Oj 136 1. Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät, syksy 17.11.2010 Aineiston analyysi: sosiosemioottinen lähestymistapa Luento: Antti Silvast (antti.silvast@helsinki.fi) VTM, tohtorikoulutettava Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto 1
Omaa taustaa Valtiotieteiden maisteri 2007 (Helsingin yliopisto, sosiologian laitos) Väitöskirjahanke 2007-2011 Muita työpaikkoja: Teknillinen korkeakoulu, sähköverkot, 2000-2005 Energiateollisuus ry, 2006-2007 Chatham House (UK) / Huoltovarmuuskeskus, 2007 2
Luennon rakenne Oppimistavoitteet Semiotiikka ja sosiosemiotiikka: perusoletuksia Aktanttimallin perusteita Aktanttimallin esimerkkejä Pohdintaa aktanttimallin käyttämisestä Harjoitustyön esittely 3
Luennon oppimistavoitteet Tutustuminen Helsingin yliopiston sosiologiassa tunnettuun menetelmään jatkossa tulee vastaan mm. syventävien opintojen kvalitatiivisten menetelmien kurssilla Käsitteiden opettelu semiotiikka, sosiosemiotiikka, merkki, merkitys, aktantti Sosiosemioottisen tekstianalyysin käytännöt aktanttien löytäminen; tulosten rajaaminen; ja milloin menetelmää kannattaa soveltaa. 4
Semiotiikka: perusoletuksia 1. Semiotiikka on merkkejä tutkiva tiede. 2. Eräs sen tutkimuskohteista on inhimillinen kieli. 3. Semiotiikassa keskitytään kielen yhteen osaalueeseen: kieleen merkkien järjestelmänä. 5
Semiotiikka: perusoletuksia 1. Merkki on jotakin, mikä voi edustaa jotakin toista -- semiootikko Juri Lotmanin mukaan merkki on aineellistunut korvike. Esim. kirjoitetussa tai puhutussa tekstissä sanat edustavat asioita, esineitä ja käsitteitä. 2. Järjestelmä viittaa taas siihen, että merkit ovat kiinnostavia merkkijärjestelmän osana......ja yleensä eivät yksinään: merkin arvo syntyy merkin erosta muihin merkkeihin. 6
Esimerkiksi haastattelupuheessa: Joo, siis vakuutus on vaan yks osa yrityksen riskien hallintaa, niin vakuutus on yks osa, mutta se on vähän niinku huono juttu, jos ajatellaan, että mikä on firmalle tärkeätä, niin on tietysti jatkuvuus, toiminnan jatkuvuus on tärkeämpää kuin se, että saadaanko jostain vahingosta korvaus. Firma loppu siihen, niin ei se paljon lohduta silloin. Mä nyt kuvittelisin, mä oon tässä kyllä aika maallikko, mutta kyllä mä kuvittelisin, että vakuutuksilla voidaan semmosia niinkun just niinku sellasia tulipaloja tai vastaavia vahinkoja, jossa tulee tämmöstä taloudellista vahinkoa, joka voidaan rahalla korvata ja korjata ja sen lisäks pitää olla kuitenkin joku suunnitelma, että miten toimitaan sillon kun se vesi on rikkonu ne paikat. Että ei siinä pelkästään se raha pelkästään auta, se vakuutusraha. Tässä sanat edustavat mm. puhujaa itse, tapahtumia, käytäntöjä, hintaa, asiakirjoja, käsitteitä ja veden kaltaisia materiaalisia objekteja. 7
Sosiosemiotiikka tai semioottinen sosiologia: perusoletuksia 1. Sosiosemiotiikassa tai semioottisessa sosiologiassa tutkimuskohteena on se, miten merkit ja tekstit toimivat sosiaalisesti; s.o. miten merkkejä ja tekstejä tuotetaan ja käytetään erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. 2. Tänään esitellyn, semiotiikan Pariisin koulukunnan erityinen ajatus on, että tekstien merkitys on tutkittavissa yksinkertaisten ja yleisten merkityksen perusrakenteiden avulla. Semiotiikan hengessä keskeistä on erot: käsityksemme asioista saavat merkityksensä siitä, miten ne eroavat käsityksestämme toisista asioita. 8
Sosiosemioottinen aktanttimalli (A. J. Greimas) Aktanttimallilla tutkitaan erityisesti toimintaa: tarkemmin sitä, miten toimintaan liitetään teksteissä merkityksiä ja arvoja: Teksteissä kuvatut toimijat tavoittelevat asioita; ja tekevät sen erityisistä syistä (velvoitteet, haluaminen, tahto, kykeneminen); toiminta tapahtuu jonkin hyväksi; ja toiminnalla on lisäksi estäjiä ja auttajia. Nämä voidaan jäsentää aktanttimallin mukaan tarinoiksi : kuuden aktantin (eli eräänlaisen roolin) vastakkainasetteluiksi. 9
Aktanttien etsiminen Subjekti ja objekti: Kuka tai mikä (subjekti) tavoittelee jotakin (objektia)? Lähettäjä: Kuka tai mikä antaa sen velvoitteen, haluamisen, kyvyn tai tahdon, jonka varassa subjekti alkaa tavoitella objektia? Vastaanottaja: Mitä toiminnasta seuraa ja kuka tai mikä arvioi toiminnan seuraukset? Auttaja: Kuka tai mikä toimii subjektin hyväksi? Vastustaja Kuka tai mikä toimii subjektia vastaan? 10
Aktantit ja niiden väliset suhteet Aktantit voivat olla monen laatuisia: esim. ihmiset, eläimet, esineet, käsitteet, kollektiivit, abstraktit symbolit. Yhdessä aktanttiroolissa voi olla useita toimijoita, samoin yksi toimija voi olla useammassa roolissa. Aktanttiroolit eivät ole yksiselittäisiä; samasta tekstistä voidaan usein analysoida erilaisia aktanttimuotoisia tarinoita. 11
Aktanttikaavio Lähettäjä Objekti Vastaanottaja Auttaja Subjekti Vastustaja 12
Esim 1. Tupakoinnin lopettaminen Esimerkin kysymys: millaisia merkityksiä ja arvoja poliittisessa keskustelussa liitetään tupakoinnin lopettamiseen? Esimerkissä on kyse toiminnasta: siitä millä tavoin ihmisille luodaan mahdollisuuksia lopettaa tupakointi ja mitä mahdollisuuksien luomisesta seuraa. Esimerkkiaineisto: Suomen eduskunnan keskustelu lakimuutoksesta, jolla laajennettiin nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myyntiä apteekeista vähittäiskauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. 13
Esim 1. Tupakoinnin lopettaminen Aktanttimallilla tutkitaan seuraavia asioita keskusteluista: Kuka tai mikä (subjekti) on tekstissä toimijana? Kuka tai mikä (lähettäjä) velvoittaa subjektia tai antaa tälle kykyjä? Mitä (objektia) velvoite tai kyvyt saavat subjektin tavoittelemaan? Mitä tästä seuraa ja millä tavalla seuraukset arvioidaan (vastaanottaja)? Kuka tai mikä (auttaja) auttaa objektin tavoittelua? Kuka tai mikä (vastustaja) estää objektin tavoittelua? 14
Eduskunnan puhuja Tutkimusten mukaan jo pelkkä nikotiinikorvausvalmisteen käyttö tupakoitsijalla nostaa tupakoinnin lopettamisen onnistumisen 1,5-2-kertaiseksi ilman mitään muuta terapiaa. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuu, kun tuon valmisteen saatavuus tulee nyt arkipäiväiseksi. Se on saatavilla tavallisille ihmisille, joilla on apteekkiin pitkäkin matka. On myös helppo sen jälkeen, kun on motivoitu ensin kokeilemaan esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön ohjauksen alla tätä valmistetta, hankkia sitten se jatkovalmiste. Myöskin tämmöinen spontaani kokeilumahdollisuushan tässä lisääntyy. Voi kokeilla, pystyisikö olemaan ilman tupakkaa tuon valmisteen kanssa, ja sitten hakea vielä lisää neuvoja terveydenhuollon henkilöstöltä. 15
Lähettäjä, subjekti ja objekti Katsotaan, kuka tai mikä velvoittaa tai antaa kykyjä jonkin tavoittelemiseen ja ketä tai mitä velvoite tai kyky koskee? Esim: Tutkimusten mukaan jo pelkkä nikotiinikorvausvalmisteen käyttö tupakoitsijalla nostaa tupakoinnin lopettamisen onnistumisen 1,5-2-kertaiseksi ilman mitään muuta terapiaa. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuu, kun tuon valmisteen saatavuus tulee nyt arkipäiväiseksi. Voi kokeilla, pystyisikö olemaan ilman tupakkaa tuon valmisteen kanssa. 16
Lähettäjä, subjekti ja objekti Näyttää siltä, että arkipäiväisesti saataville tuleva nikotiinikorvausvalmiste ominaisuuksineen antaa tavallisille ihmisille mahdollisuuden olla ilman tupakkaa. Tällöin voidaan ajatella, että tarinan subjekti on tavallinen ihminen. Objekti on ilman tupakkaa oleminen. Lähettäjä (joka antaa subjektille kyvyn ) on arkipäiväisesti saatavilla oleva nikotiinikorvausvalmiste. 17
Vastaanottaja Mitä objektin tavoittelusta on seurauksena ja millä tavalla seuraukset arvioidaan? Se on saatavilla tavallisille ihmisille. On myös helppo sen jälkeen, kun on motivoitu ensin kokeilemaan. tämmöinen spontaani kokeilumahdollisuushan tässä lisääntyy. Voi kokeilla, pystyisikö olemaan ilman tupakkaa tuon valmisteen kanssa. Vastaanottaja: valmisteen saatavuuden käytännön seuraukset (esim. motivointi, kokeilumahdollisuus) 18
Auttajat ja vastustajat Kuka tai mikä auttaa tai vastustaa objektin tavoittelua? Se on saatavilla tavallisille ihmisille, joilla on apteekkiin pitkäkin matka. kokeilemaan esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön ohjauksen alla Apteekkiin voi olla pitkäkin matka, mutta lähikauppaan, kioskiin ja huoltoasemalle on oletettavasti lyhyt matka. Terveydenhuollon henkilöstö neuvoo käytössä, joten kyse ei ole vain yksin valmisteen kokeilemisesta. Auttaja: lyhyt matka myyntipaikkaan; terveydenhuollon henkilöstö Vastustaja: pitkä matka myyntipaikkaan 19
Esim 1: Aktanttikaavio Objekti: ilman tupakkaa oleminen Lähettäjä: arkipäiväisesti saatavilla oleva nikotiinikorvausvalmiste Vastaanottaja: saatavuuden käytännön seuraukset (esim. motivointi, kokeilumahdollisuudet) Auttaja: lyhyt matka myyntipaikkaan; terveydenhuollon henkilöstö Subjekti: tavallinen ihminen Vastustaja: pitkä matka myyntipaikkaan 20
Esim 2: väitöskirjan haastattelu Esimerkin kysymys: minkälaisia merkityksiä ja arvoja voidaan liittää kahteen erilaiseen tapaan varautua tulevaisuuden epävarmuuksiin: valmiussuunnitelman laatimiseen ja vahinkoja vastaan vakuuttamiseen? Kyse esimerkissä on taas kerran toiminnasta: siitä millaisia kykyjä, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia ihmisillä on toimia epävarmuuksien lieventämiseksi. Aineistonäyte väitöskirjastani, haastateltavana viranomainen, joka vastaa yhteiskunnan taloudellisista perustoiminnoista yhdessä valtion ja elinkeinoelämän kanssa. 21
Esimerkkihaastattelu väitöskirjatutkimuksestani Joo, siis vakuutus on vaan yks osa yrityksen riskien hallintaa, niin vakuutus on yks osa, mutta se on vähän niinku huono juttu, jos ajatellaan, että mikä on firmalle tärkeätä, niin on tietysti jatkuvuus, toiminnan jatkuvuus on tärkeämpää kuin se, että saadaanko jostain vahingosta korvaus. Firma loppu siihen, niin ei se paljon lohduta silloin. Mä nyt kuvittelisin, mä oon tässä kyllä aika maallikko, mutta kyllä mä kuvittelisin, että vakuutuksilla voidaan semmosia niinkun just niinku sellasia tulipaloja tai vastaavia vahinkoja, jossa tulee tämmöstä taloudellista vahinkoa, joka voidaan rahalla korvata ja korjata ja sen lisäks pitää olla kuitenkin joku suunnitelma, että miten toimitaan sillon kun se vesi on rikkonu ne paikat. Että ei siinä pelkästään se raha pelkästään auta, se vakuutusraha. 22
Lähettäjä, subjekti ja objekti Kuka tai mikä velvoittaa tai antaa kykyjä jonkin tavoittelemiseen ja ketä tai mitä velvoite tai kyky koskee? jos ajatellaan, että mikä on firmalle tärkeätä Ja mä nyt kuvittelisin, mä oon tässä kyllä aika maallikko, mutta kyllä mä kuvittelisin pitää olla kuitenkin joku suunnitelma, että miten toimitaan sillon kun se vesi on rikkonu ne paikat 23
Lähettäjä, subjekti ja objekti Tekstissä puhuja itse kertoo, mikä on firmalle tärkeää, ja mikä on yrityksen riskinhallintaa, korostaen erityisesti toimintaa vahinkotilanteissa. Toisaalta riskinhallintaan velvoittavat myös konkreettiset vahingot itsessään. Subjekti: yritys Objekti: toiminta vahinkotilanteissa Lähettäjä: puhuja itse; vahinkotilanne 24
Vastaanottaja Mitä objektin tavoittelusta on seurauksena ja millä tavalla seuraukset arvioidaan? jos ajatellaan, että mikä on firmalle tärkeätä niin on tietysti jatkuvuus, toiminnan jatkuvuus on tärkeämpää kuin se, että saadaanko jostain vahingosta korvaus. Varautumisesta hyötyy yritys itse voidessaan jatkaa toimintaansa. On huomattavaa, että puhuja ei vetoa tässä yhteydessä sopimuksiin, lakeihin tai valtioon. Vastaanottaja: yrityksen toiminnan jatkuvuus 25
Auttajat ja vastustajat Kuka tai mikä auttaa tai vastustaa objektin tavoittelua? vakuutuksilla voidaan semmosia niinkun just niinku sellasia tulipaloja tai vastaavia vahinkoja, jossa tulee tämmöstä taloudellista vahinkoa, joka voidaan rahalla korvata ja korjata ja sen lisäks pitää olla kuitenkin joku suunnitelma, että miten toimitaan sillon kun se vesi on rikkonu ne paikat. Että ei siinä pelkästään se raha pelkästään auta, se vakuutusraha. Auttaja: varautumissuunnitelman laatiminen Vastustaja: vain taloudellisen vahingon korvaaminen 26
Esim 2. Väitöskirjan haastattelu Lähettäjä: puhuja itse; vahinkotilanne Objekti: toiminta vahinkotilanteissa Vastaanottaja: yrityksen toiminnan jatkuvuus Auttaja: varautumissuunnittelman laatiminen Subjekti: yritys. Vastustaja: vain taloudellisen vahingon korvaaminen 27
Esim 3: C. Wright Millsin Sosiologinen mielikuvitus (Sulkunen & Törrönen 1997, 119-120) Perhaps the most fruitful distinction with which the sociological imagination works is between the personal troubles of milieu and the public issues of social structure. (W)hat is now recognized as sociological sociological work has tended to move in one or more of three general directions, each of which is subject to distortion, to being run into the ground. Tendency I: Toward a theory of history. Tendency II: Toward a systematic theory of the nature of men and society. Tendency III: Toward empirical studies of contemporary social facts and problems. The pecularities of sociology may be understood as a distortion of one more of its traditional tendencies. But its promises may also be understood in terms of these tendencies. (Mills 1959, 8; 22-24.) 28
Esim 3: Aktanttikaavio (Sulkunen & Törrönen 1997, 119-120) Lähettäjä: C. Wright Mills Objekti: tieto rakenteellisista sosiaalisista tekijöistä Vastaanottaja: - Auttaja: klassinen sosiologia; sosiologinen mielikuvitus Subjekti: tutkija Vastustaja: vääristävä sosiologia 29
Esim 4: suomalaisiin olosuhteisiin varautuminen Erään pro graduuni haastatellun energiayhtiön viestintäpäällikön mielestä aikaisemmin suomalaisille oli itsestään selvää, että sähkökatkosten kaltaisiin tulevaisuuden epävarmuuksiin varaudutaan. Yhtäältä tähän on määrännyt kylmä talvi, toisaalta perisuomalainen ajattelutapa, jossa me näemme ja ajattelemme pidemmälle tulevaisuuteen ja ajattelemme toimintamme niin kuin seurauksia pidemmälle. 30
Esim 4: Aktanttikaavio Lähettäjä: puhuja; suomalainen luonne; luonto Objekti: varautuminen Vastaanottaja: ympäristö Auttaja: tulevaisuuden ajatteleminen Subjekti: suomalaiset Vastustaja: ajattelemattomuus 31
Tulkintaa tuloksista Toiminnan merkityksen ja arvon monimuotoisuus: näyttää siltä, että asiat eivät tule toimijoiksi helpolla. Aineistoissa monta tarinaa ja niiden välisiä jännitteisiä. Voitaisiinkin pohtia myös erilaisten aktanttimuotoisten tarinoiden suhdetta (jollakin toisella tavalla) saatuihin teemoihin. Teoreettisesti kiinnostavaa, että analyysin tuottamat aktantit ovat usein muita kuin ihmisiä. 32
Aktanttimallin haasteita Tekstiaineistot ovat usein aktanttimallin näkökulmasta suuria. Analyysin tuloksena voi olla satoja erilaisia aktantteja. Kunkin aktantin voi lisäksi löytää monella tavalla. Miten tuloksia voidaan rajata? 33
Aktanttimallin tulosten rajaaminen Rajaus tutkimuskysymyksen perusteella. Rajaus taustateorian avulla. Rajaus mielenkiintoisen keskustelun avulla. Rajaus muulla menetelmällä tutkittujen teemojen avulla. Rajaus aineiston vaihtelevuuden perusteella: aktanttimalli on vakuuttava silloin, kun se kattaa mahdollisimman paljon tekstiaineistossa olevista eroista. 34
Aktanttimallin soveltuvuusala Malli soveltuu parhaiten teksteille, joissa se, mitä toiminta merkitsee, on kiinnostavaa tietoa. Vrt. esim. Sähköt katkesivat eilen kolmeksi tunniksi kaupungin keskustassa. Sähköt saatiin palautettua puoli kuudelta. Aktanttimalli ei sano tästä tekstistä mitään oleellista uutta; tekstissä kuvattuun toimintaan ei muutenkaan tunnu liittyvän erityisiä merkityksiä ja arvoja. Aktanttimuotoinen tarinalinja on vain yksi monista sosiosemioottisista aineiston jäsennystavoista (muita esim. luokitukset, modaalisuuden lajit). 35
Harjoitustyö Aihe: Analyysi tekstiaineiston perusteella aiheesta miten tekniikan ylioppilas hahmottaa tulevaisuutensa työmarkkinoilla? Tehtävänä on raportoida kirjallisesti tekstianalyysi kolmesta tekstinäytteestä. Raportointi tehdään yksilötyönä tai ryhmätyönä. Raportti palautetaan viimeistään perjantaina 26.11.2010 kahdessa osassa: tulostettu versio Sosiaalitieteiden laitokselle Turo-Kimmo Lehtosen lokeroon ja lisäksi sähköpostitse harjoitusryhmien vetäjälle Antti Silvastille (antti.silvast@helsinki.fi) sekä oman pienryhmän jäsenille (pienryhmän jäsenet ovat samat kuin edellisessä harjoituksessa). 36
Harjoitusryhmät Raportteja käsitellään pienryhmissä viikolla 48. Pienryhmiä on kolme, ja ne kaikki kokoontuvat U35 toisen kerroksen seminaarihuoneessa. Pienryhmien kokoontumisajat ovat seuraavat: ti 30.11. klo 10 12 ti 30.11. klo 14 16 to 2.12. klo 12 14. 37
Harjoitustyö Raportin minimipituus on kolme liuskaa, maksimipituus on neljä liuskaa. Pääotsikon sekä Johdanto- ja Päätelmät-otsikoiden lisäksi työssä on oltava vähintään kolme muuta alaotsikkoa. Nämä alaotsikot vastaavat (vähintään) kolmea aktanttimuotoista jäsennystä, jotka kirjoittaja tuottaa aineistosta. Raportissa tulee käyttää aineistona kaikkia kolmea tekstinäytettä. Aktanttimuotoiset jäsennykset voivat kattaa koko aineiston, mutta ne voivat koskea myös vain pienempää osaa aineistosta. Raportissa ei edellytetä käytettävän sosiologista oheiskirjallisuutta. Keskeistä on harjoitella aktanttien etsimistä ja perusteiden esittämistä sille, miten aktantit nostettiin esiin ja miksi ne olivat kiinnostavia. Raportissa ei ole pakko käyttää aineistolainauksia. 38
Kirjallisuus Hodge, Robert & Kress, Gunther (1988). Social Semiotics. Polity. Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.) (1997). Semioottisen sosiologian näkökulmia. Helsinki: Gaudeamus. Törrönen, Jukka (2005). Rajankäyntiä kriittisen diskurssianalyysin ja semioottisen sosiologian välillä. Teoksessa Pekka Räsänen, Anu- Hanna Anttila & Harri Melin (toim.) Tutkimus menetelmien pyörteissä. Jyväskylä: PS-kustannus, 139-162. Veivo, Harri (2009). Tekstin säännönmukaisuudet, produktiivisuus ja rajat. Teoksessa Hannula, Erja & Ulla Oksanen (2009). Murtuvat merkit: semiotiikan teoreettisen ja soveltavan tutkimuksen näkökulmia. Helsinki: Palmenia, 31-48. Veivo, Harri & Huttunen, Tomi (1999). Semiotiikka: Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Helsinki: Edita. 39