Infrapanostusten tarve ja mahdollisuudet - kansainvälinen tarkastelukulma Pekka Pajakkala johtava neuvonantaja, VTT INFRA13 Infrapoliittinen iltapäivä, Helsinki 5.3.2013
2
3 Infrapanostusten tarve ja mahdollisuudet - esityksen sisältö 1. Toimintaympäristön ja infrarakentamisen muutokset Eurooppa, Pohjoismaat, Suomi Talouskasvu Infrarakentamisen kehitys sektoreittain 2. Infran tilanne Rakennetun infraomaisuuden tila, ROTI Korjausvelka Infran tilaajat/rakennuttajat 3. Infran tulevaisuus Panostus infrarakentamiseen, kansainvälinen vertailu Onko meillä varaa kasvattaa panostusta Tuottavuus, kustannukset ja hinnat 4. Johtopäätöksiä ja ratkaisumalleja
4 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2011 lopusta
5 140 130 120 All Euroconstruct Countries (19), 2000 = 100 Volume Indeces for GDP and Total Civil Engineering Output GDP EUROPE 110 100 90 Total Civil Engineering Output 80 70 60 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Source: Euroconstruct, December 2012 Euroopan infrarakentamisen näkymät ovat heikot pitkään, kun BKT:n kasvunkin ennakoidaan olevan hidasta
Euroopan tasolla infrarakentamisen kasvu ei ole ollut syynä velkaantumiseen, mutta velkaantuminen on syynä infrarakentamisen laskuun 2008 => Pekka Pajakkala 5.3.2013 6 in Europe Gross Debt Civil Engineering volume
7 140 GDP and Total Civil Engineering Output in Southern Europe volume index 2000=100 South European Countries (3), 2000 = 100 130 120 110 GDP 100 90 80 70 60 50 Total Civil Engineering Output 40 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Source: Euroconstruct, December 2012 Etelä-Euroopassa infrarakentamisen kasvu 1995-2008 on syynä velkaantumiseen - velkaantuminen ja leikkaukset ovat syynä laskuun ja tason pysymiseen pitkään matalana
8 120 Maa ja vesirakentaminen - pääsektoreittain Euroopassa volyymi - indeksi 2002=100 110 100 Rautateiden rakentaminen Energia- ja vesihuoltorak. Tietoliikenteen rak.. 90 Tierakentaminen 80 70 60 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012
9 180 170 160 150 Suomi Ruotsi Norja Tanska Euroconstruct-maat yhteensä Tierakentaminen volyymi-indeksi 2002=100 360 310 Suomi Ruotsi Norja Tanska Euroconstruct-maat yhteensä Rautateiden rakentaminen volyymi-indeksi 2002=100 140 260 130 120 210 110 100 160 90 110 80 70 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 60 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 340 290 240 190 140 90 40 Suomi Ruotsi Norja Tanska Energia- ja vesihuoltorakentaminen Euroconstruct-maat yhteensä 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 volyymi-indeksi 2002=100 Norja on panostanut 2000-luvulla kaikkiin; rautatiet,tiet, energia ja vesihuolto Ruotsi on panostanut erityisesti teihin ja energiainfraan Suomen ja Euroopan panostukset teihin ovat vähentyneet Suomen ja Tanskan panostukset ovat olleet jokseenkin muuttumattomat (taso n. 100) ja vastaavat kuin Euroopassa keskimäärin
10 Suomen BKT-kasvu kymmenvuotiskausittain - skenaario 2010 2030 2010-2020 1 % /a Prof. Matti Pohjola, Aalto University
11
12 ROTI asiantuntijat arvioivat liikenneinfran tilan heikentyvän
13 ROTI asiantuntijat arvioivat kuntainfran tilan heikentyvän
14 Ekotehokkuus kiinnostaa ja osaaminen paranee
15 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa Kuluminen Korjausrakentaminen 8000 milj. 6000 Asuinrakennukset Toimitila ja muut talonrakennukset Infrarakenteet 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, VTT 2000 2005 2010 2000 2005 2010 2000 2005 2010 Lasketaanko korjausvelka oikein? Miten ottaa haltuun korjaysvelka?
16 Korjausvelka - näkökohtia korjausvelkaa ei kyetä poistamaan perinteisin keinoin mietittävä uusia lähestymistapoja / strategioita tarvitaan systemaattisia menettelyjä parempi tietopohja päätöksentekoon riskien analysointi korjaamisen kustannustehokkuuden parantaminen korjausvelan laskentaperusteet mikä on laskennassa oikea käyttöaika/poistoaika kasvutrendit saattavat muuttua pienemmiksi monista syistä: talouskasvu, muutokset liikkumisessa, veden säästö, => tavoitteena paremmat tiedot ja perustelut päätöksentekijöille
17 Infrarakentamisen tilaaja/asiakasjakauma sektoreittain Kaikki rakentaminen julkinen sektori yhteensä 77 %
18 4,5 4,0 % MVR uudisrakentamisen osuus BKT:stä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Norja Ruotsi Suomi Tanska - osuus bkt:sta on laskeva Eurooppa - Pohjoismaat panostavat infran uudisrakentamiseen enemmän kuin Eurooppa keskimäärin - Ruotsin ja Norjan nykytaso on 25..30 % korkeampi kuin 2000-luvun alussa 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 Vuonna 2012 Suomen, Ruotsin ja Norjan panostus oli samalla tasolla, mutta Suomi on nykynäkymin jäämässä jälkeen lähivuosina
19 2,5 % MVR kunnossapidon osuus bkt:sta 2,0 1,5 1,0 0,5 Tanska Norja Eurooppa Suomi Ruotsi 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012 Infran kunnossapidon nostaminen 0,8:sta 1,0 %iin merkitsee 400 m. Vaatimus on perusteltu yllä oleva kuvan perusteella
20 7,0 % Maa - ja vesirakentamisen osuus BKT:stä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Norja Tanska Suomi Ruotsi Euroconstruct-maat yhteensä 1,0 0,0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Lähde: Euroconstruct, joulukuu 2012
21 Rakentamisen kustannuskehitys Maarakentamisen kustannuskehitys 140 130 120 110 Maarakentaminen 100 Talonrakentaminen Inflaatio 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tilastokeskus Infra-alan tilaajien ongelmana on maarakentamisen kustannusten nopean nousun aiheuttama rahan riittävyys Urakoitsijoiden ongelmana kannattavuus, kustannusten nousua vaikea saada läpi
22 Ongelmana on kasvavien pienimuotoisten korjausrakentamishankkeiden tuottavuus
23
24 Johtopäätöksiä Suomi panostaa infraan yhtä paljon kuin muut pohjoismaat (2,5 3 %/bkt) ja enemmän kuin läntisen Euroopan maat (2,3 %) Ruotsi ja Norja ovat nostaneet matalalla tasolla ollutta infrarakentamisen BKT-osuutta 25-30 % Ruotsi on nyt Suomen tasolla eli maat panostavat tällä hetkellä suunnilleen yhtä paljon suhteessa bruttokansantuotteeseen ja per capita. Uusimpien ennusteiden mukaan Suomen panostus on jäämässä lähivuosina muiden Pohjoismaiden alle Infrarakentamisen panostustasoa on vaikea nostaa, bkt osuus on laskeva eli kasvu on hitaampaa kuin bkt:llä on pärjättävä suunnilleen nykyisen tason rahoituksella
25 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä Infrarakentamisen tarpeet tulee johtaa yhteiskunnan, yhdyskuntien, käyttäjien ja elinkeinojen muutoksista infrapanostusten tuettava maamme hyvinvointi- ja kilpailukykytavoitteita Infran rakennuttajana on pääosin julkinen sektori poliittiset päätökset ovat avainasemassa, asiantuntijoiden on tuotettava selkeät ja ymmärrettävät perustelut valinnoille Monet perinteiset trendit muuttuvat Liikenteen kasvu pienenee ja sitä voidaan pienentää saavutettavuus ja tavoitettavuus vaikuttavat liikkumiseen; sähköinen asiointi, etätyö, videopalaverit, lähi- ja nettipalvelut, Tehokkaampi logistiikka; verkkokauppa, logistiset ketjut, eri kuljetusmuotojen yhdistäminen, raideverkosto lähiajattelu; lähipalvelut, lähituotteet, lähiruoka, lähienergia, tavaroiden vienti pienenee, tavaravalmistus lähellä käyttäjiä
26 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 2. Enemmän aikaan nykyisellä rahalla Tuottavuus paremmaksi, keinoja löytyy valtavasti Laatu ylös, elinkaarinäkökulma, pienemmät ylläpitokustannukset Kestävästä kehityksestä ja raaka-aineiden hintojen noususta tulevat vaatimukset luovat lisäpaineita tuottavuudelle 3. Kasvava korjausvelka infraomaisuuden systemaattisen hallinnan kehittäminen; määrä, kunto omistajapolitiikka, esim. minkä infran tulee olla kuntien omistuksessa uudet rahoitusratkaisut, 4. Älykyyttä fyysisen infrarakentamisen täydentäjäksi ja tilalle; Palvelukykyä, sujuvuutta, toimintavarmuutta, kapasiteettia, turvallisuutta, älykkyyden hinta on laskussa per suorituskyky Korvaa osan kovasta rakentamisesta
27 Mitä voitaisiin ja mitä pitäisi tehdä 5. Kestävä kehitys, päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentäminen etenee myönteisesti, mutta nopeamminkin voitaisiin edetä uusiutuvan energian hyödyntäminen 6. Toimintatapojen, -prosessien ja palvelujen uudistaminen Monipuolinen tutkimus ja kehitys tietomallit hankintamallit tuottavuus, kannustavat, oikeat tuottavuusmittarit kiinteistökehitystä vastaavia hankkeita infrapuolelle
28 VTT creates business from technology