Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

3 VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

4 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

5 LOW CARBON-skenaariot Pitkän tähtäimen ilmastostrategia Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö GDP ENERGY CO2 CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle Low Carbon-skenaariot tutkivat eräitä vaihtoehtoja Suomelle

6 Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla Employment Population Population under 15 Population Population Population

7 Tuottavuuskasvu avainasemassa 100 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot Tuottavuus

8 Viennin merkitys vähenee Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun Tuonti Vienti Varastot Julkinen kysyntä Investoinnit Kulutuskysyntä

9 Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Hallinto ja julkiset palvelut Ykstyiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energiantuotanto Muu teollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto

10 Toimialojen suhteelliset osuudet Ilmastopolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen Alkutuotanto Metsäteollisuus Energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Ykstyiset palvelut Hallinto ja julkiset palvelut

11 Akselin otsikko Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle Kansantalouden ulkoinen tasapaino Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote

12 LOW CARBON-skenaariot:työllisyys Aluerakenne erilainen Low Carbon skenaarioissa (VTT 2012) Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseen aluerakenteeseen Kansantuotteen kasvu sallii erilaiset aluerakenteet 20 Ahvenanmaa 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 18 Lappi 17 Kainuu KantaHame 5 Pirkanmaa BASE 2030 TONNI 16 PohjPohjanm PaijatHame 2030 INNO 2050 BASE 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2050 TONNI 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 2050 INNO 13 EtelaPohjanm 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo

13 Kiitos mielenkiinnosta!