KESTÄVÄT HANKINNAT KeHa 2012-2014 Perustelut sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ja tietotarpeet sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi piloteissa Helmi Risku-Norja 23.5.2014
KeHa-pilotti NIMI: Sosiaaliset vaikutukset Kunta: Tuote: Kohderyhmä: Koordinaattori: Muut paikalliset avainhenkilöt: Sisältö 1 Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä... 3 2 Pilotin kuvailu... 3 3 Aluetaloudellinen merkitys... 3 4 Pilotin toimijaverkoston kuvailu... 3 5 Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä?... 5 5.1 Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset... 6 5.2 Yhteistyö ja verkottuminen... 6 5.3 Uudet tuotteet/tuoteideat... 6 5.4 Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus... 6 5.5 Laatukysymykset... 6 5.6 Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva... 6 5.7 Paikallinen ruokakulttuuri... 6 5.8 Ruokakasvatus... 6 5.9 Kansalaisaktiivisuus... 7 5.10 Yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen... 7 6 Sosiaalisten vaikutusten todentaminen... 7 7 Yhteenveto: Pilotin perustelut sosiaalisen kestävyyden kannalta... 9 8 Johtopäätökset: Keskeiset kehittämistarpeet lähiruoan edistämiseksi... 9
1 Perustiedot pilotista ja sen toimintaympäristöstä Kunnan väestöpohja, väestörakenne, elinkeinorakenne, työllisyystilanne Ruokahankintojen osuus budjetista, ruokapalvelun osuus (ml palkat, kiinteistökustannukset, laitteet ym. budjetista? Ruoka kuntastrategiassa? Onko kuntastrategiassa julkiseen ateriaan/kunnan ruokapalvelujen järjestämiseen liittyviä mainintoja ja jos on mitä ne ovat? (suorat sitaatit ja lähdetiedot) 2 Pilotin kuvailu Keille tuotetta tarjotaan? Asiakkaiden lukumäärä? Monessako toimipisteessä? Kuinka usein? Paljonko tuotetta tarvitaan viikossa/kuukaudessa/vuodessa? Mainitse erikseen tarvitaanko joka päivä, joka arkipäivä, koulupäivä Tuotteen reitti asiakkaan lautaselle (alkutuotanto, jalostusportaat, keskuskeittiö/valmistuskeittiö/ jakelukeittiö) miten logistiikka on järjestetty pellolta pöytään? 3 Aluetaloudellinen merkitys Ruokapalvelun ostojen merkitys yritykselle, osuus yrityksen myynnistä Pilottituotteen osuus yritysten koko volyymista Tämä voi olla vähäinen, sillä kysymyksessä on vain yksi tuote, jota välttämättä ei edes tarjota päivittäin 4 Pilotin toimijaverkoston kuvailu Kuvaus kattaa samat toimijat kuin ympäristövaikutusarvioinnissa (e-lca). Kuvauksessa selvitetään avainhenkilöt ja työntekijöiden lukumäärä ketjun kussakin portaassa sekä eri asiakasryhmien merkitys yritykselle. Se ilmoitetaan arvioituna prosenttiosuutena liikevaihdosta ja/tai volyymista. Nämä tiedot kerätään alla olevaan taulukkoon (Taulukko 1). Verkoston toiminnan kuvauksesta tulee käydä myös ilmi, mihin kaikkialle yrityksen tuotteita myydään ja minkälaista tiedonvaihtoa eri portaitten välillä on. Samoin kerrotaan toimijoiden väliset hankintasopimukset ja niiden kesto. Toiminnan kuvausta voidaan selventää kaavion muodossa (Kuva 1). Erilaisia symboleja käyttäen voidaan kuvata vuorovaikutussuhteita ja kommunikaatiota verkoston sisällä sekä osoittaa ongelmakohdat. Nämä asiat on syytä myös kirjoittaa auki (Kohta 5.2.)
Taulukko 1. Perustiedot toimijaverkostosta. toimijoiden väliset hankintasopimukset ja niiden kesto. Voit muuttaa/lisätä tietoja kaksoisklikkaamalla taulukkoa, jolloin taulukko avautuu excel-muodossa. Ruokaketjun porras Avainhenkilö(t) Työntekijät lukum. Asiakkaat %-osuus Alkutuotanto vakituinen kokoaik. ruokapalvelu osa-aikainen vähittäiskauppa Jalostus I vakituinen kokoaik. ruokapalvelu esim. mylly osa-aikainen vähittäiskauppa Jalostus II vakituinen kokoaik. ruokapalvelu esim. leipomo osa-aikainen vähittäiskauppa Kuljetukset vakituinen kokoaik. ruokapalvelu osa-aikainen vähittäiskauppa Ruokapalvelu vakituinen kokoaik. ruokapalvelu osa-aikainen vähittäiskauppa
Viljelijä Mylly Tutkimus/ neuvonta Kunnallinen ruokapalvleu Ruokapalvelun asiakkaat Viljelijä Tukku Asiakkaat Leipomo Kriittinen kohta/ongelma ei toimivaa suhdetta Suoramyynti Vähittäiskauppa Asiakkaat jatkuva yhteydenpito henkilösuhde @ asiakaspalaute @ puhelin sopimus Paikallinen toimitusketju Yhteistyösuhde Kansallinen toimitusketju Kilpailutettu tuote Kuva 1. Pilotin toimijaverkosto, toimijoiden väliset suhteet ja kunnan ruokapalvelun merkitys tuotantoketjussa. Muuta kuvioiden tekstiä ja lisää/poista kuvioita, niin että kaavio kuvaa omaa pilottiasi. Kun kaksoisklikkaat kuvaa, niin voit sitä muokata. 5 Mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan ja miksi se on tärkeätä? Sosiaalisten tavoitteiden selvittämiseksi kannattaa järjestää avainhenkilöiden keskustelutilaisuus tai ryhmähaastattelu, jossa kuullaan eri tahojen odotukset ja toivomukset. Näin saadaan esiin toimijaverkoston yhteiset kehittämistarpeet, ja ne voidaan muotoilla konkreettisina tavoitteina. Kuntapäättäjien näkemyksiä voidaan kuulla samassa tilaisuudessa tai niitä voidaan selvittää erikseen. Kohtiin 5.1.-5.10 on koottuna kymmenen eri asiakokonaisuuden alle erilaisia mahdollisia tavoitteita. Kunkin asian yhteydessä on esimerkki siitä, mitä tavoite käytännössä voisi olla. Kysymyksessä on siis vain esimerkki, joten siihen ei pidä takertua. Konkreettiset tavoitteet täytyy jokaisessa pilotissa määritellä tapauskohtaisesti toimijoiden kanssa neuvotellen. Konkreettisen tavoitteen asettelussa pitää ottaa huomioon myös, millä aikavälillä tavoite tai askeleet sitä kohti toteutetaan. Eri piloteissa on erilaisia pyrkimyksiä ja tarpeita. Kussakin pilotissa valitaan 1-4 tärkeintä asiaa alla olevista. Niihin ei tarvitse rajautua, sillä oman yhteisön kannalta saattaa hyvinkin olla jotain muuta tärkeätä, joka ei ole tullut itselleni mieleen. huomaa, että asiakokonaisuudet eivät ole millään tavoin tärkeysjärjestyksessä.
5.1 Työllisyys ja työoloihin liittyvät kehittämiskysymykset Nuoret Maahanmuuttajat Ulkomaisten marjanpoimijoiden tilanne Vajaakuntoiset, muut vaikeasti työllistyvät Ruokaketjun toimijoiden työmotivaation kohentaminen Uusi yritysstrategia? sosiaalinen tms. yrittäjyys Konkreettinen tavoite, esim. oppisopimuskoulutus, sosiaalinen yritystoiminta, nuorten kesätyö 5.2 Yhteistyö ja verkottuminen Tuottajat, t, logistiikka, ruokapalvelu ja ruokapalvelun asiakkaat. Toimijaverkoston kehittäminen; mihin suuntaan? vuorovaikutussuhteet, kommunikointi, luottamus Hankintasopimusten kesto Hyötyjen ja kustannusten jakaminen toimijoiden kesken, kumppanuus vs. kilpailu Konkreettinen tavoite, esim. miten kommunikointia kehitetään, yritysyhteistyö tarjontaketjussa (minkälainen), hankintasopimuskauden pituus 5.3 Uudet tuotteet/tuoteideat Vaihtoehtoisten tuotteiden kehittäminen julkista ruokapalvelua varten/ laajempaan markkinointiin; (voi palvella myös ruokakulttuuritavoitetta) Konkreettinen tavoite, esim. sämpylä, hiutale, rouhe, helmi, pororouhe, kalamassatuote, jonka käyttö vakiintuu kahden vuoden kuluessa 5.4 Asiakastyytyväisyys ja vuorovaikutteisuus ruokapalvelun kehittämien asiakkaiden tarpeista, onko tällaisia tarpeita esitetty? Konkreettinen tavoite, esim. tyytyväisten osuus kasvaa X% => Y% vuoden sisällä 5.5 Laatukysymykset maku, tuoreus, terveellisyys/ravitsemuslaatu, ulkonäkö, luomu Konkreettinen tavoite, esim. suolapitoisuus, pakkaustapa/-koko 5.6 Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Maatiaislajikkeiden merkitys (Jorma-ohra) Konkreettinen tavoite, esim. tutkimus- ja kehittämistyö ProAgrian, yliopiston, MTT:n kanssa. Mainitse minkälaista tutkimusta ja tarkkaan minkä tahon kanssa 5.7 Paikallinen ruokakulttuuri tuotteen merkitys paikallisen identiteetin kannalta uudet tuoteideat paikallisen ruokakulttuurin vahvistamiseksi tuotteen tarina, laajennettavissa myös matkailuun Konkreettinen tavoite, esim. ruokakulttuuritapahtumat 5.8 Ruokakasvatus yhteistyötä koulujen oppimistavoitteiden/päiväkotien puitteissa (ruoan reitti, koulumaatilayhteistyö, ruoan kytkökset yksilö, yritykset, ympäristö ja yhteiskunta)
Konkreettinen tavoite, esim. koulujen maatilavierailut tai tuottajan vierailu koululla 5.9 Kansalaisaktiivisuus kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen, kuntastrategiaan vaikuttaminen; esim. MeriLapissa on lähdetty vahvasti liikkeelle lähiruoan käytön lisäämiseksi kunnallisissa hankinnoissa ja luodaan näin painetta päättäjien suuntaan Konkreettinen tavoite, esim. valtuustoaloitteet, yleisötilaisuudet, lehtikirjoitukset paikallislehdessä. 5.10 Yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen Pilotin merkitys yritykselle Konkreettinen tavoite: esim. tuotannon jatkuvuus 6 Sosiaalisten vaikutusten todentaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota julkiseen ateriaan ja sen hankintoihin liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. Tarkastelussa on kaksi puolta: yhtäältä haetaan sellaisia argumentteja, joita voidaan käyttää kilpailutuskriteereinä ja toisaalta mietitään, minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia lähiruoalla ylipäänsä on omalla alueella, vaikkakaan näitä kaikkia ei voida käyttää kilpailutuskriteereinä. Pilotit ovat hyvin erilaisia, joten myös sosiaaliset vaikutukset ja niiden merkitys ovat tapauskohtaisia. Kun on valittu, mitä sosiaalisia päämääriä pilotilla tavoitellaan, tulisi miettiä, miten voidaan osoittaa, että pilotti tukee näiden päämäärien saavuttamista. Tämä voidaan tehdä asettamalla selkeät konkreettiset tavoitteet ja määrittelemällä toteutumisen aikataulu. Toteutumista voidaan seurata käyttämällä erilaisia mittareita. Mittarit samoin kuin tavoitteetkin valitaan yhteistyössä toimijoiden kanssa samanaikaisesti, kun päätetään, mitkä ovat oma pilotin keskeiset sosiaaliset perustelut. Usein konkreettinen tavoite riittää mittariksi, kunhan se on kyllin selkeästi ilmaistu ja kun myös kerrotaan, mihin mennessä tavoite toteutuu. Esimerkiksi jos konkreettinen tavoite on ruokakulttuuritapahtuma, tulee kertoa minkälainen tapahtuma, mille kohderyhmälle ja koska: yleisön opastus kalanfileeraukseen torilla kesällä 2015. Hankkeen tavoitteena on hankintaosaamisen vahvistaminen kiinnittämällä huomiota ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien käyttöön kilpailutuksessa. Taulukossa 2 on lisää esimerkkejä erilaisista mittareista, mutta nämä eivät suinkaan ole ainoat eikä luettelo ei ole kaikenkattava. Eri piloteissa painotetaan erilaisia asioita, ja tarkoitus on koota yhteen, millaisia sosiaalisia kriteereitä kilpailutukseen KeHa-hankkeen puitteissa on löydetty. Tähän taulukkoon toivon piloteista täydennystä ja kommentteja: Mitkä näistä mittareista soveltuvat omaan pilottiin, mitkä ovat täysin epäolennaisia ja mitä muita mittareita voisi olla?
Taulukko 2. Esimerkkejä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytettävistä mittareista. Lisää taulukkoon sellaisia mittareita, jotka soveltuvat omaan pilottiisi. Yliviivaa epäolennaiset. Työllisyyskysymykset Lukumäärä ikäluokittain Vakituiset Nuoret Työllistetyt Vajaakuntoiset Maahanmuuttajat Naisten/miesten osuus Työolosuhteet Työsuhteen pysyvyys Työterveyshuolto (lakisääteisen minimin yli) Sairauspoissaolot Työntekijöiden kouluttautuminen Osallistuminen yrityksen kehittämiseen Kausityöntekijöiden työolot Työtyytyväisyys Ruokakasvatus Tuottaja-kouluvierailut, puolin ja toisin; Yhteiset tilaisuudet Viljelykasvimonimuotoisuus ja ruokaturva Tutkimusyhteistyö Omavaraisuusaste Kansalaisaktiivisuus Valtuustoaloitteet Kirjoitukset paikallislehdissä Yleisötilaisuudet lähiruokateemasta Paikallinen ruokakulttuuri Uudet tuotteet/tuoteideat Ehdotusten lukumäärä Toteutusten lukumäärä Laatukysymykset Tuoreus Pakkaustapa, pakkauskoko Ravitsemuslaadun kriteerit, esim. suolapit. Yhteistyökumppanit ja verkottuminen Yhteiset kehittämispalaverit, mistä aiheesta? Kommunikointi: tapa ja tiheys Ristiriitatilanteet, ratkaisutapojen kehittäminen Tuottaja-/Yritysyhteistyön lisääminen Asiakaskunta Palautteen tiedustelu Tyytyväisyys Keskinäinen vuorovaikutus Yritystoiminnan edellytykset Yritystuet Kaavoitus Tuotannon jatkuvuus Ruokakultturitapahtuma; mikä/mille kohderyhmälle
7 Yhteenveto: Pilotin perustelut sosiaalisen kestävyyden kannalta Hankintaosaamisen vahvistaminen; laatukriteerit, sosiaalisten vaikutusten huomioonottaminen Perustelut Toteutumisen seuranta: mittarit ja aikataulu Löytyykö perusteita kuntastrategiasta? Esim. ruokaturva, saatavuus, asiakkaiden toiveet, yritystoiminta, elinkeinot 8 Johtopäätökset: Keskeiset kehittämistarpeet lähiruoan edistämiseksi Eri kunnissa painottuvat erilaiset asiat, ja tilanne ei myöskään ole sama kaikkien tuoteryhmien osalta. Taulukkoon 4 on koottuna asioita, joita on tuotu esiin lähiruoan yhteydessä, ja taulukossa on esimerkki siitä miten sitä täytetään. Tarkoituksena on auttaa hahmottamaan, mitkä voisivat olla seuraavat askeleet lähiruoan käytön lisäämiseksi omalla alueella. Arvioi tilanne oman alueen osalta taulukkoon, toisin sanoen muuta taulukon esimerkki niin, että se kuvaa oman alueen tilannetta. Jos joku rajoittava tai myötävaikuttava tekijä koskee ainoastaan jotain tuotetta tai tuoteryhmää, merkitse se näkyviin. Taulukko 4. Lähiruoan käyttöä edistävät ja sitä haittaavat tekijät. Ilmaise asteikolla -2 => +2, mitkä tekijät vaikuttavat lähiruoan käyttöön omalla alueella. -2 = merkittävä este -1= haittaa jonkun verran 0 = ei vaikutusta +1 edistää jossain määrin +2 = edistää merkittävästi. Käyttöä edistävät/haittaavat tekijät Tuote(ryhmä) Merkitys Syy Saatavuus Maito, kananmunat -2 alueella ei meijeriä eikä kanalaa Laatukysymykset leipä +1 tuoreus Pakkauskoko 0 tästä voidaan sopia Jalostusaste Juurekset -2 saatavilla ei ole keittiön tarpeisiin esikäsiteltyjä Hinta 0 Toimitusvarmuus kala -2 volyymit eivät riitä Logistiikka sesonkikasvikset -1 monta kuormaa Toimitustiheys 0 Asiakkaiden asenne/kiinnostus +2 lähiruoasta puhutaan Alueen/kunnan kehittämistavoitteet +1 yleisellä tasolla kehittämistavoitteet Päättäjien tuki -2 raha ratkaisee Kilpailuttaminen -2 työläs prosessi Paikallisen tarjonnan tuntemus -1 lähituottajista/-tuotteista ei riittävästi tietoa saatavilla Joku muu, mikä?, miksi?