S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2011 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 Kvalt 20.12.2010

SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2011 1 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Tuloerät 4 3.3 Menoerät 4 3.4 Väestökehitys 5 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys 5 II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA 2011 6 2. TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE 2011 6 3. KONSERNIN OHJAUS 7 3.1 SYSMÄN KEHITYS OY 8 3.2 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI 9 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 9 2. TALOUSARVION SITOVUUS 9 3. KÄYTTÖTALOUS 11 3.1 TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT 11-44 KÄYTTÖTALOUS NUMERO-OSA 45-50 4. TULOSLASKEMAOSA 51 4.1 Tuloslaskelman tehtävä 51 4.2 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan 51 4.3 Taloudelliset tavoitteet tuloslaskelmassa 51 4.4 Tuloslaskelmaosan määrärahat ja tuloarviot 51 4.4.1 Verotulot 51 4.4.2 Valtionosuusjärjestelmä 51 4.4.2.1 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 51 4.4.2.2 Kotikuntakorvaukset 52 4.4.2.3 Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 52 4.4.2.4 Valtionosuuden maksatus 52 4.4.3 Valtionosuudet 53 4.4.4 Rahoitustuotot ja -kulut 53 4.4.5 Poistot ja arvonalennukset sekä satunnaiset erät 53 4.4.6 Talousarvion yli-/alijäämä 54 4.5 Alijäämän kattamisvelvollisuus 54 4.6 Tuloslaskelman tunnusluvut 55 TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 55 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 56 5. INVESTOINTIOSA 57 5.1 Oman valmistuksen käsittely 57 TALOUSSUUNNITELMAN 2011-2013 INVESTOINNIT YHTEENVETO 57-58 ERITTELYT 59-65 NUMERO-OSA 66-69 6. RAHOITUSOSA 70 6.1 Taloudelliset tavoitteet 71 6.2 Tuloslaskelmaosan ja investointiosan liittyminen rahoitusosaan 71 6.3 Pitkäaikaiset lainat 71 6.4 Rahoituslaskelman tunnusluvut 71 RAHOITUSLASKELMA NUMERO-OSA 71 Liitteet Poistosuunnitelma 1-2 Nimistökartta 1-6 1

1 I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen kansantalouden kasvuksi arvioidaan kuluvana vuonna n. 2 %. V. 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen kolmeen prosenttiin ja hidastuisi taas vuonna 2012 noin kahteen ja puoleen prosenttiin. Kasvun lähteenä toimii etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %, tosin hitaampaakin kehitystä on ennustettu. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen vuoksi. Arvonlisäverojen korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen maailmanmarkkinoilla alkaa tuottajahintojen jälkeen näkyä myös kuluttajahinnoissa. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva energiaverouudistus vaikuttaa myös kuluttajahintoihin. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan n. 2,5 prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat vielä osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi arvioidaan 2,8 %, arviota on kuitenkin pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste jäänee tänä vuonna alle kymmenen prosentin. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos rajoittaa työn tarjontaa, kun tästä vuodesta eteenpäin 15-64 -vuotiaiden määrä vähenee noin 20 000 henkilöä vuodessa. Julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäverojen, energiaverojen sekä makeis- ja virvoitusjuomaverojen korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan. Julkisen talouden tila kohenee ensi vuonna, mutta pysyy tuntuvasti alijäämäisenä, 1,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Ensi vuonna valtion alijäämä pienenee talouskasvun nopeutumisen ja veronkorotusten myötä reiluun 4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. (Lähteet: Kuntaliiton ja VM:n tiedotteet) 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2011 Kuntien ja kuntayhtymien voimakas toimintakulujen kasvu hidastunee kuluvana vuonna 3 3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Myös palkkojen sopimuskorotukset ovat olleet maltillisia. Ostopalvelut sen sijaan kasvavat erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa

2 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010-2011. Sopimukset eivät kuitenkaan sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, joten kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka myönteisen kansantalouden ja työllisyyden kehityksen takia ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kunnallisveron vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennysten muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä. Merkittävä kunnallisveroa lisäävä tekijä on kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin n. 0,4 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jako-osuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Poikkeustekijät ja loppuvuoden verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin, kunnallisveroa tilitettäneen kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Veroperusteita on tarkoitus muuttaa vuodelle 2011. Jotta verotus ei kiristyisi ansiotason nousun ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi työtulovähennystä kasvatetaan ja eläketulon verotusta kevennetään. Verojen kevennykset kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti oikein vastaamaan verotulomenetyksiä. Tämän hetken arvion mukaan kunnille tilitettävät yhteisöverot kasvaisivat vuoden 2010 tilityksistä vuoteen 2011 lähes 14 %:a, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kuntaryhmän poikkeuksellinen osuuden korotus on voimassa vielä v. 2011. Kiinteistöverotilitykset nousivat vuodelle 2010 lähes viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuoden 2011 tilitysten ennustetaan olevan pari prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 4,2 % tämänvuotista enemmän. Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus. Lisäykseen sisältyy myös lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet eli veroperustemuutosten kompensaatiot, yhdistymisavustuksiin liittyvät säännöt, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon

3 liittyvä vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä määrärahansiirto. Valtionvarainministeriön oman laskelman mukaan sen budjettiesityksessä ehdottamat kuntien tehtäviä, valtionosuuksia sekä veroperusteita koskevat päätökset heikentävät kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti v. 2011 noin 42 milj. euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Negatiiviseen lopputulokseen vaikuttaa muun muassa se, että ministeriö esittää poistettavaksi kuluvalle vuodelle myönnetyn ns. ylimääräisen 30 milj. euron valtionosuuden, jonka tarkoituksena oli se, että harvaanasutuille ja saaristokunnille tullut valtionosuuden 30 milj. euron valtionosuuden lisäys ei tulisi muiden kuntien rahoitettavaksi. (Lähde: Kuntataloustiedote) 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3.1. Yleistä Talousarviota laatiessa tulee ottaa huomioon olosuhteiden ja resurssien muutokset kuten väestörakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeiden muutos sekä tulokehitys, varsinkin verorahoituksen kehitys (verotulot ja valtionosuudet). Entiset toimintamallit ja automaattinen menojen kasvu ei voi olla jatkuvaa. Vuoden 2011 budjettia laadittaessa on pyritty ravistelemaan vanhoja malleja. Lisäksi kunnan 100 %:n tytäryhtiön Sysmän Kehitys Oy:n ja kunnan välinen taloudellinen tilanne realisoidaan ja toimenpiteet talouden korjaamiseksi aloitetaan. Kunta on antanut tytäryhtiölleen pääomalainaa, joka on kunnan taseessa pitkäaikaisena sijoitusluonteisena lainana. Yhtiö ei pysty lainaa hoitamaan. Lainojen anto on vaikuttanut kunnan kassaan, mutta ei kunnan tulokseen. Antolainojen purku kunnan taseesta tulee vaikuttamaan tulokseen. Lisäksi tytäryhtiön taseessa hallikanta on kirjanpitoarvoltaan ylihintaista, kunnan pääomasijoitukselle ei ole vastinetta. Kunnassa tilanteeseen on jo osin varauduttu aikaisempina vuosina siirtämällä osa tilikauden tuloksesta varauksiin, mutta se ei riitä. Mikäli niin päätetään, toimenpiteet saatavien poistosta aloitetaan jo vuoden 2010 tilinpäätöksessä ja toimenpiteitä jatketaan seuraavina vuosina. Saatavien poisto ja osakkeiden arvonalentaminen johtaa alijäämäisiin tilinpäätöksiin ja toimintaa joudutaan sopeuttamaan. Kuntayhteistyöllä haetaan varmuutta riittävän palvelutason säilymiseen resurssien puitteissa. Vuoden 2009 aikana käynnistyi yhteistyö kirjastotoimessa Asikkalan ja Padasjoen kanssa ja se on toiminut hyvin. Päijät- Hämeen liiton rahoittamana käynnistettiin v. 2010 Asikkala-Padasjoki- Sysmä palveluyhteistyöselvitys, jossa tarkasteltiin taloudellisia ja toiminnallisia yhteistyömahdollisuuksia sivistystoimessa, teknisessä ja ympäristötoimessa sekä tukipalveluissa. Mahdolliset toimenpiteet ovat moninaisia ja niiden täytäntöönpano tapahtuu vaiheittain erillisen valmistelun pohjalta vuosina 2011 2013 kuntien niin erikseen päättäessä. Vuoden 2010 lopulla yhteistyöselvitystä laajennettiin Hartolan, Heinolan ja Kuhmoisten suuntaan. Selvitystyö on vielä kesken. Myös maaseudun kehittämisen hankeyhteistyö Hartolan ja Padasjoen kanssa oli budjettia laadittaessa käynnistymässä. Vuoden 2010 aikana käynnistyi useita vuosille 2012 ja 2013 asti kestäviä eu-rahoitteisia kehittämishankkeita lomitustoiminnassa sekä hoivan ja yrittämisen että ympäristön kehittämisen puolella. Myös investointi-

4 hankkeita Ilola-Suopelto -alueen sekä Sysmän rannikkoalueiden ja miljöön rakentamiseen on käynnistymässä. 3.2 Tuloerät Käyttötaloustuloja nostetaan edes osin kustannustasoa vastaaviksi lain puitteissa, kuten vesihuolto- ja rakennustarkastusmaksuja. Käyttötulot nousivat (+2,1 %) verrattuna vuoden 2010 talousarvioon. Kunnan kirjanpidossa on useita hankkeita. Hankekirjanpidossa kuntarahaosuus on kirjattava tuloksi, joten kuntarahaosuus on sekä tulona että menona pääkirjanpidossa. Vuoden 2011 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Sovellettava kunnallisveroprosentti on 19,0 %, kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,50 %, muu kuin vakituinen asunto 1,00 %. Kunnallisveron veropohjana olevien palkkatulojen arvioidaan nousevan 2,6 % ja eläketulojen 3,1 %. Mukaan lukien myös muut verotettavat ansiotulot kasvu olisi yhteensä 2,6 %. Perusvähennyksen sekä eläketulo- ja työtulovähennyksen korotukset ja valtion tuloveroasteikon muutokset alentavat kuntien verotuloja. Verotettavat tulot vuodelle 2011 kaikkien vähennysten jälkeen nousisivat 2 %. Vuoden 2011 tilitys tulee jäämään n. 2,2 % alle vuoden 2010 ennustekertymän. Tiedot perustuvat Kuntaliiton päivitettyihin veroennusteisiin. Yhteisöverojen 10 prosenttiyksikön kuntaosuusprosentin korotus on voimassa v. 2011 asti. Talouskehityksen paranemisen vuoksi yhteisöverotilitysten arvellaan nousevan jopa 15 % vuoden 2010 tilityksiin verraten, mutta siihen on suhtauduttava varauksella. Kiinteistöverojen tilitykset säilynevät vuoden 2010 tasolla. Myös vuoden 2011 verotulomenetyksiä kompensoidaan vuoden 2011 valtionosuuksissa. Valtionosuuksien määräytymisestä on tarkemmin budjettikirjan tuloslaskelmaosassa. Päätökset vuoden 2011 maksatuksesta tulevat joulukuussa. Arvioidut laskennalliset valtionosuudet nousevat vuoden 2010 päätöksiin verrattuna n.161 400 (+1,7 %) ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus laskee n. 144 000 (-5,1%), yhteisvaikutus + 0,7 %. 3.3 Menoerät Käyttötalousmenot nousevat vuoden 2010 talousarvioon verraten n. 0,8 %. Kunta-alan palkkojen sopimuskausi on voimassa 1.2.2010-31.12.2011, mutta helmikuiset neuvottelut eivät vielä sisältäneet sopimustarkistuksia. Palkkoihin on arvioitu 2,5 %:n korotukset. Henkilöstömenojen sosiaalimaksut on laskettu seuraavilla prosenteilla: - sosiaaliturvamaksu 2,2 % (vahvistettu 2,12 %:n) - työnantajan työttömyysvakuutusmaksu keskimäärin 2,9 % - tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,9 %, lomituspalveluissa 3,0 % - työnantajan KuEl-maksu 15,9 % (vahvistettu 16,1 %) - VaEl 21,6 % (VK 21,38 %) - taloudellinen tuki 0,05 % Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan eläkemenoperusteinen maksu määräytyy kertoimella 1,02 vuoden 2010 käytöstä ja varhaiseläkemaksun euromääräiseksi ennusteeksi arvioitiin n. 110 000 euroa.

5 Kunnan investointitaso (3,6 milj. ) vuodelle 2011 on vuoden 2010 tasoa suurempi (2,3 milj. ). Tosin vuoden 2010 investoinnit eivät vielä kaikki käynnistyneet ja hankkeita siirtyi vuodelle 2011. Vuoden 2011 investoinneissa on budjetoitu myös teollisuushallien osto Sysmän Kehitys Oy:ltä, mikäli kunnan yhtiöstä aiheutuvat taseselvitykset päätetään ratkaista alustavien suunnitelmien mukaan. Investoinnit esitellään tarkemmin investointiosassa. Investointimenojen rahoittamiseen on merkitty otettavaksi uusia talousarviolainoja 1,5 milj. euroa. 3.4 Väestökehitys Sysmän kunnan asukasluku on kehittynyt viime vuosina seuraavasti, ennustevuodet Tilastokeskuksen ennusteesta: 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys Vuosi Väestö 1.1. Muutos 1991 5 530-36 1992 5 494 + 7 1993 5 501-44 1994 5 457-27 1995 5 430-104 1996 5 326-106 1997 5 220-60 1998 5 160-69 1999 5 091-88 2000 5 003-89 2001 4 915-60 2002 4 851-64 2003 4 780-71 2004 4 716-64 2005 4 697-19 2006 4 655-42 2007 4 629-26 2008 4 578-48 2009 4 509-40 2010 4 391-118 2011 4 395 + 4 2012 4 363-32 2013 4 334-29 Väestön ikärakenne vuonna 1999 sekä vuoden 2009 tilanne on seuraava (31.12.): Ikä v. 1999 v. 2009 0-14-vuotiaat 791 15,8 % 532 12,1 % 15-64-vuotiaat 2 997 59,9 % 2 507 57,1 % yli 65-vuotiaat 1 215 24,3 % 1 352 30,8 % yhteensä 5 003 100,0 % 4 391 100,0 % Suomessa työskentelee maa- ja metsätaloudessa noin 3,9 % työvoimasta. Jalostuksen parissa työskenteleviä on noin 25,1 % ja palvelutoimialoilla työskenteleviä noin 69,9 %. Kunnittaiset vaihtelut työpaikkara-

6 kenteessa ovat kuitenkin merkittäviä. Myös kuntien työpaikkaomavaraisuudet vaihtelevat suuresti. Kuntia, joissa työpaikkaomavaraisuus on 100 % tai enemmän, oli vuoden 2007 tietojen mukaan yhteensä 69 ja kuntia, joissa työpaikkaomavaraisuus oli alle 100 %, oli yhteensä 273. Työpaikkatilanne Sysmässä vuonna 31.12.2007: % v. 2007 % Alkutuotanto 360 26,2 Jalostus 256 18,7 Palvelut 738 53,7 Tuntematon 19 1,4 Yhteensä 1 373 100,0 Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 86 %. Taloudellinen huoltosuhde oli 1,89 vuonna 2008 (Päijät-Hämeessä 1,35). Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla koko maassa oli 9,8 % ja Sysmässä 12,1 %. Syyskuun 2010 tilaston mukaan Sysmän työttömyysaste oli 10,5 %, vuoden 2009 vastaava luku oli 12,3 % (tässä käytetty työvoimaviranomaisten lukuja). II STRATEGISET TAVOITTEET SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA 2011 1. Palvelurakenteen optimointi kunnan lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi 2. Vakaan talouden säilyttäminen 3. Katse tulevaisuuteen eloa pellossa - kunnan vahvuuksiin perustuva elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittäminen - Ilola-Suopelto-Päijätsalo -alueen kehittäminen - vakituisen ja vapaa-aika-asumisen sekä palvelutoiminnan edistäminen kaavoituksella - ajanmukaisten vapaa-ajan palveluiden vahvistaminen houkuttelevin vapaa-ajan kunta 4. Sysmän henki ja kuntakuva TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE 2011 1. Tavoitteena vuodelta 2011 positiivinen vuosikate. - Mikäli tilikauden tulos on negatiivinen, sen suuruus saa olla enintään ~-0,5 milj.. 2. Verotusperusteet kuntien keskimääräisen tason tuntumassa 3. Maksujen ja taksojen tasoa tarkistetaan missä se on mahdollista. 4. Velkaantumistason pysyttävä alle Manner-Suomen kuntien velkaantuneisuuden keskiarvon.

7 5. Maksuvalmius kunnossa (vähintään 15 maksupäivää). 6. Palvelutaso säilytetään ydinpalvelujen osalta palvelukysynnän muutokset huomioon ottaen. 7. Vuoden 2011 investointitaso määriteltiin syksyllä pidetyssä valtuustoseminaarissa. 3. KONSERNIN OHJAUS Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Sysmän kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt ja omistusosuudet yhteisöistä: Tytäryhteisöt Sysmän Kehitys Oy 100 % Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo 100 % Yhtymä Olavin toimintakeskus 70 % Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo 69,05 % Asunto Oy Ulpukanlehti 56,4 % Kiinteistö Oy Sysisara 50,91 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Siniheinä 40,08 % Kuntayhtymät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2,62 % Päijät-Hämeen liitto 2,5 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky 1,51 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 0,57 % ETEVA Ky 2,95 % Valtuusto määrittelee kuntalain 13 :n mukaan konserniohjauksen periaatteet, omistajapolitiikan linjaukset sekä hyväksyy konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

8 3.1. SYSMÄN KEHITYS OY SYSMÄN KEHITYS OY Yrityksen toiminta-ajatus: Sysmän Kehitys Oy:n toiminta keskittyy 1.6.2009 alkaen omistamiensa kiinteistöjen vuokraukseen ja kunnossapitoon. Luettelo Sysmän Kehityksen omistamista ja vuokraamista kiinteistöistä: Kohteen nimi Tilatyyppi Bruttoala m² Rakennusvuosi Lämmitysmuoto Ilolan kaarihalli Teollisuusrakennus 1305 1969 öljy laajennusosa Teollisuusrakennus 880 1977 sähkö Särkilahdentie 29 Teollisuusrakennus 561 1985 sähkö Särkilahdentie 33 Teollisuusrakennus 648 öljy 1978/1988 Yrittäjäntie 2 Teollisuusrakennus 1068 öljy 1971/1986 Yrittäjäntie 2 Teollisuusrakennus 300 1989 puu/ilma Yrittäjäntie 6 Teollisuusrakennus 4540 öljy 1981/1992 Koskuentie Siirtokuormausasema 225 2005 kylmärakennus Koskuentie Teollisuusrakennus 446 1960- sähkö luvulla Koskuentie Teollisuusrakennus 337 1970- sähkö luvulla Koskuentie Toimistorakennus MYYTY KaVeRa OY:lle 28.5.2010 Koskuentie Katoksia 1960-luvulla? kylmärakennus Vuokrattavien hallien kokonaispinta-ala 10310 Vuokrausaste 100% Sysmän Kehitys on vuokrannut hallien tilat useille käyttäjille pääsääntöisesti lyhyillä vuokrasopimuksilla. Vuokralaiset maksavat pääsääntöisesti vuokran lisäksi rakennusten hoitokustannukset. Omistajan maksettavaksi jäävät kiinteistövero ja maavuokra. Peruskorjaus varauma on ollut vähäinen. Osaa tiloista ei enää kannata voimakkaammin korjata, osin tilat ovat myös kylmää tilaa tai varastokatoksia. Sysmässä 15.11.2010 Sysmän Kehitys Oy Tj. Matti Kurvinen

9 3.2 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI MITÄ ON TEHTÄVÄ ONNISTUMISEKSI? Yhtiön taloutta hoidetaan hyvin ja ylläpidetään asuntojen hyvää vuokrausastetta. MITEN ONNISTUMISTA MITATAAN? Yhtiölle on laadittu taloudelliset tavoitteet ja seurataan tyhjien asuntojen määrää. TAVOITE Yhtiön hallitus on 4.12.2003 hyväksynyt tarkistetut tavoitteet. Vuokratulojen tulee kattaa menot (aravalainsäädäntö) Maksuvalmius on asiallinen (30 pv). Säästöillä lyhennetään ensisijaisesti korkeakorkoisia lainoja. Asuntojen vuokrausasteen tulee olla 95 % (nyt 90 %). Vuokrat ovat tehokkaassa perinnässä. Vuokralaisen maksuvalmius tarkistetaan ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Asuntojen käyttötarkoitusta voidaan väljentää säädösten sallimissa puitteissa tyhjien asuntojen kohdalla (hyvän käyttöasteen ylläpito). Asunnot tarkastetaan asukkaiden vaihtuessa, virheet ja puutteet korjataan ajoissa. Kiinteistöjen arvo säilytetään vuosikorjauksilla ja suuria peruskorjauksia vältetään. III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Talousarvio muodostuu käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäiset erät. Määrärahat ja tuloarviot ovat arvonlisäverottomia paitsi vähennys/palautusrajoitteisessa toiminnassa esim. asuntojen vuokraustoiminta. Laskennallisia eriä ovat käyttöomaisuuden poistot ja vyörytettävät kustannukset ja ne eivät ole sitovia eriä. Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investoinnin pienhankintaraja on 10 000. 2. TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - Kun tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavalla kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Yhden määrärahan yhteydessä voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnan tavoitteita.

10 - Valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Esim. arvion alle jäävät poikkeamat toiminnan tavoitteissa ovat oikeudellisesti samassa asemassa kuin arvion ylittävät poikkeamat määrärahojen käytössä. - Valtuusto suhtautuu talousarvion hyväksymisessä samalla tavoin sekä määrärahoihin että tavoitteisiin. - Määrärahan muutoksen yhteydessä on arvioitava myös tavoitteiden muutostarve. Talousarviomuutokset tehtävä välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. - Sitovuustaso määritellään, jotta se voidaan vahvistaa valtuustossa talous-arvion käsittelyn yhteydessä. Lähtökohtana voisi pitää sitä, että käyttötalousosassa tulosalueiden ja investointiosassa hankkeiden/hankeryhmien menojen ja tuloarvioiden loppusummat ilman laskennallisia eriä ovat sitovia (myös niitä vastaavat toiminnalliset tavoitteet). Käyttötaloudessa valtuustoon nähden sitovana ovat tulosalueiden kokonaismenot ja tuloerät (sekä niitä vastaavat tavoitteet). Kaukolämpölaitos ja vesihuoltolaitos voidaan hyväksyä sitovaksi nettomenoiltaan/- tuloiltaan. Investointiosassa ovat talonrakennuskohteet sitovia hankekohtaisesti. Seuraavien investointiryhmien osalta sitovia ovat ko. hankeryhmien yhteismäärät: - Kiinteä omaisuus - Julkinen käyttöomaisuus/urheilu- ja retkeilyalueet - Julkinen käyttöomaisuus/kunnallistekniset kohteet - Irtain omaisuus, arvopaperit - Kuntayhtymien maksuosuudet yms. menot

11 KUNNANHALLITUS SYSMÄ SYSMÄN KUNTA Hallintokuntataso Kunnanhallitus (KRM) KRM = kriittiset menestysideat Hallittu talous ja palvelujen saatavuus Yhteistyö Palveluhenkisyys ja osaaminen Kehittyvä maaseutu- ja elinkeinotoimi Tavoite 2011 Toimenpiteet ASIAKASNÄKÖKULMA Asiakastyytyväisyys (sisäinen /ulkoinen) Ystävällinen ja osaava palvelu asiakkaalle tavoiteajassa/ säädösten edellyttämällä tavalla Koulutuksella parannetaan henkilöstön palveluhenkeä, -osaamista ja -asennetta Sähköisten yhteyksien saatavuuden ja asiointipalvelujen kehittäminen Reaaliaikainen ja monipuolinen tiedottaminen kunnan palveluista, tavoitteista, päätöksenteosta, hankkeista, kunta- ja järjestöyhteistyöstä, elinkeinollisista rahoitusmahdollisuuksista, ym TALOUDELLINEN NÄKÖ KULMA Maksuvalmius Vuosikate Tilikauden tulos Investointitaso Lainat Veroperusteet Maksuvalmius väh.15 pv Tavoite positiivinen vuosikate Investointitaso 3,6 M Lainat 2,8 M ; 819 /asukas Tilikauden tulos positiivinen Tuloveroprosentin säilyminen kilpailukykyisenä Talouden ja toiminnan ohjaus ja tunnuslukujen seuranta Talouden muutostekij:n seuranta ja ennakointi Ulkopuolinen investointi- ja hankerahoitus, mm. Heinolan rakennemuutosaluerah. Omistajaohjaus TOIMINNALLINEN NÄKÖKULMA Yhteistyösopimusten määrä optimaalinen Hanke-/projektitoiminnan hyödyntäminen Kuntienvälisen yhteistyön kehittäminen, SOTE-yhtymän ja muun seudullisen yhteistyön toiminnan ohjaus ja seuranta Hanketoiminnan tulosseuranta Yhteistyön tiivistäminen maaseutututoimessa naapurikuntien kanssa Alueellisen joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen; sisältää myös kunnan sisäisen liikenteen Kunnan maa- ja metsätalouden hoidossa huomioitava myös virkistyskäyttö sekä luonnon monimuotoisuus (maisema) Yhteistyö matkailussa Asikkalan, Padasjoen, Hartolan ja Heinolan kanssa; Etelä-Päijänteen yhteistyö, Heinolaresort.fi Kartoitetaan uusia yhteistyöalueita Käynnistetään selvitysten pohjalta uutta palveluyhteistyötä Osallisuus Päijät-Hämeen laajakaistahankkeeseen Osallisuus Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon järjestämistä koskevaan selvityshankkeeseen KEHITYSNÄKÖKULMA Kustannussäästöt suhteessa toimintoa kohti Kehityshankkeiden loputtua toiminnan on mentävä eteenpäin omillaan Hanketoiminnan kuntarahoitusta ohjattava tuloksellisen toiminnan suuntaan Syrjäytymisen ehkäisy työllisyyden hoidolla Kaikkia joukkoliikennemuotoja tarkasteltava kokonaisuutena kunnan sisällä sekä kuntarajat ylittävässä liikennöinnissä Matkailullisesti kohti Päijänteen helmeä Vapa-ajan kunnan yritysten palveluiden ja tuotteiden sähköinen markkinointi ja myynti yhdessä naapurikuntien toimijoiden kanssa Hallinnon- ja toiminnan organisointi Yhteistyöselvitykset Hanketoiminnan tulosseuranta

12 KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta VAALIT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 Talous Toimintatulot 7 038 6 500 6 Toimintamenot -6 228-5 344-15 Toimintakate 810 1 156-9 TS 2013 Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2012 Tehtävän tavoitteet Äänestysalueiden 1 1 1 määrä Äänioikeutetut 3 739 3 728 Äänestysprosentti - eduskuntav. 63 % - presidentinv. 72 %.- kunnallisv. 63 % - eu-vaalit 18,4 % Tavoitteet: (sanallisesti) Vuonna 2011 järjestetään eduskuntavaalit ja vuonna 2012 sekä presidentin vaalit että kunnallisvaalit lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yleisperustelut: Kunnallisvaalit järjestetään omana toimintana. Valtiollisissa vaaleissa on korvaus kunnalle n. 1,8-1,9 /äänioikeutettu, taksa vahvistetaan valtion budjetissa. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto KUNNANVALTUUSTO TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot -44 981-43 830-43 620-44 -44 Toimintakate -44 981-43 830-43 620-44 -44 Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.

13 Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tehtävän tavoitteet Kokousten määrä 7 6 6 6 6 Käsiteltyjen asioiden lkm 79 50 50 50 50 Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnan kehittäminen, vakaan talouden säilyttäminen sekä kunnan strateginen johtaminen. Yleisperustelut: Valtuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja valtuustokausi kestää 2009 2012. Kokousten lisäksi pidetään 3 4 pv talous- yms. asioiden seminaarityöskentelyyn. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot -9 125-10 676-9 910-10 -10 Toimintakate -9 125-10 676-9 910-10 -10 Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Näiden tulee toteuttaa kuntalain 9. luvussa määrätyt tehtävät. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tehtävän tavoitteet Tilintarkastajien tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset 13 12 12 12 12 7 6 6 6 6 Tavoitteet: (sanallisesti) Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Yleisperustelut: Tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tu-

14 lee olla valtuutettuja. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Tilintarkastusyhteisöksi on kuluvalle valtuustokaudelle valittu Kuntatarkastajien Oy Clavis. Tarkastuspäiviä ostetaan tarvittava määrä, yleensä 10 12 pv. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja henkilöstöjaosto TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot Toimintamenot -50 131-45 340-53 320-53 -53 Toimintakate -50 131-45 340-53 320-53 -53 Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa kunnan toiminta-ajatusta toteuttamalla ja vastaa kunnan hallintotehtävistä siten kuin siitä säädetään kuntalaissa ja erityislaeissa tai määrätään johtosäännössä. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tehtävän tavoitteet Khall kokoukset 25 25 25 25 25 Käsitellyt asiat 390 420 420 420 420 Henkilöstöjaoston 3 6 6 6 6 kokoukset Käsitellyt asiat 17 15 15 15 15 Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. Yleisperustelut: Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Henkilöstöjaostoon kuuluu 3 jäsentä. Henkilöstöjaoston tehtävänä on vastata kunnallisia luottamushenkilöitä koskevista sekä kunnalle työnantajana kuuluvista viranhaltijain ja työntekijäin henkilöstöasioista. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus YLEIS- JA HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut, muu yleishallinto, henkilöstöpalvelut, työllistäminen, muut palvelut TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot 100 455 96 000 159 950 103 103 Toimintamenot -1 038 929-1 232 972-1 247 390-1 141-1 136 Toimintakate -938 474-1 136 972-1 087 440-1 038-1 033

15 Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle ja huolehtia kunnan suunnitteluun, talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle sekä edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteet: (sanallisesti) Kehittää kunnan www-sivustoja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tuottaa mahdollisimman ajantasaista tietoa johdon ja muiden hallintokuntien toimimisen tueksi. Kehittää henkilöstötilinpäätöstä. Pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja ehkäisemään syrjäitymistä. Yleisperustelut: Hallintopalvelut Tulot 40 250 ja menot 683 720 tuottaa hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä atk-palvelut. Muu yleishallinto Tulot 500 ja menot 266 220. Yleishallintoon on varattu 13 000 selvittelyyn, jolla tarkastellaan kokonaisvaltaisesti opetustoimi sekä opetuksellisesti vaadittavat tilaratkaisut sekä henkilöstö- ja taloushallinto kaikkien kunnan toimintojen kannalta. Avustusluonteiset määrärahat 22 600 : Sysmän 4H-yhdistys 10 000. Sotainvalidit ja -veteraanit 4 500. Kiinteistöveron kompensointi yleishyödyllisille järjestöille 6 100. Avustus on tarkoitettu niille maamiesseuroille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, työväenyhdistykselle ym. jotka olivat ennen vapautettuja kiinteistöverosta mutta joutuvat nyt sitä maksamaan. Kertaluonteiset avustukset Kirjakyläyhdistyksen monipuolisemman toiminnan kehittämiseen 1 000 sekä Lahti-Vesivehmaan lentokenttäsäätiölle toimintaja investointiavustusta 1 000. Muut osuudet ja hankkeet: Osuus verotuskustannuksiin 101 500 - Verotuskustannukset, joista kuntien osuus 31 % jaetaan as. luvun mukaan Jäsenmaksut kuntien keskusjärjestöille 13 400 - Suomen kuntaliitto/toiminnan rahoitus Osuus maakunnan liitoille yhteensä 51 000 : Päijät-Hämeen liitto - Osuus käyttömenoihin 40 171 - Verkkotietokeskuksen asiakasmaksuosuus sekä osuus käyttöoikeudesta tilastokeskuksen väestötilastopalveluun 1 222 - Osuus Lahden yliopistokeskuksen toiminnan rahoittamiseen 2 182 - Paketti-hanke; Kuntien palvelurakenteiden kehittämishankkeen jatko 1,- /as sekä kehittämisprojektien erillisselvitykset 0,5 /as 6 559 Muut yhteistoimintaosuudet yhteensä 27 000 : Lahden kaupunki: - Seudullinen tietohallinto 5 060 - Seudullinen yhteistoimintasopimus -hankintatoimi 8 844 Lahden tietotekniikka: - Seudullisen hankintatoimen intra (hinta epävarma) 2 000 Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: - Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010-2013, 0,80 /as/v eli KOKO-ohjelma 3 600 euroa Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinto, työsuojelu, kunnanviraston keittiö yht. tulot 3 200 ja menot 71 910. Henki-

16 löstöpalveluihin on budjetoitu Varhe-maksut 37 000, jotka käytön suhteessa jaetaan myöhemmin omille kustannuspaikoilleen (lomitustoimintaan on oma varaus 73 000 euroa). Työllistäminen Tulot 116 000 ja menot 218 940. Tavoitteena alentaa kunnan työttömyyttä, keskeistä nuorten tukityöllistäminen. Varaus työnsuunnittelijan palkkaamiseen ohjaamaan passiivisella työmarkkinatuella olevien henkilöiden työllistymistä. Nuorten työpaja hankkeen rahoitushakemus on jätetty yhdessä Hartolan kanssa. Projektien tarkoituksena on ensisijaisesti katkaista työttömyysjakso, palauttaa säännöllinen elämän rytmi ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntalisä: Sysmän kunta maksaa 1.1.2010 alkaen toistaiseksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi kuntalisää ehdot täyttäville yhdistyksille, yrityksille ja seurakunnalle, tähän on varattu 15 000 euroa. Lisäksi ekstra-kuntalisää yhdistyksille toisen vuoden palkkatukeen oikeutetun henkilön työllistämisen tukemiseksi, määräraha 9 000. Työllistämishankkeiden netto-osuus yht. n. 50 600 : TYP - Kokonaisvaltainen yhteistyö: Hämeen TE-Keskus, Heinolan työvoimatoimisto, Itä-Hämeen seutukunta ja KELA:n Salpausselän vakuutuspiiri; pa. työttömät.tai siihen vaarassa joutua PTT-hanke - Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke "Oksa"-hanke -välityömarkkinat 1.6.2009-31.5,2012 Soten kautta (39 178 ) 13 060 Verkostosta voimaa -projekti 1.4.2008 36 kk ajaksi 31.3.2011 loppuosa 1 740 ja siihen jatkohanke 1.4.2011-31.12.2013 (36 210 ) 10 047 Koulutuskeskus Salpaus: - Heinolan seudun koulutussuunnittelu: 2 vuotta (1 178 ) 471 Nuori työ- kesätyöprojekti (nettokustannus, mukana Op, LC, yrittäjät) 17 050. Nuorten työpaja 2 vuotta alkaen heinäkuussa 2011, nettokustannus (15 310 ) 7 655.. Muut palvelut Oikeusturvapalvelut menot 6 600, velkaneuvonta (ostopalvelu Lahden kaupunki) ja löytöeläintoiminta (ostopalvelu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry). KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot 24 152 155 200 380 781 336 305 Toimintamenot -400 267-577 066-1 173 330-1100 -1 062 Toimintakate -376 114-421 866-792 549-764 -757 Tehtävän toiminta-ajatus: Edistetään Yksi Sysmä ohjelman avulla Sysmän säilyttämistä elinvoimaisena kuntana. Elinkeinotoimi toteuttaa kunnan strategiaa painopisteenä vapaa-ajan kunnan kehittäminen. Yrityksille annetaan neuvontaa ja ohjausta perustamisavun ja erilaisia investointi- ja toimintatukien hakemisessa. Myös toimitilaratkaisuihin sekä kehittämis- ja koulutusjärjestelyihin annetaan yrityksille ensineuvontaa. Kuntamarkkinointi ja matkailun edistäminen ovat osa elinkeinotointa. Maaseututoimi vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla.

17 KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Elinkeinotoimi TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot 6 648 138 600 364 181 319 289 Toimintamenot -153 474-319 017-903 167-838 -800 Toimintakate -146 826-180 417-538 986-519 -511 Yleisperustelut: Elinkeino- ja kuntamarkkinointipalvelut ostettiin aikaisemmin Sysmän Kehitys Oy:ltä. Vuoden 2009 aikana toiminta hajautettiin siten, että elinkeinotoiminta ja kuntamarkkinointi palautettiin kunnan omaksi toiminnaksi ja Sysmän Kehitys Oy jäi ainoastaan teollisuuskiinteistöjä hallinnoivaksi yhtiöksi. Yksi Sysmä -ohjelman avulla Sysmästä kehitetään valtakunnallisesti erottuva menestyvä pitäjä. Työtä tekevät kuusi eri yhteisöjen edustajista koostuvaa työryhmää: brändi, identiteetti, julkaisut, tiedotus, tulevaisuus ja loma-asukkaat. Ohjelman toteutumista valvoo ohjausryhmä. Elinkeinoluonteiset hankkeet: Lahden tiede- ja yrityspuisto: -Heinolan seutukunnan rakennemuutosohjelman mukainen hanke 1.9.2009-31.3.2011 (8 000 ) "Asumisen osaamisklusterin osaamisen ja innovaatioiden siirto" Hankkeelle tuli 5 kk jatkoaikaa eli 31.8.2011 asti, kuntaosuus ei muuttunut v. 2011 1 500. Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: -Heinolan seudun kumppanuushanke - ESR (sisältyy Lakesin hallinnoimaan Heinolan seutukunnan rakennemuutossuunnitelmaan) 2009-2011 v. 2011 1 590. -Heinola Resort hanke v. 2011-2012 (Heinola, Hartola, Sysmä, Sysmän osuus 12 500 ). Asumisen ja vapaa-ajan asumisen markkinointikanava. V. 2011 8 400. Koti-hanke - 1.2.2009-31.12.2011, v. 2011 2 800 Juotavan Hyvä Päijänne/Etelä-Päijänteen saaristoviikko TE-keskus, varaus 500. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittäminen 8.2.2010-31.12.2013 (592 000, kunnan osuus 21,42 % 126 827 ) V. 2011 206 364, kunnan osuus 44 204. Hoivaa ja hyvinvointia 1.1.2010-30.4.2011 (54 800, kunnan osuus 23,36 % 12 800 ) v. 2011 50 650, kunnan osuus 11 830. Hankkeelle on jatkoaika haussa, koska sitä ei ole saatu käynnistymään. Yhteen hiileen Kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät-Hämeessä hanke on Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien yhteishanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Sysmä toimii hankkeen hallinnoijana, ja jokaisella kunnalla on oma osionsa omassa talousarviossaan. Hankkeen kesto 1.11.2010-31.10.2013 (Koko hanke 809 183 ja Sysmän osuus 274 578, josta nettokustannukseksi jää 10 % eli 27 458 ). Koska hankkeen yhteiset kustannukset kiertävät hallinnoivan Sysmän budjetin kautta, on v. 2011 varattu menoja 153 011, josta kunnan osuudeksi jää 9 474.

18 KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Maaseututoimi TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot 17 504 16 600 16 600 17 17 Toimintamenot -246 793-258 049-270 163-262 -262 Toimintakate -229 289-241 449-253 563-245 -245 Tehtävän toiminta-ajatus: Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa kunnan alueella maataloushallintoon liittyvät EU- ja kansalliset maataloustukien jakoon liittyvät tehtävät, maatalousvahinkojen arviointi ja lausuntojen antaminen. Joukkoliikenteen järjestelyt. Maaseutuprojektien sekä kylätoiminnan yhteistyökumppanina toimiminen. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tehtävän tavoitteet Tukea hakeneet 196 191 186 180 179 maatilat EU/kansalliset tuet milj. yhteensä 6,4 6,5 6,5 6,5 6,5 Osallistuminen eri 4 4 4 4 4 hankkeisiin Kutsutaksireitit 8 8 8 8 8 Tavoitteet: (sanallisesti) Tuottaa kuntatason maataloushallinnon palvelut laadukkaasti ja ajallaan. Ostopalvelusopimus Heinolan kaupungin maataloushallintopalveluiden hoitamisesta (96 tilaa). Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin niin, että voidaan vahvistaa uusien yritysten oma-aloitteisuutta ja yritysten kehittymistä. Kutsutaksiliikenteellä turvataan myös haja-asutusalueella liikkumispalvelujen saatavuus Osallistutaan Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toimintaan ja varmistetaan riittävä kuntakeskusten välinen joukkoliikenne. Kylien kehittämishankkeita ohjataan Leader- rahoituksen piiriin jolloin kunnan osuus on n. 20 % kustannuksista. Yleisperustelut: Projekti/hanketoiminta: Päijänne LEADER 25.000, varaus 9 426. Joukkoliikenteen kustannusten jakaantuminen: Linja-autoliikenne(koulu/avoin) 115.000, kutsutaksit 21.000, seutulippu 15.000, joukkoliikennelautakunnan kuntaosuus 3.900. Muut maaseutupalvelut: Sunnuntailehtien jakaminen (kunnan osuus 50 %) 12.500, kylätoimintaan 700. Maataloushallinto tulee muuttumaan viimeistään 1.1.2013 alkaen niin että Päijät-Hämeen alueella on 1 maataloushallintoa hoitava kokonaisuus.

19 KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus LOMITUSPALVELUT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Talous Toimintatulot 6 654 313 7 489 056 7 192 022 7 160 7 077 Toimintamenot -6 518 839-7 532 776-7 231 882-7 198-7 105 Toimintakate 135 474-43 720-39 860-38 -28 Tehtävän toiminta-ajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet Sysmän paikallisyksikön maatalousyrittäjille osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön voimin. Tavoitteet: (numeraalisesti) TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Tehtävän tavoitteet Lomituspäivät yhteensä 34 766 32000 32000 32000 32000 Vuosilomapv/yrittäjä 2008-2009 max. 25 2010-2012 max 26 24,8 25,5 25,5 25,5 25,5 Tuettu maksullinen lomittaja-apu keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2009 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2010 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2011 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2012 tason Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin - lomittajien ammattitaito ast.5-1 3,8 3 4 4 4 - hallinnon asiakaspalvelu ast. 5-1 3,9 3 4 4 4 Yhteistyö ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen - yhteistoiminta-ryhmän kokoukset - hallinnon alueelliset työnohjausrenkaan kokoukset 2 2 2 2 2 2 2 2 Taloudellisuustavoite - lomituspäivän hinnan nousu hallittu palkkojen

20 harmonisoinnista huolimatta, /pv brutto/netto 177,68 200 200 200 200 Tavoitteet: (sanallisesti) Tuloskortti (jäljempänä) kertoo tavoitteet ja mittarit neljästä eri näkökulmasta. Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) asettaa valtakunnallisen tuloskortin lomituspalvelujen paikallisyksiköille vuosittain ja seuraa toteutumista. Yleisperustelut: Sysmän kunta hallinnoi maatalousyrittäjien lomituspalveluja v. 2011 oman kuntansa alueen lisäksi Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Joutsan, Kuhmoisten, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan ja Toivakan kunnan sekä Heinolan kaupungin alueella. Alueella on arviolta 660 vuosilomaan oikeutettua 450 karjatilalla. Joitakin hevostiloja saattaa tulla uusiksi asiakkaiksi, sillä suunnitellun lakimuutoksen myötä vuosilomaoikeuden saisi nykyistä (min. 12 hevosta) vähemmällä hevosten lukumäärällä (ehdotus min. 8). Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on noin 110. Lisäksi on määräaikaisia lomittajia, tuntipalkkaisia yrittäjien itsensä esittämiä lomittajia ja ostopalveluyrittäjiä sekä oppisopimusoppilaita. Hallinnossa toimii kuusi päätoimista henkilöä. Melan hallintoraha-arvio vuodelle 2011 on 11,18 e/pv. Laskentaperusteena on vuonna 2009 lomitetut päivät, joita oli 34 766 pv. Mela maksaa lomitustoiminnan arvonlisäveron osuuden, joka ei ole talousarviomeno. Vuonna 2011 lomituspalveluissa on käynnissä kaksi hanketta. Yhtäköyttä hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto 80 % ja Sysmän kunta 20 %. Rahoituksen on myöntänyt Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa on kolmen paikallisyksikön alueen toimintaryhmän välinen Leader-verkostohanke. Rahoituksesta 95 % tulee toimintaryhmiltä ja 5 % yksityisiltä lomituspalvelujen sidosryhmiltä. Kummassakin hankkeessa on päätoiminen hankevetäjä. Lomituspalvelulakiin on tulossa uutena tilakohtaisten palvelusuunnitelmien laatiminen kolmen vuoden välein yhteistyössä lomaoikeutetun yrittäjän kanssa. Palvelusuunnitelmien laadinnassa hyödynnetään Yhtäköyttä hanketta. Lisäksi laki tullee edellyttämään lomittajan tilakohtaisen perehdytyksen suunnittelun. Molemmat suunnitelmat palautetaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Hyvinvointiyksikköön 31.1.2011 mennessä hyväksyttäviksi.

21 Tavoite 2011 TULOSKORTTI 2011, LOMITUSPALVELUT Palvelujen järjestäminen asiakkaille: Vuosiloma ja sijaisapulomitus Tuettu maksullinen lomittaja-apu 1. Vaikuttavuus Mittarit ja tavoitearvot Vuosilomaa järjestetään vähintään 25,5 päivää/asiakas Sijaisapupyynnöistä on toteutettu vähintään 90 % Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2010. Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen: Palvelusuunnitelmat tehdään LOMAL 8a mukaan Sähköisten palvelujen hyödyntäminen: Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttö Palvelusuunnitelmien toteuttamiselle vuoden 2013 loppuun mennessä tehty suunnitelma on palautettu Melaan 31.1.2011 mennessä. Vuodelle 2011 suunnitellut tilakäynnit on tehty. Vähintään 25 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä. Vähintään 30 % lomittajista käyttää Vähintään 20 % lomittajista on käyttäjänä Tavoite 2011 Asiakaspalautekyselyn tulokset: 2. Asiakkuus Maatalouslomittajia koskeva kysymys o Minkä yleisarvosanan annatte tilallanne lomitustöitä tehneiden maatalouslomittajien ammattitaidosta? Lomitushallintoa koskeva kysymys o Minkä yleisarvosanan annatte lomitushallinnon asiakaspalvelusta? Mittarit ja tavoitearvot Arviointi asteikolla 5-1 Ammattitaito vuosilomalomituksessa: tavoite vähintään 4 Ammattitaito sijaisapulomituksessa: tavoite vähintään 4 Asiakaspalvelu: tavoite vähintään 4 Tavoitettavuus: tavoite vähintään 4 Tiedonsaannin riittävyys: tavoite vähintään 4

22 Tavoite 2011 3. Henkilöstö Mittarit ja tavoitearvot Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan ja pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista Lomittajien tilakohtaisesta perehdyttämisestä huolehditaan LOMAL 16 a mukaan. Perehdytyssuunnitelma tehdään 2013 vuoden loppuun asti. Lisätään lomittajien vaikutusmahdollisuutta omissa työjärjestelyissään Vuoden 2011 maatalouslomittajakilpailu Sairauspoissaolo-% on alle vuoden 2010 tason Perehdytyssuunnitelma palautettu Melaan 31.1.2011 mennessä Asia käsitellään työkokouksissa 80 % vakinaisista lomittajista osallistuu tammikuussa 2011 Tavoite 2011 4. Talous ja tehokkuus Mittarit ja tavoitearvot Paikallisyksiköiden lomituspalvelujen järjestämisen yhdenmukaistaminen Paikallishallinnon käytäntöjen yhdenmukaistaminen Alueellisissa työnohjausrenkaan kokoontumisissa jaetaan tietoa hyviksi koetuista käytännöistä. Lomitusten järjestäminen on suunnitelmallista Paikallisyksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10% Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannusta poikkeaa enintään +10% valtakunnallisesta keskiarvosta Työnohjausrenkaan kokous vähintään kerran vuodessa Työnohjausrenkaiden pöytäkirjat tallennetaan Laariin Lomitusten suunnittelu on ajan tasalla Lomitusnetissä

23 SIVISTYSTOIMI SYSMÄ (visio 2013: hyvät ja laadukkaat sivistyspalvelut) SYSMÄN KUNTA Hallintokuntataso Raija Hörkkö Sivistystoimi (KRM) KRM = kriittiset menestysideat Toimivat oppimisympäristöt Sosiaaliset resurssit Fyysiset resurssit Monimuotoinen kulttuuritarjonta ASIAKASNÄKÖKULMA Toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta Opetusryhmän keskikoko Oppilastyytyväisyys Oppilaan siirtyminen seuraavalle asteelle Keskeyttäminen lukiossa Asiakaspalaute kirjasto- ja tietopalveluista TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA pk, lu : / oppilas maaseutumaisten PH-kuntien keskitasoa / asukas Kuljetuskustann. /oppilas Aterian hinta /ateria Optimaalinen resurssien käyttö TOIMINNALLINEN NÄKÖKULMA Pätevien viranhaltijoiden/työntekijöiden määrä -% Optimaalinen resurssien käyttö KEHITYSNÄKÖKULMA Nuorille suunnattu kulttuuritarjonta Nuorten osallistuminen ja osallistaminen Osaamisen kehittämissuunnitelmat Organisaation henkilöstötilinpäätös Tavoite 2011 Nykytila Toimenpiteet Laadukas opetus Oppilastyytyväisyys kasvaa Nykytason säilyttäminen Asiakastyytyväisyys kasvaa Opetussuunnitelmat käytössä Opetusryhmän keskikoko 20 Huoltajille on tehty nettikysely Peruskoulusta 2. asteelle -100% oppilaista 2. asteelta korkea-asteelle Asiakkaat ovat tyytyväisiä Opetus opetussuunnitelmien mukaista Opetuksen arviointi, seuranta ja ohjaus Huoltajille tehdyn nettikyselyn tulosten hyödyntäminen Opiskelun tukeminen Jatkuva asiakaskysely Oikein mitoitettu raami ja siinä pysyminen - kustannustietoista toimintaa Toimivien sivistyspalvelujen turvaaminen Sivistystoimen kustannukset saadaan valtakunnallista tilastoista Kuljetuskustann. 1 330 / kuljetusopp. Aterian hinta 3,44 /ateria Toimivat sivistyspalvelut Talousarvion huolellinen valmistelu kaikilla tasoilla Talousarvion seuranta Päteviä viranhaltijoita/työntekijöitä lähes 100 % Viranhaltijoiden/työntekijöi-den vahvuusalueiden hyödyntäminen Päteviä vakinaisissa työsuhteissa 99 % Yhteistyö käynnistynyt ja laajentunut Suunnitelmallinen yhteistyö ja sen seuranta Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen sekä srk:n yhteistyö ja sen kehittäminen nuorille suunnatussa toiminnassa Olavin toimintakeskuksen puitteissa. Nuoret sekä kulttuurin tekijöinä että kokijoina Yhteistyö Villa Sarkian kanssa Henkilökohtainen täydennyskoulutussuunnitelma Kartoitettu Täydennyskoulutusta on tarjolla Henkilöstötilinpäätös laadittu vuodelta 2009 Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen Henkilökohtainen osaamissuunnitelma osaksi kehityskeskusteluja