JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Johtokunta 25.3.2013 Yhtymäkokous 19.6.2013

1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2012 TOIMINNASTA... 3 1.2. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 4 1.2.1 Yhtymäkokous... 4 1.2.2. Johtokunta... 4 1.2.3. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja... 5 1.2.4. Johtoryhmä... 5 1.2.5. Tilaajalautakunta... 6 1.2.6. JIK ky:n organisaatiokaavio... 7 1.3. KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 7 1.4. TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 8 1.5. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 8 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen... 9 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus... 9 1.5.3. Riskienhallinnan järjestäminen... 9 1.5.4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta... 10 1.5.5. Sopimustoiminta... 11 1.5.6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä... 11 1.6. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 11 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 12 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys... 12 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys... 12 1.7. JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS... 13 1.7.1. Toiminta... 13 1.7.2. Talous... 13 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma... 14 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 16 1.9. TOIMINNAN RAHOITUS... 16 1.10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 18 1.11. KOKONAISTULOT JA -MENOT... 19 1.12. JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 20 2.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen... 20 2.1.1.1 Asiakas... 20 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto... 24 2.1.1.3. Talous... 26 2.1.1.4. Henkilöstö ja osaaminen... 27 2.1.2. Hallinto... 30 2.1.2.1. Hallinto ja talous... 33 2.1.2.1. Huolto... 34 2.1.3. Työterveyspalvelut... 34 2.1.4. Hyvinvointipalvelut... 36 2.1.4.1. Hyvinvointipalvelujen hallinto... 37 2.1.4.2. Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut... 37 2.1.4.3. Perhekeskus... 47 2.1.4.4. Kotihoito... 50 2.1.4.5. Asumispalvelut... 54 2.1.4.6. Projektit ja tutkimushankkeet... 57 2.1.4.7. Erikoissairaanhoito... 58 2.1.5. Suun terveydenhuolto... 59 2.1.6. Ympäristöterveydenhuolto... 61 2.1.7. Investoinnit... 62 2.2. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 63 2.3. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 64 2.4. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 64 2.5. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 67

2 2.6. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 67 3. TILASTO-OSA... 68

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2012 toiminnasta Syksyn aikana tehtiin koko Etelä-Pohjanmaata koskeva sote-selvitys Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimeksiannosta. Selvityksen tavoitteena oli antaa hyvää pohjatietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistavoitteista ja meneillään olevista valtakunnallisista muutoksista sekä luoda asiapohjaa kuntien kannanotoille tulevaisuuden ratkaisuihin. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työryhmä teki yksimielisen esityksen 10.12.2012 siitä, että maakunnallisen ratkaisun edelleen selvittämistä jatketaan. Esityksen mukaisesti kuntien tahtotilan selvittäminen siirtyi Etelä-Pohjanmaan liiton asettaman työryhmän tehtäväksi. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueiden ylin johto kokoontui säännöllisesti pureutuen ajankohtaisiin kysymyksiin. Tapaamiset ovat toimineet kehittämisverkostona sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajien kesken. Vuoden 2012 aikana JIK ky:n johtaja toimi Etelä-Pohjanmaan perusturvan johdon puheenjohtajana. JIK ky:n palvelurakenne muuttui 2012 vuoden aikana talousarvioissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omaishoidon tukipäivät ja kotihoidon suoritteet ylittyivät suunnitellusta, mikä osoittaa palvelurakenteen muuttumista avohoitoisemmaksi ja suuntauksen ollessa oikea. Ikääntyneiden palveluiden osalta Jalasjärvi ja Ilmajoki ovat asumispalvelurakenteeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisia. Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueista JIK ky panosti eniten henkilöstövoimavaroja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistyö näiden muutosten osalta tapahtui tiiviissä yhteistyössä omistajakuntien eri hallintokuntien kanssa. Laatusuunnittelija aloitti työssään vastuualueenaan potilasasiamiestehtävät, tietosuojakysymykset sekä potilasturvallisuusasiat. Tällä resurssilla pystytään nyt paremmin vastaamaan keskeisiin palvelun laatua ja sen kehittämistä koskeviin tarpeisiin. Terveyskeskustoimintaa selkeytettiin edelleen, kun pitkäaikaisasiakkaat siirtyivät hoivan laitoshoidoksi. Nämä muutokset selkeyttävät henkilöstömitoituksia ja myös suoritteen hinta muodostuu oikeaksi. Lisäksi asiakkaiden kodinomaiseen asumiseen liittyvät tarpeet pystytään toiminnassa huomioimaan paremmin. Muutoksella tavoitellaan hyvää palvelua asiakkaalle ja työskentelyrauhaa henkilöstölle parantaen työn laatua ja sisältöä. Palvelurakenteen kehittäminen edelleen avohoitopainotteiseksi vaatii jatkuvaa arviointia ja toimenpiteitä, jotta pystytään vastaamaan palveluiden voimakkaasti kasvavaan kysyntään tulevaisuudessa. JIK ky:n toimintaa ja sen kustannuksia kuvaavat osavuosikatsaukset antoivat ennusteen kuntayhtymän tuloksesta jo puoli vuotta aikaisemmin. Täten syksyllä esimiehiä kehotettiin kiinnittämään huomiota sijaisten rekrytointiin sekä tarkentamaan tiettyjen toimintojen suoritelaskentaa vastaamaan työn sisällöllisiä muutoksia. Päättyvällä valtuustokaudella JIK ky on pystynyt saavuttamaan omistajakuntien asettamat tavoitteet taloudellisuuden ja palvelurakenteen kehittämisen osalta. Kuntayhtymän tulos neljältä vuodelta on +/- 0 omistajakuntien asettamissa raameissa. JIK ky:n omassa toiminnassa ei ole tullut yllätyksellisiä asioita kuntien talouteen. Myös erikoissairaanhoidon käyttö on pysynyt koko JIK ky:n osalta tasaisena. Haasteena on kuitenkin

4 erikoissairaanhoidon suoritteiden yksikkökustannusten voimakas kasvu, jota ei voida vakaalla käytöllä hillitä. Lääkärin virkoihin saatiin vuoden aikana kolme uutta työntekijää. Viisi lääkäriä oli erikoistumassa yleislääketieteeseen ja yksi lääkäri sai erikoistumisensa valmiiksi vuonna 2012. Kaikkiaan viiden lääkärin vakanssia vastaava lääkärityövoima on ostettu arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Lisäksi viikonloppupäivystys on kokonaan toteutettu ostopalveluna. Hammaslääkäritilanne huonontui JIK-alueella, kuten koko Suomessa. Syksyn aikana valmisteltiin suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa. Hoito- ja hoivahenkilöstön vakituisiin toimiin ja virkoihin oli hyvin hakijoita, mutta sairaanhoitajasijaisuuksiin oli haasteellista saada työvoimaa. Vuoden 2012 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 100,1- prosenttisesti, eli toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Lääkäripalveluissa käyntitavoitetta laskettiin talousarviovuoden aikana ja otettiin käyttöön myös puhelinkontaktien määrä. Muutetut tavoitteet toteutuivat lääkärikäynneissä 98,8 % ja puhelinkontakteissa 101,6 %. Perheneuvolatoiminnassa ja terapiapalveluissa suoritetavoitteet alittuivat erityistyöntekijöiden henkilöstövajauksen takia. Aikuisten terveysneuvonnan käyntimäärätavoitteet alittuivat mm. toimintatapojen muutosten seurauksena. Sitä vastoin äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolan sekä opiskeluterveydenhuollon käyntitavoitteet ylittyivät selvästi. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet alittuivat hammaslääkäripulan takia. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna 2012. JIK ky:n palvelutuotantoon liittyviä kiinteistökysymyksiä käsiteltiin useassa virkamies- ja luottamushenkilötyöryhmässä. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2012 oli noin 1.421.600 euroa alijäämäinen. Tämä pystytään vielä kattamaan aiempien tilikausien ylijäämällä. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. JIK ky:n neljäs toimintavuosi 2012 onnistui kokonaisuudessaan arvioituna hyvin. Palvelut pystyttiin turvaamaan väestölle ja henkilöstöä saatiin rekrytoitua virkoihin sekä sijaisuuksiin. Onnistuneesta palvelutuotannosta kuuluu kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet organisaatiota hallitusti eteenpäin. 1.2. Kuntayhtymän hallinto 1.2.1 Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2012 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta neljä ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 24 asiaa. 1.2.2. Johtokunta Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset

5 varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi 2009 2012 johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Kurikasta Ilmajoelta Jalasjärveltä Kaarina Hautala (Paavo Tyrväinen) Margit Parkkamäki (Riikka Perä) Matti Ollila (Maire Lammi) Veli Haavisto (Terttu Salo) Regina Ollila (Esa Niemistö) Seppo Pirttikoski (Juha Kurikka) Anne Ojajärvi (Hannu Laulaja) Ahti Arokallio (Harri Mäkiranta) Osmo Metsä-Ketelä (Maire Hämeenniemi) Johtokunnan puheenjohtaja on Matti Ollila ja varapuheenjohtaja Veli Haavisto. Esittelijänä on toiminut johtaja Anna-Kaisa Pusa. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 13 kertaa ja käsitellyt 196 asiaa. 1.2.3. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi 2009 2012 (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kalevi Kujala (Päivi Mäkelä) Katja Kuusisto (Pekka Lehtinen) Matti Koivuluoma (Sari Mantere) Tuula Ranta (Matti Ylisaukko-oja) Matti Uusi-Kakkuri (Mauri Kananoja) Aarre Asiala (Pirkko Potka) Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Matti Koivuluoma sekä varapuheenjohtaja Katja Kuusisto. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 8 kertaa ja käsitellyt 53 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille 2009 2012 on valittu JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Ritva Mäenpää. Avustavana tarkastajana on toiminut tarkastaja Raija Ylevä. 1.2.4. Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimii johtaja Anna-Kaisa Pusa. JIK ky:n johtoryhmä: Johtaja Johtava ylilääkäri vt. johtava ylilääkäri vt. ylihammaslääkäri vt. ylihammaslääkäri Hoitotyön johtaja Hoivapalveluiden johtaja Terveysvalvonnan johtaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja Esa Mäkiniemi (31.8.2012 saakka) Elina Majapuro (1.9.2012 alkaen) Sari Rajamäki (31.8.2012 saakka) Seppo Mylläri (17.9.2012 alkaen) Elise Lepistö Tarja Palomäki Virpi Ala-Risku

6 Hallintojohtaja Hannele Koivisto Talousjohtaja Arto Saarela vt. tietohallintopäällikkö Seija Haapala Tiedottaja Maria Parkkonen, sihteeri (31.10.2012 saakka) vs. tiedottaja Sirpa Haataja, sihteeri (1.11.2012 alkaen) 1.2.5. Tilaajalautakunta JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi 5.2.2009 seuraavat (varajäsen suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Eija Mäntymäki) Tarja Mäntykoski (Heikki Maja) Raija Viitamäki (Antti Alho) Markku Löppönen (Seija Tirkkonen) Lasse Mukkala (Pirkko Yli-Krekola) Marja-Leena Markus (Eija Marttila) Puheenjohtajaksi Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut 5.2.2009 Martti Selinin. Jalasjärven kunnanvaltuusto on vahvistanut 12.3.2009 tilaajalautakunnan kokoonpanon ja valinnut lautakunnalle kaksi varapuheenjohtajaa: I varapuheenjohtaja Marja-Leena Markus ja II varapuheenjohtaja Raija Viitamäki. Esittelijänä on toiminut controller Marjukka Kätevä 30.4.2012 saakka ja controller Johanna Kaari 1.5.2012 alkaen.

7 1.2.6. JIK ky:n organisaatiokaavio 1.3. Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä palvelusuhteessa 31.12.2012 oli 951 henkilöä. Vakinaisia oli 646 henkilöä, joista 557 kokoaikaista ja 89 osa-aikaista. Vakinaisista virkasuhteisia oli 90 ja työsuhteisia 556. Määräaikaisessa palvelusuhteessa oli 305 henkilöä, joista 269 kokoaikaista ja 36 osaaikaista. Määräaikaisista palvelussuhteista oli virkasuhteisia 17 ja työsuhteisia 288. Oppisopimussuhteisia (työsuhde) oli 4 henkilöä ja työllistämistuella (työsuhde) työllistettynä oli 4 henkilöä. Luvuissa ei ole huomioitu omaishoitajia. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Henkilöstön lukumäärä 31.12.2012 Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous 25 9 34 Huolto 3 1 4 Hyvinvointipalvelujen hallinto 6 1 7 Työterveyspalvelut 13 2 15 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 209 87 296 Perhekeskus 49 17 66 Kotihoito 113 53 166

8 Asumispalvelut (hoiva) 182 116 298 Projektit ja tutkimushankkeet 1 2 3 Suun terveydenhuolto 34 16 50 Ympäristöterveydenhuolto 11 1 12 Yhteensä 646 305 951 Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot ilmenevät erillisestä henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2012 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: - 20.01.2012 15 JIK ky:n rekrytointiohjelma 2012-2016 - 20.01.2012 16 Työsuorituksen arviointijärjestelmän käyttöönotto osana henkilökohtaisen lisän myöntämistä - 20.01.2012 17 Osatyökykyisen henkilöstön työssä jatkamisen tukeminen JIK ky:n ja jäsenkuntien yhteistyönä / Uudelleensijoittamisen periaatteet - 20.01.2012 18 Sivutoimen harjoittamista koskevan menettelyohjeen hyväksyminen - 10.10.2012 148 JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä - 02.11.2012 158 Kurikan kaupungin sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen JIK ky:n palvelukseen - 16.11.2012 172 Hallintosäännön hyväksyminen 1.4. Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä 1.1.2009 lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Uutta vakuutusten kilpailuttamista alettiin valmistella loppuvuodesta 2012. 1.5. Sisäisen valvonnan järjestäminen Henkilökunnan vaihtumisen ja organisaatiomuutosten myötä (uudet/eri vastuualueille siirtyneet kustannuspaikat) sekä Kurikan sosiaalitoimen siirtymisen takia on johtokunta 14.12.2012 181 hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät 1.1.2013 alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt 28.5.2010 295. JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt 20.8.2010 334. JIK ky:n sisäisen valvonnan ohjeen ja riskienhallintapolitiikan on johtokunta hyväksynyt 14.10.2011 144.

9 1.5.1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset. Tarkastuksista ei ole tehty pöytäkirjaa eikä raportoitu ylemmälle esimiehelle. Päätöksentekomenettelyssä ei ole todettu merkittäviä puutteita, vaan päätökset on tehty toimivallan puitteissa ja perustellusti. Toimivallan delegoinnit on nykyään pääosin määritelty hallintosäännössä sekä aiemmin myös johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa tekemiin huomioihin on reagoitu (esim. Niittykoti I ja II) tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on vireillä kaksi työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Audiator Oy:n toimesta tehdyssä palkkatarkastuksessa todettiin pistokokein, että palkat vastaavat palkkauspäätöksiä. Tarkastuksesta on tehty raportti. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty ja ne ovat julkisesti luettavissa www.jikky.fi sivustolla. Hoitotyön- ja hoivapalveluiden johtajan webtallennus -käyttöoikeuksia laajennettiin siten, että he näkevät alaisuudessaan toimivien lähiesimiesten tekemät työsopimukset. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä esimies/rekrytointikoordinaattori suorittaa lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen). Vakituista henkilöstöä palkattaessa huolehditaan, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Suurin osa esimiehistä on käynyt kehityskeskusteluja alaistensa kanssa. Esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä. Harkinnanvaraisia etuja myönnettäessä henkilöstölle on huomioitu johtokunnan hyväksymä (10.10.2012 147) palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä. 1.5.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin neljännesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet riittävästi, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut vähintään kerran vuodessa ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden muuttuessa, käsitellään ne talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö suorittavat kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa kirjanpidossa täsmäytetään tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty seurantajärjestelmä toiminnallisista ja laadullisista mittareista. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon

10 toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. 1.5.3. Riskienhallinnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Riskienhallinnalla varmistetaan päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus, lainsäädännön, toimielinten ja johdon päätösten noudattaminen sekä omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategia ja eettiset periaatteet. Liikelaitoskuntayhtymässä on johtokunnan hyväksymä (14.10.2011 144) riskienhallintapolitiikka, joka on julkinen tahdonilmaisu riskien hallitsemiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on, että liikelaitoskuntayhtymän toiminta voi jatkua keskeytyksettä, tehokkaasti ja laadukkaasti. Riskienhallintapolitiikassa on riskit luokiteltu neljään alueeseen, joita ovat strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Strategiset riskit uhkaavat toteutuessaan koko organisaation strategisia tavoitteita. Ne liittyvät ulkoisiin muutoksiin kuten esimerkiksi lainsäädäntöön. Lainsäädäntömuutoksiin valmistaudutaan seuraamalla Kuntaliitolta, Sosiaali- ja terveysministeriöltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä kuntatyönantajalta tulevia yleis- ja uutiskirjeitä. Operatiiviset eli toiminnalliset riskit jaetaan vielä laajuutensa takia osiin: toimintaan, hoitoon ja hoivaan, henkilöstöön ja tukipalveluihin liittyviin riskeihin. - Toimintaan kohdistuvien riskien minimointiin on valmistauduttu laatimalla mm. valmius- ja pelastussuunnitelmat sekä turvallisuusselvityksiä. - Tilojen asianmukaisen kunnon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on tehty yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. - Liikelaitoskuntayhtymässä on otettu käyttöön HaiPro, potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPron avulla parannetaan potilasturvallisuutta. - Johtokunta on hyväksynyt JIK ky:n tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan (29.6.2012). Kaikki henkilötiedot ovat asianmukaisesti suojattuja ja niitä säilytetään siten, ettei kukaan ulkopuolinen voi päästä niitä katsomaan. Pääsy tietoihin ja tietojärjestelmiin on suojattu tarkoin rajattu henkilökohtaisin käyttäjätunnuksin ja salasanoin. Potilastietojärjestelmän lokitietojen tarkastuksia on suoritettu satunnaisina tarkastuksina. Potilastietojen käyttö ja luovutus, potilastietojen korjaaminen ja tarkastamien sekä potilasrekisterin käyttäjälokitietojen selvittäminen on ohjeistettu kirjallisesti JIK ky:n kotisivuilla. Lisäksi kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa tietosuoja-asioihin liittyen potilasasiamieheltä sekä tietosuojavastaavalta. - Liikelaitoskuntayhtymällä on henkilöstöstrategia. Henkilökunnalle järjestetään aktiivisesti sisäisiä koulutuksia ja kannustetaan osallistumaan ulkoisiin koulutuksiin. Henkilöstön työkykyongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa välittävän työyhteisömallin mukaisesti. Esimiehiä on ohjeistettu käymään kehityskeskusteluja alaistensa kanssa vuosittain. Fyysisesti kuormittava hoitotyö aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön rasittumista sekä henkistä kuormittumista. Riskienkartoitusten pohjalta on tehty kehittämistoimenpiteitä. - Tilikauden 2012 aikana osa lääkärien, hammaslääkärien ja erityistyöntekijöiden viroista on ollut täyttämättä, joten se on asettanut haasteita toiminnalle ja lisännyt

11 ostopalveluiden käyttöä. Vakituisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on tehty rekrytointiohjelma ja palkattu kokopäiväinen rekrytointikoordinaattori. - Hallinnon hajauttaminen kahteen toimipisteeseen aiheuttaa viestinnällisiä ja muita asian hoidossa aiheutuvia ongelmia. - Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja valtakunnantason muutokset (AvoHilmo, eresepti) aiheuttivat osaltaan noin 15 %:n alentumisen lääkärikäynteihin. - Tarttuvien tautien riskien minimoimiseksi on organisaatiossa käytössä tarkat hygieniaohjeistukset. Taloudelliset riskit liittyvät sisäisiin tai ulkoisiin rahoituksellisiin riskeihin. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin. Vahinkoriskit aiheutuvat odottamattomista tapahtumista, joista voi seurata onnettomuuksia. Osaa vahinkoriskeistä seurataan vakuuttamalla. 1.5.4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Hankintojen delegoinnit on päätetty päivitetyssä johtokunnan hyväksymässä hallintosäännössä. Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista. Kalusteluettelot on osittain tehty. 1.5.5. Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä (Tdoc). Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen. Yhteistoimintasopimukset säilytetään kirjaamossa, koska ne ovat pysyvästi säilytettäviä. Muut sopimukset säilytetään taloushallinnossa. 1.5.6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Johtokunta on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen (14.10.2011 144), jonka mukaan sisäinen tarkastus suoritetaan. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna (esim. palkkatarkastus Audiator Oy:ltä). Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta on vastannut kunkin

12 vastuualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. 1.6. Yleinen taloudellinen kehitys 1.6.1. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,8 % (BKT). Maailmantalouden ja -kaupan vaimea kehitys sekä euroalueen talouskehityksen heikkous ja rahamarkkinoiden epävarmuus vaikuttavat merkittävästi myös Suomen talouteen. Suomen talous supistui vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan 0,2 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %, kasvun perustuessa sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2012 työttömyysaste jatkoi laskuaan loppusyksyyn asti ollen vuosikeskiarvona 7,7 %. Vuoden 2013 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 %. Keskimäärin koko talouden palkkasumma kasvoi vuonna 2012 noin 3,2 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2012 keskimäärin 2,9 %, kehityksen arvioidaan laskevan saman verran myös vuonna 2013. Kotitalouksien kulutus lisääntyi noin 1,6 % vuonna 2012. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan 1,4 %. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2012 oli 2,8 %. Ennuste vuoden 2013 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on lievästi hidastuva eli noin 2,2 %. 1.6.2. Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 5,0 %. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut vuonna 2012 noin 3,8 % ja ostot 5,8 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin 1.1.2012 lukien yleiskorotus 1,7 %. Vuoden 2012 sopimuskorotuksesta käytettiin lisäksi keskitetysti 0,7 prosenttia mm. palkkarakenteen muuttamiseen, vuosilomaluvun B-taulukon poistamiseen ja palkalliseen isyysvapaaseen. Palkkausrakennetta muutettiin siten, että tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 1.1.2012 lukien 2,0 % ja henkilökohtaisen lisän euromäärää vastaavasti pienennettiin, mikäli henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa oli vähintään viisi vuotta. Lisäksi maksettiin kertaeränä 150 euroa tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli yhteensä 2,9 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2012 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. 1.6.3. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2011 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 3,9 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan oli 1,4 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan noin 4,4 %. Kuntien valtionosuudet lisääntyivät vuonna 2011 3,1 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuuksien kasvu vuonna 2012 oli keskimäärin 5,3 %. Arvioiden mukaan valtionosuuksien kasvu olisi vuonna 2013 vain noin 3,0 %.

13 1.7. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous 1.7.1. Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä 1.8.2008 ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi 1.1.2009. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2012 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän neljäntenä toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 100,1 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 96,5 %, Ilmajoki 107,5 % ja Kurikka 95,7 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa. 1.7.2. Talous Käyttötalous: Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Toteuma-% Toimintatuotot 94.781.610 94.339.755 99,5 % Toimintakulut 94.350.660 95.485.724 101,2 % Toimintakate 430.950-1.145.968-265,9 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat 441.855 euroa talousarviota pienemmät ja toimintakulut olivat 1.135.064 euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on 1.576.918 euroa talousarviota pienempi. Vertailu on tehty muutettuun talousarvioon 2012. Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio 2012. Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta alittuivat 741.675. Tästä oman toiminnan osalta alitusta oli 296.060 ja erikoissairaanhoidon osalta alitusta oli 445.615. Terveyskeskusten asiakasmaksutulot alittuivat mm. vuodeosastojen hoitopäivämaksutuloissa 97.423, terveyskeskusmaksuissa 24.884 ja hammashuollon maksuissa 123.217. Näitä tuloarvioiden alituksia paikkasi mm. kuntien ja kuntayhteisöjen korvausten 95.198, työterveyshuollon 110.822, vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvausten 109.387 sekä ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalveluiden 72.948 maksutuottojen ylitykset. Kulujen ylitys johtui mm. henkilöstömenojen 1.517.764 :n määrärahaylityksestä. Tästä summasta lomapalkkavarauksen lisäämiseen kului 805.216. Avustusten (sis. omaishoidontuki) määräraha ylittyi 157.725 johtuen tukipäivien määrän 30,8 %:n ylittymisestä tavoitteeseen verrattuna. Hoitomenovuokrien määräraha ylittyi tasauslaskutusten jälkeen 117.484, JIK ky:n käyttämät tilat on vuokrattu pääosin jäsenkunnilta. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä 1.007.700 euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä 801.430 euroa eli 79,5 % talousarviosta. Taloushallinnon ohjelmistohankintojen, perheneuvolaohjelmiston hankinnan sekä Jurvan terveysaseman muutostöiden (kalusteet) siirtyessä eteenpäin, tehtiin määrärahasiirtoja mm. Efficapotilastieto-ohjelmistojen, Jalasjärven terveyskeskuksen röntgenlaitteiston sekä Ilmajoen ja Kurikan terveyskeskusten ultraäänilaitteistojen hankkimiseksi.

14 1.7.3. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2012 oli -1.145.968 euroa. Vuosikate: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli -995.080 euroa, mikä on 1.511.530 talousarvion 516.450 euron määräistä vuosikatetta heikompi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat 426.521 euroa. Näin ollen tilikauden tulos on -1.421.601 euroa (alijäämä). Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli -994.541 euroa ja investointien rahavirta oli -798.981 euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä -1.793.522 euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli -390.410 euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2012 oli -2.183.931 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2012 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti:

15 Vertailut muutettuun talousarvioon 2012 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 11 769 610 11 365 359-404 251 96,6 % Ilmajoki 13 143 580 13 360 760 217 180 101,7 % Kurikka 19 648 540 19 539 551-108 989 99,4 % Yhteensä 44 561 730 44 265 670-296 060 99,3 % Erikoissairaanhoito TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 9 350 360 8 966 587-383 773 95,9 % Ilmajoki 12 632 100 12 810 990 178 890 101,4 % Kurikka 16 735 330 16 494 598-240 732 98,6 % Yhteensä 38 717 790 38 272 175-445 615 98,8 % Yhteensä TA 2012 muutettu TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 21 119 970 20 331 947-788 023 96,3 % Ilmajoki 25 775 680 26 171 749 396 069 101,5 % Kurikka 36 383 870 36 034 149-349 721 99,0 % Yhteensä 83 279 520 82 537 845-741 675 99,1 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2012 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 11 429 870 11 365 359-64 511 99,4 % Ilmajoki 12 959 890 13 360 760 400 870 103,1 % Kurikka 19 450 470 19 539 551 89 081 100,5 % Yhteensä 43 840 230 44 265 670 425 440 101,0 % Erikoissairaanhoito TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 9 154 460 8 966 587-187 873 97,9 % Ilmajoki 11 807 600 12 810 990 1 003 390 108,5 % Kurikka 16 428 830 16 494 598 65 768 100,4 % Yhteensä 37 390 890 38 272 175 881 285 102,4 % Yhteensä TA 2012 alkup. TP 2012 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi 20 584 330 20 331 947-252 383 98,8 % Ilmajoki 24 767 490 26 171 749 1 404 259 105,7 % Kurikka 35 879 300 36 034 149 154 849 100,4 % Yhteensä 81 231 120 82 537 845 1 306 725 101,6 %

16 Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2012 olivat yhteensä 82.537.845 euroa ja alittivat vuoden 2012 muutetun talousarvion 741.675 eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli 1.306.725 ). Toteumaprosentti oli 99,1 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 101,6 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin määrärahoja lääkäripalvelujen ostoihin 546.600 euroa ja lääkekuluihin 175.000 euroa sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin 1.326.900 euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa. 1.8. Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA 2012 2011 Liikevaihto 93 261 837 91 563 672 Liiketoiminnan muut tuotot 700 418 733 074 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 360 189-3 259 930 Palvelujen ostot -51 129 637-54 489 826-51 373 249-54 633 179 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -29 845 196-28 211 322 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 963 747-4 692 263 Muut henkilösivukulut -1 780 241-36 589 184-1 690 074-34 593 659 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -426 521-426 521-335 355-335 355 Liiketoiminnan muut kulut -4 029 214-3 659 921 Liikeylijäämä(-alijäämä) -1 572 490-925 368 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 163 495 119 338 Muut rahoitustuotot 12 011 3 301 Korvaus peruspääomasta -17 220-61 050 Muut rahoituskulut -7 397 150 889-420 61 169 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -1 421 601-864 199 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -1 421 601-864 199 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 421 601-864 199 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -46,20-18,00 Voitto, % -1,52-0,94 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

17 1.9. Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -1 572 489-925 368 Poistot ja arvonalentumiset 426 521 335 355 Rahoitustuotot ja -kulut 150 888 61 169 Tulorahoituksen korjauserät 539-994 541-528 844 Investointien rahavirta Investointimenot -801 430-505 253 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 449 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 793 522-1 034 097 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 70 269 58 417 Saamisten muutos muilta -723 981-929 528 Korottomien velkojen muutos muilta 263 302 2 623 599 Rahoituksen rahavirta -390 410 1 752 488 Rahavarojen muutos -2 183 931 718 392 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 604 762 9 788 693 Rahavarat 1.1. 9 788 693 9 070 301-2 183 931 718 392 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -124,16-104,67 Pääomamenojen tulorahoitus, % -124,16-104,67 Kassan riittävyys, pv 29 38 Quick ratio 1,10 1,25 Current ratio 1,11 1,27 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /

18 (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) 1.10. Rahoitusasema ja sen muutokset TASE 2012 2011 2012 2011 VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT 1 636 271 1 264 351 A OMA PÄÄOMA 3 039 612 4 461 213 I Aineettomat hyödykkeet 465 491 370 190 I Peruspääoma 3 000 000 3 000 000 2. Muut pitkävaikutteiset menot 465 491 370 190 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 461 213 2 325 412 V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 421 601-864 199 II Aineelliset hyödykkeet 1 170 774 894 161 4. Koneet ja kalusto 1 170 774 894 161 D VIERAS PÄÄOMA 12 325 449 12 062 147 II Lyhytaikainen 12 325 449 12 062 147 III Sijoitukset 6 7. Ostovelat 4 838 744 5 248 470 1. Osakkeet ja osuudet 6 9. Muut velat 702 337 690 320 10.Siirtovelat 6 784 368 6 123 357 B VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 728 790 15 259 009 I Vaihto-omaisuus 140 079 210 347 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 15 365 061 16 523 360 1. Aineet ja tarvikkeet 140 079 210 347 II Saamiset 5 983 950 5 259 969 Lyhytaikaiset saamiset 5 983 950 5 259 969 1. Myyntisaamiset 5 053 334 4 475 144 4. Muut saamiset 535 347 528 824 5. Siirtosaamiset 395 269 256 001 IV Rahat ja pankkisaamiset 7 604 761 9 788 693 VASTAAVAA YHTEENSÄ 15 365 061 16 523 360 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 19,78 27,00 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,12 13,07 Kertynyt ylijäämä, 1000 40 1461 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 1.11. Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 93 962 254,77 Toimintakulut 95 108 223,21 Korkotuotot 163 494,73 Korvaus peruspääomasta 17 220,00 Muut rahoitustuotot 12 010,85 Muut rahoituskulut 7 397,40 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -539,22 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 449,00 Investointimenot 801 429,55 Kokonaistulot yhteensä 94 140 209,35 Kokonaismenot yhteensä 95 933 730,94 Kokonaistulot Kokonaismenot =94.140.209,35-95.933.730,94=-1.793.521,59 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos = [390.409,81]-[2.183.931,40]=[1.793.521,59] 1.12. Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden alijäämä 1.421.600,90 euroa katetaan taseen Edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa.

20 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa 8.10.2008 päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2012 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 16.11.2011. Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot 92 733 210 2 048 400 94 781 610 94 339 755,36-441 854,64 Toimintamenot 92 302 260 2 048 400 94 350 660 95 485 723,80 1 135 063,80 Toimintakate 430 950 430 950-1 145 968,44-1 576 918,44 Poistot ja arvonalentumiset 516 450 516 450 426 520,64-89 929,36 2.1.1. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen 2.1.1.1 Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2012 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti. Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsee terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmen arki- Kiireettömän hoidon tarpeen arvioon pääsy on toteutunut tavoit-

21 päivän kuluessa. teen mukaisesti. Palvelut ovat laadukkaita ja laadunvarmistamista ja -mittaamista kehitetään mm. asiakas- ja potilastyytyväisyystutki muksilla sekä takaamalla joustava potilasasiamiestoiminta potilasvahinkolain mukaisesti. Hoivapalveluiden saatavuus pohjautuu valtakunnallisiin laatusuosituksiin ja lainsäädäntöön. Asiakkaan tarpeiden ja elämän tilanteen kokonaisuuden huomioiva ammattitaitoinen palvelu sekä moniammatillinen työskentely. Joustavat hoitopolut (nopea tarpeen mukainen hoitoon pääsy, järkevä tutkimusstrategia, hoito ja kuntoutus). Lakisääteinen sosiaalipalveluiden arviointi toteutuu. Valtakunnalliset käypähoitosuositukset ja laatusuositukset käytössä. Aktiivinen yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön kanssa. Hoivapalveluiden vastuuyksikössä palveluiden saatavuus toteutuu valtakunnallisten laatusuositusten ja lainsäädännön mukaisesti. Jatkuvasti käytössä potilastietojärjestelmän yhteydessä. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa tehtävä yhteistyö, esim. OIOS-hanke. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman työstäminen koko Etelä-Pohjanmaalle. Tiivis yhteistyö Epshp:n tietohallinnon ja röntgenin kanssa. Ostopalveluiden Toteutuu tasapuolisesti joustava käyttö osana JIK-kunnissa. palveluprosesseja hoidon ja hoivan kokonaisuus huomioiden. Parannettavissa sairauksissa toimii tehokas hoitoprosessi (tavoitteena työ/toimintakyvyn palautuminen). Palveluprosessien laadun mittaaminen ja arviointijärjestelmät. Puitesopimukset voimassa usean palveluntuottajan kanssa. Hoidon saatavuuden seuranta. Hoitoaikojen seuranta. Pitkäaikaissairauksissa taataan hoidon jatkuvuus sekä omatoimisuutta tukevat hoito- ja palveluratkaisut. Lakeuden Potku-hankkeen myötä tulevat kehittämistoimenpiteet. Potku I -projekti jatkunut Potku II projektilla.

22 Palvelutyytyväisyyskyselyt. Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskysely tehty 2012: lääkärinvastaanotot sekä asumispalveluja kotihoitoyksiköissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden edistämiseen liittyvät toimenpiteet - perheliikuntatapahtumat - ennaltaehkäisevät kotikäynnit - innovatiiviset palvelukokeilut Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma. Perheliikuntatapahtumat 6.8.2012 Kurikan urheilukentällä yhdessä Kurikan kaupungin kanssa sekä 25.8.2012 Ilmajoki-hallilla yhdessä Ilmajoen kunnan kanssa. Tapahtumissa on tiedotettu perheiden liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista. Ikääntyneiden palveluiden osalta aktiivinen yhteistyö kuntien kanssa on toteutunut ja mm. yhteiset terveyden edistämisen työryhmät toimivat Jalasjärvellä ja Kurikassa. Väestön osallistaminen palveluiden kehittämiseen ja omaehtoisen hyvinvointia tukevan toiminnan tukeminen. Aktiivinen väestölle tiedottaminen sekä neuvontapalvelut. Palvelujärjestelmästä tiedottaminen sekä viestinnän kehittäminen. Järjestettiin tilaisuuksia väestölle ja yhteisiä seminaareja peruskuntien kanssa. Kehitettiin palvelujärjestelmästä tiedottamista sekä viestintää mm. uudistetuilla verkkosivuilla, jotka ovat saaneet osakseen kiitosta. Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan valtuutetuille, jotka toimivat kuntansa edustajana sairaanhoitopiirin valtuustossa, Epshp:n edustajille ja JIK ky:n edustajille järjestettiin ensihoitopalaveri 4.1.2012 Palvelukeskus Kotokartanossa.

23 Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin 28.3.2012 päivystystoiminnan arviointiseminaari JIK-alueen valtuustoille ja kunnan-/kaupuginjohtajille, JIK-tilaajalautakunnalle sekä JIK ky:n johtoryhmälle. Etelä-Pohjanmaan opistolla järjestettiin palveluseteliseminaari 12.6.2012 JIK-jäsenkuntien valtuutetuille ja luottamushenkilöille, JIK ky:n johtokunnalle sekä JIK ky:n jäsenkuntien viranhaltijoille. Lisäksi Kurikan Sedu:ssa järjestettiin 29.8.2012 Millä on väliä? nuortemme hyvinvointi seminaari kuntien sekä JIK ky:n henkilöstölle, luottamushenkilöille ja järjestötoimijoille. Potilas- ja asiakasturvallisuutta kehitetään STM:n linjausten mukaisesti. Systemaattinen tiedonkeruu asiakas- ja potilasturvallisuudesta Potilas- ja asiakasturvallisuuden jatkuva arviointi. Syksyllä 2012 aloitti JIK ky:ssä vakituinen kokoaikainen laatusuunnittelija, jonka tehtäväalueena on mm. potilasturvallisuusasiat. Potilasvahinkoja vähän. HaiPro. HaiPro ohjelmisto on otettu käyttöön. Asiakkaan valinnanvapaus. Osa-aikainen potilasturvallisuuskoordinaattori. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto. Hoivan ostopalveluissa palveluseteliin siirtyminen. Ikääntyneiden asumispalveluiden ostotoiminta toteutuu palveluseteliä käyttämällä ja myös kotihoidossa on mahdollisuus saada palveluita palvelusetelillä.

24 2.1.1.2. Prosessit/palvelutuotanto TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2012 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN Asiakkaan ja potilaan kokonaishoito toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Väestön sairastavuus huomioidaan palvelutuotannon suuntaamisessa. Oikea hoidon porrastus: Potilas oikealla hoidon tasolla kotihoidon, asumispalveluiden (hoivan), perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Palvelurakenteen kehittäminen huomioiden koko JIK:n väestöpohja. Suoritetiedot 4 kk:n välein Erikoissairaanhoidon erikoisalojen kuukausitilastot. Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja pääsääntöisesti (4 pv v. 2012, 9 pv v. 2011). Palvelurakennetta kehitetty avohoitopainotteiseksi (vuodeosastopaikkojen vähentäminen). Lähipalveluiden kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti. Kuntalaiskyselyiden pilotointi. Kiinteistörakentamisen ohjausryhmä ja sektorikohtaiset työryhmät. Palveluverkkoselvitykset jäsenkunnittain. Terveyskeskuspalveluiden sisällöllinen kehittäminen, perustehtävän selkiyttäminen. Kuntouttava hoiva- ja hoitotyö on kaiken käytännön työn lähtökohtana. Palvelurakenteen avohoitopainotteisuutta lisätään ja laitoshoitoa vähennetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen hoitoympäristöä ja henkilöstömitoitusta siten, että aktiivinen kuntoutus ja akuuttihoito on mahdollisimman optimaalista. JIK ky:ssä ei ole enää vuoden 2012 alusta alkaen ollut terveyskeskusten pitkäaikaisosastoja, vaan ne on siirretty toiminnallisesti hoivakotiyksiköiksi. Terveyskeskusten vuodeosastohoitoa kehitetään terveyskeskussairaalatoimintana. Uudisrakentamisen sen mahdollistaessa, yksiköt siirretään myös pois terveyskeskuskiinteistöistä. Hoitopäivien ja hoitojaksojen seuranta. Kotihoitotuntien seuranta. Potilaiden hoitoaika vuodeosaston akuuttiosastolla on alle 14 vuorokautta. Hoivan laitoshoitoa kehitetään. Toteuma keskimäärin koko JIK ky:ssä oli 8,1 hoitopäivää (v. 2011 11,55 hp). Palvelutoimintaa seurataan mm. suoritelaskelmien avulla.

25 Hyvän laadun takuu palvelutuotannossa ja palvelutuotannon yhtenäistäminen parhaiden käytäntöjen mukaiseksi. Asiantuntijahoitajatoimintaa kehitetään ja työnjakoa täsmennetään lääkäreiden kanssa. Potku-hankkeen mukainen toiminta toteutuu kaikissa terveyskeskuksissa. Potkun vastuulääkärit terveyskeskuksiin nimetty. Hoitoprosesseja arvioidaan jatkuvasti hoitopalavereissa ja vastuualueen palavereissa (esim. hyvinvointipalvelujen johtoryhmä). Päivystystoimintaa kehitetään määrällisesti ja laadullisesti. Vastaanoton hoitohenkilöstöstä vähintään 2/3:lla on sairaanhoitajan pätevyys. Vakanssimuutoksilla lähestytään tavoitetta. Asiakkaan ja potilaan hoitopolku etenee hallitusti palveluprosessissa. Päällekkäistä työtä vältetään palveluprosesseissa. Aktiivinen yhteistyö toimii ammattilaisten, asiakkaiden ja potilaiden sekä omaisten kanssa. Yhtenä asiaa tukevana hankkeena toimii AKSILA-yksikön OIOS-hanke, jossa mm. käydään läpi asiakkaan palveluprosessia ja kehitetään sen sujuvuutta. Terveyden edistämisen yhteinen strategia eri ikäryhmille yhdessä peruskuntien kanssa. Keskustelu jäsenkuntien kanssa yhteisestä terveyden edistämisen strategiasta. Terveydenedistämisen strategia valmis 2012-2013. Terveydenedistämisen strategiatyö meneillään yhdessä jäsenkuntien kanssa. Optimaaliset, väestötarpeiden mukaiset tilat palvelutuotantoon. Tilojen käyttöarviot, remontit ja uudisrakennukset suunnitellaan palvelutuotannon tarpeiden lähtökohdista. Palvelutuotannon tarpeiden mukaiset hoiva- ja hoitokiinteistöt kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä tilaajalautakunnan kanssa. JIK ky:n johtokunnalle ja tilaajalautakunnalle on esitetty ikääntyneiden palveluiden kiinteistötarpeita. Vuoden 2012 aikana tämä on toteutunut Jalasjärven ja Ilmajoen osalta.