Luonnosvaihtoehdot 1.6.2011 SELOSTUS Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu
1 JOHDANTO...5 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset...5 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue...5 1.3 Suunnitteluorganisaatio...5 1.4 Päätökset ja työvaiheet...6 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen...6 2 LÄHTÖKOHDAT...7 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne...7 2.2 Suunnittelutilanne...8 2.2.1 Maakuntakaava...8 2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma...8 2.2.3 Yleiskaava...9 2.2.4 Asemakaava...10 2.2.5 Rakennusjärjestys...12 2.2.6 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat...12 2.2.7 Muut selvitykset ja suunnitelmat...12 2.2.8 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat...13 2.3 Maanomistus...15 2.4 Rakennettu ympäristö...16 2.4.1 Väestö ja asuminen...16 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta...16 2.4.3 Palvelut...16 2.4.4 Virkistys...16 2.4.5 Yhdyskuntarakenne...17 2.4.6 Liikenne...18 2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto...20 2.4.8 Ympäristöhäiriöt...22 2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot...24 2.5.1 Muinaismuistot...24 2.5.2 Rakennettu ympäristö...25 2.6 Luonnonympäristö...27 2.6.1 Maastorakenne...27 2.6.2 Maisemarakenne...30 2.6.3 Vesisuhteet...32 2.6.4 Ilmasto-olot...36 2.6.5 Kasvillisuus...36 2.6.6 Eläimistö...36 2.6.7 Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osakokonaisuudet...36 3 KAAVAA VARTEN LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT...46 4 TAVOITTEET...47 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...47 4.2 Maakuntakaavan tavoitteet...47 4.3 Tampereen kaupunkiseudun tavoitteet...48 4.4 Tampereen kaupungin tavoitteet...48 4.4.1 Kaupunkistrategia...48 4.4.2 Alustavat tavoitteet...48 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...48 4.4.4 Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita...48 5 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHDOT...50 5.1 Yhteistä kaikille luonnosvaihtoehdoille...50 5.1.1 Mitoitus...50 5.1.2 Toiminnot...51 5.1.3 Toteutuksen ajoitus...55 5.2 Vaihtoehto A, Kukkula...56 5.3 Vaihtoehto B, Nauha...58 5.4 Vaihtoehto C, Kylä...60 6 LUONNOSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...62 6.1 Vaihtoehtojen keskeisimmät vaikutukset...63 6.2 Arviointi kaavan tavoitteiden saavuttamisesta...68 6.2.1 Nykyisen asutuksen huomioonottaminen...68 6.2.2 Maiseman ja kulttuurihistorian erityispiirteiden huomioonottaminen...68 6.2.3 Sosiaalinen kestävyys, riittävät palvelut...69 6.2.4 Rakenteen eheys ja kytkennät ympäröiviin alueisiin...69 6.2.5 Joukkoliikenteen palvelutaso...70 6.2.6 Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset...70 6.2.7 Seudullinen virkistysreitti ja virkistysalueet...70 6.2.8 Ekologinen kestävyys ja luontoarvot...71 6.2.9 Taloudellinen kestävyys...71 6.2.10 Elinkeinoelämän toimintaedellytykset...71 6.3 Yhteenveto suosituksista...72 6.3.1 Kaikkia vaihtoehtoja koskevat suositukset...72 6.3.2 Eri vaihtoehtoja koskevat suositukset...74
Osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa.
1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoittaa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laatia myös kunnan osa-alueelle, kuten Ojalan kohdalla on tehty. Ojalan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaikutteisuudesta seuraa myös, että viranomaisten on suunnitellessaan alueen käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Ojalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Alueen lounaiskulma on liikenteellisesti n. 8,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavasti alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasoliittymästä etäisyys keskustaan on liikenteellisesti 13 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km². Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväskylään johtavaan valtatiehen 9, lännessä Aitolahdentiehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvastin kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilureittiin ja Lahteen johtavaan valtatiehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan. Osayleiskaavan vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat Atalan, Tasanteen, Kumpulan ja Olkahisen kaupunginosat, kuten myös vireillä olevat Nurmi-Sorilan, Tarastenjärven sekä Kangasalan Lamminrahkan ja Ruutanan osayleiskaava-alueet. Luonnonympäristöön liittyvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaava-alueelle tai välittömään lähiympäris- töön. Laaditussa ympäristö- ja maisemaselvityksessä on tarkasteltu suunnittelualuetta laajempaa kokonaisuutta. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulottua koko valuma-alueeseen. Etenkin vaikutukset Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueeseen on huomioitava. Välittömät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin koillisosaan sekä Kangasalan kunnan puolelle, välilliset jossain määrin laajemmin kaupunkiseudun itäosaan. Vaikutukset ihmisiin koskevat niin kaava-alueen nykyisiä kuin tulevia asukkaita sekä Tampereen ja Kangasalan lähikaupunginosien asukkaita. Virkistyskäytön osalta vaikutukset voivat olla vieläkin laajempia. Laajempien kaupallisten ja julkisten palveluiden osalta Ojalan alue tukeutuu Linnainmaan koilliskeskukseen. 1.3 Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavatyötä ohjaa kaupunginhallituksen suunnittelujaosto ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen on tilannut Ojalan osayleiskaavan selvitysaineiston, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaihtoehtojen valmistelun Tampereen kaupungin Infratuotannon Suunnittelupalveluilta. Työn pääsuunnittelijana on valmisteluvaiheessa ollut arkkitehti Anna-Maria Niilo- Rämä. Erikoissuunnittelijat Mira Sirén (liikenne), Kimmo Mäkinen (vesihuolto) ja Milja Nuuttila (viheralueet) ovat laatineet kaavaluonnoksiin liittyviä erillissuunnitelmia. Työhön on osallistunut myös muita Suunnittelupalveluiden yhdyskuntasuunnittelun, yhdyskuntatekniikan suunnittelun ja paikkatietopalveluiden asiantuntijoita sekä ulkopuolisia konsultteja. Tilaajan puolella yhdyshenkilönä on toiminut arkkitehti Lotta Kauppila ja käytännön työtä on ohjannut Kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmä. Ojalan osayleiskaavaluonnoksia koskevan selostuksen ovat laatineet Lotta Kauppila ja Anna- Maria Niilo-Rämä, taitosta on vastannut kaavoitusavustaja Birgitta Helsing. 5
1.4 Päätökset ja työvaiheet päätökset: Ojalan osayleiskaavan linjaukset, kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 33 16.3.2010 Aloituspäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen, kaupunginhallitus 329 21.6.2010 5.8. 6.9.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 24.9.2010 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 5.8. 6.9.2010 välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin neljä lausuntoa ja neljä mielipidettä. (ks. palaute kohdasta 4.4.3) työvaiheet: 30.9.2010 suunnitteluryhmän kokous 25.11.2010 yhteispalaveri Kangasalan kanssa 30.11.2010 arkeologinen selvitys 12/2010 kulttuuriympäristöselvitys 28.12.2010 hulevesiselvitys 1/2011 alustavat luonnosvaihtoehdot ja erillissuunnitelmat 25.1.2011 yhteispalaveri Kangasalan kanssa 31.1.2011 lähtökohtaraportti 14.2.2011 työpalaveri ELY-keskuksen kanssa (liikenne, vt12 Holvastin eritasoliittymä) 2.3.2011 yhteispalaveri Kangasalan kanssa (palvelut) 10.3.2011 työpalaveri Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa 19.5.2011 yhteispalaveri Kangasalan kanssa 5/2011 arkeologinen täydennysinventointi 23.5.2011 luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu (sisältää ekotehokkuusvertailun) lisäksi on järjestetty työpalavereja mm. joukkoliikenteen, liikuntapalveluiden, luontoarvojen, liikenteen, viherpalveluiden, vesihuollon ja ympäristönsuojelun osalta 6
2 LÄHTÖKOHDAT Alueen perusselvitysaineistoa on koottu erilliseen lähtökohtaraporttiin (31.1.2011). Kaavaselostuksen lähtökohdat -osiossa on esitetty tiivistettynä lähtökohtaraportin aineistoa. 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Ojalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Alueen lounaiskulma (VT 12 ja Orimuskadun liittymä) on liikenteellisesti n. 8,5 kilometrin ja linnuntietä n. 7,5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavasti alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasoliittymästä etäisyys keskustaan on liikenteellisesti 13 km ja linnuntietä 11,5 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km2. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväskylään johtavaan valtatiehen 9, lännessä Aitolahdentiehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvastin kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilureittiin ja Lahteen johtavaan valtatiehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan. Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamatonta ja sen etelä- ja keskiosat ovat suurimmaksi osaksi metsää ja suota. Alueella on yhteensä noin 770 asukasta. Alueen pohjoisimmassa osassa, valtatien 9 eteläpuolella on kuusi omakotitaloa, yksi entinen maatilan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Alueella asuu noin 20 henkilöä. Koillisosassa on pohjois-etelä-suuntainen, noin 80 m leveä johtoalue, jolla kulkevat rinnakkain 110 kv:n ja 400 kv:n voimalinjat. Tampereen korkeimpiin kohtiin 7
lukeutuvassa Aitovuoressa on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, Puolustusvoimien toimintoja sekä lentopelastuskeskus. Aitovuoren ydinalue on aidattu. Maurinkylän alueella ja sen läheisyydessä on n. 60 omakotitaloa, joissa asukkaita on yhteensä vajaat 200. Pohjois-Hämeen Ampujien ampumarata on Maurinkylän itäpuolella. Ojalankylän alueella ja Aitolahdentien tuntumassa on yhteensä 20 omakotitaloa ja noin 60 asukasta. Alueen eteläosassa Petäjässuon pohjoispuolella kulkee itä-länsi-suuntainen sähkölinja. Lahdentien eteläpuolella, Holvastin Valjakonkadun varren kahdessa asuinkerrostalokorttelissa on asukkaita noin 500. Hussanpuistossa on pieneläinten hautausmaa. valtatielle 12 uusi Lamminrahkan eritasoliittymä. Valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu Alasjärvi- Tarastenjärvi välinen voimalinjan yhteystarve (z 022). Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella alueet on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Osayleiskaavaalueen länsi- ja eteläpuolella alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Halimasjärven alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL 150). Osayleiskaava-alueen itäpuolella alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU 007). 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen 9.3.2005 ja valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa suurin osa osayleiskaavaalueesta on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), joka lännessä rajautuu valtatiehen 9 ja idässä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilunohjaustarvetta (MU). Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa valtatiehen 9 rajautuva alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP) ja sen eteläpuolelle on osoitettu puolustusvoimien alue (EP). Alueiden väliin (Lintukalliontie) on osoitettu ulkoilureitti ja viheryhteystarve. Taajamatoimintojen alueella on itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve Olkahisenlahden kohdalla sekä pohjois-etelä-suuntainen ulkoilureitti. Pohjoisessa ulkoilureitti johtaa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. Etelässä ulkoilureitti johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin. Halimasjärvi-Lamminrahka -akseli on virkistysaluetta (V), joka jatkuu myös Linnainmaalle kohti etelää. Virkistysalueella on sekä itä-länsi- että pohjois-etelä-suuntaiset ulkoilureitit. Osayleiskaava-alueen koilliskärjessä on pohjois-etelä-suuntainen ja eteläosassa itälänsi-suuntainen voimalinja. Osayleiskaava alue rajautuu valtateihin 9 ja 12, jotka on osoitettu merkittävästi parannettaviksi moottori- tai moottoriliikenneteiksi. Valtatielle 9 on osoitettu uusi Tasanteen eritasoliittymä ja Pirkanmaan 1. maakuntakaava v. 2007. Suunnittelualue on rajattu punaisella. 2.2.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 ja rakennesuunnitelman karttaosio hyväksyttiin kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä ohjaavana suunnitelmana kaupunginvaltuustossa 21.4.2010 72. Rakennesuunnitelmassa uusia asuinalueita on esitetty Ojalaan (15) ja Lamminrahkaan (38). Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu Nurmi-Sorilan (50) merkittävä kaupunginosakokonaisuus. Uusia työpaikka-alueita on esitetty Tarastenjärven liittymään (34) ja Kangasalan puolelle Lamminrahkaan (37). Joukkoliikenteen kehittämisen osalta on rakennesuunnitelmassa esitetty uusi raitiotieyhteys Holvastin kautta Lamminrahkaan ja bussiliikenteen laatukäytävä Aitolahdentielle. Kehitettäväksi vihervyöhykkeeksi on esitetty Kaupista Lamminrahkan pohjoispuolelta Kangasalan suuntaan johtava vyöhyke ja kehitettäviksi 8
viheryhteyksiksi alueen läpi pohjoiseen johtava viheryhteys sekä yhteys Ojalan pohjoispuolelta itään Kangasalle. Ojalan alueella asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 4000 asukasta. Katujen ja kunnallistekniikan kynnysinvestoinneiksi on katsottu eritasoliittymän rakentaminen vt:lle 9, uudet katuyhteydet sekä vesihuollon runkoyhteydet. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen ja jatkossa mahdollinen Lamminrahkaan ulottuvan uuden raitiotien jatkaminen Ojalaan. Tampereen puolella Kangasalan Lamminrahkaan rajoittuvan alueen asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 2000 asukasta. Kangasalan puolella Lamminrahkan asukasmäärän lisäys on vuoteen 2019 mennessä 500 asukasta ja vuosina 2020-30 5000 asukasta. Lamminrahkan toimitila-alueelle on esitetty yhteensä 600 uutta työpaikkaa. Joukkoliikenteen kehittämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehittäminen ja toisessa vaiheessa uuden raitiotien rakentaminen. VT:n 9 varteen Tarastenjärvelle on tuotantotoiminnan alueelle esitetty Tampereen puolelle 3000 uutta työpaikkaa ja Kangasalan puolelle 2500 uutta työpaikkaa. Kävelykeskusta/kävelykeskustaksi kehitettävä alue. Merkinnällä on osoitettu nykyiset ja uudet keskusta-alueet, joille sijoitetaan monipuolisesti keskustahkuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja joilla kehitetään kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä. Uusi tai merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Uusi/merkittävästi täydennettävä asuinalue. Alueen numero (kuvaus selostuksessa). Kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävä kehitettävä vihervyöhyke. Kehitettävä viheryhteys. Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (etäisyys asemasta alle 1 km). Joukkoliikenteen laatukäytävä. Lähijunaverkko ja asema/seisake Raitiotieverkko Maankäytön kehittämisen kannalta tärkeä bussiliikenteen laatukäytävä. Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2030. 2.2.3 Yleiskaava Ojalan osayleiskaava-alue on Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998) rajattu ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen (12.12.2000) ulkopuolelle. Kangasalan kuntaan 31.12.2008 asti kuuluneella alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaava, joka on 11.12.2000 hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa. Kantakaupungin yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) on osoitettu Maurinkylä, Ojalankylä sekä läheisiä Aitolahdentiehen rajautuvia alueita. Myös Kumpulan jatkeena on pienehkö AP-alue. Aitolahdentien varteen on osoitettu asuntoalue (A-1) ja Holvastissa, valtatien 12 eteläpuolella, kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Valtatien 9 eteläpuolelle on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue (TY-1) ja valtatien 12 pohjoispuolelle kaksi teollisuus- ja varastoaluetta (T). Aitovuoren alue on merkitty puolustusvoimien alueeksi (EP) ja sen lounaispuoleinen alue ampumarata-alueeksi (EA). Suunnittelualueen pohjoisosassa teollisuusalueen länsireunassa on pienehkö yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Suurin osa alueen virkistysalueista on osoitettu luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Valtatien 9 laita on osoitettu lisämerkinnällä (ev), suojaviheralueeksi varattu alueen osa. Holvastissa on osoitettu pieni alue kaupunkipuistoksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK). 9
Yleiskaavatilanne. Kangasalan rajalla on osoitettu alueita maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarve tai ympäristöarvoja (MU). Pohjoisessa teollisuusalueen läpi kulkee pohjoiseteläsuuntainen sähkölinja (z) ja eteläosassa itälänsi-suuntainen sähkölinja. Kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2; Viherverkko ja suojelu, on Halimasjärven ympäristö sekä Ojalankylän eteläpuolelta valtatielle 12 ulottuva alue määritelty merkittäväksi viheralueeksi, joka toimii ympäröivien asuntoalueiden luonnontilaisena lähivirkistysalueena, ja jonka kautta on reittiyhteys Kaupin ja Leinolan virkistysalueille sekä seudullinen virkistysreittiyhteys Kintulammelle. Alue liittyy myös Kangasalan virkistysalueisiin ja on kokonaisuudessaan merkittävä osa seudullista virkistysaluetta. Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaavassa Kangasalan kunnasta liitetyn alueen pohjoisosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen eteläosa on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Viherverkko ja suojelu -kartassa MU-alueella on arvokas Väljäsuon kallioalue ja VR-alueella luonnonympäristöltään arvokas Lamminrahkan nevaräme ja neva. Molempien kuntien osayleiskaavoissa on varauduttu Aitovuori-Holvasti tieyhteystarpeeseen. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kartasta 2; Viherverkko ja suojelu. 2.2.4 Asemakaava Osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoittamaton. Olkahisissa, Maurinkylän alueella on voimassa viisi asemakaavaa (6524, 6553, 6802, 7608 ja 7922), joissa alueet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, AO ja lähivirkistysalueeksi, VL. Kumpulassa on voimassa asemakaava 7259, jossa osayleiskaava-alueelle ulottuvat reunaalueet on osoitettu VL-alueeksi. Atalan alueella on voimassa kaksi asemakaavaa 6304 ja 7728, joissa katu- ja vihertuotannon Atalan toimipisteen alue on osoitettu varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, TVKT ja reuna-alueet VL-alueeksi. Holvastin alueella on voimassa kolme asemakaavaa (7167, 7184 ja 7899), joissa alueet on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, AK ja VL-alueeksi. VT:n 12 liikennealueella on lisäksi voimassa asemakaavat 7040, 7162 ja 7244. 10
Risson alueen asemakaava (8184) hyväksyttiin syksyllä 2010. Siinä keskeiset alueet on osoitettu AK- ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi, AKR sekä AO-alueiksi. Reuna-alueet on osoitettu VL-alueiksi ja Lahdentien laita sekä sähkölinjan alusta suojaviheralueeksi, EV. Vireillä olevia asemakaavoja 7696 Olkahinen, asuntoalue Aitolahdentien itäpuolella ja Rahkatien pohjoispuolella, luonnos 2005, käsittely keskeytynyt. 7866 Ojala, asuntoalue, luonnos 2002, käsittely keskeytynyt. 7950 Ojala, asuntoalue Ojalankyläntiellä, kaavaehdotus 2006, vireillä. 7980 Olkahinen, pieni rivitaloalue Aitovuorentien pohjoispuolella, luonnos 2006, käsittely keskeytynyt. 8187 Tasanne, asuntoalue Olkahisenlahden pohjukassa (rajautuu osayleiskaava-alueeseen), OAS 2007, vireillä. Asemakaavatilanne sekä osayleiskaava-alueella vireillä olevat että siihen rajautuvat vireillä olevat asemakaavat mustalla rajattuna. 11
2.2.5 Rakennusjärjestys Tampereen kaupunginvaltuustossa 6.9.2000 hyväksytty rakennusjärjestys on tullut voimaan 19.10.2000. Tampereen kantakaupungin asemakaavoittamattomat alueet on määritelty rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueiksi. Suunnittelutarvealuetta koskevaa päätöstä on jatkettu 1.1.2012 saakka kaupunginvaltuuston päätöksellä 24.11.2010 214. Uudistetun rakennusjärjestyksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012. 2.2.6 Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat Seuraavassa on esitettynä osayleiskaava-alueelle aiemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Aineisto on huomioitu Ojalan osayleiskaavan lähtökohtaraportin valmistelussa. Osayleiskaavan valmisteluun sisältyvät selvitykset ja suunnitelmat on esitetty kohdassa 3. Lamminrahkan lepakkoselvitys, kartoitusraportti, Biologitoimisto Vihervaara 1.9.2008. Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry., Pekka Rintamäki. Raportti Atalan Risson alueen hyönteisselvityksestä, 30.11.2008, Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry. Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä, Tampereen hyönteistutkijain seura ry, 2008 sekä lisäselvitys 2009. Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportin tiivistelmä, Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Suunnittelukeskus Oy, 10.05.2004. Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitys, Tampereen kaupunki & Kangasalan kunta, Suunnittelukeskus Oy, 26.04.2004. Halimasjärven hydrologinen selvitys -luonnos, Suunnittelukeskus Oy, 04.12.2003. Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys ja -suunnitelma, Tampereen kaupunki, 2009 Atala-Risso meluselvitys, Tampereen kaupunki, 2009. Meluselvitys, Aitovuoren ampumarata, Tampere, SCC Viatek, 30.09.2002. Aitovuoren ampumarata, 300m radan melumittaukset, Pohjois-Hämeen Ampujat ry, Ramboll Finland Oy, 24.6.2009 Ojalan osayleiskaavaehdotus, valmisteluaineisto, Tampereen kaupunki, 1996-2002. 2.2.7 Muut selvitykset ja suunnitelmat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (KYMS), Tampereen kaupunki, 2008. Halimasjärven alue (22) on osoitettu KYMS:n merkittävänä viherverkon osana. Alue koostuu neljästä osasta, joista eteläisin (1) kattaa Halimasjärven luonnonsuojelualueen, sille laskevat Halimasjärvenojan ja Ollinojan ympäristöt sekä Petäjässuon. Alueen metsät ovat enimmäkseen ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Kumpulan koillispuolella (2) sijaitsee maisemarakenteellisesti merkittävä selänne upeine kalliojyrkänteineen. Olkahisenlahden perukassa (3) sijaitsee arvokas kasvillisuuskohde lehtokasveineen. Alueella on myös metsälain mukainen kalliojyrkänne sekä liito-oravaesiintymiä. Aitovuoren pohjoispuolen kokonaisuudessa (4) on luonnontilainen puronuoma ja kaksi vähäpuustoista suota sekä liito-oravaesiintymiä. Kehittämisehdotuksina on annettu Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueen vesitalouden säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisena, Halimasjärven pohjoispuolisen lehtoalueen kuusettumisen estäminen valikoidulla harventamisella, ulkoilureittiyhteyksien kehittäminen ja säilyttäminen sekä seudullisen yhteyden varmistaminen, Petäjässuon säilyttäminen luonnontilaisena sekä alueen hoito- ja käyttösuunnitelman päivittäminen. Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere- Orivesi, yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infra. 2010. Suunnitelmissa on mm. valtatien nelikaistaistaminen Orivedelle asti, Tasanteen eritasoliittymän rakentaminen sekä Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasoliittymien parantaminen. Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueelle, SCC Viatek, 2003. 12
Tarveselvitys valtatien 9 Aitovuori-Holvasti tieyhteydestä, Tielaitoksen Hämeen tiepiiri v. 1999. Selvityksessä esitettiin väylää Tarastenjärven liittymästä vt:ltä 9 Holvastiin vt:lle 12. Myöhemmissä tarkasteluissa yhteys on todettu tarpeettomaksi. Vesihuollon runkoyhteydet, runkolinja Rusko- Nurmi-Sorila, yleissuunnitelma 2009. Tampereen Vesi ja Pöyry Environment Oy. Runkolinja (vesijohto ja jätevesi) on esitetty etelä-pohjoissuunnassa Ojalan alueen läpi Holvastista Oriniitynkadun jatkeelta Kangasalan kunnanrajaa ja nykyistä ulkoilureittiä myötäillen Maurinkylään. Tästä pohjoiseen linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kulkee Aitolahdentien vartta ja toinen Olkahisten asuinalueen läpi Hangaslahden poikki länsiluoteeseen kohti Nurmi-Sorilaa. Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke, vaihe I (Taatahanke), GTK, 31.3.2007-31.3.2009. TAATA -hankkeessa keskeisiä tuloksia ovat erilaiset Tampereen seudun maa- ja kallioperän rakennusgeologisia ominaisuuksia koskevat tietoaineistot ja niistä työstetyt visualisoinnit (esim. rakennettavuuskartat). Tampereen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, selvitystyö. Tampereen kaupunki. Valmisteilla. 2.2.8 Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Tampereen kaupunki. Kaavat olivat ehdotuksena nähtävillä 17.12.2009-5.2.2010. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunnittelualueeseen rajoittuvat Aitovuoren eritasoliittymän länsipuoleiset osat on osoitettu VLM-6 -alueeksi ja itäpuoleiset osat MU-2 alueeksi. Eritasoliittymän länsipuolelle on osoitettu kevyen liikenteen pääreitti Nurmi- Sorilasta Aitolahdentietä etelään. Nurmin keskusta sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta. Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunnittelualueeseen rajoittuvat alueet on osoitettu länsiosassa MU-1 alueeksi ja Tarastenjärven eritasoliittymän läheisyydessä T-7 alueeksi. MU-1 alueella on osoitettu seudullinen ulkoilureitti Lintukalliontietä etelään sekä s-4 osa-alue. Tarastenjärven eritasoliittymän länsipuolella on esitetty kevyen liikenteen pääreitti kohti Ruutanaa sekä voimalinja. Jätteenkäsittelyalueen läjitysalue sijaitsee noin 0.8 km:n etäisyydellä Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta. Ote Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavaehdotusyhdistelmästä. 13
Lamminrahkan osayleiskaava. Kangasalan kunta. Käynnistys 2011. Kaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2.-31.5.2011. Lamminrahkan alueen aatekilpailu, arvostelupöytäkirja, 27.5.2009. Lamminrahkan alueen suunnittelua on tarkoitus jatkaa voittaneen ehdotuksen pohjalta. Keskeisiä Ojalan alueeseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. uuden eritasoliittymän sijoittuminen VT:lle 12, ajoneuvo- ja joukkoliikenneyhteydet Lamminrahkan kautta Ojalaan sekä yhteisten palvelujen toteuttaminen. Ruutanan osayleiskaava. Kangasalan kunta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 14.2. 15.3.2011. Ojalan alueeseen rajoittuvalla alueella pohjoisessa VT:n 9 ja Ruutanantien välinen alue on osoitettu TY-1 alueeksi, muu alue MU-alueeksi. MU-alue on pääosin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, jolla Matkajärven länsipuolella on lisäksi luo-1 merkintä. Lintukalliontiellä on kevyen liikenteen reitti länteen ja sen eteläpuolella ulkoilureitin yhteystarve Ruutanaan. Toinen ulkoilureitin yhteystarve Ruutanaan on osoitettu lounaasta Katajajärveltä. Viheryhteystarpeita on osoitettu itä-länsisuuntaisena Matkajärven kohdalle ja pohjois-eteläsuuntaisena Katajajärveltä Matkajärvelle. Nykyiset voimalinjat jatkuvat Kangasalan puolelta Ojalan suunnittelualueelle. Lamminrahkan suunnittelukilpailun voittanut ehdotus, Serum arkkitehdit Oy. 14
2.3 Maanomistus Alueen pinta-ala on noin 703 ha. Suunnittelualueen keski- ja eteläosa on suurimmaksi osaksi kaupungin maanomistuksessa (yhteensä 420 ha koko alueella) ja Aitovuoren ympäristö valtion omistuksessa (103 ha). Nykyiset asuintontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Osayleiskaava-alueen kaakkoisin alue, 156 ha, liitettiin vuoden 2009 alussa Kangasalan kunnasta Tampereen kaupunkiin valtiovarainministeriön päätöksellä VMP 480/2008. Maanomistus. Kaupungin omistamat maat vihreällä, valtion sinisellä. 15
2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Väestö ja asuminen Alueella asuu noin 770 henkilöä (14.3.2011). Näistä 500 henkilöä asuu Holvastissa Valjakonkadulla, 160 henkilöä Maurinkylässä, 45 henkilöä Ojalankylässä, 40 henkilöä yksittäisissä Aitolahdentien varren omakotitaloissa ja 25 henkilöä Lintukalliontien varressa. Väestön ikäjakauma on esitetty seuraavassa taulukossa. Kaava-alueen ikäjakauman poikkeaman koko koilliseen suuralueeseen verrattuna selittää lapsiperheiden ja työikäisten suuri osuus Holvastin alueella. Vuoden 2030 ennuste perustuu kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 26.4.2010 hyväksymään Tampereen kaupungin väestösuunnitteeseen 2010. Uusilla asuinalueilla väestö on usein keskitasoa nuorempaa ja näin voidaan olettaa olevan vuonna 2030 Ojalan ydinalueellakin. Väestön ikäjakauma. Osayleiskaavaalueella Koillisella suuralueella Koillisen suuralueen ennuste v. 2030 0-16 vuotiaat 7-15 vuotiaat 16-64 vuotiaat Yli 64 vuotiaat 12% 13% 69% 6% 8% 11% 67% 14% 7,2% 8,4% 65,2% 19,2% 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen suurin työpaikka on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, jossa työskentelee vakituisesti noin 100 henkilöä. Lisäksi Aitovuoren alueella työskentelee Satakunnan lennoston henkilöstöä. Tampereen Infran katu- ja vihertuotannon Atalan toimipisteessä työskentelee noin 10 henkilöä. Lisäksi alueella toimii yksityisyrittäjiä mm. Maurinkyläntiellä, Ojalankyläntiellä ja Lintukalliontiellä. Nämä työllistävät yhteensä noin 10 henkilöä. 2.4.3 Palvelut Kaava-alueella ei ole julkisia tai yksityisiä palveluita muutamaa pienyrittäjää lukuun ottamatta. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Atalassa (Atalan ja Metsästäjän päiväkodit), Tasanteella ja Olkahisissa (Olkahisen päiväkoti ja Hiidenkiven ostopalvelupäiväkoti). Holvastissa kaava-alueen lähimmät päiväkodit ovat Orimuksen päiväkoti sekä Kirsikkapuiston ja Linnainniityn ryhmäperhepäiväkodit. Koulun 1.-6. vuosiluokkien kouluja on Olkahisissa, Atalassa sekä Leinolassa ja 1.-9. vuosiluokkien yhtenäiskoulu Linnainmaalla. Lähiseudun muita kunnallisia palveluita ovat Olkahisen ja Atalan hammashoitolat, Tasanteen nuoriso- ja kerhotila sekä Leinolan nuorisokeskus. Aitolahden uusi kirkko sijaitsee Olkahisissa ja seurakuntakoti Atalassa. Tasanteella on kaksi päivittäistavarakauppaa, Atalassa päivittäistavarakauppa ja apteekki. Holvastin Hussanpuistossa on vanha pieneläinten hautausmaa. Laajemmat kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat Linnainmaan Koilliskeskuksessa. Joukkoliikenne Ojalan osayleiskaava-alueen läpi ei kulje yhtään linja-autoreittiä. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkevat linjat 18, 19, 28, 90 ja 95. Linjan 18 reitti kulkee Linnainmaan läpi Orimuskadun kautta Nikinväylälle, missä linjan päätepysäkki sijaitsee. Linja 19 saapuu keskustasta Aitolahdentien ja Atanväylän kautta Atalaan samalle päätepysäkille linjan 18 kanssa. Linja 28 kulkee Aitolahdentietä pohjoiseen Sorilaan, linja 90 suuntaa Teiskoon ja linja 95 Kangasalle. Lisäksi suunnittelualueen eteläosaan (Holvasti) liikennöivät Orimuskatua kulkevat linjat 16 ja 37 Leinolaan sekä linja 45 Vatialan kautta Kangasalle. Talvikaudella linjalla 18 vuoroväli on arkisin 20 minuuttia ja viikonloppuna 30 minuuttia. Linjalla 19 vuoroväli on arkisin myös 20 minuuttia, mutta linja ei liikennöi iltaisin eikä viikonloppuisin. Linjan 28 vuoroväli on pääasiassa 30 minuuttia jokaisena viikon päivänä. Kesäkautena vuorot harvenevat siten, että linjan 18 vuoroväli on kaikkina viikon päivinä 30 minuuttia ja linjan 19 vuoroväli on tunti. Linjan 28 vuorovälit pysyvät lähestulkoon ennallaan. 2.4.4 Virkistys Osayleiskaava-alue on pääosin luonnontilaista metsää. Monipuoliset luontopainotteiset virkistysalueet arvokkaine kasvillisuuskohteineen ja eläinlajistoineen tarjoavat virkistysmahdollisuuksia eri 16
käyttäjäryhmille ja palvelevat Tampereen ja Kangasalan useita asuinalueita. Metsässä on ajoittain erämainen tunnelma, vaikka talousmetsän toimenpiteet ovatkin paikoin selkeästi nähtävillä ja valtateiden liikennemelu kuultavissa. Runsaat polkuverkostot ja metsäautotiet ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Kävelijöiden, retkeilijöiden ja hiihtäjien lisäksi aluetta käyttävät mm. suunnistajat, ratsastajat sekä marjastajat ja sienestäjät. Kaava-alueen länsipuolella on rakennettuja virkistysalueita kuten korttelipuistoja, leikkipaikkoja, Olkahisen koulun yhteydessä oleva pienimuotoinen urheilukenttä, uimarantoja ja venevalkamia. Rakennetuista toiminnallisista viheralueista lähimpänä on osayleiskaava-alueeseen rajautuva Kumpulantien ja Paloniityntien yhtymäkohdassa sijaitseva Kumpulanpuiston leikkipaikka pelikenttineen. Leikkipaikan eteläpuolelta on yhteys ulkoilureiteille ja Halimasjärven luontopolulle. Lähimmät uimarannat sijaitsevat Halimasjärvellä ja Näsijärven Olkahisenlahden etelä- ja pohjoisrannalla. Etelärannalla sijaitseva uimaranta on helpommin saavutettavissa Aitolahdentieltä päin. Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaisesti on Atalaan, Kumpulaan ja Maurinkylään rajautuvat metsät luokiteltavissa luonnonmukaisiksi lähivirkistysalueiksi. Hoitoluokituksessa ne on luokiteltu ulkoilu- ja virkistysmetsiksi (C2-luokka), joissa hoidon painopiste on puuston elinvoimaisuudessa ja uudistumisessa sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoissa. Alueen halki kulkee merkittävä pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti Leinolasta Atalan ja Kumpulan itäpuolelta kohti Teiskoa. Reitti haarautuu Maurinkylän eteläpuolella ja yhtyy Aitovuoren itäpuolella Kaarinanpolkuun sekä toisaalla Aitolahdentien kevyen liikenteen reittiin. Reitiltä on Tasanteen kautta yhteys myös Kaupin virkistysalueelle. Talvisin vain hiihtäjien käytettävissä oleva pohjois-eteläsuuntainen ulkoilureitti alittaa valtatien 12 ja Aitolahdentien sekä risteää Ojalankyläntien kanssa. Kaarinanpolun ulkoilureitti sivuaa kaava-aluetta idässä kulkien Kangasalan kunnan rajalla. Patikointiin ja hiihtoon tarkoitettu reitti kulkee paikoin poluilla ja paikoin metsäautoteillä. Maurinkylässä on Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ylläpitämä ampumarata, jolla sijaitsee pistoolirata 25 m, kiväärirata 50 m (pienoiskivääri), 2 villikarjurataa, hirvirata (75 ja 100m) sekä kiväärirata, jolla on 100 m:n ja 300 m:n ampumapaikat. Tarastenjärven eritasoliittymän lounaispuolella on enduroharrastajien käyttämä maastorata. 2.4.5 Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamaton. Rakennetut alueet sijaitsevat Maurinkylässä ja Aitolahdentien varressa sekä Holvastissa toiminnallisesti ja liikenteellisesti läheisiin asuinalueisiin liittyen. Ojalankylän ja Lintukalliontien omakotitaloryppäät muodostavat erilliset kokonaisuutensa maa- ja metsätalousalueen keskellä. Alueen rakennuskannasta 90% on asuinrakennuksia sekä niihin liittyviä varasto- ja saunarakennuksia ja 10% teollisuus- ja energiantuotantorakennuksia sekä muita rakennuksia (mm. ampumaradan rakennelmia). Asuinrakennuksia on yhteensä 106 kpl, joista 89 kpl on yhdenasunnon taloja, 3 kpl kahden asunnon taloja, 4 kpl rivitaloja ja 10 kpl muita asuinkerrostaloja. Vapaa-ajan asuinrakennuksia on yksi (Ojalankyläntiellä). Holvastissa Valjakonkadun varrella on III-IVkerroksisia asuinkerrostaloja 2000-luvun alkuvuosilta. Muutoin asuinrakentaminen on pientalovaltaista ja rakennettu pääosin 1950-luvulta alkaen. Ojalankyläntien varrella on 15 yhden perheen omakotitaloa ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Suurin osa omakotitaloista on yksikerroksisia, matalia ja harjakattoisia. Alue on rakentunut vuosikymmenien kuluessa, uusimmat rakennukset ovat 2000-luvulta. Maurinkylässä on noin viisikymmentä omakotitaloa 1930-luvulta 2000-luvulle. Muualla Aitolahdentien itäpuolella on harvakseltaan kymmenkunta omakotitaloa 1960-90-luvuilta. Lintukalliontien varressa on 6 omakotitaloa 1980-2000-luvuilta, yksi entinen maatilan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Kaupungin katu- ja vihertuotannon itäinen toimipiste on rakennettu vuosituhannen vaihteessa. Alueen rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen nykyiset tilat Aitovuoressa on rakennettu 1990-luvulla. Aitovuoren ampumarata-alueella on yksittäisiä ampumasuojia ja huoltorakennuksia. 17
Atanväylä OJALAN OSAYLEISKAAVA 2.4.6 Liikenne Liikenneverkko Ojalan osayleiskaava-alueella on vain muutama tonttikatu ja yksityisteitä. Alueen nykyinen liikenneverkko muodostuukin pitkälti alueen reunoilla kulkevista väylistä. Niistä pääväyliä ovat valtatiet 9 ja 12, Aitolahdentie ja Tarastenjärventie (Ruutanantie). Valtatie 9 rajaa aluetta pohjoisessa ja valtatie 12 etelässä. Aitolahdentie kulkee suunnittelualueen länsireunalla valtatien 9 rinnakkaisväylänä ja Tarastenjärventie alueen koillisosassa. Orimuskatu alueen lounaisosassa on pääkokoojakatu. Ojalan alueen läpi kulkee sorapintainen yksityistie, Lamminrahkantie Aitolahdentieltä Kangasalan asemalle. Lamminrahkantieltä erkanee etelään Rissontie, joka jatkuu Kangasalan Vatialaan. Lintukalliontielle alueen pohjoisosaan (yksityistie) kuljetaan Nurmista Kaitavedentieltä. Yhteys Kangasalta Ruutanantieltä Lintukalliontielle on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä. Aitolahdentie ja valtatie 9 kytkeytyvät toisiinsa alueen luoteisosassa Aitovuoren eritasoliittymän kautta, Tarastenjärventie ja valtatie 9 koillisosassa Tarastenjärven eritasoliittymän kautta. Valtatiet 9 ja 12 kytkeytyvät toisiinsa alueen lounaispuolella Alasjärven eritasoliittymän kautta. Valtatie 12 kytkeytyy Orimuskatuun etelässä Linnainmaan eritasoliittymän kautta. Aitolahdentie kytkeytyy Ojalan osayleiskaava-alueeseen tonttikatujen ja yksityisteiden kautta. Aitolahdentien kautta on alueelta yhteys pohjoiseen Nurmiin ja Teiskon suuntaan sekä etelään Linnainmaalle. Aitolahdentien kautta on yhteys myös Olkahisten, Tasanteen, Atalan ja Kumpulan asuinalueille. Pohjoisesta Tarastenjärven eritasoliittymän kautta on yhteys Kangasalan Ruutanaan ja etelästä Orimuskatua pitkin Leinolan ja Holvastin asuinalueille. Ojalan osayleiskaava-alueen ympäristössä asuinalueilla aluenopeusrajoitus on 40 km/h lukuun ottamatta Kumpulaa, jossa aluenopeusrajoitus on 30 km/h. Orimuskadun nopeusrajoitus on 50 km/h Linnainmaan eritasoliittymään saakka ja tästä pohjoiseen on voimassa Atalan aluenopeusrajoitus 40 km/h. Aitolahdentiellä nopeusrajoitus on pääasiassa 50 km/h. Sen pohjoisosassa Kaitavedentie VT 9 VT 9 Tasanteenkatu Aitolahdentie Nikinväylä VT 12 Orimuskatu Ojalan alueen nykyinen liikenneverkko ja nopeusrajoitukset. 18 Pääväylä, nopeusrajoitus 100 km/h Pääväylä, nopeusrajoitus 80 km/h Pääväylä, nopeusrajoitus 70 km/h Pääväylä, nopeusrajoitus 60 km/h Pääväylä, nopeusrajoitus 50 km/h Pääväylä, nopeusrajoitus 40 km/h Pääkokoojakatu, nopeusrajoitus 50 km/h Pääkokoojakatu, nopeusrajoitus 40 km/h Kokoojakatu, nopeusrajoitus 40 km/h Osayleiskaava-alue
Atanväylä OJALAN OSAYLEISKAAVA nopeusrajoitus on 60 km/h ja lyhyt osuus etelässä 40 km/h. Valtatiellä 9 on Aitovuoren eritasoliittymästä Tampereen keskustan suuntaan nopeusrajoituksena 100 km/h, Oriveden suuntaan 80 km/h. Valtatiellä 12 on Ojalan osayleiskaavaalueen kohdalla nopeusrajoituksena 80 km/h. Liikennevaloliittymiä suunnittelualueella ei ole. Lähimmät liikennevalot ovat jalankulkijoille Aitolahdentiellä Lautakatonkadun liittymän pohjoispuolella. Myöskään kiertoliittymiä ei ole suunnittelualueella. Aitolahdentiellä pysty- ja vaakageometria ovat sellaisia, että paikoitellen näkemät ovat huonot. Kevyen liikenteen väylät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä kevyen liikenteen pääreitit kulkevat Aitolahdentien, Atanväylän ja Orimuskadun varrella. Aitolahdentien eteläosalla kevyen liikenteen pääreitti kulkee kadun itäpuolta ja Kevätrinteenkadun liittymän jälkeen länsipuolta. Puolenvaihto tapahtuu alikulun kautta. Tämän lisäksi Aitolahdentien eteläosalla on kevyen liikenteen väylä ajoittain myös kadun länsipuolella. Aitolahdentien varren kevyen liikenteen väylä on ainoa kevyen liikenteen yhteys Teiskon ja Nurmi-Sorilan alueelta keskustan suuntaan. Atalassa, Tasanteella ja Olkahisissa on lisäksi runsaasti asuinalueita sisäisesti palvelevia kevyen liikenteen väyliä ja jalkakäytäviä. Suunnittelualueen sisällä ei ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä. Maurinkylänkadun liittymän eteläpuolelta lähtee Aitolahdentien itäpuolelta etelän suuntaan sorapintainen ulkoilureitti, joka toimii talvisin hiihtolatuna. Se yhtyy Atalan itäpuolella Leinolan Mannerheiminkallion ja Kauppi-Niihaman välillä kulkevaan latuun, joka kesällä toimii ulkoilureittinä. Kevyen liikenteen alikulkuja suunnittelualueella on neljä. Kaksi niistä alittaa Aitolahdentien (Kumpulan pohjoispuoli ja Olkahisten koulu) ja toiset kaksi valtatien 12 (Orimuskatu ja Rissonpuiston ulkoilureitti). Aitovuoren eritasoliittymässä kevyen liikenteen silta ylittää valtatien 9 samassa tasossa Aitolahdentien ajoradan kanssa. Valtatien 9 ylittävä Lintukalliontie on myös kevyen liikenteen käytössä. Kaitavedentie VT 9 VT 9 Tasanteenkatu Aitolahdentie Nikinväylä VT 12 Orimuskatu Ojalan alueen nykyinen kevyen liikenteen verkko ja alikulut. 19 Kevyen liikenteen pääväylä Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen väylä, talvella latu Jalkakäytävä Jalkakäytävä, talvella latu Kevyen liikenteen ali- tai ylikulku Osayleiskaava-alue
Liikennemäärät Liikennemäärämittauksia on suunnittelualueella tehty vuosina 2000-2010. Liikennemääriä on mitattu videolaskentana ja HI-STAR-laitteilla. HI- STAR-laitteilla saadaan myös ajoneuvojen ajonopeudet. Liikennemäärät suunnittelualueella ja sen ympäristössä tehdyissä mittauksissa ovat vain muutamasta ajoneuvosta 8700 ajoneuvoon vuorokaudessa. Aitolahdentiellä on asuinalueelle suuntaavan liikenteen ja läpikulkuliikenteen vuoksi runsaammin liikennettä kuin sen poikkikaduilla. Liikennemäärät ovat kymmenen vuoden takaisesta pääasiassa nousseet. Liikennemäärät ja vuorokauden aikana mitatut ajonopeudet on esitetty tarkemmin lähtökohtaraportissa. Liikenneonnettomuudet Ojalan osayleiskaava-alueella liikenneonnettomuuksia on tapahtunut erittäin vähän johtuen liikenneverkon vähyydestä rajauksen sisäpuolella. Laajennettaessa tarkastelurajaa kaava-aluetta rajaaviin väyliin voidaan huomata, että kuolemaan johtaneilta onnettomuuksilta on vältytty, mutta loukkaantumiseen johtaneita on tapahtunut jonkin verran. Suuri osa alueen liikenneonnettomuuksista on tapahtunut liittymissä, erityisesti eritasoliittymien rampeilla. 2.4.7 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelta Tampereen Veden toimintaalueeseen kuuluvat Maurinkylän ja Holvastin Valjakonkadun alueet. Toiminta-aluetta on esitetty laajennettavaksi Risson alueelle. Pohjoisosan vesi- ja viemärilinjat ovat Olkahisen verkoston Aitolahdentien itäpuolelle ulottuvia pistolinjoja. Eteläosassa pistolinja kulkee Orimuskadulta Hussonpuiston kautta Valjakonkadulle. Lintukalliontiellä ja Ojalankyläntiellä kunnallistekniikka puuttuu. Uusimmat yksityiset jätevesijärjestelmät on koottu kaupungin rakennusvalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Sen mukaan Lintukalliontiellä on kaksi ja Ojalankyläntiellä kolme yksityistä jätevesijärjestelmää. Tampereen Vesi (Pöyry Environment Oy) on 2009 tutkinut vesihuollon runkoyhteyden Rusko- Nurmi-Sorila linjausvaihtoehtoja. Suunnitelman mukaan runkolinja (vesijohto ja jätevesi) kulkee etelä-pohjoissuunnassa Ojalan alueen läpi Holvastista Oriniitynkadun jatkeelta Kangasalan kunnanrajaa ja nykyistä ulkoilureittiä myötäillen Maurinkylään. Tästä pohjoiseen linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kulkee Aitolahdentien vartta ja toinen Olkahisten asuinalueen läpi Hangaslahden poikki länsi-luoteeseen kohti Nurmi-Sorilaa. Kaukolämpöverkosto ulottuu Atalaan Rissonkadun alkupäähän ja Holvastiin Valjakonkadulle. Sähkölinjaverkosto kattaa rakennetut alueet. Suunnittelualueen koillisosassa on pohjois-eteläsuuntainen voimajohtoalue, jolla kulkevat rinnakkain Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto Kangasala-Mänttä (suunnittelutunnus 1052), 400 kv:n voimajohto Alajärvi-Kangasala (1097) ja 110 kv:n voimajohto Kangasala-Mänttä (1597), joka erkanee Lintukalliontien pohjoispuolella muista linjoista kohti koillista. Johtoalue jatkuu etelään Kangasalan sähköasemalle. Eteläosassa on Tampereen Sähköverkko Oy:n itä-länsisuuntainen 110 kv sähkölinja. 20
Yhdyskuntatekninen huolto. 21
2.4.8 Ympäristöhäiriöt Vuonna 2003 on Tampereen kantakaupunkialueelle tehty liikennemeluselvitys. Selvityksessä on analysoitu nykytilanteen liikennemelua ja laadittu ennuste vuodelle 2020. Nykytilanteessa yli 55 desibelin liikennemelu ei juurikaan leviä suunnittelualueelle. Tampereelle on laadittu meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuosille 2008-2012, jonka lähtökohtana liikennemeluselvitys on toiminut. Ojalan osayleiskaava-alueella toimenpideehdotuksia on yksi; Holvasti, valtatie 12 Orimuskadusta itään. Meluntorjuntamahdollisuudeksi on mainittu meluvalli. Kohde on sijoitettu prioriteettiluokkaan 2. (Tampereen kaupunki 2009) Aitovuoren ampumarata on merkittävä melunlähde suunnittelualueella. Ampumaradasta on laadittu meluselvitys vuonna 2002 ja täydentävä melumittaus 2009. Selvitysten mukaan melualue ulottuu olemassa olevan asutuksen alueelle Maurinkylässä. Melun leviämisen kannalta merkittävää on myös melun heijastuminen Aitovuoresta. Uusi maankäyttö ja asutuksen sijoittaminen ampumaradan läheisyyteen vaatii meluntorjuntarakenteita. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on todettu aiheuttavan paikallisesti varsin laajaa maaperän pilaantumista. Maaperän mahdollisesti korkea lyijypitoisuus ja suuret luoti- ja haulimäärät tulee ottaa huomioon, jos alueen maankäyttö muuttuu. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:llä on tarkoitus kehittää toimintaansa alueella. Ampumaradan nykyinen ympäristölupa (30.11.2004) on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.11.2011 mennessä. Satakunnan lennoston F-18 Hornet koneiden laskeutumisreitti kulkee alueen yli. Harjoituslentotoiminta on keskittynyt arkipäiville ja virka-aikaan eikä melutaso ylitä alueella ohjearvoja. Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja Puolustusvoimien tutka-asema sijaitsee Aitovuoren laella. Säteilyturvakeskuksen mukaan ilmailun valvontatutkien toimintasäde on jopa satoja kilometrejä. Antennien keilat eivät kuitenkaan yleensä osu vaakalinjan alapuolelle lähelle maata. Puolustusvoimien tutkissa on suuritehoisia lähettimiä ja suuntaavat antennit, mutta antennin keilausliike pienentää yhteen suuntaan lähtevän keskimääräisen tehotiheyden hyvin pieneksi. Myöskään näitä tutkia ei suunnata vaakatason alapuolelle. STUKin mittausten perusteella Puolustusvoimien tutkat eivät valtakunnallisesti ole aiheuttaneet säteilyturvallisuusongelmia väestölle. (Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa, STUK 2008) 22 Lintukalliontien varressa sijainnut Aitolahden vanha kaatopaikka on poistunut käytöstä vuonna 1976 eikä sen maaperän saastuneisuutta ole tiettävästi tutkittu tarkemmin. Maaperän pilaantuneisuus vaatii lisätutkimuksia, jos alueen maankäyttö muuttuu. Alueella toimii nykyään puutavaraliike. Aitovuorentiellä on toiminut moottoriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka. Alueella ei kuitenkaan ole puhdistustarvetta. Aitovuoressa puolustushallinnon alueella on polttonestevarasto ja Atalassa kaupungin tukikohdan alueella polttoaineiden jakeluasema. Alueella arseenipitoisuuksia on mitattu Lintukalliontiellä ja radonpitoisuuksia useassa kohteessa Aitolahdentien itäpuolella, Ojalankyläntiellä, Kumpulassa, Atalassa ja Valjakonkadulla. Kaupungin ympäristövalvonnan aineiston mukaan alue ei ole arseeni-, radon- tai fluoridiriskialuetta. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee VT:n 9 pohjoispuolella lähimmillään 0.5 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Jätetäyttökumpu näkyy laajalle ja pimeällä valaistus tehostaa sen näkyvyyttä. Kaatopaikkakaasut aiheuttavat hajupäästöjä, jotka tuulen vaikutuksesta leviävät ajoittain suunnittelualueen pohjoisosaan, vaikka vallitseva tuulensuunta onkin alueelta poispäin. Alueella on ympäristölupa nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä sen laajentamiseksi. Myös jätteenpolttolaitoksen sijoittamisesta alueelle on keskusteltu. Suuret liikenneväylät aiheuttavat estevaikutuksia ihmisille ja eläimille, väylä jakaa maiseman kahtia niin maisemallisesti kuin fyysisestikin. Jyväskyläntien visuaalinen estevaikutus on huomattava. Se katkaisee Olkahisenlahdelta Näsijärvelle avautuvan vesistömaiseman. Toiminnallisesti valtatiet katkaisevat viheryhteydet kapeiksi alikuluiksi. Jyväskyläntien mahdollinen leventäminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sen estevaikutusta etenkin eläimille, mikäli ekologisia yhteyksiä ei huomioida suunnittelussa. Suunnittelualueen koillisosassa kulkee pohjoiseteläsuuntainen 110-400 kv:n ilmajohtoalue, joka liittyy Kangasalan sähköasemaan. Maisemakuvallisesti leveä sähkölinja muodostaa selvän rajan ja pitkän avoimen näkymäakselin muutoin sulkeutuneeseen metsämaisemaan. Avoimena pidettävä ilmajohtoalue voi aiheuttaa estevaikutusta avointa maastoa karttaville lajeille, kuten liito-oravalle.
23
2.5 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 2.5.1 Muinaismuistot Tutkimusalue rajattu vihreällä. Muinaisjäännökset rajamerkit punainen piste avoympyrän sisällä. Turveradan ja -tehtaan jäänteet sinisellä. Suunnittelualueen arkeologinen inventointi on suoritettu syksyllä 2010 ja täydennysinventointi keväällä 2011 (Mikroliitti Oy). Syksyn 2010 inventoinnissa alueelta löydettiin kaksi kohdetta, jotka historiallisen lähdeaineiston ja maastohavaintojen perusteella on luokiteltavissa muinaisjäännöksiksi. Kyseessä on kaksi vanhaa rajapaikkaa ja niihin liittyvät maastossa edelleen näkyvät ja hyvin säilyneet rajamerkit Aitovuoren etelä- ja kaakkoispuolella (Tampere Ruskevaha ja Aitovuoren rako). Aitolahdentie ja Lintukalliontie sijaitsevat historiallisilla tielinjoilla. Historiallisista tielinjoista ei ole havaittavissa säilyneitä osia. Lintukalliontien linjausta (ei rakenteita, maaperää, maastoa) voidaan pitää muinaisjäännöksen kaltaisena vaalittavana kohteena. Aitolahdentietä on oiottu ja levennetty, mutta suuressa mittakaavassa linjaus on yhtenevä 1700-1800-lukujen tielinjan kanssa. Kevään 2011 täydennysinventoinnissa todettiin myös Ojalan turverata ja turvetehtaan jäännökset muinaisjäännöksiksi. Turveradan pohja on Ojalankyläntien jälkeen hyvin säilynyt ja osin varsin näyttävä rakenne. Lamminrahkan päässä radan läheisyydessä sijaitsee turpeenkuivatusuunin jäänne, paviljongin perusta ja jäännöksiä turvetiiliaumoista. Ojalan turverata eli Mossin rata onkin mielenkiintoisin osa alueen historiaa. Lamminkorven suoalue ostettiin syksyllä 1897 Finlayson Oy:n nimiin. Finlaysonin tehtaalla oli aiemmin käytetty polttoaineena yksinomaan halkoja, mutta tehtaan isännöitsijälle tuli aate ryhtyä lämmittämään höyrypannut turpeella. Turve nostettaisiin Lamminrahkan suolta, kuljetettaisiin kapearaiteista rataa pitkin Olkahisenlahden rantaan, edelleen proomuilla Kortelahden satamaan ja lopuksi hevosraidetta pitkin tehtaalle. Talvella 1898 alueelle rakennettiin ensimmäiseksi radan työväelle 100 hengen asuinkasarmi. Noin 200 metrin päähän suon reunasta rakennettiin höyrykeskusta varten tiilinen konehuone korkeine piippuineen sekä talli. Turpeen käsittelyä varten suolle rakennettiin myös turvekone nostureineen ja pumppuineen, siirrettävä pistoraide suolle ja kapea rautatie suolta Näsijärven rantaan, jonne rakennettiin myös kivilaituri. Suon kuivattamiseksi alueen halki kaivettiin noin kaksi metriä syvä ja yli kaksi kilometriä pitkä viemäri, jonka jatkaminen suoalueen ulkopuolelle vaati kallionlouhintaakin. Suoalueen ympäri kaivettiin niskaojat, puusto raivattiin ja koko suo jaettiin 30 m levyisiksi saroiksi. Polttoturvetta alettiin nostaa kesällä 1899. Suolla tiilenpaksuiset turvepötköt katkottiin ja kuljetettiin hajalleen suokentälle kuivumaan. Kovettuneina ne kasattiin ristikkoaisoille lopullisesti kuivumaan, josta ne lastattiin rullavaunuihin ja kuljetettiin rataa pitkin rantaan. Toiminta-aikanaan työtä tehtiin kahdessa vuorossa ja turvetehdas oli paikkakunnan suurin työmaa, jossa työväkeä oli 24