Vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015

Vt. kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015 Valtuustoryhmäkokous 20.10.2014 vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä talousjohtaja Lasse Leppä

Vuoden 2015 talousarvion laadinnan toimintaympäristö Vuoden 2015 talousarvion laadinta tehdään hyvin vaikeassa taloudellisessa ympäristössä. 1. Suomi on taloushistoriansa syvimmässä ja pisimmässä taloudellisessa lamassa. 2. Kuntien valtionosuuksiin kohdistetut leikkaukset ovat historian suurimmat ja kohdistuvat erityisesti vuosiin 2014 ja 2015. 3. Suomea kohtaa hyvin merkittävä väestörakenteen muutos, joka lisää ikäsidonnaisten hyvinvointipalvelujen kustannuspaineita. 4. Menossa on merkittävät lainsäädännölliset uudistukset koskien kuntarakennetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä, valtionosuuslakia, kuntalakia ja hankintalakia. Lisäksi valtioneuvosto on päättänyt rakennepoliittisesta ohjelmasta, jonka mukaan kuntien tehtäviä vähennetään 1 Mrd. euron edestä ja kuntien tulee tehostaa omaa toimintaa 1 Mrd. euron edestä vuoteen 2017 mennessä. 5. Vuosina 2014 ja 2015 verotulot ja valtionosuudet kasvavat noin 0,7 M /vuodessa, kun kasvu ennen vuotta 2008 oli noin 3-4 M /vuodessa.

Vuoden 2013 tilinpäätöksen ja sitä edeltäneen talouskehityksen perusteella mallinnettuna Laukaa on kriisikunta vuonna 2016! Talouden ja toiminnan kurssin muutos on välttämättömyys ja se on jo alkanut vuonna 2014.

12 kuukauden toimintakulujen liukuva keskiarvo 120 000 000 115 000 000 110 000 000 105 000 000 100 000 000 95 000 000

Kuntastrategia Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Talouden kehittämisen strategisia johtamiskohteita ovat: TP 2013 Johtamiskohde Tavoite valtuustokaudelle Kunnan vuosikate Vuosikate kattaa vähintään poistot Kunnan tase Kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää Kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri Investoinnit Investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % Kunnan Kunnan taloudellinen omavaraisuusaste on yli omavaraisuusaste 50 % 24,5 % -2,7 M 10,2 % 31,2 %

Tasapainottamisohjelma 2014-2016 Taloussuunnittelukauden taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä eli vuoden 2016 tilinpäätöksessä Miksi tasapainottamista tulee jatkaa? 1. Kunnan taseessa oli kattamatonta alijäämää vuoden 2013 tilinpäätöksessä -2,7 M. Uuden kuntalain mukaan alijäämät tulee kattaa TP 2019 mennessä (+ 2 v. siirtymä). 2. Laukaan kunta menettää valtionosuuksia -5,8 M vuosina 2012-2017 3. Väestörakenteen muutos lisää merkittävällä tavalla ikäsidonnaisten hyvinvointipalveluiden kustannuksia tulevina vuosina/vuosikymmeninä. 4. Sote-alueiden perustamisen ja sairaalahankkeen etupainotteiset kustannukset lisäävät jäsenkuntien laskutusta alkuvaiheessa. 5. Laukaan kunnan strategian mukaisesti kumulatiivinen ylijäämätavoite on 5-10 M. Tasapainottamisohjelman 2014-2016 läpiviennillä varmistetaan se, että Laukaan kunta pystyy itsenäisenä ja kehittyvänä kuntana myös tulevaisuudessa järjestämään ja rahoittamaan kuntalaisten peruspalvelut.

Talouden sopeuttaminen vuonna 2015 - päälinja ja tavoite 1. Käyttötaloussäästöt - Koskettaa kaikkia hallintokuntia ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten keskushallintoa, vapaa-ajan lautakunnan ja teknisen lautakunnan alaisia toimintoja. Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan. Peruspalvelut turvataan. 2. Veroratkaisu - Vuoden 2015 talousarvioesitys sisältää 1,0 tuloveroprosentin korotuksen taloussuunnitelman mukaisesti sekä kiinteistöverojen korottamisen 0,1 prosenttiyksiköllä. Korotuksilla kompensoidaan puolet valtionosuuksien leikkauksista ja vastataan kiinteistöveron vaihteluvälien muutokseen. 3. Omaisuuden realisointi - Omaisuuden realisointia jatketaan omaisuuden osalta, joka ei ole välttämätöntä kunnan kehittämisen ja palvelujen järjestämisen kannalta. Vuonna 2015 realisoidaan Heikkilän metsäpalsta Jyväskylän alueelta (+225.000 ), kiinteistörealisointeja jatketaan strategian mukaisesti (+200.000 ) ja asunnoista luovutaan vapautumisen yhteydessä. 4. Rakenteelliset uudistukset ja toimintatapojen kehittäminen - Kunnan organisaatiorakenteen kehittämistä jatketaan. Uutena kohteena selvitetään vesilaitostoimintojen toimintatapa ja organisointi. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vuoden 2014 talousarvioon on sisältynyt 2,5 M säästötoimenpiteet. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy 4,0 M sopeutus (veroratkaisu +3,0 M ja käyttötaloussäästöt -1,0 M ) Vuosien 2014 ja 2015 sopeuttaminen on yhteensä 6,5 M. Mikäli vuoden 2014 talousarviossa pysytään ja 2015 talousarviossa onnistutaan, talouden tasapainotavoite saavutetaan vuonna 2016.

Peruspalvelut turvataan ja kunnan kehittämistä jatketaan pitkällä aikavälillä Talouden tasapainottamisohjelma on laadittu siten että kunnan lakisääteiset peruspalvelut turvataan. Säästötoimenpiteet perustuvat erityisesti palveluihin, joiden vaikuttavuus tai kattavuus on mahdollisimman vähäinen. Henkilöstön luontaista poistumaa hyödynnetään. Laajan investointiohjelman läpiviemisen myötä palvelukiinteistöt ovat asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmasta paremmassa kunnossa ja tarkoituksenmukaisemmat/kustannustehokkaammat palvelujen järjestämiseen. Tasapainottamisen ohella vuoden 2015 aikana satsataan kunnan organisaation ja toimintatapojen kehittämiseen esim. selvitys vesilaitoksen toimintamallista ja organisoinnista, Vihtavuori- Leppävesi-alueen kotihoidon palveluiden ostaminen yksityiseltä palveluntuottajalta, kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, kehitysvammaisten asumisyksikön käyttöönotto, vakuutuksien kilpailuttaminen jne. ja kunnan kehittämiseen pitkällä aikavälillä: Maankäytön rakennemalli laaditaan luonnosvaiheeseen vuoden 2015 aikana Keväällä 2015 käynnistetään vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman laatimiseksi Yritysalueiden maanhankintaan on varattu vuoden 2015 talousarviossa 1.300.000 euroa. Muuhun maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu 700.000 euroa Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelma laaditaan ekokoulukonseptin pohjalta Vuonna 2015 palkkatuen kuntalisä yrityksille ja järjestöille nostetaan nykyisestä 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa.

Henkilöstöpolitiikan keskeiset sisällöt - Henkilöstöstrategia KV 26.5.2014 ja henkilöstöohje KH 2.6.2014 1. Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan talouden tasapainottamisohjelmassa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään tehtävänkuvia uudistamalla Sijaisten käyttöä vähennetään. Erityisesti lyhytaikaisten alle 3 päivän sijaisten käyttöä rajataan Muita määräaikaisia tehtäviä ei jatketa kuin poikkeustilanteissa erityisperustein Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan. 2. Henkilöstöetuuksia karsitaan Liikunta- ja kulttuuriseteleiden määrä supistetaan -25 % määräaikaisesti Kesänviettopaikkoja ja virkistystoimintoja karsitaan. 3. Palvelussuhdeturva säilyy Talousarvioesitykseen ei sisälly suunnitelmia henkilöstön irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta tuotannollisin tai taloudellisen perustein.

Talousarvio 2015 tunnusluvut TP TP TA/M TA Muutos 2012 2013 2014 2015 Asukasluku 18 481 18 588 18 759 18 942 183 Veroprosentti 20,25 % 20,50 % 20,50 % 21,50 % 1,00 % Verotulot, milj. 55,9 60,5 61,2 64,8 3,6 Verotulot, / as 3 024 3 253 3 262 3 418 157 Valtionosuudet, milj. 31,9 32,5 32,2 32,7 0,4 Valtionosuudet, / as 1 728 1 748 1 718 1 724 5 Toimintakate, milj. 85,8 91,8 90,2 91,2 1,0 Vuosikate, milj. 1,8 1,4 5,0 6,4 1,5 Vuosikate % poistoista 50,9 % 24,5 % 105,1 % 118,5 % 13,4 % Tilikauden tulos -1,8-4,2 0,2 1,0 0,8 Bruttoinvestoinnit, milj. 12,0 13,9 17,9 17,2-0,7 Bruttoinvestoinnit, / as 652 749 955 907-48 Lainakanta, milj 36,4 47,7 69,4 77,8 8,3 Lainakanta, / as 1 971 2 568 3 703 4 106 403 * Vuoden 2014 lainakannan kasvu sisältää 10,0 M rahoitusjärjestelyn Laukaan vuokrakodit Oy:n kanssa.

Kunnanhallitus ja keskushallinto Kunnanhallituksen toimintakulut on -506.000 euroa (-7,7 %) vuoden 2014 tasoa alemmat. Palkkatuen kuntalisä yrityksille ja järjestöille nostetaan 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa. Yrityksille ja yksityisille työnantajille kuntalisä maksetaan niiden työllistäessä vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Järjestöille ja yhdistyksille tuki maksetaan niiden työllistäessä palkkatukeen oikeutettuja työttömiä. Kunnan työllistämisen nettomenot kasvavat hieman, mutta työllistämisen kokonaismäärä vähenee noin 10 henkilötyövuodella johtuen palkkatuen pienenemisestä. Vuonna 2014 tehdyn ICT-yksikön organisaatiomuutosten johdosta ja muiden tehostamistoimenpiteiden johdosta ICT -yksikön sisäistä laskutusta alennetaan -10,0 %, eli noin 118.000 euroa, koko kunnan tasolla vuodelle 2015. Taloushallinnon tulospaikan taloutta on sopeutettu vuodelle 2015 yhteensä 30.000 euroa. Sopeuttaminen on tehty vähentämällä taloushallinnon henkilöstömäärää yhdellä henkilöllä. Lisäksi kunnan pankkipalvelut on kilpailutettu ja keskitetty yhteen pankkiin, joka on tuonut taloudellisia säästöjä pankkipalvelumaksuihin ja toisaalta lisännyt kunnan maksuliiketililtä saamia korkotuottoja. Henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaseteleitä leikataan määräaikaisesti -25 %. Yksilöllistä kohdennettua hyvinvointivalmennusta ei jatketa. Henkilökunnan kesänviettopaikkojen (Lohela ja Kansanaho) ylläpito lopetetaan. Henkilökunnan jumpat lopetetaan. Keski-Suomen liiton jäsenmaksu alenee maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti -8.250 euroa. Laajakaista kaikille hankkeen rahoitus päättyy, sillä hanke valmistuu syksyllä 2014. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toimintaa täsmennetään ja sille laaditaan toimintastrategia vuoden 2015 aikana.

Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan toimintatulot ovat 50.900 (1,3 %) enemmän ja toimintakulut 1,5 miljoonaa euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa Työttömyysturvalain muutoksella siirretään kuntien rahoitusvastuulle 300 999 päivää saaneiden työttömien työmarkkinatuista 50 % ja 1000 päivää saaneiden työmarkkinatuista 70 %. Tämä ja työttömyyden kasvu yhdessä lisäävät kunnan työmarkkinatukiosuuksia Kelalle vuoden 2014 talousarvoon verrattuna noin 350.000 euroa. Varaus on yhteensä 850.000 euroa. Lokakuussa 2014 käynnistyy uuden kehitysvammaisten autetun asumisen ryhmäkodin rakentaminen. Toiminta käynnistyy lokakuussa 2015, jolloin ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä kahdeksasta 15:een ja tarvittava henkilöstölisäys on neljä työntekijää. Kehitysvammaisten asumisen toisen vaiheen hankesuunnittelu on myös käynnistetty ja hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi ohjatun asumisen 12-paikkainen ryhmäkoti vuonna 2016. Erikoissairaanhoitoon varaus vuodelle 2015 on 1,1 miljoonaa euroa suurempi vuoden 2014 talousarvioon verrattuna, yhteensä 19.358.000 euroa ja muutosprosentti on 5,7. Perusterveydenhuollon palvelujen ostoihin sairaanhoitopiiriltä vuodelle 2015 on varattu 10.258.850 euroa, missä on kasvua tämän vuotiseen 2,8 %. Lääkäritilanne Laukaassa on parantunut ja sen oletetaan myös jatkuvan hyvänä. Lauantaiden ja sunnuntaiden päivystystyyppisen toiminnan lyhentämismahdollisuus kahdella tunnilla klo 18:aan selvitetään. Laukaalaisten suunterveydenhuollon perushoidon palvelut Tellervonkadun hoitolasta on tavoitteena siirtää Laukaan terveysasemalle. Yksityinen sosiaalipalvelujen tuottaja hoitaa Vihtavuori-Leppävesi - alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä ns. optimointi ja mobiililaitteet. Järjestelmä järkeistää mm. henkilöstöresurssin käyttöä sekä matkoja. Vähitellen otetaan käyttöön myös sähköinen ovenavausjärjestelmä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisenlautakunnan toimintatulot ovat 28.300 (1,3 %) enemmän ja toimintakulut 876.100 euroa enemmän (2,7 %) kuin vuoden 2014 muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen kasvu johtuu erityisesti yksityisen hoidon tuen kasvusta ja vuokrakuluista. Kirkonkylän uusi 110 paikkainen päiväkoti otettiin käyttöön 1.10.2014. Ketomaan ja Sararannan päiväkodit muuttivat uusiin tiloihin, jolloin yhdestä vuokratilasta voitiin luopua ja samalla päiväkotiverkosto tiivistyi. Vapautuneeseen Sararannan päiväkotikiinteistöön tehdään sisäilmakorjauksia ja tarkoitus on, että Peurungan päiväkoti (Satumökki) muuttaa sinne v. 2015 alussa. Satumökki on myös toiminut vuokratiloissa, joten muutos vähentää ulkopuolista vuokratilaa. Kasvavaan päivähoitotarpeeseen pyritään vastaamaan kerhotoiminnalla ja ohjaamalla perheitä yksityiseen päivähoitoon. Omia päivähoitopaikkoja ei ole tarkoitus lisätä. Keväällä 2015 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys lukuvuodelle 2015 2016, jolloin päätetään koulukohtaisesti opetus- ja muiden tuntien määrä. Todennäköistä on, että perusopetuksen opetustuntien määrää jouduttaneen jonkin verran vähentämään. Tässä yhteydessä tulee huomioida se, että opetustuntien määrää vähennettiin 50 viikkotunnilla lukuvuodeksi 2014-2015. Leppäveden koulun esiopetus ja vuosiluokat 1-3 muuttavat uuteen koulurakennukseen 1.8.2015 alkaen ja Leppäveden tilaelementtikoulu siirretään kesän 2015 aikana Vihtavuoren koululle. Talousarviossa on varauduttu siihen, että opetus jatkuu edelleen Vuonteen, Tarvaalan ja Savion kouluilla ja että aluekoulun perustamista siirretään kouluverkkopäätöksessä tavoitellusta aikataulusta Ekokoulu-konseptin suunnittelun vuoksi. Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman laadintaa jatketaan kouluverkkopäätöksen mukaisesti ja suunnitelma laaditaan vuoden 2015 aikana siten, että se on kunnanvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. Toisen asteen koulutukseen on kohdistumassa useita muutoksia. Opetusministeriön päätöksellä lukiokoulutuksen ylläpitämisluvat puretaan ja ne tulevat uudelleen haettavaksi vuoden 2015 aikana.

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toimintakate on 0,25 miljoona euroa (43,5 %) vuoden 2014 tasoa parempi. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käyttötaloutta on edelleen sopeutettu karsimalla sellaisia menoja, joihin osaston toiminnalla voidaan vaikuttaa. Suunnitelmissa ei ole avata uusia asuin- ja yritysalueita vuonna 2015, koska vuonna 2014 tehtiin mittavia investointeja uusien alueiden kunnallistekniikkaan. Lisäksi yleinen tonttimarkkinatilanne on edelleen huono. Kaikki lupa- ja palvelutaksat tullaan tarkistamaan ja tarvittaessa korottamaan. Merkittävimpänä toimenpiteenä on koko kunnan kattavaa rakennemalli, jonka tavoitevuosi on 2040. Keväällä 2015 käynnistetään vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Siksi maaomaisuuden myyntituloissa on otettu huomioon Laukaan kunnan omistaman, Jyväskylän kaupungin alueella sijaitsevan, metsätilan Heikkilä 179-412-7-45 myyminen. Tilan myymisestä on arvioitu saatavan 225 000 euron kirjanpidollinen voitto. Tilan kirjanpitoon merkitty tasearvo on 76 200 euroa. Rakennusvalvonnan tulosyksikkö käynnistää vuoden 2015 aikana hankesuunnittelun, jossa kartoitetaan rakennusvalvonnan arkiston digitointia ja sähköistämistä. Yritysalueiden maanhankintaan on varattu vuoden 2015 talousarviossa 1.300.000 euroa. Muuhun maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu 700.000 euroa.

Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-ajan lautakunnan toimintakate on -154.500 euroa (-4,2 %) alempi kuin vuonna 2014. Valtuuston talousarviopäätöksen 2014 mukaan irtisanottiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/jyväskylän ammattiopiston sopimus musiikin taiteen perusopetuksesta 1.1.2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän/jyväskylän ammattiopiston kanssa neuvotellaan uusi sopimus. Uudella sopimuksella turvataan Jyväskylän ammattiopistossa opiskelevien opintojen jatkuvuus ja saavutetaan samalla taloudellisia säästöjä. Kansalaisopiston talousarvio on 11.000 pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kurssien minimiosallistujamäärä on nostettu 7:stä 8:aan opiskelijaan ja se tulee vaikuttamaan kurssien toteutumiseen. Kurssimaksuja on nostettu ja lisäksi lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen kurssimaksuja nostetaan syksystä 2015. Lievestuoreen setlementti Ry:n avustusta korotetaan 15.000 euroon. Korotuksella edistetään laukaalaisten kansalaisopistomaksujen yhdenvertaisuutta sekä kunnan ja Lievestuoreen setlementti Ry:n yhteistoimintaa. Liikuntapaikat tulevat aikuisryhmille maksullisiksi vuoden 2015 alusta. Yhteinen Reitti II projekti päättyi 30.6.2014. Kaksi työvalmentajan työsuhdetta päättyi projektin päättyessä. Työväylä-hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Vihtavuoren vapaa-aikaohjaajan tointa ei täytetty vuonna 2014. Kaikkien nuorisotalojen aukioloaikoja on supistettu sekä kerhotoimintaa on vähennetty. Nuorten aloitekanavan ylläpidosta on luovuttu. Kirjastotoimen talousarvio on 32.500 euroa pienempi kuin vuoden 2014 tarkistettu talousarvio. Kirjasto aloittaa e-kirjojen hankinnan. Myös muiden verkkoaineistojen tarjontaa lisätään ja niihin osoitetaan osa aineistorahoista.

Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis- ja terveysvalvontaviranomainen, jonka resursointi on lakisääteistä. Nykyinen ylikunnallinen toimintamalli on edullinen mukana oleville kunnille. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen ja taloudelliseen toimintatapaan. Lupa- ja valvontatoimet toteutetaan lakien ja asetusten puitteissa niin, että ei synny tarpeetonta muutoksenhakua ja mahdollisissa valitustapauksissa viranomaisen päätös kestää oikeudellisen tarkastelun. Vuoden 2015 talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella lähdetään siitä, että kustannukset pystytään pitämään vuoden 2014 tasolla. Mukana olevat kunnat maksavat oman osuutensa toiminnan aiheuttamista kaikista kustannuksista.

Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan toimintatuotot kasvavat 1,3 miljoonaa euroa (8,7 %) ja toimintakulut 0,5 miljoonaa euroa (3,1 %). Toimintatulojen kasvuun vaikutta erityisesti lisääntyneet toimitilat sekä arvio kunnan ulkopuolisista vuokratuloista ja myyntivoitoista. Teknisellä osastolla on tulevana vuonna haasteena uuden organisaatiomallin käyttöönotto yhdyskuntatekniikan ja tilapalvelun tulosyksiköissä. Vesihuoltolaitoksen toimintamallista ja organisoinnista tehdään selvitys vuoden 2015 aikana. Selvityksessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon toimintatuottojen kasvu perustuu veden myynnin volyymin kasvuun ja keskimääräiseen 4 % hintojen korotukseen. Joukkoliikenteen nettomeno kasvaa vuodesta 2014 kaikkiaan 46 % eli 147.181 euroa. Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne siirtyi 1.7.2014 seudullisen viranomaisen hallinnoimaksi liikenteeksi johtuen lainsäädännön muutoksista. Kunnan asiointiliikennettä supistetaan vuonna 2015 yhdistämällä vähäkäyttöisiä reittejä. Yksityistieavustuksia leikataan -10.000 euroa. Vuodelle 2015 ruokapalveluyksikön yksikköhinnat pidetään vuoden 2014 tasolla ja tilapalvelun yksikköhintoja alennetaan -2 %. Mm. kunnossapidon määrärahoja alennetaan määräaikaisesti 200.000 euroa, koska kiinteistöjä puretaan ja laajat sisäilmakorjaukset on tehty. Tilapalvelun talousarvioon sisältyy 200.000 euroa arvioituja myyntivoittoja kiinteistöjen realisoinnista. Hallinnon tehtävissä hyödynnetään eläkepoistumaa -1 HTV tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Lievestuoreen jätevesiratkaisu suunnitellaan ja päätetään vuoden 2015 aikana ja investointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. Laukaan sataman vetovoimaisuutta kehitetään.

Talousarviokirja on uudistettu Talousarvio koostuu kolmesta osasta: 1. Yleisperusteluosassa on kuvattu yleiset talouden kehitysnäkymät, Laukaan kunnan talouden pääpiirteet, tasapainottamisohjelman sisältö, kuntakonsernille asetetut tavoitteet sekä yleiset määräykset taloussuunnitteluprosessista. 2. Käyttötalousosassa on kuvattu määrärahoittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä yleisperusteluna kuvattu sanallisesti keskeiset tekijät toiminnasta. 3. Investointiosaan on koottu vuodelle 2015 sitovat investointimäärärahat kohteittain sekä esitetty viiden vuoden investointisuunnitelma. Taloussuunnitelmavuodet eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä. Talousarviossa sitovia eriä määrärahojen toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli toimintakate. Investointiosassa sitovia eriä ovat investointimenot ja tulot investointikohteittain. Lisäksi sitovia eriä ovat seuraavat tuloslaskelman rivit: verotulot, valtionosuudet, rahoituserät, suunnitelman mukaiset poistot ja tilikauden tulos sekä rahoituslaskelmassa antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutokset. Muita valtuuston nähden sitovia eriä ovat toiminnalliset tavoitteet. Palvelukohtaiset toiminnalliset tavoitteet on korostettu tekstikehyksin jokaisen hallintokunnan kohdalla. Muut talousarviokirjan osiot, kuten sanalliset kuvaukset, tunnusluvut, graafit jne. ovat luonteeltaan yleisperustelua, joilla kuvataan palveluiden ja toiminnan pääpiirteitä ja kehitystä. Ne eivät ole sitovia eriä. Kaavoitusohjelma hyväksytään jatkossa valtuustokauden alussa erillisenä asiakirjana ja kaavoituskatsaus kunnanhallituksessa vuosittain.

Muutokset/poikkeamat suhteessa kehykseen KH 2.6.2014 140 Valtion budjettiesityksen ja siihen perustuvan taloudellisen katsauksen ja peruspalveluohjelman (julkaistu 15.9.2014) perusteella taloutta koskevia ennusteita on voitu täsmentää ja korjata. Verotuloennustetta voidaan nostaa suhteessa talousarviokehykseen + 270.000 euroa. Tästä 100.000 euroa tulee valtion budjettiesitykseen sisältyvästä työmarkkinatuen kompensaatiosta osana yhteisöverojen tilitystä. Valtionosuusarvio tehtiin talousarviokehyksessä varovaisesti johtuen järjestelmän uudistamisesta, valtionosuusleikkauksista ja lukuisista verovähennyksistä. Valtionosuusarviota voidaan korottaa suhteessa kehykseen 0,9 M. Sairaanhoitopiirille annettiin suunnitteluohjeeksi pysyä vuoden 2014 tasossa. Sairaanhoitopiirin budjettiesitys on Laukaan kunnan osalta 19,4 M ja kasvua edelliseen vuoteen 1,1 miljoonaa euroa (5,7 %). Perusterveydenhuollossa kasvua 0,4 miljoonaa euroa kehykseen (4,0 %). Kasvun ja oppimisen lautakunnan esitys jäi kehyksestä 710.000 euroa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esitti 225.000 euroa kehystä paremman talousarvioesityksen ja tekninen lautakunta 50.000 euroa. Korkomenoarviota voidaan alentaa -50.000 euroa perustuen peruspalveluohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkojen kehityksestä. Suunnitelman mukaiset poistot on täsmennetty ja ne ovat -0,1 M vähemmän kuin kehyksessä.

KJ TA 2015 muutokset suhteessa lautakuntien esityksiin Kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarvioesitys oli 0,7 miljoonaa euroa yli kehyksen. Tästä johtuen kunnanjohtajan talousarvioesitykseen on tehty seuraavat 150.000 euron lisäsopeutukset kasvun ja oppimisen lautakunnan alaisiin toimintoihin: Toimintatuottoarviota on korjattu ylöspäin 70.000 euroa, joka koostuu päivähoitomaksujen tuottoarvion korottamisesta (30.000euroa), kotikuntakorvausten tulojen määrän korottamisesta (20.000 euroa), ja avustuksista (20.000euroa). Toimintamenoja on leikattu 80.000 euroa, joka on kohdennettu asiakaspalvelujen ostoihin (10.000 euroa) ja henkilöstö-ja muihin kuluihin (70.000 euroa). Lisäsopeutuksilla tavoitellaan sitä, että vuoden 2015 tilikauden tulos on + 1,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 ylijäämätavoitetta voidaan vastaavasti keventää tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Teknisenä muutoksena kuntouttavan työtoiminnan tulot budjetoidaan aiheuttamisperiaatteen mukaan niille yksiköille, jotka tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Työtoiminnan tulot ovat yhteensä 70.000 euroa vuodessa ja ne jakautuvat sosiaalipalveluille, nuorisoverstaalle, sivistystoimelle ja tekniselle toimelle.

Tuloslaskelma TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatulot 24 665 306 26 269 065 27 365 270 0 0 Myyntitulot 10 371 096 11 336 002 11 460 070 Maksutulot 4 093 387 4 408 493 4 587 270 Tuet ja avustukset 2 422 008 2 508 669 1 936 220 Muut tulot 7 778 816 8 015 901 9 381 710 Toimintamenot 116 439 318 116 468 121 118 566 080 0 0 Henkilöstömenot 40 228 899 39 359 547 39 057 480 Palvelujen ostot 56 585 863 57 250 578 58 441 930 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 070 191 5 154 062 5 222 950 Avustukset 8 370 226 8 367 964 8 780 520 Muut menot 6 184 139 6 335 970 7 063 200 Toimintakate -91 774 012-90 199 056-91 200 810-92 169 500-94 823 300 Verotulot 60 470 642 61 186 000 64 750 000 66 450 000 68 500 000 Valtionosuudet 32 493 529 32 234 400 32 650 000 33 300 000 33 950 000 Rahoitustulot ja m enot: Korkotulot 9 242 130 000 230 000 220 000 210 000 Muut rahoitustulot 515 571 2 012 000 500 000 400 000 400 000 Korkomenot 94 876 140 000 250 000 500 000 700 000 Muut rahoitusmenot 262 660 250 000 250 000 250 000 250 000 Vuosikate 1 357 436 4 973 344 6 429 190 7 450 500 7 286 700 Suunnitelman mukaiset poistot 5 538 538 4 729 973 5 424 000 5 965 700 6 286 700 Tilikauden tulos -4 181 103 243 371 1 005 190 1 484 800 1 000 000 Kertynyt yli-/alijäämä -2 733 030-2 489 659-1 484 469 331 1 000 331 Vuosikate % poistoista 24,5 % 105,1 % 118,5 % 124,9 % 115,9 %

TOIMINTAKULUT 2013-2016 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 Muutos 2014-2015 1 000 euroa euroa % Keskushallinto 6 490,6 6 573,9 6 067,5-506,4-7,7 % Perusturvalautakunta 55 291,8 54 313,8 55 781,9 1 468,1 2,7 % Kasvun ja oppimisen lautakunta 33 294,3 32 993,8 33 869,9 876,1 2,7 % Vapaa-ajan lautakunta 4 904,5 4 727,4 4 432,6-294,8-6,2 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 177,1 1 152,5 1 196,0 43,5 3,8 % Ympäristöterveyslautakunta 881,6 877,3 893,2 15,9 1,8 % Tekninen lautakunta 14 399,5 15 829,3 16 325,0 495,7 3,1 % YHTEENSÄ 116 439,3 116 468,1 118 566,1 2 098,0 1,8 % TOIMINTATULOT 2013-2016 TP 2013 TA/M 2014 TA2015 Muutos 2014-2015 euroa % Keskushallinto 2 430,1 2 427,2 1 941,9-485,3-20,0 % Perusturvalautakunta 3 461,1 3 823,5 3 911,6 88,1 2,3 % Kasvun ja oppimisen lautakunta 2 123,6 2 104,0 2 124,8 20,8 1,0 % Vapaa-ajan lautakunta 1 121,1 1 021,6 853,7-167,9-16,4 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 719,5 1 718,5 2 008,5 290,0 16,9 % Ympäristöterveyslautakunta 565,7 411,9 486,0 74,1 15,9 % Tekninen lautakunta 13 244,2 14 762,4 16 038,7 1 276,3 8,6 % YHTEENSÄ 24 665,3 26 269,1 27 365,2 1 096,1 4,2 % TOIMINTAKATE 2013-2016 TP 2013 TA/M 2014 TA2015 Muutos 2014-2015 euroa % Keskushallinto -4 060,5-4 146,8-4 125,6 21,1-0,5 % Perusturvalautakunta -51 830,7-50 490,3-51 870,3-1 380,0 2,7 % Kasvun ja oppimisen lautakunta -31 170,7-30 889,9-31 745,1-855,2 2,8 % Vapaa-ajan lautakunta -3 783,4-3 705,8-3 578,9 127,0-3,4 % Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 542,4 566,0 812,5 246,5 43,5 % Ympäristöterveyslautakunta -315,9-465,4-407,2 58,2-12,5 % Tekninen lautakunta -1 155,3-1 066,9-286,3 780,6-73,2 % YHTEENSÄ -91 774,0-90 199,1-91 201,0-1 001,8 1,1 %

Kunnanjohtajan talousarvioesitys 2015 Toimintakulujen kasvu yht. TA 2015 2 098,1 1,8 % Erikoissairaanhoito 1 061,0 Perusterveydyenhuolto 422,0 Palkkaratkaisu, 0,6 % 250,0 Inflaatio, 1,5 % 500,0 Lisääntyneet tilat 715,0 Oman toiminnan reaalinen kasvu yht. -849,9-0,7 %

Rahoituslaskelma TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Kunnan toim inta Tulorahoitus Vuosikate 1 357 436 4 973 344 6 429 190 7 450 500 7 286 700 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 13 925 328 17 917 000 17 181 000 16 160 000 10 510 000 Rahoitusosuudet inv.menoihin 589 752 799 000 1 675 000 1 000 000 0 Käyttöom:n myyntituotot 56 668 119 000 151 200 75 000 75 000 Vars. toiminta ja investoinnit netto -11 921 472-12 025 656-8 925 610-7 634 500-3 148 300 Rahoitustoim inta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys -25 344-10 000 000 Antolainojen vähennys 72 211 306 000 586 000 600 000 613 000 Lainakannan muutokset 11 293 693 21 719 656 8 339 610 7 034 500 2 535 300 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 21 725 956 8 345 910 7 040 800 2 535 300 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 307-6 300-6 300-6 300 Lyhytaikaisten lainojen muutos 11 300 000 Vaikutus m aksuvalm iuteen -580 913 0 0 0 0 Lainakanta 31.12. 47 725 228 69 444 884 77 784 494 84 818 994 87 354 294 Lainakanta /asukas 2 568 3 703 4 106 4 436 4 525 Investointien tulorahoitus % 10,2 % 29,1 % 41,5 % 49,1 % 69,3 %

Talousarvio 2015 Suunnitteluvuodet 2016-2019 INVESTOINNIT INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 2015 2016 2017 2018 2019 KUNNANHALLITUS Ict; tietoliikenneverkko, tietokoneet, puhelimet, kopiokoneet 300 000 300 000 330 000 330 000 330 000 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ 300 000 300 000 330 000 330 000 330 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA Kehitysvammaisten asuminen: uuden ryhmäkodin kalustus 40 000 Koti-Kuuselan laitehankinnat 11 000 Kehitysvammaisten ohjattu asuminen, kalustus 50 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 51 000 0 50 000 0 0 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Koulujen piha- ja leikkivälineet 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Koulujen tieto- ja viestintätekn. laitteet 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Tiituspohjan koulun uudisrakennuksen kalusto 380 000 Tiituspohjan päiväkodin kalusto 100 000 Vihtavuoren koulun laajennuksen kalusto 150 000 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 450 000 320 000 70 000 70 000 70 000 Järjestöjen varastorakennus 15 000 Leppäveden tekonurmikenttä 500 000 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 15 000 0 0 0 500 000 KAAVOISTUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Maan osto 2 000 000 700 000 700 000 700 000 700 000 Maan myynti -151 200-75 000-75 000-75 000-75 000 KAAVOISTUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 1 848 800 625 000 625 000 625 000 625 000

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 2015 2016 2017 2018 2019 TEKNINEN LAUTAKUNTA Perusturva, kiinteistöt: Kehitysvammaisten palveluasuminen 1 950 000 10 000 - rahoitusosuus -1 300 000 Koti-Kuuselan uudisrakennus 150 000 3 400 000 2 000 000 10 000 Kehitysvammaisten ohjattu asuminen 120 000 900 000 800 000 Kasvu ja oppinen, kiinteistöt: Kk:n koulun laajennus ja keskuspäiväkoti I vaihe 10 000 Kk:n koulun laajennus ja keskuspäiväkoti II vaihe 400 000 8 000 000 Tiituspohjan koulun uudisrakennus 4 400 000 10 000 Tiituspohjan koulun peruskorjaus päiväkodiksi 1 200 000 400 000 Lievestuoreen koulun (Laurinkylä) uudisrakennus 400 000 3 350 000 4 670 000 10 000 Vihtavuoren koulun tilaelementti ja sen laajennus ja keittiön muutostyöt 850 000 1 000 000 Haapalan koulun vesikatteen uusiminen ja jv/v-liittymä 130 000 Vuonteen aluekoulu, ekokoulu -konsepti kehityshanke 250 000 2 000 000 - rahoitusosuus -125 000-1 000 000 Koulujen piha-alueiden kunnostus 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Tekninen toimi, kiinteistöt: Kuntalan vesikaton iv-huoneiden korjaukset 150 000 Kuntalan peruskorjaus 60 000 480 000 Uusi paloasema 1 700 000 10 000 -rahoitusosuus -250 000 Vesihuoltolaitos: VHL, Lre jätevesiratkaisut 150 000 3 000 000 VHL, kunnallistekniikka 1 400 000 2 500 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Yhdyskuntatekniikka: Liikennealueet 1 700 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 Puistot 120 000 180 000 180 000 150 000 150 000 Tukipalvelut: Tiituspohjan koulun aluekeittiön kalusto 30 000 Haapalan ja Äijälän kouluille uuni/liesi 25 000 TEKNINEN LAUTAKUNTA 12 690 000 13 840 000 9 360 000 8 320 000 11 670 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO 15 354 800 15 085 000 10 435 000 9 345 000 13 195 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, BRUTTO 17 181 000 16 160 000 10 510 000 9 420 000 13 270 000

Verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyvä perusteluaineisto

Vuodelle 2014 kiinteistöveroa korotti 90 kuntaa (1/3) ja tuloveroprosenttia 156 kuntaa (1/2). Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä 108 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2014 vähintään 21,00 prosenttia ja 14 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 58 kunnassa. Laukaan kunta ei korottanut veroprosentteja vuodelle 2014.

Verotuloennuste Talousarvio 2015 on laadittu taloussuunnitelman mukaisella 1,0 prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotuksella sekä 0,1 prosentin yleisen, vakituisen asuinrakennuksen ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveron korotuksilla, koska valtio on korottanut kiinteistöverojen vaihteluväliä ja vähentänyt korotusta vastaavan määrän valtionosuuksista. Seuraavassa taulukossa on eritelty verolajeittain vuoden 2015 talousarvion verotuloarvio. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 3,6 miljoonaa euroa eli 5,8 %. Kasvusta 2,5 miljoonaa euroa selittyy tuloveroprosentin korotuksesta, 0,6 miljoonaa euroa kiinteistöverojen korouksesta ja 0,5 miljoonaa euroa (0,7 %) luonnollisesta kasvusta vuoden 2014 talousarvioon nähden.

Kiinteistöverot Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu 1.1.2015 alkaen. Taulukossa on kuvattu valtakunnallinen kiinteistöveron vaihteluväli, kiinteistöveroprosentti vuodelle 2015, muutos vuoden 2014 veroprosenttiin, kyseisen kiinteistöverolajin tuotto sekä korotuksen vaikutus kiinteistöveron tuottoon. Kiinteistöveron tuotto on vuonna 2015 yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron korotukset 0,1 prosenttiyksiköllä lisäävät kunnan kiinteistöveron tuottoa 578.000 euroa.

Verotettavat tulot 30 000 euroa/vuosi Verotettavat tulot 30 000 euroa/vuosi Veron Verotettavat tulot 30 000 Verotettavat tulot 30 000 kasvu Vähennykset yhteensä 5 500 Vähennykset yhteensä 5 500 /kk Ansiotulot - vähennykset 24 500 Ansiotulot - vähennykset 24 500 Kunnallisveroprosentti 20,50 % Kunnallisveroprosentti 21,50 % Maksettava kunnallisvero 5 023 Maksettava kunnallisvero 5 268 20 Välitön kunnallisvero 16,7 % Välitön kunnallisvero 17,6 % Verotettavat tulot 40 000 euroa/vuosi Verotettavat tulot 40 000 euroa/vuosi Verotettavat tulot 40 000 Verotettavat tulot 40 000 Vähennykset yhteensä 5 675 Vähennykset yhteensä 5 675 Ansiotulot - vähennykset 34 325 Ansiotulot - vähennykset 34 325 Kunnallisveroprosentti 20,50 % Kunnallisveroprosentti 21,50 % Maksettava kunnallisvero 7 037 Maksettava kunnallisvero 7 380 29 Välitön kunnallisvero 17,6 % Välitön kunnallisvero 18,4 % 40 000 euron verotettavat vuositulot k ertyvät 3 200 euron k uuk ausipalk asta + lomarahat. Suomalaisen kokoaikatyössä olevan keskipalkka on noin 3 200 euroa/kuukausi. Verotettavat tulot 100 000 euroa/vuosi Verotettavat tulot 100 000 euroa/vuosi Verotettavat tulot 100 000 Verotettavat tulot 100 000 Vähennykset yhteensä 7 400 Vähennykset yhteensä 7 400 Ansiotulot - vähennykset 92 600 Ansiotulot - vähennykset 92 600 Kunnallisveroprosentti 20,50 % Kunnallisveroprosentti 21,50 % Maksettava kunnallisvero 18 983 Maksettava kunnallisvero 19 909 77 Välitön kunnallisvero 19,0 % Välitön kunnallisvero 19,9 %

Veropoliittinen ratkaisu Tuloveron korotus Tuloveron tuotto vaihtelee suhdannetilanteen mukaan. Ennustaminen ja arviointi vaikeaa. Tulovero on kriisikuntakriteeri (uusi kuntalaki 1.1.2015 + 1,0 % maan keskiarvosta). 1,0 % korotus lisää 30 000 euroa tienaavan verorasitusta 20 euroa/kuukausi. Kiinteistöveron korotus Kiinteistöveron tuotto vakaa. Kiinteistön verotusarvon määrittelee verohallinto kaavamaisesti, joka maapohjan osalta perustuu alueeseen ja rakennuksen osalta ikään, pinta-alaan ja rakenteeseen. 0,1 % korotus lisää kiinteistön omistajille kiinteistöveron määrää keskimäärin noin 8 euroa/kuukausi.

Tulovero-% 2014 Hankasalmi Petäjävesi Äänekoski Viitasaari Saarijärvi Pihtipudas Multia Konnevesi Kannonkoski Jämsä Joutsa Uurainen Toivakka Laukaa Kyyjärvi Kinnula Keuruu KESKI-SUOMI Kivijärvi Jyväskylä Kuhmoinen KOKO MAA Muurame Karstula Luhanka Tulovero-% 2014 19,00 20,00 20,00 19,75 19,74 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,33 21,50 21,25 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 17,50 18,00 18,50 19,00 19,50 20,00 20,50 21,00 21,50 22,00 KESKI- SUOMESSA - 11 korkeampi - 5 sama - 6 matalampi

Yleinen kiinteistövero-% 2014 Jyväskylä Toivakka Petäjävesi Luhanka Hankasalmi KESKI-SUOMI Äänekoski Konnevesi Saarijärvi Muurame Multia Laukaa Kuhmoinen Kinnula Keuruu Jämsä Joutsa Kivijärvi KOKO MAA Viitasaari Uurainen Kannonkoski Pihtipudas Kyyjärvi Karstula Yleinen kiinteistövero-% 2014 1,15 1,10 1,10 1,10 1,10 1,09 1,05 1,05 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,97 0,94 0,90 0,90 0,85 0,80 0,80 0,80 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 KESKI- SUOMESSA - 7 korkeampi - 8 sama - 7 matalampi

Vakituisen asunnon vero-% 2014 Viitasaari Pihtipudas Joutsa Kinnula Petäjävesi Toivakka Muurame Luhanka Laukaa Kuhmoinen Konnevesi Kannonkoski Jyväskylä Hankasalmi KESKI-SUOMI Kivijärvi Äänekoski Saarijärvi Multia Kyyjärvi Jämsä KOKO MAA Keuruu Karstula Uurainen Vakituisen asunnon vero-% 2014 0,32 0,55 0,52 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,49 0,46 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,43 0,40 0,40 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,60 0,60 0,60 KESKI- SUOMESSA - 5 korkeampi - 8 sama - 9 matalampi

Muun kuin vakituisen asunnon vero-% 2014 Joutsa Petäjävesi Viitasaari Toivakka Pihtipudas Muurame Luhanka Laukaa Kuhmoinen Kinnula Kannonkoski Jyväskylä Hankasalmi Kyyjärvi KESKI-SUOMI Kivijärvi KOKO MAA Äänekoski Saarijärvi Multia Konnevesi Jämsä Keuruu Uurainen Karstula Muun kuin vakituisen asunnon vero-% 2014 0,92 0,90 1,12 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10 1,08 1,07 1,06 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,00 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,20 KESKI- SUOMESSA - 2 korkeampi - 10 sama - 10 matalampi

Valtionosuudet VALTIONOSUUDET (1000 ) Muutos 2014/2015 TP 2012 TP 2013 TA/M 2014 TA 2015 % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 29 415,7 29 946,2 30 213,6 26 816,6-3 397,0-11,2 % Verotuloihin perustuva tasaus 6 514,0 6 459,1 6 208,4 9 311,5 3 103,1 50,0 % Järjestelmämuutostasaus -78,4-78,4-78,4-78,4 0,0 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -3 915,8-3 833,4-4 109,2-3 399,7 709,5-17,3 % YHTEENSÄ 31 935,5 32 493,5 32 234,4 32 650,0 415,6 1,3 % muutos, 558,0-259,1 415,6 Vuodelle 2015 valtionosuuksia vähentää valtionosuuksien leikkaukset ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Valtionosuuksia puolestaan korottaa asukasluvun kasvu, valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset ja merkittävien verovähennysten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusperusteissa tapahtuvat muutokset on huomioitu talousarvion 2015 valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2015 on 32,7 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,3 % eli 0,4 M. Ilman valtionosuusleikkauksia ja järjestelmän uudistamista valtionosuuksien kasvu olisi vuonna 2015 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa enemmän

M Valtionosuuksien leikkaukset 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Hallitusohjelma -2,1-2,2-2,2-2,2-2,2-2,2-13,1 Kehysriihi 2012-0,4-0,9-1,7-1,7-1,7-6,5 Kehysriihi 2013-0,8-0,6-0,7-0,9-3,1 Kehysriihi 2014-0,4-0,4-0,4-1,1 YHTEENSÄ -2,1-2,6-3,8-4,9-5,0-5,3-23,7 - muutos ed. vuoteen -0,4-1,3-1,0-0,2-0,2 Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Vuosina 2014 ja 2015 valtionosuuksien taso alenee koko kuntasektorissa, ja vuodesta 2016 lähtien niiden kasvuksi arvioidaan noin 2 % vuosittain. Vuodelle 2015 päätetyt lisä -valtionosuuksien leikkaukset 104 M koostuu seuraavista eristä: - Kiinteistöverojen korotus 54 M - Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotus 40 M - Harkinnanvaraisten valtionosuuksien lopettaminen vuodelle 2015 Valtionosuuksia korottaa asukasluvun kasvu, indeksikorotukset, laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset ja verovähennysten kompensointi valtionosuuksien kautta. Vuonna 2014 Laukaan kunnan valtionosuudet pienenevät -260.000 euroa ja vuonna 2015 ne kasvavat +415.000 euroa edellisestä vuodesta. Asukasta kohden valtionosuudet pienenevät vuosina 2014 ja 2015 yhteensä -24 /asukas/vuosi.

Valtionosuusuudistus 1.1.2015 Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2015 alkaen eduskunnan päättämän uuden valtionosuuslain mukaisesti. Määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa on jatkossa 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3 määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Uuden järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikäryhmien ja sairastavuuden perusteella. Nykyisessä järjestelmässä määräytymisperusteita on 48 kappaletta. Lisaksi uudistusesityksessä korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Tasauslisäksi otetaan 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon erotuksesta. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee 4,15 prosenttiyksikköä ja on 25,42 % vuonna 2015. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,58 %. Koska Laukaan kunnan ikärakenne on nuorekkaampi kuin maassa keskimäärin, niin Laukaa menettää valtionosuuksia -527.308 euroa eli -29 euroa/asukas. Hyvää uudistuksessa on se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään jatkossa vuosittain nykyisen neljän vuoden sijasta. Ensimmäinen tarkistus tehdään vuonna 2016

Vuoden 2015 talousarvion valmisteluaikataulu, syksy 15.9 Kunnanhallituksen kokous - Osavuosikatsaus 8/2014 26.9 Lautakuntien TA esitykset - Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - Palveluiden muutokset - Talousarviomuutosesitykset 6.10 Kunnanhallituksen kokous - Talousarvion valmistelutilanne - Talousarviomuutokset 8.10 Johtoryhmän talousarvioseminaari - TA-esityksen valmistelu 16.10. Yhteistyöryhmä 13.10. Kunnanvaltuuston kokous - Sote lausunto - Talousarviomuutokset 20.10 Vapaaehtoinen valtuustoryhmäkokous - Kunnanjohtajan TA-esitys 27.10 Kunnanhallituksen kokous - Kunnanjohtajan TA esityksen käsittely - KH:n esitys veroprosenteista 29.10 Kuntalaisinfo - Kunnanjohtajan TA esitys 10.11 Kunnanvaltuuston kokous - Talousarvion lähetekeskustelu - Veroprosenteista päättäminen 24.11 Kunnanhallituksen kokous - Kunnanhallituksen TA-esitys 26.11 Yhteistyöryhmä 3.12 Hankintafoorumi 8.12 Kunnanvaltuuston kokous - Talousarvion hyväksyminen