopivilla tuulilla kurkimuutto ohjautuu kulkemaan Päijänteen länsireunaa pitkin. Petolintumuutto: Parhaina petolintupäivinä ei alueella ole seurattu muuttoa, mutta tiedossa olevien havaintojen perusteella voidaan sanoa, että Päijänteen länsireunaa seuraa petolintujen tärkeä muuttoreitti, joka tulee Kuhmoisista Keulaimen kautta Vähäsaloon ja siitä etelään. Lokit: Harmoistenlahdella ja Varpusenlinnanselällä pesii useita pareja uhanalaisia selkälokkeja. Niiden liikkeitä ei ole selvitetty pesimäaikana. Pikku- ja naurulokeilla on merkittävää muuttoa lounaaseen Varpusenlinnanselällä.
PA6 (Virmaila) Yhdistykset eivät kannata PA6 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavaan ja esittävät seuraavaan lintutietoon perustuen alueen poistamista: Kaakkuri: Nuottajärvellä, joka on aivan PA6:n rajalla, on havaittu muutamana vuotena kaakkuripari. Varpusenlinnanselältä nousee usein kaakkuri kohti Virmailan keskiosia hyvin matalalla lentäen. Vesilntu- ja hanhimuutto: Tehinselän eteläreunalla, Linnasaaressa, on seurattu lintujenmuuttoa syksyisin muutamina pidennettyinä viikonloppuina. Tyypillisesti Virmaila jakaa matalalla lentävää vesilintumuuttoa länsi-lounaaseen Varpusenlinnanselälle tai kaakkoon Virmailanselälle. Kuitenkin korkealla menevän vesilintumuuton on nähty ylittävän Virmailan keskiosan. Alliparvet kerääntyvät Tehinselälle isoiksi parviksi ja illalla auringon laskun jälkeen on nähty parvien nousevan ilmaan ja muutaman kierroksen jälkeen suuntaavat etelä-lounaaseen suoraan Virmailan saaren yli (PA6). Hanhimuutto ylittää usein Virmailan saaren. Petolintumuutto: Petoreitti kulkee Tehinselän länsireunaa kulkevan saariryhmien päältä Kuhmoisten Lehtiset - Padasjoen Lehtiset - Virmailan keskiosa. AS4 (Härkämäki-Pyssymäki) Yhdistykset eivät kannata AS4 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavassa ja suosittelevat sen poistamista: Alue sijaitsee Hillilän peltoalueen eteläpuolella. Hillilän pelloille kerääntyy keväisin hanhia, erityisesti metsä- ja kanadanhanhia. Pienempinä parvina alueella ruokailee mm. laulujoutsenia ja kurkia. Syksyiset hanhimäärät vaihtelevat vuodesta toiseen; ruokailevia hanhia on enimmillään havaittu useita satoja. Hillilän peltoalue ja AS4:n potentiaalinen tuulivoima-alue sijaitsevat Pulkkilanharjulta lounaaseen suuntautuvan muuttoreitin varrella. Pulkkilanharjua pitkin muuttaa syksyisin erittäin runsaasti pikkulintuja ja myös petolintuja, jotka aristelevat laajojen vesistöjen ylittämistä. AS5 (Sokeinmaa) Yhdistykset eivät kannata AS5 tuulivoima-alueen osoittamista maakuntakaavassa ja suosittelevat sen poistamista: Myös Asikkalan kirkonkylän tienoo sijoittuu Pulkkilanharjun muuttoreitin varrelle. Lisäksi alueen yli kulkee Padasjoen Vähä-Äiniönlahden kautta pohjoisesta ohjautuva vesilintujen syysmuuttoreitti. Asikkalan kirkonkylän pelloille kerääntyy keväisin melko runsaasti hanhia ja kurkia. Kurkien syksyinen, Päijänteen länsirantaa seuraava muuttoreitti kulkee myös kirkonkylän yli. SY6 ja AS6 (Karilanmaa) Yhdistyksien näkemyksen mukaan alue soveltuu huonosti tuulivoimatuotantoalueeksi ja se tulisi poistaa kohteena tai liiton tulisi selvittää tarkemmin alueen eri osien merkitys lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena pullonkaula-alueena. MAALI-hankkeen väliraportissa kohdetta luonnehditaan tärkeäksi muuttoväyläksi:
Päijänteen itärannan keskeisellä muuttoreitillä sijaitseva alue. Alueen kautta muuttaa samoja lintuja kuin Vesijärven itärannalla (ks. Joenkulma). Petolintujen muutto on syksyisin vilkasta. Lisäksi alueelta on tiedossa yksi kaakkurilampi. Sysmän puolella aluetta on myös Natura2000 -verkostoon kuuluvat kohteet. Esitetyt tuulivoima-alueet, joista tarvitaan lisätietoa ja -selvityksiä Kaikilta selvitysalueilta on hankittava lisätietoja, ennen kuin niiden voidaan osoittaa soveltuvan tuulivoimatuotantoalueiksi. PHLY:n havaintoarkistosta mahdollisesti löytyvää linnustotietoa voidaan myydä tai luovuttaa liitolle tietyin ehdoin. Tässä vaiheessa yhdistykset mainitsevat muutaman esimerkin: SY8 (Vintturi) Muuttoreiteistä ei ole riittävästi tietoa. Alueella esiintyy myös kaakkuri ja lajin ruokailulentoreitit olisi syytä kartoittaa. SY7 (Järvenpää) Alue sijaitsee Päijänteen rannan tuntumassa. Todennäköisesti alueen kautta muuttaa runsaammin lintuja kuin keskimäärin maakunnassa. Alueen tuntumassa on kaakkurireviiri. HÄ1 ja HÄ2 (Huhtamo ja Harjunpäällys) Pääjärven alue kerännee muuttolintuja seuramaan vesistöä. Karttatarkastelun perusteella alue on osittaista jatketta Päijännettä ja Vesijärveä noudattavalle lintujen päämuuttoreitille. Kaavaillut alueet saattavat yhdessä Kanta-Hämeen tuulivoima-alueiden kanssa muodostaa linnuille haitallisen kokonaisuuden. Alueiden jatkosuunnittelussa on tehtävä tiivistä yhteistyötä Hämeen liiton ja Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Alueilla pesii ainakin yksi kaakkuripari, joka tulee huomioida alueen suunnittelussa. Yhdistykset pyytävät liittoa paneutumaan tuulivoima-alueiden luontoselvityksiin jo nyt, jotta hankekohtaisilta konflikteilta vältyttäisiin jatkosuunnitteluvaiheessa. PHLY tarjoaa asiassa yhteistyötä ja ehdottaa neuvottelupalaveria. Muut merkittävät maankäytön muutoskohteet Tuulivoima-alueiden osalta on jo viitattu aikaisemmin tiettyihin alueisiin (kts. yllä). Yhdistykset haluavat paikkatietoaineiston muutosalueista, jotta ne voivat tarvittaessa tarkastella alueiden linnustoarvoja. Yleisesti yhdistykset toteavat että muutospainealueilla on syytä aina tarkastella myös luonto- ja ympäristöarvoja jo maakuntakaavan tasolla. PHLY:llä saattaa olla näiltä alueilta linnustoaineistoa, jota voidaan myydä tai luovuttaa liitolle tietyin edellytyksin. Tämän lisäksi yhdistykset kommentoivat seuraavia kohteita: HO15 (Messilä-Pyhäniemi-kirkonkylä) Alueen yhteensovittamistarpeisiin tulee lisätä linnusto- ja luontoarvot. Kohteeseen kuuluu osia Hollolan lintuvesien IBA-alueesta (Kutajärvi ja Laasonpohja), maakunnan toisesta
kansainvälisesti tärkeästä linnustoalueesta, joka on myös Natura 2000 alue. Lisäksi alueella on merkitystä myös maakunnallisesti tärkeänä linnustoalueena. Alueilla on mm. tehostettava laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamista. NA2 (erämaa- ja ulkoilumaasto) Maakuntakaavan RA-aluetta on syytä pienentää laaditun tuoreen luontoselvityksen perusteella ja tuleva SL-alue tulee merkitä kaavaan. OR10 (Artjärvi) Alueella on kiireellinen tarve turvata kansainvälisesti tärkeän IBA-alueen linnustoarvot, mikä tulee kirjata selostukseen. Yhdistykset pitävät alueen kosteikkojen S-merkintöjä oikeina (S1, S2 ja S3), mutta kaavakarttaan tulee lisätä myös IBA-alueeseen kuuluva Pyhäjärven itäosa sekä Suursuon ja Sihvolantanhuoiden tulvapeltokokonaisuudet. PHLY ja BirdLife inventoivat alueen vesistöjen pesimälinnuston vuonna 2012. Tältä osin tulokset valmistuvat ensi vuonna. Vuonna 2013 on tarkoitus inventoida IBA-alueen peltoalueet. IBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Luonnonympäristö Luontoarvojen säilyttäminen maakuntakaavassa Tärkeiden luontoalueiden osoittaminen parantaa niiden mahdollisuuksia tulla huomioiduksi alemmilla kaavatasoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 kohdan 4 mukaan maankäytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ja edelleen 28 kohdan 6 mukaan on kaavan laadinnassa kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Maakuntaliitto on jo sitoutunut vastuullisen maakunnan kriteereillä siihen että eliölajien uhanalaisuus vähenee, toisin sanoen vähintään suotuisan suojelun tasoon. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdistysten mielestä sitä että maakunnan alueella on ensin suoritettava eliölajien uhanalaisuustarkastelu, jotta uhanalaisuuden muutoksia voidaan seurata. Tarkastelua varten liitto tarvitsee seuranta-aineistoa, jota PHLY voi tarjota lintujen osalta. PHLY:n aineistot eivät kuitenkaan yksin riitä kattavaan kaikkien lajiryhmien tarkasteluun, joten liiton on myös hankittava aineistoja itse ja yhteistyössä esim. ELY-keskuksen kanssa. Tarkastelun tulosten perusteella voidaan osoittaa tarve tiettyjen lajien tai lajiryhmien seurantasuunnitelmille ja lisäsuojelualueiden osoittamiseksi maakuntakaavatasolla tai muuten varmistaa kaavamerkinnöin ja -määräyksin maakunnallisesti uhanalaisille väheneville lajeille riittävä määrä sopivia elinympäristöjä ja alueita. Luo-merkinnän käyttö luontoarvojen osoittamisessa Olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden kohteiden osoittaminen luo-merkinnällä on ehdottomasti suositeltavaa sekä VAT:den ja masu09:n linjausten mukaista. Ensisijaisesti kohteet tulisi kuitenkin merkitä SL- ja S- merkinnöin mikäli ne on todettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi. Luo - merkintöihin tulee liittää tarkka kaavamääräys, joka turvaa ne alueen erityispiirteet ja luontoarvot, joihin kaavamerkintä perustuu. Alempien kaavatasojen tärkeimpienkohteiden luo -merkintöjä voidaan osaltaan hyödyntää
maakuntakaavassa. PHLY tulee osoittamaan MAALI-hankkeessaan maakunnallisesti tärkeimmät linnustoalueet. Tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2014, mutta aineistoa pyritään saamaan valmiiksi aikaisemminkin maakuntaliiton käyttöön. Ekologisen verkoston huomiointi maankäytössä Ekologinen verkosto tulisi viedä kaavaan merkintöinä, jotka osoittavat merkittävimmät ekologiset ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Merkinnän tulee turvata alueiden säilyminen eläinten liikkumiselle ja leviämiselle suotuisana. Ydinalueiden väliset yhteyskäytävät eivät saa jäädä liian kapeiksi, jotta vältytään siltä ettei esim. yksittäisen metsäkuvion päätehakkuu, vielä katkaise käytävää. Yhdistykset ilmaisevat myös halunsa kommentoida päivityksessä olevaa maakunnan ekologisen verkoston selvitystä, jotta yhdistysten asiantuntemus voidaan hyödyntää. Esitykset maakuntakaavaan merkittäviksi alueiksi Hollolan lintuvesien kansainvälisesti tärkeän IBA-alueen osalta kaavan tulee merkitä mukaan myös ne osa-alueet, jotka eivät ole mukana SL- tai Natura-rajauksissa (Vehkosaari-Niemelä ja Kutajoen ranta-alueita). IBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Kansallisesti tärkeiden linnustoalueiden (FINIBA) osalta kaavaan tulee lisätä Hartolan Pikku-Leppälahti, Lahden Herrasmanni-Alasenjärvi, Heinolan Hurraslampi ja Nastolan Arrajoki. FINIBA-alueiden paikkatietorajaukset ovat ladattavissa BirdLife Suomen verkkosivuilta. Hollolan Soltinjärven luonnonsuojelualue tulisi merkitä kaavaan. Järven itäpäätä ympäröivä luonnonsuojelualue ja koko muu järvi reunustavine rantametsineen on todettu edustavaksi luontokohteeksi sekä lähiluonto- ja opetuskohteena erinomaiseksi. Soltinjärven alue on inventoitu Päijät-Hämeen luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeen (LUMOS) yhteydessä 2006 (Hämeen ympäristökeskus). Yhdistykset esittävät myös että liitto hankkii käyttöönsä METSO-inventointien tulokset, joita on teetetty ainakin Lahden, Nastolan, Hollolan sekä Heinolan ja Asikkalan alueilla. Laajimmat ja edustavimmat METSO-kohteet on syytä huomioda myös maakuntakaavassa. PHLY tulee myöhemmin esittämään maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden sijainnit ja valintaperusteet, kun MAALI-hankkeen tulokset valmistuvat alkuvuonna 2014. Lisäksi yhdistykset pyytävät kommentoitavakseen POSKI-hankkeen loppuraportin, kun se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Virkistys Virkistysalueita tulee kaavoittaa pääasiassa tarpeen, ei maanomistussuhteiden mukaan. Virkistysalueita on osoitettava samalla, kun osoitetaan uusia asuinalueita. Nykyisellään maakunnan virkistysalueet painottuvat väestöön nähden vinoutuneesti maakunnan pohjoisosiin, mikä lisää tarpeetonta matkustamista eikä mahdollista tasapuolista virkistäytymismahdollisuutta maakunnan eri osissa. Maakunnan eteläosissa on tarve lisätä virkistysalueita, eikä poistaa niitä kuten Hollolan Herralassa esitetään (HO10). Herralan taajama tarvitsee virkistysalueen, joka on syytä osoittaa maakuntakaavassa. Sen merkitys
on myös taajaman tarvetta laajempi vähäjärvisellä seudulla ja voi vielä korostuakin suunnitellun Hennan taajaman toteutumisen myötä. Hahmajärven virkistysalueen vetovoimaa kasvattaa siihen liittyvä uimaranta, jota käyttävät myös Orimattilan kylien asukkaat. On huomattava myös Hahmajärven virkistysalueen luontoarvot (ks. Hollolan, Lahden ja Nastolan kunnanmaiden Metso-inventointi 2011). Maakunnan eteläosien virkistysaluetarvetta tulisi tarkastella laajasti ja lisätä alueita ainakin Orimattilaan (OR8 ja OR10) ja muihin keskuksiin, joissa niitä ei ole. Samassa yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisuuksia virkistysalueita yhdistävien vaellus- ja retkeilyreittien perustamiseen. Lintu- ja luontoharrastus on yksi virkistäytymisen muoto, jota kaavan tulee edistää sekä virkistysalueverkostolla että varmistamalla tärkeimpien lintualueiden säilyminen. Maakuntakaavan luonnoksessa taajamatoimintoja tarkoittavat A-merkinnät ovat edellisen maakuntakaavan tapaan laajoja ja ne kattavat monia yleiskaavoissa virkistys-, ulkoilu- ja retkeilyalueiksi osoitettuja alueita. Esimerkiksi Lahden Alasenjärven rantaympäristö on maakuntakaavan luonnoksessa merkitty kokonaan A-alueeksi ottamatta huomioon rantojen ja rannanläheisten virkistysalueiden olemassaoloa. Näillä virkistysalueilla on monin paikoin merkittäviä luontoarvoja ja niitä käyttävät retkeilyyn ja ulkoiluun myös muut kuin lähialueiden asukkaat. Niiden merkitys on suuri myös asuinympäristön terveellisyydelle ja viihtyisyydelle. Virkistysalueista merkittävimmät tulisi osoittaa tarkemmin karttarajauksin maakuntakaavassa. Hiljaiset luonnonrauha-alueet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa siten, ettei niille tai niiden kuuloalueelle sallita melua tuottavaa toimintaa (esim. moottorikelkkareitit ja kalliomurskaamot). Turvetuotanto Maakunnassa on erittäin vähän soita ja maakunnan suolinnusto on pitkällä aikavälillä taantunut. PHLY tulee myöhemmin osoittamaan linnustoltaan maakunnallisesti tärkeät suoalueet MAALI-hankkeen tuloksissa. Yhdistykset eivät toivo turvetuotantoalueiden lisäyksiä, vaan pitävät nykyisten kohteiden osoittamista riittävänä. Maaseutu Maakuntakaavan tausta-aineistoihin tulisi liittää suurten laajojen metsäalueiden (metsämantereiden) tarkastelu. Tämän perusteella kaavalla osoitettaisiin yhtenäiset metsäalueet, joiden säilymistä edistettäisiin kaavamääräyksin. Metsämantereet ovat tärkeä osa toimivaa ekologista verkostoa. Hennan lentokenttä Mikäli lentokenttäasian valmistelua jatketaan maakuntakaavatyössä, tulee alueelta laatia riittävän laajat luonto- ja linnustoselvitykset. Lentokentän kaavavarausta ei voida tehdä sillä ajatuksella, että riittävät selvitykset tehdään myöhemmin. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan tulee perustuu riittäviin selvityksiin. Hankkeen vaikutukset tulee siis arvioida etukäteen. Jotta arvion voisi suhteuttaa, tulisi tarkastelussa olla mukana myös vaihtoehtoisia sijoitusalueita.
Lopuksi PHLY ry ja BirdLife Suomi ry katsovat, että kaavaluonnoksessa on edelleen puutteita muun muassa maakunnan ekologisen verkoston ja IBA- sekä FINIBA-alueiden huomioimisessa. Lisäksi tarvitaan paljon luontotietoa kaikilta tuulivoima-alueilta ja muutospainealueilta. Kaavaluonnoksen kyselevä ja perusteluita antamaan innostava tyyli ansaitsee kiitoksen. Yhdistykset pyytävät liitolta kirjallista vastinetta esittämiinsä kohtiin. Lahdessa 30. päivänä syyskuuta Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry puheenjohtaja Jorma Rautama BirdLife Suomi ry toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa Viiteet IBA-alueiden paikkatietoaineistot [http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/iba/suomi-ibarajaukset-2012-alku.zip] FINIBA-alueiden paikkatietoaineitot [http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/kokosuomifiniba-etrs.zip] BirdLife Suomen tuulivoimakanta [http://www.birdlife.fi/suojelu/ilmasto/birdlifetuulivoimakanta.pdf]