Väliraportti 19.12 kuntajakoselvityksessä Kuuma-kunnat: Kuntien talous HT Eero Laesterä Perlacon Oy 1
Sisällys Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos... 4 Talouden nykytilan tarkastelu... 5 Peruskunnan tase... 5 Erityiset tase-erät... 5 Taseen omaisuus... 7 Taseen riskit... 8 Konsernitase...10 Erityiset konsernitaseen erät...10 Konsernitaseen riskit...13 Tuloslaskelma...14 Tulojen ja menojen epätasapaino...14 Rahoitus...17 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine...20 Painelaskennan periaatteet...20 Johtopäätökset (myös koottuun väliraporttiin)...27 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu)...27 Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät...29 Kuvat ja taulukot: Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040... 5 Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003-2012... 6 Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003-2012... 9 Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005-2012...11 Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa...12 Kuva 6: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa....25 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002-2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002-2030... 4 Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea)... 6 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003-2012... 7 Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä... 8 Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna...10 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin...12 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina...13 2
Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien muutos 1998-2012...14 Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen muutos pitkällä aikajaksolla (1998-2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006-2012) tarkasteltuna...15 Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006-2012...15 Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella...16 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys...16 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina...18 Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista...18 Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 301...19 Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014-2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista....21 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat...21 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina....21 Taulukko 18: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina...22 Taulukko 19: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta....23 Taulukko 20: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua....23 Taulukko 21: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan 2014-2016 noin 190 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä....23 Taulukko 22: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät....24 Taulukko 23: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla...24 Taulukko 24: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla....25 Taulukko 25: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat toimintojaan ja itse ja myöhemmin uutena kaupunkina....26 3
Kuuma-kunnat: Kuntien talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Kuuma-kuntien asukasluku on ollut kasvussa ja Tilastokeskuksen maltillisen väestöennusteenkin perusteella kasvaa edelleen. Viimeisten vuosien aikana Pornaisten asukasluku on kasvanut kuntajoukossa eniten, jopa yli 2% vuodessa. Hyvin lähellä Pornaista ovat olleet Mäntsälä ja Nurmijärvi. Näiden kaikkien asukasluvun kasvu on ollut yli 1,5%:n vuodessa, mitä pidetään vielä normaalein keinoin hallittavissa olevana kasvuna näin ollen kasvu on ollut suuri ja vaikeasti hallittavissa. Kaikilla muillakin kunnilla kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin maassa yleensä, jopa Sipoossa, missä kasvu on jopa väkivaltaisesti leikkautunut maanluovutuksen vuoksi. Kaikkien kuntien väestö on mediaani-iältään nuorempaa kuin muualla maassa. Väestön kasvu tulee jatkumaan Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja ikääntyminenkin jatkuu, mutta ikääntyminen ei tavoita muuta Suomea. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Sipoossa ja Mäntsälässä, mutta hitaimman väestönkasvun Hyvinkäälläkin kasvu on yli puoli prosenttiyksikköä vuodessa, mikä on sekin erittäin hyvä määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan minkään tarkasteltavan kunnan väestönkasvu ei tule ylittämään 1,5 prosenttiyksikköä vuodessa. 2002 2011 2020 2030 Muutos Muutos/v. 2002 2011 2020 2030 Järvenpää 36 602 38 966 41 317 43 928 20,0 % 0,7 % Järvenpää 36 39 41 43 Hyvinkää 42 997 45 527 47 655 50 053 16,4 % 0,6 % Hyvinkää 39 42 43 45 Kerava 30 709 34 549 38 022 41 171 34,1 % 1,2 % Kerava 38 39 40 42 Mäntsälä 17 203 20 131 22 624 24 924 44,9 % 1,6 % Mäntsälä 38 39 41 43 Nurmijärvi 34 791 40 349 44 177 47 736 37,2 % 1,3 % Nurmijärvi 36 38 40 42 Pornainen 4 339 5 122 5 615 6 101 40,6 % 1,5 % Pornainen 35 37 40 43 Sipoo 18 177 18 526 21 009 23 429 28,9 % 1,0 % Sipoo 38 41 42 43 Tuusula 33 377 37 667 41 530 45 237 35,5 % 1,3 % Tuusula 37 39 41 42 Taulukko 1 : Kuntien asukasluku 2002-2030, asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys 2002-2030 Kuntien mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että alueella ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana hinnan kasvuna. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli 1500 hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi, monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. 4
Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä 1980-2040 Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käyttivät Tuusula ja Järvenpää (yli 17.000 eur(v/yli 75- vuotias) ja vähiten Hyvinkää (12.500 eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina keskimäärin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Järvenpäässä, pienin Sipoossa. Myös muiden Tuusulanjärveen rajautuvien kuntien ikääntymisen kustannuspaine on suuri, samoin Nurmijärven. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Talouden nykytilan tarkastelu Peruskunnan tase Erityiset tase-erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella esimerkiksi nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainan määrä eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajan, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. 5
Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero: eur/asukas tarkastelussa esimerkiksi Järvenpää ja Kerava näyttäisivät velkaantuneen, mutta kun tarkastellaan takaisinmaksukykyä, huomataan nettovelan pysyneen samana, jopa laskeneen (Kerava). Samantapainen tilanne on myös Nurmijärvellä ja Sipoossa. Näinkin selvät erot eri mittauksissa voivat johtua nimenomaan tällä alueella siksi, että kuntiin muuttaa paljon hyvätuloisia lapsiperheitä. Nettolainakanta eur/as Nettolainakanta %:ia 2003 2012 MuutosSij. 2003 2012 Muutos Sij.2012 Hyvinkää 467 1 908 1 441 6 Hyvinkää 3,4 10,9 7,5 5 Järvenpää 781 1 012 230 2 Järvenpää 5,4 5,4 0,0 2 Kerava 1 195 1 311 116 3 Kerava 8,0 6,9-1,1 3 Mäntsälä 1 054 2 600 1 546 7 Mäntsälä 9,5 17,4 7,8 8 Nurmijärvi 922 1 529 606 4 Nurmijärvi 6,8 8,2 1,4 4 Pornainen 994 1 844 850 5 Pornainen 9,3 12,1 2,9 6 Sipoo 1 871 2 612 741 8 Sipoo 13,2 13,6 0,4 7 Tuusula -115 858 974 1 Tuusula -0,8 4,4 5,2 1 Uusi kunta 780 1 560 780 Uusi kunta 5,6 8,5 2,9 Koko maa -508 304 812 Koko maa 4,1 12,0 7,9 Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut Mäntsälä ja vähävelkaisin Tuusula. Kerava ja Järvenpää ovat myös olleet vähävelkaisia. Velkaantumiskehitys on ollut parasta Keravalla, joka on jopa maksanut nettovelkaa pois. Myös Pornainen on tarkastelukauden lopulla maksanut nettovelkaansa pois, mutta alkanut uudelleen velkaantua. Mäntsälä on velkaantunut kuntajoukossa nopeimmin. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2003-2012 6
Uusi kunta olisi maan keskiarvoon nähden huomattavasti vähävelkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet kaikki muut paitsi Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 200 miljoonaa euroa) on kuitenkin ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, mitä on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen keskikorko oli korkein Hyvinkäällä (2,4%) ja matalin Tuusulassa (0,4%). Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Esimerkiksi Hyvinkäällä korko noustessaankaan ei nousse nykytasosta hallitsemattomasti. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta, mikä on hyvin todennäköistä, kun Kuntarahoituskin joutuu pian kohdelluksi kuten oikeat pankit ja siihen kohdistetaan pankkien tapaan vakavaraisuusvaatimuksia. Pelkästään tämä tullee näkymään korkotasossa. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla 2003 2012 kasvanut. Suurin käyttöomaisuus absoluuttisesti on ollut Hyvinkäällä ja Keravalla. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (6.639 eur/as; koko maassa 5.877 eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Sipoon käyttöomaisuus olisi ollut suurin (8.627 eur/as) ja se olisi myös kasvanut nopeimmin. Toiseksi suurin olisi ollut Keravan käyttöomaisuus, mikä olisi myös kasvanut toiseksi nopeimmin. Pienin käyttöomaisuus oli Pornaisissa, hieman alle 5.000 eur/as. Pornainen on sopeuttanut palvelurakennettaan ja omaisuuttaan ja kasvanut silloin, kun on ollut pakko. Käyttöomaisuuden arvoa voi kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuus eriä. Nettolaina 1000 eur 2003 2012 Erotus 2012-2003 Taulukko 3 : Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos 2003-2012 Käyttöo maisuus 1000 eur 2003 Erotus 2012-2012 2003 Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös 7 Käyttöom ai suuden muutos - nettolainan muutos Hyvinkää 20 151 86 986 66 835 Hyvinkää 207 042 295 343 88 301 21 466 Järvenpää 29 000 40 106 11 106 Järvenpää 166 080 235 191 69 111 58 005 Kerava 37 246 45 222 7 976 Kerava 206 332 284 172 77 840 69 864 Mäntsälä 18 415 53 236 34 821 Mäntsälä 82 476 140 643 58 167 23 346 Nurmijärvi 33 133 62 243 29 110 Nurmijärvi 150 353 233 484 83 131 54 021 Pornainen 4 406 9 473 5 067 Pornainen 15 100 25 267 10 167 5 100 Sipoo 34 422 48 952 14 530 Sipoo 86 975 161 669 74 694 60 164 Tuusula -3 919 32 553 36 472 Tuusula 166 821 235 701 68 880 32 408 Uusi kuinta 172 854 378 771 205 917 Uusi kunta1 081 179 1 611 470 530 291 324 374
suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa on hyvin suuria metsäpintaaloja (1800 ha ja 900 ha). Myös Sipoon metsäomistus oli lähes 900 ha. Tuusulassa on peltopinta-alaakin noin 350 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. Taulukko 4 : Eräitä kuntien omaisuuseriä Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa, mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin, mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Sipoon, Hyvinkään ja Keravan eikonsernisijoitukset ovat muita suuremmat. Sipoon ei-konsernisijoitukset vastaavat yli 8:aa veroprosenttiyksikköä, Hyvinkäällä ja Keravallakin yli viittä. Pornaisissa, Tuusulassa ja Järvenpäässä on pienet ei-konsernisijoitukset. Pornaisten ei-konsernisijoitukset ovat vain alle yhtä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Kuntien antolainasaamiset ylipäätään ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Nämä pienet antolainasaamiset on annettu ei-konserniyhtiöille, mutta talousjohtajien näkemyksen mukaan nämä ovat melko riskittömiä tai kuntien kesken riski on samansuuruinen. Kuntien takaukset olivat vuonna 2012 suurimmillaan Keravalla ja Mäntsälässä (yli 14 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Nurmijärvellä (1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Suurimmat eikonsernille annetut takaukset olivat Pornaisissa (6,6 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä myönnetty 8
vesiosuuskunnille). Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Myös vesiosuuskunnille myönnetyt Mäntsälän takaukset (noin 30 % prosenttia) voivat sisältää riskiä. Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0-10 000 Taseen ali/ylijäämä 1000 eur 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa 2003-2012 Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavilla kunnilla ei ole taseen alijäämiä tilinpäätöksissä 2012, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Käytännössä kaikkien kuntien taseissa olevat ylijäämät ovat kasvaneet vuoteen 2011 tultaessa ja tästäkin eteenpäin vielä usealla kunnalla. 9
Alijääm ä/ylijääm ä %:ia Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Keravalla. Keravan ylijäämä on kasvanutkin tarkastelujakson aikana eniten. Tarkastelujakson aikana kaikkien kuntien ylijäämät ovat kasvaneet, mutta vähiten kasvua on ollut Hyvinkäällä ja Tuusulassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoinvestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Ylijäämän eläminen omaa elämäänsä irti taseen realiteeteista on osoitettavissa myös Mäntsälän tulevilla tapahtumilla: konsernijärjestelyiden seurauksena peruskunnan taseen ylijäämä kasvaa moninkertaiseksi, vaikka tämä todellisuudessa perustuu konsernin velkaantumiseen. Konsernitase 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Sij. Hyvinkää 3,2 2,5 2,1 1,8 2,2 4,0 3,3 4,3 4,6 3,9 0,7 7 7 Järvenpää 3,3 4,6 4,6 4,7 4,8 4,4 5,5 7,2 8,1 7,4 4,1 3 3 Kerava 6,6 6,7 6,8 7,5 7,8 8,4 8,9 11,3 13,1 13,4 6,8 1 1 Mäntsälä 1,3 2,5 1,5 0,7 1,0 1,9 2,7 5,1 6,3 6,4 5,0 6 2 Nurm ijärvi 3,4 3,2 2,3 3,3 4,1 6,0 5,8 6,7 7,6 7,4 4,0 2 4 Pornainen 3,7 4,5 3,1 2,6 3,7 4,0 5,4 6,8 8,1 7,3 3,6 4 5 Sipoo -0,1 0,5 2,5 2,7 2,8 2,5 3,4 4,1 3,4 3,5 3,5 8 6 Tuusula 6,0 6,8 6,7 6,8 7,1 7,0 6,5 7,1 7,1 6,4 0,4 5 8 Uusi kunta 3,8 4,2 4,0 4,2 4,6 5,3 5,5 6,8 7,5 7,1 3,3 Sij./ M Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat, rahoitusvarallisuus ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Keravalla (15,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienin Sipoossa (2,2 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Järvenpään ja Hyvinkään konsernin oma lainakanta on noin kymmentä veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Eniten konsernin oma laina on kasvanut Mäntsälässä, Hyvinkään konsernin oma lainakanta on alentunut lähes neljää veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. 10
20,0 Vain konsernin lainakanta %:ia 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna 2005-2012 Pelkkä konsernin rahoitusvarallisuus on kauttaaltaan melko pieni. Kun kunnan rahoitusvarallisuus vähennetään konsernin koko rahoitusvarallisuudesta, suurin rahoitusvarallisuus on Nurmijärvellä. Tämä vastaa kuitenkin vain puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Toiseksi suurin, Sipoon rahoitusvarallisuus, edustaa 0,3 veroprosenttiyksikön tuottoa. Pornaisten konsernirahoitusvarallisuus on pienin. Konsernin rahoitusvarallisuudella ei ole kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa merkitystä. Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin Keravalla, toiseksi suurin Hyvinkäällä. Euromääräisesti pienin konsernitase on Pornaisissa. 11
Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus 2003-2012 1000 euroa Konsernitasetta arvioidaan tarkemmin, kun sähköyhtiöiden arvostukset saadaan tehtyä eri selvityksellä. Tilastokeskus ei kerää kuntakohtaisesti kun konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet erittäin yhteen. Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Koko maa Konsernitaseen loppusumma 1000 eur 2 312 894 2 748 701 4 506 863 3 334 182 2 588 791 2 405 770 15 395 894 Konsernitase eur/as 10 406 12 642 17 548 16 240 14 364 16 425 25 491 9 361 Oma pääoma 1000 eur 1 086 125 1 397 511 2 324 283 829 099 894 223 1 362 157 8 867 701 Oma pääoma eur/as 4 887 6 428 9 050 4 038 4 962 9 300 14 682 3 718 Vieras pääoma 1000 eur 788 871 877 771 1 528 929 1 844 572 1 184 293 568 162 4 176 558 Lainakanta eur/as 3 549 4 037 5 953 8 984 6 571 3 879 6 915 3 785 Kaupungin oma lainakanta eur/as 1 630 1 675 748 4 642 2 351 1 938 2 001 2 134 Rahoitusomaisuus 1000 eur 240 535 289 135 1 032 071 480 790 320 764 377 930 1 399 900 Rahoitusomaisuus eur/as 1 082 1 330 4 019 2 342 1 780 2 580 2 318 1 535 Rahoitusomaisuus eur/as kunta 555 856 3 100 901 1 206 1 954 1 727 969 Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kahdeksan kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uusi kunta olisi selvästi konsernivelattomin, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Vertailukaupungeista ainoastaan Vantaan oma pääoma asukasta olisi pienempi kuin uuden kunnan. Konsernitase eur/as olisi pienin uudessa kunnassa. 12
Konsernitaseen riskit Konsernin riskit arvioitiin vähäisiksi tai samalle tasolle kuin peruskunnissa. Yhteenveto taseesta Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Keravalla, heikoin Pornaisissa ja Mäntsälässä. Tuusulan ja Nurmijärven taseet ovat melko lähellä Keravaa. 13
Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen 2012 - reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4% vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli 7 prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit 4 592 5 044 5 496 5 948 6 174 6 401 6 627 6 853 7 079 7 305 7 531 7 757 8 210 8 662 9 114 Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien muutos 1998-2012 Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen tästä poikkeuksena Pornainen, jonka verotettava tulo on kasvanut tarkastelukauden lopulla nopeammin kuin toimintakate. Toimintakatteet ovat kuitenkin heikentyneet nimellisesti keskiarvoista laskettuna noin 6 % vuodessa verotettavat tulot selvästi alle 5% vuodessa. Kasvukuntina toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja kuntaliitoksen avulla. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Hyvinkää 3,3 % 2,6 % Järvenpää 3,9 % 3,0 % Kerava 4,4 % 4,1 % Mäntsälä 4,5 % 3,6 % Nurmijärvi 4,7 % 3,8 % Pornainen 4,7 % 3,1 % Sipoo 4,1 % 2,8 % Tuusula 4,7 % 3,5 % Koko maa 2,83 % 2,63 % Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Hyvinkää 2,0 % 1,2 % Järvenpää 2,1 % 1,4 % Kerava 2,2 % 1,8 % Mäntsälä 3,7 % 3,1 % Nurmijärvi 3,5 % 2,4 % Pornainen 4,0 % 3,2 % Sipoo 2,8 % 0,5 % Tuusula 3,6 % 2,3 % Koko maa 0,99 % 0,45 % 14 Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Hyvinkää 2,6 % 0,1 % Järvenpää 3,7 % 4,2 % Kerava 5,1 % 7,7 % Mäntsälä 4,9 % 3,7 % Nurmijärvi 7,2 % 1,9 % Pornainen 3,5 % 1,2 % Sipoo 6,0 % 2,0 % Tuusula 5,1 % 2,7 % Koko maa 4,74 % 4,10 %
Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen muutos pitkällä aikajaksolla (1998-2012) ja lyhyemmällä aikajaksolla (2006-2012) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo-meno ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna selvästi edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Kolmenkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kuusi Kuuma-kuntaa. Kaikki kahdeksan kuntaa ovat sadan edullisimman kunnan joukossa, Sipoossa nettomenoa nostanee kaksikielisyys, Hyvinkäällä ikärakenne. Pornaisten palvelurakenne on 7:nneksi edullisin, Kerava on sijaluvulla 15. Hyvinkää on sijaluvulla 58 ja Sipoo sijaluvulla 87. Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen nettomenot eur/as 2006-2012 Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna 2012 - vain Pornaisten ja Sipoo yleishallinto oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Vain Hyvinkään tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Kunnat ovat kasvukuntia, joissa on paljon kouluikäisiä lapsia. Lisäksi kunnat ovat tarjonneet runsaat ja monipuoliset vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut. Sivistyspalveluiden menot olivat kin yleensä kalliimpia kuin maassa keskimäärin. Vain Hyvinkää muodostaa tässä poikkeuksen. - Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Terveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Myös terveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhteensä, perusturva, oli tarkasteltavissa kunnissa edullisemmin järjestetty kuin maassa keskimäärin. - Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. - Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin. 15
- Kun jaetaan perusterveydenhuollon menot erikoissairaanhoidon menoilla havaitaan, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa perusterveydenhuollon suhde erikoissairaanhoitoon painottui perusterveydenhuoltoon toisin kuin maassa keskimäärin. Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen kustannukset ovat kasvaneet asukasta kohden laskettuna erittäin paljon. Nurmijärvellä vähiten, viidenneksen, Sipoon eniten, noin kolmanneksen. Sipoon suurta kasvua selittänee se, että Helsingin hyväksi tehdyn osaliitoksen mukana siirtyi paljon asukkaita (jakaja pieneni), mutta menot jäivät pääasiassa Sipoolle. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Pornainen, Kerava ja Mäntsälä ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Nurmijärven riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Henkilöstöm enot Ostopalvelut Hm enot/ostop Sij. Hyvinkää 121 547 104 223 1,17 2 Järvenpää 97 892 88 407 1,11 4 Kerava 75 531 78 423 0,96 6 Mäntsälä 51 434 53 666 0,96 7 Nurmijärvi 102 006 78 248 1,30 1 Pornainen 6 869 16 307 0,42 8 Sipoo 48 509 44 998 1,08 5 Tuusula 96 398 82 870 1,16 3 Kuntien veroprosentit olivat maltilliset. Keravan veroprosentti oli koko maan tasolla pienimmän kymmenen joukossa. Yhdelläkään kunnalla veroprosentin perusteella kuntaa ei voi tuomita kriisikuntien joukkoon 16
kuuluvaksi. Veroprosentit ovat kasvaneet kuitenkin varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Tuusulassa, Keravalla ja Hyvinkäällä. Kuntien veroprosenteissa on vielä sopeutusvaraa, jos otetaan huomioon koko maan kunnat. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotettava tulo on paljon maan keskiarvoa suurempi, suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Tuusulassa ja Sipoossa, tässä kuntajoukossa pienin Mäntsälässä ja Pornaisissa. Paras veroprosentin teho oli Tuusulassa, Keravalla ja Sipoossa; heikoin Mäntsälässä ja Pornaisissa. Kaikkien kuntien veroprosentin teho on parempi kuin koko maassa keskimäärin. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Mäntsälä, Pornainen ja Hyvinkää; pienin riski on Keravalla, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Mäntsälässä valtionosuus edustaa lähes yhdeksän veroprosenttiyksikön tuottoa, Keravalla alle kolmen. Kunnista vain Mäntsälä ja Pornainen saavat verotulon tasausta, muut maksavat. Maksettava verotulon tasaus on yli 56 miljoonaa euroa, mikä vastaisi uudessa kunnassa noin yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, joten lopullinen valtionosuuden muutos saadaan tietää myöhemmin. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys korkeimpiin mahdollisiin kiinteistöveroprosentteihin ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Tuusulassa maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Hyvinkään yhteisövero edusti vuonna 2012 jopa 1,4 veroprosenttiyksikön tuottoa, myös Kerava ja Sipoo keräsivät yhteisöverolla lähes veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Pornaisissa. Sipoossa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli kahden veroprosenttiyksikön tuottoa. Myös Hyvinkäällä tonttikauppa oli hyvin toimintaa rahoittava elementti, jopa 1,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Vaikka kaikkien kuntien tonttikauppa oli merkittävä rahoittaja, niin Pornaisten tonttikaupan merkitys kasvukunnaksi oli pieni ja vastasi noin puolen veroprosenttiyksikön tuottoa. Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi 17
olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Sipoo on investoinut asukasta kohden eniten, Järvenpää vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen, niin todennäköisesti Järvenpäässäkin. Myös Tuusulan investointien taso on lähempänä maan keskimääräistä tasoa kuin kasvukunnan tasoa. Toimintakate Veroprosentti Efektiivi nen Veroa lisää Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Valtiono suus Kiinteistöverot Yhteisöverot Tonttikauppva Verotetta- tulo Investoinnit NINV per poistot eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia eur/as Suhde eur/as Muutos Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula; heikoimmat Mäntsälässä ja Pornaisissa. Ikääntyminen Bruttoinvestoinnit Talousvaikutus Hyvinkää -4 709-989 19,25 1,25 77 % 0,74 1,40 6,31 1,33 17 494 1,21 585 4 0,29 Järvenpää -4 435-1 082 19,00 0,75 79 % 0,32 0,52 3,49 0,63 18 851 1,78 446 5 0,42 Kerava -4 313-1 027 18,75 1,25 79 % 0,33 0,96 2,83 0,87 19 101 1,69 591 4 0,39 Mäntsälä -4 397-1 007 19,75 1,00 72 % 0,67 0,63 8,61 0,58 14 967 2,51 549 6 0,34 Nurmijärvi -4 290-863 19,00 0,75 78 % 0,75 0,68 3,80 0,76 18 660 1,55 559 6 0,42 Pornainen -4 223-1 066 19,50 0,75 73 % 0,45 0,32 7,83 0,47 15 229 2,34 562 8 0,33 Sipoo -4 966-1 437 19,25 0,50 79 % 0,47 0,97 5,12 2,17 19 184 1,75 815 4 0,26 Tuusula -4 459-1 162 19,25 1,50 80 % 0,92 0,82 3,16 0,99 19 626 1,53 510 5 0,41 Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Keravalla ja Tuusulassa, heikoimmat Pornaisissa ja Mäntsälässä. Yhteenveto täydentyy, kun kuntakohtaiset painelaskennat saadaan viimeisteltyä valtionosuusuudistuksen selvittyä. Yhdenkään kunnan talous ei kuitenkaan ole sillä tasolla, että sen kanssa olisi riskiä kuntaliitokseen ryhtymisessä: heikoimmankin kunnan talous on vähintään keskimääräisellä tasolla koko maassa. Tasepohja Järjestys Tulos ja m uut Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Järjestys Kaikki yhteensä Järjestys Hyvinkää 4,79 6 4,41 5 9,20 6 Järvenpää 4,49 5 4,59 6 9,08 5 Kerava 3,15 1 2,92 1 6,07 1 Mäntsälä 5,50 7 6,20 8 11,70 8 Nurm ijärvi 4,30 4 3,63 2 7,93 3 Pornainen 5,89 8 5,25 7 11,14 7 Sipoo 4,13 3 3,97 3 8,10 4 Tuusula 3,75 2 4,12 4 7,87 2 18
Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Kuuma-kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus Kuuma-kuntien tarkastelussa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella 2012. Kuntien lukumäärä oli 301. 19
Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella, tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta, mitä painotetaan tarkastelukauden lopun toimintakatteiden muutoksilla. Tämä vahvistaa mahdollista kuntakohtaista sopeutumiskehitystä. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin. Taloustyöryhmässä koetettiin löytää vaihtoehto pitkän aikavälin trendille yrittämällä löytää tapa, jolla asukasluvun kasvun vaatima muutos olisi voitu eriyttää toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuden muutoksesta sekä rahoituksen puolelta bruttoinvestoinneista. Työssä löydettiin yhteys sille, että asukasluvun kasvu tai lasku nopeutti tai hidasti esimerkiksi toimintakatteen kasvua, mutta laadun ja toimintojen määrän osuutta tästä oli mahdotonta eriyttää. Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen, mutta tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Investointitaso noudattaa aluksi kuntien omaa arviota, myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa 2015-2016 eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien 2014-2017 hyvin tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta 2017. Tpe (tilinpäätösennuste) 2013 perustuu kuntien omaan arvioon toimintakatteesta vuodelle 2013 ja tämän vertailua vuoden 2012 tilinpäätöstietoon. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta tpe (tilinpäätösennuste) 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia ehkä Järvenpäätä (Järvenpäällä on hyväksytty, jaksotettu ja keinot sisältävä paketti) ja Mäntsälää lukuun ottamatta. 20
Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hyvinkää 5,88 % 6,97 % 7,21 % 1,82 % 2,00 % 0,80 % 4,84 % 4,84 % 4,84 % 4,84 % Järvenpää 7,64 % 8,40 % 4,60 % 2,21 % 2,14 % 4,52 % 5,27 % 5,27 % 5,27 % 5,27 % Kerava 7,46 % 6,16 % 4,40 % 2,28 % 1,86 % 2,05 % 5,88 % 5,88 % 5,88 % 5,88 % Mäntsälä 6,63 % 5,77 % 5,84 % 5,51 % 3,28 % 3,42 % 6,04 % 6,04 % 6,04 % 6,04 % Nurmijärvi 4,96 % 9,03 % 4,80 % 0,00 % 2,10 % 1,30 % 6,77 % 6,77 % 6,77 % 6,77 % Pornainen 4,98 % 7,40 % 3,36 % 2,82 % 0,87 % 1,12 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % 6,40 % Sipoo 7,18 % 4,40 % 5,82 % 2,12 % -1,08 % -0,83 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % 6,03 % Tuusula 7,69 % 5,01 % 6,48 % -0,69 % 2,50 % 2,50 % 6,44 % 6,44 % 6,44 % 6,44 % Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti. 2014-2016 muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 22,3 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin puolta veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensäeur/as vero-% Hyvinkää 3,0 1,0 0,0 4,0 88 0,50 Järvenpää 0,0 2,0 4,0 6,0 154 0,80 Kerava 0,0 3,0 0,0 3,0 87 0,46 Mäntsälä 4,0 3,0 1,0 8,0 397 2,61 Nurmijärvi 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Pornainen 1,0 0,3 0,0 1,3 254 1,66 Sipoo 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Tuusula 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Yhdistelmä 8,0 9,3 5,0 22,3 93 0,50 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Tasapainottamistarve Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. 21