INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2

3 Image size: 7,94 cm x 25,4 cm RAMBOLL 3

4 RAMBOLL GROUP Perustettu Tanskassa 1945 Lähes asiantuntijaa 23 maassa Päämarkkina-alueet: Pohjois-Eurooppa, Venäjä, Intia ja Lähi-Itä Liikevaihto 7,6 MRD Tanskan kruunua (2012) 4

5 RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2012 lähes 1400 työntekijää 26 paikkakunnalla Liikevaihto 111 M (2012) Asiakkaitamme ministeriöt, valtion virastot ja laitokset, kaupunkien ja kuntien organisaatiot, teollisuus, satamat, rakennusliikkeet sekä yritykset ja yhdistykset 5

6 NELJÄ TOIMIALAA Infra ja liikenne Vesi ja ympäristö Rakennukset Johdon konsultointi Image size: 5,43 cm x 5,11 cm Image size: 5,43 cm x 5,11 cm Image size: 5,43 cm x 10,79 cm Image size: 5,43 cm x 5,11 cm Image size: 5,43 cm x 5,11 cm Image size: 5,43 cm x 10,79 cm 6

7 INFRA JA LIIKENNE Laajimmalla toimialallamme työskentelee noin 600 henkilöä 20 toimipisteessämme aluesuunnittelu ja kunnallistekniikka tiesuunnittelu maisemasuunnittelu raideliikenteen suunnittelu siltasuunnittelu satamat ja vesirakenteet lentoliikenteen suunnittelu geotekniikka, maastotutkimukset käyttö, ylläpito ja riskienhallinta rakennuttaminen liikenne- ja logistiikkasuunnittelu liikenne- ja logistiikkajärjestelmiin liittyvät tutkimukset, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit Image size: 11,29 cm x 10,79 cm 7

8 RAMBOLL POHJOIS-SUOMESSA Infra yksikkö, Talo yksikkö, Liikennejärjestelmät yksikkö, Vesi&ympäristö yksikkö, Infran palvelut yksikkö 50 henkilöä 30 henkilöä 20 henkilöä 10 henkilöä 5 henkilöä >100 suunnittelun asiantuntijaa viidellä paikkakunnalla 8

9 INFRA-ALA 9

10 INFRARAKENTAMINEN Käsittää rakennetun ympäristön tuottamisen ja ylläpidon, pois lukien talonrakennukset Tässä työssä keskitytään liikenneinfraan Tilaajat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: kuntakonserneihin, valtioon ja yksityiseen sektoriin Kuntakonsernit: kunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien omistamat yritykset rakennuttavat, rakentavat, omistavat ja ylläpitävät katuja, puistoja, vesihuolto-, kaukolämpö- ja sähköverkostoja, pysäköintialueita ja - tiloja jne. Valtio on liikenneinfran suuromistaja ja rakennuttaja Liikennevirasto vastaa infraomaisuudesta ja isoista infraprojekteista rautatiet, maantiet, vesiväylät ja kanavat pienemmistä projekteista ja teiden kunnossapidon hankinnasta vastaavat alueelliset ELY-keskukset valtio omistaa myös infrarakentamista harjoittavat yhtiöt Destian ja VR radan. 10

11 INFRARAKENTAMINEN Yritykset omistajina mm. sähkön siirto- ja jakeluverkostoissa, maakaasu-, tietoliikenne-, kaukolämpö- ja vesihuoltoverkostoissa teollisuusyritykset omistavat myös mm. metsäautoteitä, teollisuusratoja ja patoja yksityiset ihmiset ja tiehoitokunnat omistavat yksityisteitä Infrarakentamisen asiakkaat vuonna

12 INFRARAKENTAMINEN Infrarakentamisen ja -kunnossapidon arvo vuonna 2013 noin 7,8 mrd. euroa Noin 3 % vähemmän kuin 2012 Vuonna 2014 supistuu noin 2 % Suomen infrarakenteiden arvo noin 10 % kansallisvarallisuudesta - noin 80 mrd. euroa Suuri osa alan yrityksistä on melko pieniä Alan yritysten T&K -menot pääsääntöisesti alle 1% liikevaihdosta Isoimpien yritysten ilmoittamissa liikevaihtoluvuissa ei välttämättä erotella infrarakentamisen osuutta YIT Suomen rakentamispalvelut, milj. euroa Lemminkäinen Infra Oy, 511 milj. euroa Destia Oy, 496 milj. euroa VR Track Oy, 266 milj. euroa Eltel Network, 250 milj. euroa Skanska Infra Oy, 178 milj. euroa NCC Roads Oy, 142 milj. euroa 12

13 INFRA- RAKENTAMINEN Infrarakentamisen alueellinen jakautuminen vuonna 2011 (Lähde: TAMK & VTT 2013) Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ja suurimmat rakennusliikkeet (Rakennusteollisuus RT 2012) 13

14 TRENDIT JA HAASTEET 14

15 TRENDIT JA HAASTEET Valtion ja kuntien talous ohjaa kehittämään tehokkaampia infran rakentamis- ja ylläpitomenetelmiä. Yhteiskunnan rahoitus uudisrakentamisessa on pienenemässä hoidon ja ylläpidon osuus korostuu Kokonaismarkkinat noin 7,8 mrd. euroa, suurin osa yhteiskunnan rahoittamaa Alalla on muutamia kansainvälisiä toimijoita Infra-alaa on perinteisesti käytetty politiikan välineenä ja suhdanteiden tasaajana Infran suunnitteluvaiheessa päätetään merkittävä osa rakentamisen ja kohteen kunnossapidon sekä koko elinkaaren kustannuksista Infra-ala on pääomavaltaista ja T&K toimintaan on perinteisesti satsattu melko vähän Investointiurakoissa suomalaiset yritykset pyrkivät naapurimaiden markkinoille Esimerkkinä Lemminkäinen ja VR Track, Pohjois-Norja suuri mahdollisuus Hoito- ja ylläpitourakoinnissa haasteena mm. hankintatapojen ja tilaajaorganisaatioiden erilaisuus 15

16 TRENDIT JA HAASTEET Infra FINBIM kehittää toimialaa Kehitetään prosesseja niin, että tietomallien hyödyntäminen mahdollista Tavoitteena suunnittelu- ja rakentamisprosessien sekä koko elinkaaren hallinnan tehostamiseen ja alan tuottavuuden parantamiseen Jo nyt suunnittelu tapahtuu pitkälti 3D maailmassa ja aineistosta tuotetaan 2D piirustuksia ja työkoneiden ohjausdataa eri vaiheessa prosessia Infra-alalla tilaajapuoli määrittelee hyvin pitkälle toiminta- ja raportointitavat ELY-keskusten yhtenä visiona on kokonaan sähköistetty toiminta ja paperiton hallinto Toistaiseksi ELY-keskuksissa on vielä käytössä noin 250 erilaista substanssitietojärjestelmää Eri tilaajatahoilla on runsaasti arkistoituja suunnitelmia ja dokumentteja paperisessa muodossa Hidastavat siirtymistä sähköiseen toimintaan 16

17 MAHDOLLISUUKSIA 17

18 MAHDOLLISUUKSIA Tietomallinnuksen hyödyntäminen ja käytännön sovellusten kehittäminen koko rakentamisen elinkaaren aikana (Infra FINBIM - hanke) 3D mallien ja paikkatiedon ulottaminen koko prosessiin Käytännön ongelmia mm. tiedonsiirrossa ja luotettavuudessa Reaaliaikainen työmaaseuranta ja liikenteenohjaus Tiedonsiirto-ongelmat vielä yleisiä erilaisten ohjelmien välillä Suunnitteluohjelmien välillä / suunnittelun ja toteutuksen välillä Mobiili- ja muiden päätelaitteiden luotettavuudessa ja käytettävyydessä maastossa vielä kehittämistarpeita Liikenneinfran inventointi ja ylläpito / rakennustyömaat Alalla on paljon erilaisia toimijoita, joiden valmiudet & halu ICT:n hyödyntämiseen vaihtelevat Tilaajat ja toteuttajat ICT -mahdollisuuksien konsultointi Käytännön opettaminen 18

19 MAHDOLLISUUKSIA Tienpidossa toimitettavan aineiston hyödyntämisen kehittäminen Reaaliaikaista tietoa tienkäyttäjille - älyliikenne, liikennepalvelut jne. Perinteiset menetelmät tullaan jo lähitulevaisuudessa haastamaan radikaaleilla uudistuksilla ja siinä ICT toimii mahdollistajana esim. toimintaympäristön valvonta ja mittaus, pilvipalvelujen ja sosiaalisen median hyödyntäminen jne. Liikenteen sähköisten palveluiden kokeilu LVM:n kokeiluhanke (5-8 M ) - avoin kaikille yrityksille Hankkeessa kokeillaan uusia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja sekä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä palvelujen kehittämisessä Yritykset voivat testata ja kehittää omia palvelujaan ja löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia 19

20 KIITOS