OJALAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS. Ehdotus Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

Transkriptio

1 Ehdotus SELOSTUS Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu

2

3 1 JOHDANTO Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Suunnitteluorganisaatio Päätökset ja työvaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen LÄHTÖKOHDAT Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Suunnittelutilanne Maakuntakaava Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat Muut selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat Maanomistus Rakennettu ympäristö Väestö ja asuminen Työpaikat ja elinkeinotoiminta Palvelut Virkistys Yhdyskuntarakenne Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Ympäristöhäiriöt Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Muinaismuistot Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Maastorakenne Maisemarakenne Vesisuhteet Ilmasto-olot Kasvillisuus Eläimistö Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat osakokonaisuudet KAAVAA VARTEN LAADITUTSUUNNITELMAT JA SELVITYKSET TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun tavoitteet Tampereen kaupungin tavoitteet Kaupunkistrategia Alustavat tavoitteet Osallisten esiin nostamia lähtökohtia ja tavoitteita Suunnittelun aikana esiin tulleita tavoitteita VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot Vaikutusten arviointi Luonnosvaiheen palaute Vastineet ja toimenpiteet Muutokset luonnoksista ehdotukseksi OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Yleisperustelu ja kuvaus Mitoitus Asuminen Palvelut Työpaikat Virkistys Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö ja suojelu Maisema ja kulttuuriarvot Ympäristönsuojelu Osayleiskaavamerkinnät ja -määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Keskeisimmät vaikutukset ja suositukset KAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen aikataulu Toteuttamisen kustannukset Toteuttamisen ohjausta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia... 86

4 Osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa.

5 Ehdotus / SELOSTUS 1 JOHDANTO 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus, sisältö ja oikeusvaikutukset Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen. Sen tärkeänä tehtävänä on myös osoi aa alueiden käytön tavoiteltu kehitys ja sovi aa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava on ohjeena laadi aessa ja muute aessa asemakaavaa sekä ryhdy äessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava voidaan laa a myös kunnan osa-alueelle, kuten Ojalan kohdalla on tehty. Ojalan osayleiskaava laaditaan oikeusvaiku eisena yleiskaavana, jota ei voida käy ää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on asemakaavojen ohjaaminen. Oikeusvaiku eisuudesta seuraa myös, e ä viranomaisten on suunnitellessaan alueen käy öä koskevia toimenpiteitä ja pää äessään niiden toteu amisesta katso ava, e ei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista. 1.2 Osayleiskaava-alue ja vaikutusalue Ojalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Alueen lounaiskulma on liikenteellises n. 8,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavas alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasolii ymästä etäisyys keskustaan on liikenteellises 13 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km². Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväskylään johtavaan valta ehen 9, lännessä Aitolahden ehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvas n kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilurei in ja Lahteen johtavaan valta- ehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan. Osayleiskaavan vaikutusalueeseen kuuluvat suunni elualueen länsipuolella sijaitsevat Atalan, Tasanteen, Kumpulan ja Olkahisen kaupunginosat, kuten myös vireillä olevat Nurmi-Sorilan, Tarastenjärven sekä Kangasalan Lamminrahkan ja Ruutanan osayleiskaava-alueet. Luonnonympäristöön lii yvät vaikutukset kohdistuvat suurelta osin kaava-alueelle tai väli ömään lähiympäristöön. Laaditussa ympäristö- ja maisemaselvityksessä on tarkasteltu suunni elualue a laajempaa kokonaisuu a. Vesistöön kohdistuvat vaikutukset voivat ulo ua koko valuma-alueeseen. Etenkin vaikutuk- 5 set Halimasjärven luonnonsuojelualueen valumaalueeseen on huomioitava. Väli ömät liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat Tampereen kaupungin koillisosaan sekä Kangasalan kunnan puolelle, välilliset jossain määrin laajemmin kaupunkiseudun itäosaan. Vaikutukset ihmisiin koskevat niin kaavaalueen nykyisiä kuin tulevia asukkaita sekä Tampereen ja Kangasalan lähikaupunginosien asukkaita. Virkistyskäytön osalta vaikutukset voivat olla vieläkin laajempia. Laajempien kaupallisten ja julkisten palveluiden osalta Ojalan alue tukeutuu Linnainmaan koilliskeskukseen. 1.3 Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleispiirteistä maankäytön suunni elua ohjataan kaupunginhallituksen suunni elukokouksissa. Osayleiskaavatyötä ohjaa ja välivaiheen päätökset tekee yhdyskuntalautakunta. Ojalan osayleiskaava on laadi u Tampereen kaupungin maankäytön suunni elun organisaa ossa ja työtä on ohjannut kaupunkiympäristön kehi ämisen johtoryhmä. Ehdotusvaiheen valmistelusta ovat vastanneet yleiskaavapäällikkö Pia Has on johdolla vanhempi erikoissuunni elija Anna-Maria Niilo-Rämä ja projek arkkiteh Lo a Kauppila. Luonnosvaiheen selvitysaineistoa, osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa sekä luonnosvaihtoehtojen valmistelua laadi in Tampereen kaupungin Infratuotannon Suunni elupalveluissa. Työn pääsuunni elijana oli valmisteluvaiheessa arkkiteh Anna- Maria Niilo-Rämä. Erikoissuunni elijat Mira Sirén (liikenne), Kimmo Mäkinen (vesihuolto) ja Milja Nuu la (viheralueet) laa vat kaavaluonnoksiin lii yviä erillissuunnitelmia. Osayleiskaavan kar ojen ja selostuksen valmistelussa ovat avustaneet kaavoitusavustajat Birgi a Helsing, Maikki Jokinen ja kaavoitussihteeri Pirjo Palokangas. Ulkopuolisia konsul eja on käyte y erillisselvitysten ja suunnitelmien tekoon sekä vaikutusten arvioin in. Ojalan osayleiskaavaa laadi aessa on tehty ivistä yhteistyötä Kangasalan kunnan kanssa. Yhteisessä suunni eluryhmässä Kangasalta mukana ovat olleet Lamminrahkan alueen kaavoituksesta vastanneet kaavoitusarkkiteh Markku Lah nen, projek päällikkö Sanna Karppinen ja yleiskaavasuunni elija Jenni Joensuu-Partanen. Molempien kun en johtavista virkamiehistä koostuva ohjausryhmä on ohjannut suunni eluyhteistyötä ja yhteisten hankkeiden aikataulutusta.

6 Ehdotus / SELOSTUS 1.4 Päätökset ja työvaiheet PÄÄTÖKSET: Ojalan osayleiskaavan linjaukset, kaupunginhallituksen suunni elujaosto Aloituspäätös ja osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtäville ase aminen, kaupunginhallitus osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtävillä aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu luonnosvaihtoehtojen nähtäville ase aminen, yhdyskuntalautakunta luonnosvaihtoehdot nähtävillä luonnosvaiheen palau een esi ely yhdyskuntalautakunnalle lannekatsaus, kaupunginhallituksen suunni elujaosto lannekatsaus, yhdyskuntalautakunta LUONNOSVAIHE: suunni eluryhmän kokous Yhteispalaverit Kangasalan kanssa: , , , arkeologinen selvitys 12/2010 kul uuriympäristöselvitys hulevesiselvitys 1/2011 alustavat luonnosvaihtoehdot ja erillissuunnitelmat lähtökohtarapor työpalaveri ELY-keskuksen kanssa (liikenne, vt12 Holvas n eritasolii ymä) työpalaveri Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa 5/2011 arkeologinen täydennysinventoin luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioin ja vertailu (sisältää ekotehokkuusvertailun) EHDOTUSVAIHE: Yhteispalaverit Kangasalan kanssa: , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kun en yhteinen ohjausryhmä: , , , , , , itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu (työpajoja , , , joissa läsnä Kangasalan ja ELY:n edustajia) Tampere-pientalo, esimerkkejä uusista ratkaisumalleista Tampereelle Rajaton hankkeen loppurapor Toimeenpanosuunnitelma, kaupunginhallitus Kiviainestutkimus , Ojalan ja Lamminrahkan yleiskaavoitus, työpalaveri ELY:n kanssa työpalaveri Ojalan luontoasioista ELY:n kanssa Liikenne-ennuste 12/2013 Hulevesisuunnitelma 2/2014 Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikan alustava yleissuunnitelma 2/2014 Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen vaikutusten arvioin 2/2014 Ydinalueen yleissuunnitelma 12/2013 lisäksi on järjeste y työpalavereja mm. joukkoliikenteen, liikuntapalveluiden, luontoarvojen (erityises liito-oravat), liikenteen, viherpalveluiden, vesihuollon ja ympäristönsuojelun osalta 1.5 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arvioin suunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Suunnitelmasta jätet- in neljä lausuntoa ja neljä mielipide ä. (ks. palaute kohdasta 4.4.3) Luonnosvaihtoehdot A, B ja C olivat nähtävillä välisen ajan ja niitä esitel in avoimessa yleisö laisuudessa Atalan koululla Luonnoksista jäte in 11 mielipide ä ja 12 ennakkolausuntoa. (ks. kohta 5.3). MAL-verkoston Rajaton-hankkeessa pyyde in lokakuussa 2012 Tampereen ja Kangasalan päättäjiltä ja viranhal joilta näkemyksiä kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä, sen kehi ämisestä ja Ojala- Lamminrahka alueen tulevasta toteu amisesta. 6

7 Ehdotus / SELOSTUS 2 LÄHTÖKOHDAT Alueen perusselvitysaineistoa on koo u erilliseen lähtökohtarapor in ( ). Kaavaselostuksen lähtökohdat -osiossa on esite y iviste ynä lähtökohtarapor n ja luonnosvaiheen jälkeen laadi ujen selvitysten aineistoa. 2.1 Alueen sijainti ja kokonaisrakenne Ojalan osayleiskaava-alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Alueen lounaiskulma (VT 12 ja Orimuskadun lii ymä) on liikenteellises n. 8,5 kilometrin ja linnun etä n. 7,5 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Vastaavas alueen koilliskulmasta Tarastenjärven eritasolii ymästä etäisyys keskustaan on liikenteellises 13 km ja linnun etä 11,5 km. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7 km2. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Jyväskylään johtavaan valta ehen 9, lännessä Aitolahden ehen, Kumpulan ja Atalan kaupunginosien pientaloalueisiin sekä Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, etelässä Linnainmaan ja Holvas n kaupunginosien väliseen Orimuskatuun, Hussanpuiston ulkoilureit- in ja Lahteen johtavaan valta ehen 12 sekä idässä Kangasalan kunnan rajaan. Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamatonta ja sen etelä- ja keskiosat ovat suurimmaksi osaksi metsää ja suota. Alueella on yhteensä noin 1050 asukasta (12/2013). Alueen pohjoisimmassa osassa, valta en 9 eteläpuolella on kuusi omako taloa, yksi en nen maa lan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Alueella asuu noin 20 henkilöä. Koillisosassa on pohjois-etelä-suuntainen, noin 80 m leveä johtoalue, jolla kulkevat rinnakkain 110 kv:n ja 400 7

8 Ehdotus / SELOSTUS kv:n voimalinjat. Tampereen korkeimpiin koh in lukeutuvassa Aitovuoressa on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, Puolustusvoimien toimintoja sekä lentopelastuskeskus. Aitovuoren ydinalue on aida u. Maurinkylän alueella ja sen läheisyydessä on n. 60 omako taloa, joissa asukkaita on yhteensä vajaat 170. Pohjois-Hämeen Ampujien ampumarata on Maurinkylän itäpuolella. Ojalankylän alueella ja Aitolahden en tuntumassa on yhteensä 20 omako taloa ja noin 80 asukasta. Alueen eteläosassa Risson uusi asuinalue kasvaa nopeas. Alkuvuodesta 2014 alueella oli noin 40 omako taloa ja 15 rivitaloa, asukkaita yhteensä noin 300. Petäjässuon pohjoispuolella kulkee itälänsi-suuntainen sähkölinja. Lahden en eteläpuolella, Holvas n Valjakonkadun varren kahdessa asuinkerrostalokor elissa on asukkaita noin 490. Hussanpuistossa on pieneläinten hautausmaa. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavaehdotuksen ja val oneuvosto vahvis Pirkanmaan 1. maakuntakaavan Maakuntakaavassa suurin osa osayleiskaavaalueesta on osoite u taajamatoimintojen alueeksi (A), joka lännessä rajautuu valta ehen 9 ja idässä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityistä ulkoilunohjaustarve a (MU). Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa valta ehen 9 rajautuva alue on osoite u työpaikka-alueeksi (TP) ja sen eteläpuolelle on osoite u puolustusvoimien alue (EP). Alueiden väliin (Lintukallion e) on osoite u ulkoilurei ja viheryhteystarve. Taajamatoimintojen alueella on itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve Olkahisenlahden kohdalla sekä pohjois-etelä-suuntainen ulkoilurei. Pohjoisessa ulkoilurei johtaa Kintulammen retkeilymajalle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. Etelässä ulkoilurei johtaa Tampereen ja Kangasalan taajamiin. Halimasjärvi-Lamminrahka -akseli on virkistysalue a (V), joka jatkuu myös Linnainmaalle koh etelää. Virkistysalueella on sekä itä-länsi- e ä pohjois-etelä-suuntaiset ulkoilurei t. Osayleiskaava-alueen koilliskärjessä on pohjois-etelä-suuntainen ja eteläosassa itä-länsisuuntainen voimalinja. Osayleiskaava alue rajautuu valtateihin 9 ja 12, jotka on osoite u merki äväs paranne aviksi moo ori- tai moo oriliikenneteiksi. Valta elle 9 on osoite u uusi Tasanteen eritasolii ymä ja valta elle 12 uusi Lamminrahkan eritasolii ymä. Valta en 9 pohjoispuolelle on osoite u Alasjärvi- Tarastenjärvi välinen voimalinjan yhteystarve (z 022). Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella alueet on maakuntakaavassa osoite u taajamatoimintojen alueeksi (A), teollisuus- ja varastoalueeksi (T) sekä jä eenkäsi elyalueeksi (EJ). Osayleiskaava-alueen länsi- ja eteläpuolella alueet on osoite u taajamatoimintojen alueeksi (A). Halimasjärven alue on osoite u luonnonsuojelualueeksi (SL 150). Osayleiskaava-alueen itäpuolella alueet on osoite u maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarve a (MU 007). Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logis ikka) on hyväksy y Pirkanmaan maakuntavaltuustossa Kaava on ympäristöministeriössä vahviste avana. Osayleiskaava-alueella muutoksena 1. maakuntakaavaan on, e ä Tarastenjärven eritasolii ymä on osoite u olemassa olevana lii ymänä. Pirkanmaan maakuntavaltuusto on pää änyt Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 käynnistämisestä. Kaavan hyväksymisvaihe on aikataulute u vuodelle Pirkanmaan 1. maakuntakaava v Suunnittelualue on rajattu punaisella Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 ja rakennesuunnitelman kar aosio hyväksyt- in kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä ohjaavana suunnitelmana kaupunginvaltuustossa Rakennesuunnitelmassa uusia asuinalueita on esite y Ojalaan (15) ja Lamminrahkaan (38). Suunni elualueen pohjoispuolelle sijoi uu Nurmi-So- 8

9 Ehdotus / SELOSTUS rilan (50) merki ävä kaupunginosakokonaisuus. Uusia työpaikka-alueita on esite y Tarastenjärven lii ymään (34) ja Kangasalan puolelle Lamminrahkaan (37). Joukkoliikenteen kehi ämisen osalta on rakennesuunnitelmassa esite y uusi rai o eyhteys Holvas n kau a Lamminrahkaan ja bussiliikenteen laatukäytävä Aitolahden elle. Kehite äväksi vihervyöhykkeeksi on esite y Kaupista Lamminrahkan pohjoispuolelta Kangasalan suuntaan johtava vyöhyke ja kehite äviksi viheryhteyksiksi alueen läpi pohjoiseen johtava viheryhteys sekä yhteys Ojalan pohjoispuolelta itään Kangasalle. Ojalan alueella asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 4000 asukasta. Katujen ja kunnallistekniikan kynnysinvestoinneiksi on katso u eritasolii ymän rakentaminen vt:lle 9, uudet katuyhteydet sekä vesihuollon runkoyhteydet. Joukkoliikenteen kehi ämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehi äminen ja jatkossa mahdollinen Lamminrahkaan ulo uvan uuden rai o en jatkaminen Ojalaan. Tampereen puolella Kangasalan Lamminrahkaan rajoi uvan alueen asukasmäärän lisäys vuoteen 2019 mennessä on 2000 asukasta. Kangasalan puolella Lamminrahkan asukasmäärän lisäys on vuoteen 2019 mennessä 500 asukasta ja vuosina asukasta. Lamminrahkan toimi laalueelle on esite y yhteensä 600 uu a työpaikkaa. Joukkoliikenteen kehi ämisen toimenpiteitä ovat ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen laatukäytävän kehi äminen ja toisessa vaiheessa uuden rai o en rakentaminen. VT:n 9 varteen Tarastenjärvelle on tuotantotoiminnan alueelle esite y Tampereen puolelle 3000 uu a työpaikkaa ja Kangasalan puolelle 2500 uutta työpaikkaa. Rakennesuunnitelman uudistaminen on käynniste y Väestön kasvun osalta suunnite ulotetaan vuoteen Uudistustarpeina on esite y mm. täydennysrakentamisen periaa een vahvistaminen, seudullisen joukkoliikennejärjestelmän linjaaminen ja asuntotuotannon segregaa on ehkäiseminen monipuolisella aluerakentamisella Yleiskaava Ojalan osayleiskaava-alue on Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa (hyväksy y kaupunginvaltuustossa ) raja u ympäristö- Kävelykeskusta/kävelykeskustaksi kehitettävä alue. Merkinnällä on osoitettu nykyiset ja uudet keskusta-alueet, joille sijoitetaan monipuolisesti keskustahkuisia julkisia ja kaupallisia palveluja, työpaikkoja sekä asumista ja joilla kehitetään kevyen liikenteen käyttöedellytyksiä. Uusi tai merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Uusi/merkittävästi täydennettävä asuinalue. Alueen numero (kuvaus selostuksessa). Kaupunkiseudun virkistyksen, ekologian ja/tai maisemarakenteen kannalta merkittävä kehitettävä vihervyöhyke. Kehitettävä viheryhteys. Lähijunaliikenteen kävelyvyöhyke (etäisyys asemasta alle 1 km). Joukkoliikenteen laatukäytävä. Lähijunaverkko ja asema/seisake Raitiotieverkko Maankäytön kehittämisen kannalta tärkeä bussiliikenteen laatukäytävä. Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta ministeriön vahvistuspäätöksen ( ) ulkopuolelle. Kangasalan kuntaan as kuuluneella alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaava, joka on hyväksy y Kangasalan kunnanvaltuustossa. Kantakaupungin yleiskaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) on osoite u Maurinkylä, Ojalankylä sekä läheisiä Aitolahden ehen rajautuvia alueita. Myös Kumpulan jatkeena on pienehkö AP-alue. Aitolahden en varteen on osoite u asuntoalue (A-1) ja Holvas ssa, valta en 12 eteläpuolella, kerrostalovaltainen asuntoalue (AK). Valta en 9 eteläpuolelle on osoite u ympäristöhäiriöitä aiheu ama oman teollisuuden alue (TY- 1) ja valta en 12 pohjoispuolelle kaksi teollisuusja varastoalue a (T). Aitovuoren alue on merki y puolustusvoimien alueeksi (EP) ja sen lounaispuoleinen alue ampu- 9

10 Ehdotus / SELOSTUS Yleiskaavatilanne. marata-alueeksi (EA). Suunni elualueen pohjoisosassa teollisuusalueen länsireunassa on pienehkö yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Suurin osa alueen virkistysalueista on osoite u luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Valta en 9 laita on osoite u lisämerkinnällä (ev), suojaviheralueeksi vara u alueen osa. Holvas ssa on osoite u pieni alue kaupunkipuistoksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLK). Kangasalan rajalla on osoite u alueita maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarve tai ympäristöarvoja (MU). Pohjoisessa teollisuusalueen läpi kulkee pohjoiseteläsuuntainen sähkölinja (z) ja eteläosassa itälänsi-suuntainen sähkölinja. Kantakaupungin yleiskaavan kartassa 2; Viherverkko ja suojelu, on Halimasjärven ympäristö sekä Ojalankylän eteläpuolelta valta elle 12 ulo uva alue määritelty merki äväksi viheralueeksi, joka toimii ympäröivien asuntoalueiden luonnon laisena lähivirkistysalueena, ja jonka kau a on reit- yhteys Kaupin ja Leinolan virkistysalueille sekä seudullinen virkistysrei yhteys Kintulammelle. Alue lii yy myös Kangasalan virkistysalueisiin ja on kokonaisuudessaan merki ävä osa seudullista virkistysalue a. Kantakaupungin yleiskaava työ on käynniste y kaavoitusohjelman mukaises 2013 ja se on tarkoitus saada hyväksymiskäsi elyyn Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaavassa Kangasalan kunnasta liitetyn alueen pohjoisosa on maa- ja metsätalousvaltaista alue a, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarve a (MU). Alueen eteläosa on retkeily- ja ulkoilualue a (VR). Viherverkko ja suojelu -kartassa MU-alueella on arvokas Väljäsuon kallioalue ja VR-alueella luonnonympäristöltään arvokas Lamminrahkan nevaräme ja neva. Molempien kun en osayleiskaavoissa on varaudu u Aitovuori-Holvas eyhteystarpeeseen. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kartasta 2; Viherverkko ja suojelu. 10

11 Ehdotus / SELOSTUS Asemakaava Osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoi amaton. Olkahisissa, Maurinkylän alueella on voimassa viisi asemakaavaa (6524, 6553, 6802, 7608 ja 7922), joissa alueet on osoite u erillispientalojen kor elialueeksi, AO ja lähivirkistysalueeksi, VL. Kumpulassa on voimassa asemakaava 7259, jossa osayleiskaava-alueelle ulo uvat reuna-alueet on osoite u VL-alueeksi. Atalan alueella on voimassa kaksi asemakaavaa 6304 ja 7728, joissa katu- ja vihertuotannon Atalan toimipisteen alue on osoite u varasto- ja toimistorakennusten kor elialueeksi, TVKT ja reuna-alueet VL-alueeksi. Holvas n alueella on voimassa kolme asemakaavaa (7167, 7184 ja 7899), joissa alueet on osoite u asuinkerrostalojen kor elialueeksi, AK ja VL-alueeksi. VT:n 12 liikennealueella on lisäksi voimassa asemakaavat 7040, 7162 ja Risson alueen asemakaava (8184) hyväksy in syksyllä Siinä keskeiset alueet on osoite u AK- ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialueeksi, AKR sekä AO-alueiksi. Reuna-alueet on osoite u VL-alueiksi ja Lahden en laita sekä sähkölinjan alusta suojaviheralueeksi, EV. Vireillä olevia asemakaavoja 7696 Olkahinen, asuntoalue Aitolahden en itäpuolella ja Rahka en pohjoispuolella, luonnos 2005, käsi ely keskeytynyt Ojala, asuntoalue, luonnos 2002, käsi ely keskeytynyt Ojala, asuntoalue Ojalankylän ellä, kaavaehdotus 2006, vireillä Olkahinen, pieni rivitaloalue Aitovuoren- en pohjoispuolella, luonnos 2006, käsi ely keskeytynyt Tasanne, asuntoalue Olkahisenlahden pohjukassa (rajautuu osayleiskaava-alueeseen), OAS 2007, vireillä. Asemakaavatilanne sekä osayleiskaava-alueella vireillä olevat että siihen rajautuvat vireillä olevat asemakaavat mustalla rajattuna. 11

12 Ehdotus / SELOSTUS Rakennusjärjestys Tampereen kaupunginvaltuustossa hyväksy y rakennusjärjestys on tullut voimaan Tampereen kantakaupungin asemakaavoi ama omat alueet on määritelty rakennusjärjestyksessä suunni elutarvealueiksi. Suunni elutarvealue a koskevaa päätöstä on jatke u kaupunginvaltuuston päätöksellä saakka tai siihen saakka kunnes uudiste u rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, jos lainvoimaisuuspäivämäärä on aiempi. Tampereen kaupungin rakennusjärjestystä uudistetaan ja uudistetun rakennusjärjestyksen on tarkoitus tulla voimaan Osayleiskaava-alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat Seuraavassa on esite ynä osayleiskaava-alueelle aiemmin laadi uja selvityksiä ja suunnitelmia. Aineisto on huomioitu Ojalan osayleiskaavan lähtökohtarapor n valmistelussa. Osayleiskaavan valmisteluun sisältyvät selvitykset ja suunnitelmat on esite y kohdassa 3. Lamminrahkan lepakkoselvitys, kartoitusrapor, Biologitoimisto Vihervaara Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008, Pirkanmaan Lintu eteellinen Yhdistys ry., Pekka Rintamäki. Rapor Atalan Risson alueen hyönteisselvityksestä, , Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry. Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymärei stä, Tampereen hyönteistutkijain seura ry, 2008 sekä lisäselvitys Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppurapor n ivistelmä, Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Suunni elukeskus Oy, Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitys, Tampereen kaupunki & Kangasalan kunta, Suunni elukeskus Oy, Halimasjärven hydrologinen selvitys -luonnos, Suunni elukeskus Oy, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys ja -suunnitelma, Tampereen kaupunki, 2009 Atala-Risso meluselvitys, Tampereen kaupunki, Meluselvitys, Aitovuoren ampumarata, Tampere, SCC Viatek, Aitovuoren ampumarata, 300m radan melumi aukset, Pohjois-Hämeen Ampujat ry, Ramboll Finland Oy, Ojalan osayleiskaavaehdotus, valmisteluaineisto, Tampereen kaupunki, Muut selvitykset ja suunnitelmat Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (KYMS), Tampereen kaupunki, Halimasjärven alue (22) on osoite u KYMS:n merki ävänä viherverkon osana. Alue koostuu neljästä osasta, joista eteläisin (1) ka aa Halimasjärven luonnonsuojelualueen, sille laskevat Halimasjärvenojan ja Ollinojan ympäristöt sekä Petäjässuon. Alueen metsät ovat enimmäkseen ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Kumpulan koillispuolella (2) sijaitsee maisemarakenteellises merki ävä selänne upeine kalliojyrkänteineen. Olkahisenlahden perukassa (3) sijaitsee arvokas kasvillisuuskohde lehtokasveineen. Alueella on myös metsälain mukainen kalliojyrkänne sekä liito-oravaesiintymiä. Aitovuoren pohjoispuolen kokonaisuudessa (4) on luonnon lainen puronuoma ja kaksi vähäpuustoista suota sekä liito-oravaesiintymiä. Kehi ämisehdotuksina on anne u Halimasjärven luonnonsuojelualueen valuma-alueen vesitalouden säily äminen mahdollisimman luonnon laisena, Halimasjärven pohjoispuolisen lehtoalueen kuuse umisen estäminen valikoidulla harventamisella, ulkoilurei yhteyksien kehi äminen ja säily äminen sekä seudullisen yhteyden varmistaminen, Petäjässuon säily äminen luonnon laisena sekä alueen hoito- ja käy ösuunnitelman päivi äminen. Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma , Tampereen kaupunki, Arvokkaat luontokohteet -kohdekorteilla on esite y Petäjässuo, Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus ja Kumpula, Aitovuoren louhikkorotko. Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakoin Tampereen kaupunkiseudulla, Suomen ympäristökeskus, Selvityksessä on mm. 12

13 Ehdotus / SELOSTUS esite y luokitus liito-oraville soveltuvista alueista ja liikkumishabitaateista nyt ja tulevaisuudessa /2030). Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma, Tampereen kaupunki Hulevesiohjelmassa annetaan valuma-aluekohtaiset periaa eet hulevesien hallintaan, mm. Halimasjärven ja Niihamanselän alueilla. Valta en 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi, yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arvioin. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infra Suunnitelmissa on mm. valta en nelikaistaistaminen Orivedelle as, Tasanteen eritasolii ymän rakentaminen sekä Aitovuoren ja Tarastenjärven eritasolii ymien parantaminen. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012, Liikennevirasto ja Tampereen kaupunki, WSP Finland Oy, Selvityksessä on esite y eliikenteen aiheu ama melu vuonna 2011 sekä ennuste vuodelle 2030 valtateillä 9 ja 12, Aitolahden ellä sekä Orimuskadulla. Tarveselvitys valta en 9 Aitovuori-Holvas eyhteydestä, Tielaitoksen Hämeen epiiri v Selvityksessä esite in väylää Tarastenjärven lii ymästä vt:ltä 9 Holvas in vt:lle 12. Myöhemmissä tarkasteluissa yhteys on tode u tarpee omaksi. Valta en 12 parantaminen välillä Alasjärvi- Va ala, Kangasala ja Tampere, aluevaraussuunnitelma, Pirkanmaan ELY-keskus, A-Insinöörit Suunni elu Oy, Suunnitelmassa esitetään vt 12 nelikaistaistamista ja tutki aan Lamminrahkan uuden eritasolii ymän sijain a. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävien kehi ämisvaihtoehdot, Ramboll Finland Oy, Selvityksessä on tutki u Ojala-Lamminrahkan alueen joukkoliikenteen linjausvaihtoehtoja Teiskon en ja Hankkion kau a. Vesihuollon runkoyhteydet, runkolinja Rusko- Nurmi-Sorila, yleissuunnitelma Tampereen Vesi ja Pöyry Environment Oy. Runkolinja (vesijohto ja jätevesi) on esite y etelä-pohjoissuunnassa Ojalan alueen läpi Holvas sta Oriniitynkadun jatkeelta Kangasalan kunnanrajaa ja nykyistä ulkoilurei ä myötäillen Maurinkylään. Tästä pohjoiseen linjauksessa on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kulkee Aitolahden en var a ja toinen Olkahisten asuinalueen läpi Hangaslahden poikki länsi-luoteeseen koh Nurmi-Sorilaa. Tampereen vesihuoltolinjausten kehi ämisen yleissuunnitelma, Tampereen Vesi, FCG Oy, Vesijohdon runkolinjoja on esite y Olkahistenlahdelta Ojalan ja Lamminrahkan kau a etelään Liu uun sekä Lamminrahkasta Atalaan (Nikki). Viemärilinjoja on esite y Ojalan pohjoisosasta Tasanteelle ja Ojalasta Lamminrahkan kau a Atalaan. Kangasala-Nurmi 110 kv voimajohdon ympäristöselvitys, Tampereen sähköverkko Oy, Selvityksessä on tutki u lisälinjaa Kangasalan sähköasemalta pohjoiseen nykyisen johtoaukean länsipuolella. Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehi ämishanke, vaihe I (Taatahanke), GTK, TAATA -hankkeessa keskeisiä tuloksia ovat erilaiset Tampereen seudun maa- ja kallioperän rakennusgeologisia ominaisuuksia koskevat etoaineistot ja niistä työstetyt visualisoinnit (esim. rakenne avuuskartat). Yhdyskuntarakenteen ehey äminen Tampereella, Tampereen kaupunki, Selvityksessä etsi in asuntorakentamiseen soveltuvia alueita Tampereen kantakaupungin olevaa rakenne a täydentäen ja jatkaen. Selvitys ei koske Ojalan osayleiskaava-alue a. 13

14 Ehdotus / SELOSTUS Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat selvitykset ja suunnitelmat Nurmi-Sorilan osayleiskaava. Tampereen kaupunki. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä 2010 alussa ja se tarkoitus valmistella ehdotuksena uudelleen nähtäville Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunni elualueeseen rajoi uvat Aitovuoren eritasolii ymän länsipuoleiset osat on osoite u VLM-6 -alueeksi ja itäpuoleiset osat MU-2 alueeksi. Eritasolii ymän länsipuolelle on osoite u kevyen liikenteen päärei Nurmi- Sorilasta Aitolahden etä etelään. Nurmin keskusta sijoi uu noin kilometrin etäisyydelle Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta. Tarastenjärven osayleiskaava. Tampereen kaupunki. Kaava oli ehdotuksena nähtävillä Sen jälkeen osayleiskaavatyö on keskeyte y. Tarastenjärven osayleiskaavaehdotuksessa Ojalan suunni elualueeseen rajoi uvat alueet on osoite u länsiosassa MU-1 alueeksi ja Tarastenjärven eritasolii ymän läheisyydessä T-7 alueeksi. MU-1 alueella on osoite u seudullinen ulkoilurei Lintukallion etä etelään samalla kohdalla viheryhteystarve (puustoinen) VT9 yli sekä Lintukallion en itäpuolella s-4 osa-alue (tummaverkkoperhosen elinympäristö). Tarastenjärven eritasolii ymän länsipuolella on kokoojakadun varressa esite y kevyen liikenteen päärei koh Ruutanaa sekä voimalinja. Jä eenkäsi elyalueen läjitysalue sijaitsee noin 0.8 km:n etäisyydellä Ojalan osayleiskaava-alueen rajasta. Lamminrahkan osayleiskaava. Kangasalan kunta. Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksia valmistellaan yhteistyössä ja samanaikaises. Lamminrahkan alueen aatekilpailu, arvostelupöytäkirja, Lamminrahkan alueen suunni elua on jatkettu voi aneen ehdotuksen pohjalta. Keskeisiä Ojalan alueeseen vaiku avia tekijöitä ovat mm. uuden eritasolii ymän sijoi uminen VT:lle 12, ajoneuvo- ja joukkoliikenneyhteydet Lamminrahkan kau a Ojalaan sekä yhteisten palvelujen toteu aminen. Ruutanan osayleiskaava. Kangasalan kunta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Ojalan alueeseen rajoi uvalla alueella pohjoisessa VT:n 9 ja Ruutanan en välinen alue on osoite u TY-1 alueeksi, muu alue MUalueeksi. MU-alue on pääosin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää alue a, jolla Matkajärven länsipuolella on lisäksi luo-1 merkintä. Lintukallion ellä on kevyen liikenteen rei länteen ja sen eteläpuolella ulkoilurei n yhteystarve Ruutanaan. Toinen ulkoilurei n yhteystarve Ruutanaan on osoite u lounaasta Katajajärveltä. Viheryhteystarpeita on osoite u itä-länsisuuntaisena Matkajärven kohdalle ja pohjois-eteläsuuntaisena Katajajärveltä Matkajärvelle. Nykyiset voimalinjat jatkuvat Kangasalan puolelta Ojalan suunni elualueelle. 14

15 Ehdotus / SELOSTUS Lamminrahkan suunnittelukilpailun voittanut ehdotus, Serum arkkitehdit Oy. 15

16 Ehdotus / SELOSTUS 2.3 Maanomistus Alueen pinta-ala on noin 700 ha. Suunni elualue on suurimmaksi osaksi kaupungin maanomistuksessa (yhteensä 491 ha koko alueella). Aitovuoren ympäristö val on omistuksessa (90 ha). Nykyiset asuinton t ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Osayleiskaava-alueen kaakkoisin alue, 156 ha, liite in vuoden 2009 alussa Kangasalan kunnasta Tampereen kaupunkiin val ovarainministeriön päätöksellä VMP 480/2008. Maanomistus. Kaupungin omistamat maat oranssilla, valtion vioiletilla. 16

17 Ehdotus / SELOSTUS 2.4 Rakennettu ympäristö Väestö ja asuminen Alueella asuu noin 1050 henkilöä ( ). Näistä 490 henkilöä asuu Holvas ssa Valjakonkadulla,295 henkilöä Rissossa, 160 henkilöä Maurinkylässä, 45 henkilöä Ojalankylässä, 35 henkilöä yksi äisissä Aitolahden en varren omako taloissa ja 25 henkilöä Lintukallion en varressa. Väestön ikäjakauma on esite y seuraavassa taulukossa. Kaava-alueen ikäjakauman poikkeaman koko koilliseen suuralueeseen verra una seli ää lapsiperheiden ja työikäisten suuri osuus Holvas n ja Risson alueilla. Vuoden 2030 ennuste perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 mukaiseen väestönkasvuun. Suunnitealue Atala-Olkahinen sisältää sekä Ojalan e ä Risson alueen, joiden uusilla asuinalueilla väestö on usein keskitasoa nuorempaa. Väestön ikäjakauma (7/2013) Osayleiskaavaalueella Koillisella suuralueella Koillisen suuralueen ennuste v vuotiaat 7-15 vuotiaat vuotiaat Yli 64 vuotiaat 12% 10% 70% 8% 8% 10% 65% 17% 8% 14% 60% 18% Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunni elualueen suurin työpaikka on Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus, jossa työskentelee vakituises noin 100 henkilöä. Aluelennonjohdon palveluita on suunniteltu siirre äväksi toisaalle. Aitovuoren alueella työskentelee myös Satakunnan lennoston henkilöstöä. Tampereen Infran katu- ja vihertuotannon Atalan toimipisteessä työskentelee noin 10 henkilöä. Lisäksi alueella toimii yksityisyri äjiä mm. Maurinkylän ellä, Ojalankylän ellä ja Lintukallion ellä. Nämä työllistävät yhteensä noin 10 henkilöä Palvelut Kaava-alueella ei ole julkisia tai yksityisiä palveluita muutamaa pienyri äjää lukuun o ama a. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Atalassa (Atalan ja Metsästäjän päiväkodit), Tasanteella ja Olkahisissa (Olkahisen päiväko ja Hiidenkiven ostopalvelupäiväko ). Holvas ssa kaava-alueen lähimmät päiväkodit ovat Orimuksen päiväko sekä Kirsikkapuiston ja Linnainniityn ryhmäperhepäiväkodit. Koulun vuosiluokkien kouluja on Olkahisissa, Atalassa sekä Leinolassa ja vuosiluokkien yhtenäiskoulu Linnainmaalla. Lähiseudun muita kunnallisia palveluita ovat Olkahisen ja Atalan hammashoitolat, Tasanteen nuoriso- ja kerho la sekä Leinolan nuorisokeskus. Aitolahden uusi kirkko sijaitsee Olkahisissa ja seurakuntako Atalassa. Tasanteella on kaksi päivi äistavarakauppaa, Atalassa päivi äistavarakauppa ja apteekki. Holvas n Hussanpuistossa on vanha pieneläinten hautausmaa. Laajemmat kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat Linnainmaan Koilliskeskuksessa. Joukkoliikenne Osayleiskaava-alueella linjan 37 päätepysäkki on siirre y Rissoon. Alueen väli ömässä läheisyydessä kulkevat linjat 18, 28, 38, 90 ja 95. Linjojen 18 ja 28 rei kulkee Linnainmaan läpi Orimuskadulle, josta linja 18 jatkaa päätepysäkille Nikinväylälle, ja linja 37 Rissonkadulle. Linja 28 kulkee Aitolahden etä pohjoiseen Sorilaan, linja 90 suuntaa Teiskoon ja linja 95 Kangasalle. Poiki aislinja 38 kulkee Atalasta Koilliskeskuksen ja Kaukajärven kau a Hervantaan. Lisäksi suunni elualueen eteläosaan (Holvas ) liikennöivät Orimuskatua kulkevat linja 16 Leinolaan sekä linja 45 Va alan kau a Kangasalle. Talvikaudella linjalla 18 vuoroväli on arkisin 15 minuu a ja viikonloppuna 30 minuu a. Linja 37 kulkee ainoastaan arkisin, vuoroväli on 30 min. Linjan 28 vuoroväli on pääasiassa 30 minuu a jokaisena viikon päivänä. Linja 38 kulkee arkisin ruuhkaaikaan 30 minuu n välein ja keskipäivällä tunnin välein. Kesäkautena vuorot harvenevat siten, e ä linjan 18 vuoroväli on arkisin 20 minuu a ja viikonloppuisin 30 minuu a. Linjan 28 vuorovälit pysyvät lähestulkoon ennallaan Virkistys Osayleiskaava-alue on pääosin luonnon laista metsää. Monipuoliset luontopaino eiset virkistysalueet arvokkaine kasvillisuuskohteineen ja 17

18 Ehdotus / SELOSTUS eläinlajistoineen tarjoavat virkistysmahdollisuuksia eri käy äjäryhmille ja palvelevat Tampereen ja Kangasalan useita asuinalueita. Metsässä on ajoittain erämainen tunnelma, vaikka talousmetsän toimenpiteet ovatkin paikoin selkeäs nähtävillä ja valtateiden liikennemelu kuultavissa. Runsaat polkuverkostot ja metsäauto et ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Kävelijöiden, retkeilijöiden ja hiihtäjien lisäksi alue a käy ävät mm. suunnistajat, ratsastajat sekä marjastajat ja sienestäjät. Kaava-alueen länsipuolella on rakenne uja virkistysalueita kuten kor elipuistoja, leikkipaikkoja, Olkahisen koulun yhteydessä oleva pienimuotoinen urheiluken ä, uimarantoja ja venevalkamia. Rakennetuista toiminnallisista viheralueista lähimpänä on osayleiskaava-alueeseen rajautuva Kumpulan en ja Paloniityn en yhtymäkohdassa sijaitseva Kumpulanpuiston leikkipaikka peliken neen. Leikkipaikan eteläpuolelta on yhteys ulkoilureiteille ja Halimasjärven luontopolulle. Lähimmät uimarannat sijaitsevat Halimasjärvellä ja Näsijärven Olkahisenlahden etelä- ja pohjoisrannalla. Etelärannalla sijaitseva uimaranta on helpommin saavute avissa Aitolahden eltä päin. Tampereen kaupungin viheraluejärjestelmän mukaises on Atalaan, Kumpulaan ja Maurinkylään rajautuvat metsät luokiteltavissa luonnonmukaisiksi lähivirkistysalueiksi. Hoitoluokituksessa ne on luokiteltu ulkoilu- ja virkistysmetsiksi (C2-luokka), joissa hoidon painopiste on puuston elinvoimaisuudessa ja uudistumisessa sekä maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoissa. Alueen halki kulkee merki ävä pohjois-eteläsuuntainen ulkoilurei Leinolasta Atalan ja Kumpulan itäpuolelta koh Teiskoa. Rei haarautuu Maurinkylän eteläpuolella ja yhtyy Aitovuoren itäpuolella Kaarinanpolkuun sekä toisaalla Aitolahden en kevyen liikenteen rei in. Rei ltä on Tasanteen kau a yhteys myös Kaupin virkistysalueelle. Osa rei eistä on talvisin vain hiihtäjien käyte ävissä. Kaarinanpolun ulkoilurei sivuaa kaava-alue a idässä kulkien Kangasalan kunnan rajalla. Pa koin- in ja hiihtoon tarkoite u rei kulkee paikoin poluilla ja paikoin metsäautoteillä. Maurinkylässä on Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n ylläpitämä ampumarata, jolla sijaitsee pistoolirata 25 m, kivääri- ja pistoolirata 50 m (pienoiskivääri), 2 villikarjurataa, hirvirata (75 ja 100m) sekä 100 m kiväärirata. Tarastenjärven eritasolii ymän lounaispuolella on enduroharrastajien käy ämä maastorata Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava-alue on pääosin rakentamaton. Rakennetut alueet sijaitsevat Maurinkylässä, Aitolahden en varressa, Rissossa sekä Holvas ssa toiminnallises ja liikenteellises läheisiin asuinalueisiin lii yen. Ojalankylän ja Lintukallion en omako taloryppäät muodostavat erilliset kokonaisuutensa maa- ja metsätalousalueen keskellä. Alueen rakennuskannasta 90% on asuinrakennuksia sekä niihin lii yviä varasto- ja saunarakennuksia ja 10% teollisuus- ja energiantuotantorakennuksia sekä muita rakennuksia (mm. ampumaradan rakennelmia). Asuinrakennuksia on yhteensä 142kpl, joista 114 kpl on yhdenasunnon taloja, 4kpl kahden asunnon taloja, 4 kpl rivitaloja ja 10 kpl muita asuinkerrostaloja. Vapaa-ajan asuinrakennuksia on yksi (Ojalankylän ellä). Holvas ssa Valjakonkadun varrella on III-IV-kerroksisia asuinkerrostaloja 2000-luvun alkuvuosilta. Muutoin asuinrakentaminen on pientalovaltaista ja rakenne u pääosin 1950-luvulta alkaen. Risson rakentaminen on aloite u Heinäkuussa 2013 alueella oli 28 omako taloa, 1 paritalo ja 7 rivitaloa. Ojalankylän en varrella on 15 yhden perheen omako taloa ja niihin lii yviä talousrakennuksia. Suurin osa omako taloista on yksikerroksisia, matalia ja harjaka oisia. Alue on rakentunut vuosikymmenien kuluessa, uusimmat rakennukset ovat 2000-luvulta. Maurinkylässä on noin viisikymmentä omako taloa 1930-luvulta 2000-luvulle. Muualla Aitolahden en itäpuolella on harvakseltaan kymmenkunta omako taloa luvuilta. Lintukallion en varressa on 6 omako taloa luvuilta, yksi en nen maa lan talouskeskus ja yksi pienteollisuusyritys. Kaupungin katu- ja vihertuotannon itäinen toimipiste on rakenne u vuosituhannen vaihteessa. Alueen rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen nykyiset lat Aitovuoressa on rakenne u 1990-luvulla. Aitovuoren ampumarata-alueella on yksi äisiä ampumasuojia ja huoltorakennuksia. 18

19 Ehdotus / SELOSTUS Liikenne Liikenneverkko Ojalan osayleiskaava-alueella on vain muutama ton katu ja yksityisteitä. Alueen nykyinen liikenneverkko muodostuukin pitkäl alueen reunoilla kulkevista väylistä. Niistä pääväyliä ovat valta et 9 ja 12, Aitolahden e ja Tarastenjärven e (Ruutanan e). Valta e 9 rajaa alue a pohjoisessa ja valta e 12 etelässä. Aitolahden e kulkee suunni elualueen länsireunalla valta en 9 rinnakkaisväylänä ja Tarastenjärven e alueen koillisosassa. Orimuskatu alueen lounaisosassa on pääkokoojakatu. Orimuskadulta erkaneva Rissonkatu on pää yvä ton katu. Ojalan alueen läpi kulkee sorapintainen yksityis e, Lamminrahkan e Aitolahden eltä Kangasalan asemalle. Lamminrahkan eltä erkanee etelään Risson e, joka jatkuu Kangasalan Va alaan. Lintukallion elle alueen pohjoisosaan (yksityis e) kuljetaan Nurmista Kaitaveden eltä. Yhteys Kangasalta Ruutanan eltä Lintukallion elle on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä. Aitolahden e ja valta e 9 kytkeytyvät toisiinsa alueen luoteisosassa Aitovuoren eritasolii ymän kau a, Tarastenjärven e ja valta e 9 koillisosassa Tarastenjärven eritasolii ymän kau a. Valta et 9 ja 12 kytkeytyvät toisiinsa alueen lounaispuolella Alasjärven eritasolii ymän kau a. Valta e 12 kytkeytyy Orimuskatuun etelässä Linnainmaan eritasolii ymän kau a. Aitolahden e kytkeytyy Ojalan osayleiskaava-alueeseen ton katujen ja yksityisteiden kau a. Aitolahden en kau a on alueelta yhteys pohjoiseen Nurmiin ja Teiskon suuntaan sekä etelään Linnainmaalle. Aitolahden en kau a on yhteys myös Olkahisten, Tasanteen, Atalan ja Kumpulan asuinalueille. Pohjoisesta Tarastenjärven eritasolii ymän kau a on yhteys Kangasalan Ruutanaan ja etelästä Orimuskatua pitkin Leinolan ja Holvas n asuinalueille. Ojalan osayleiskaava-alueen ympäristössä asuinalueilla aluenopeusrajoitus on 40 km/h lukuun ama a Kumpulaa, jossa aluenopeusrajoitus on 30 km/h. Orimuskadun nopeusrajoitus on 50 km/h Linnainmaan eritasolii ymään saakka ja tästä pohjoiseen on voimassa Atalan aluenopeusrajoitus 40 km/h. Aitolahden ellä nopeusrajoitus on pääasiassa 50 km/h. Sen pohjoisosassa nopeusra- Ojalan alueen nykyinen liikenneverkko ja nopeusrajoitukset. Risson katuverkko puuttuu kuvasta. 19

20 Ehdotus / SELOSTUS joitus on 60 km/h ja lyhyt osuus etelässä 40 km/h. Valta ellä 9 on Aitovuoren eritasolii ymästä Tampereen keskustan suuntaan nopeusrajoituksena 100 km/h, Oriveden suuntaan 80 km/h. Valta ellä 12 on Ojalan osayleiskaava-alueen kohdalla nopeusrajoituksena 80 km/h. Liikennevalolii ymiä suunni elualueella ei ole. Lähimmät liikennevalot ovat jalankulkijoille Aitolahden ellä Lautakatonkadun lii ymän pohjoispuolella. Myöskään kiertolii ymiä ei ole suunni elualueella. Aitolahden ellä pysty- ja vaakageometria ovat sellaisia, e ä paikoitellen näkemät ovat huonot. Kevyen liikenteen väylät Suunni elualueella ja sen ympäristössä kevyen liikenteen päärei t kulkevat Aitolahden en, Atanväylän ja Orimuskadun varrella. Aitolahden en eteläosalla kevyen liikenteen päärei kulkee kadun itäpuolta ja Kevätrinteenkadun lii ymän jälkeen länsipuolta. Puolenvaihto tapahtuu alikulun kau a. Tämän lisäksi Aitolahden en eteläosalla on kevyen liikenteen väylä ajoi ain myös kadun länsi- puolella. Aitolahden en varren kevyen liikenteen väylä on ainoa kevyen liikenteen yhteys Teiskon ja Nurmi-Sorilan alueelta keskustan suuntaan. Atalassa, Tasanteella ja Olkahisissa on lisäksi runsaas asuinalueita sisäises palvelevia kevyen liikenteen väyliä ja jalkakäytäviä. Suunni elualueen sisällä ei ole varsinaisia kevyen liikenteen väyliä. Maurinkylänkadun lii ymän eteläpuolelta lähtee Aitolahden en itäpuolelta etelän suuntaan sorapintainen ulkoilurei, joka toimii talvisin hiihtolatuna. Se yhtyy Atalan itäpuolella Leinolan Mannerheiminkallion ja Kauppi-Niihaman välillä kulkevaan latuun, joka kesällä toimii ulkoilurei nä. Kevyen liikenteen alikulkuja suunni elualueella on neljä. Kaksi niistä ali aa Aitolahden en (Kumpulan pohjoispuoli ja Olkahisten koulu) ja toiset kaksi valta en 12 (Orimuskatu ja Rissonpuiston ulkoilurei ). Aitovuoren eritasolii ymässä kevyen liikenteen silta yli ää valta en 9 samassa tasossa Aitolahden en ajoradan kanssa. Valta en 9 yli ävä Lintukallion e on myös kevyen liikenteen käytössä. Ojalan alueen nykyinen kevyen liikenteen verkko ja alikulut. 20

21 Ehdotus / SELOSTUS Liikennemäärät Liikennemäärämi auksia on suunni elualueella tehty vuosina Liikennemääriä on mita u videolaskentana ja HI-STAR-lai eilla. HI- STAR-lai eilla saadaan myös ajoneuvojen ajonopeudet. Liikennemäärät suunni elualueella ja sen ympäristössä tehdyissä mi auksissa ovat vain muutamasta ajoneuvosta 8700 ajoneuvoon vuorokaudessa. Aitolahden ellä on asuinalueelle suuntaavan liikenteen ja läpikulkuliikenteen vuoksi runsaammin liikenne ä kuin sen poikkikaduilla. Liikennemäärät ovat kymmenen vuoden takaisesta pääasiassa nousseet. Liikennemäärät ja vuorokauden aikana mitatut ajonopeudet on esite y tarkemmin lähtökohtarapor ssa. Liikenneonne omuudet Ojalan osayleiskaava-alueella liikenneonne omuuksia on tapahtunut eri äin vähän johtuen liikenneverkon vähyydestä rajauksen sisäpuolella. Laajenne aessa tarkastelurajaa kaava-alue a rajaaviin väyliin voidaan huomata, e ä kuolemaan johtaneilta onne omuuksilta on välty y, mu a loukkaantumiseen johtaneita on tapahtunut jonkin verran. Suuri osa alueen liikenneonne omuuksista on tapahtunut lii ymissä, erityises eritasolii ymien rampeilla Yhdyskuntatekninen huolto Suunni elualueelta Tampereen Veden toimintaalueeseen kuuluvat Maurinkylän, Risson ja Holvas- n Valjakonkadun alueet. Pohjoisosan vesi- ja viemärilinjat ovat Olkahisen verkoston Aitolahden en itäpuolelle ulo uvia pistolinjoja. Eteläosassa pistolinja kulkee Orimuskadulta Hussonpuiston kau a Valjakonkadulle. Lintukallion ellä ja Ojalankylän ellä kunnallistekniikka puu uu. Uusimmat yksityiset jätevesijärjestelmät on koo u kaupungin rakennusvalvonnan ylläpitämään rekisteriin. Sen mukaan Lintukallion- ellä on kaksi ja Ojalankylän ellä kolme yksityistä jätevesijärjestelmää. Kaukolämpöverkosto ulo uu Atalaan Rissonkadun alkupäähän ja Holvas in Valjakonkadulle. Sähkölinjaverkosto ka aa rakennetut alueet. Suunni elualueen koillisosassa on pohjois-eteläsuuntainen voimajohtoalue, jolla kulkevat rinnakkain Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto Kangasala-Män ä (suunni elutunnus 1052), 400 kv:n voimajohto Alajärvi-Kangasala (1097) ja 110 kv:n voimajohto Kangasala-Män ä (1597), joka erkanee Lintukallion en pohjoispuolella muista linjoista koh koillista. Johtoalue jatkuu etelään Kangasalan sähköasemalle. Eteläosassa on Tampereen Sähköverkko Oy:n itä-länsisuuntainen 110 kv sähkölinja. 21

22 Ehdotus / SELOSTUS Ympäristöhäiriöt Vuonna 2011 on laadi u Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna Selvityksessä on analysoitu nyky lanteen liikennemelua ja laadi u ennuste vuodelle Nyky lanteessa yli 55 desibelin liikennemelu ei juurikaan leviä suunnittelualueelle. Tampereelle on laadi u meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuosille , jonka lähtökohtana liikennemeluselvitys on toiminut. Ojalan osayleiskaava-alueella ei ole esite y toimenpide-ehdotuksia. Aitovuoren ampumarata on merki ävä melunlähde suunni elualueella. Ampumaradasta on laadi u meluselvitys vuonna 2002 ja se on päivite y 2012 ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä. Selvitysten mukaan melualue ulo uu olemassa olevan asutuksen alueelle Maurinkylässä. Melun leviämisen kannalta merki ävää on myös melun heijastuminen Aitovuoresta. Uusi maankäy ö ja asutuksen sijoi aminen ampumaradan läheisyyteen vaa i meluntorjuntarakenteita. Ampumaratojen, etenkin haulikkoratojen, on tode u aiheu avan paikallises varsin laajaa maaperän pilaantumista. Maaperän mahdollises korkea lyijypitoisuus ja suuret luo - ja haulimäärät tulee aa huomioon, jos alueen maankäy ö muu uu. Ampumaradan nykyinen ympäristölupa ( ) on voimassa toistaiseksi ja toiminnanharjoi ajan tulee jä ää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Satakunnan lennoston F-18 Hornet koneiden laskeutumisrei kulkee alueen yli. Harjoituslentotoiminta on keski ynyt arkipäiville ja virka-aikaan eikä melutaso ylitä alueella ohjearvoja. Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksen ja Puolustusvoimien tutka-asema sijaitsee Aitovuoren laella. Säteilyturvakeskuksen mukaan ilmailun valvontatutkien toimintasäde on jopa satoja kilometrejä. Antennien keilat eivät kuitenkaan yleensä osu vaakalinjan alapuolelle lähelle maata. Puolustusvoimien tutkissa on suuritehoisia lähe miä ja suuntaavat antennit, mu a antennin keilausliike pienentää yhteen suuntaan lähtevän keskimääräisen teho heyden hyvin pieneksi. Myöskään näitä tutkia ei suunnata vaakatason alapuolelle. STUKin mi austen perusteella Puolustusvoimien tutkat eivät valtakunnallises ole aiheu aneet säteilyturvallisuusongelmia väestölle. (Väestön al stuminen radiotaajuisille ken lle Suomessa, STUK 2008) Lintukallion en varressa sijainnut Aitolahden vanha kaatopaikka on poistunut käytöstä vuonna 1976 eikä sen maaperän saastuneisuu a ole ettäväs tutki u tarkemmin. Maaperän pilaantuneisuus vaa i lisätutkimuksia, jos alueen maankäy ö muu uu. Alueella toimii nykyään puutavaraliike. Aitovuoren ellä on toiminut moo oriajoneuvojen huolto- ja korjauspaikka. Alueella ei kuitenkaan ole puhdistustarve a. Aitovuoressa puolustushallinnon alueella on pol onestevarasto ja Atalassa kaupungin tukikohdan alueella pol oaineiden jakeluasema. Alueella arseenipitoisuuksia on mita u Lintukallion ellä ja radonpitoisuuksia useassa kohteessa Aitolahden en itäpuolella, Ojalankylän ellä, Kumpulassa, Atalassa ja Valjakonkadulla. Kaupungin ympäristövalvonnan aineiston mukaan alue ei ole arseeni-, radon- tai uoridiriskialue a. Ojalan keskeisellä alueella on laadi u kiviainestutkimus Tavoi eena oli selvi ää mahdolliset arseeniriskialueet sekä mahdollisten happamoi avien kiviainesten esiintyminen alueella, jo a voidaan ennakoida ja väl ää mahdolliset ongelmat kiviainesten sijoi elussa. Koska tutkimuksissa todetut rikkipitoisuudet olivat melko pieniä, ei happamien metallipitoisten valumavesien muodostumista pidetä todennäköisenä. Olkahistenlahden murroslaakson eteläpuolella olevassa mi auspisteessä on kuitenkin kynnysarvon yli ävä rikki- ja arseenipitoisuus, minkä vuoksi alueen ympäristössä tulisi tehdä lisätutkimuksia viimeistään louhintatöiden aikana. Tarastenjärven jä eenkäsi elykeskus sijaitsee VT:n 9 pohjoispuolella lähimmillään 0.5 km:n etäisyydellä suunni elualueesta. Jätetäy ökumpu näkyy laajalle ja pimeällä valaistus tehostaa sen näkyvyy ä. Kaatopaikkakaasut aiheu avat hajupäästöjä, jotka tuulen vaikutuksesta leviävät ajoi ain suunni elualueen pohjoisosaan, vaikka vallitseva tuulensuunta onkin alueelta poispäin. Alueella on ympäristölupa nykyisen toiminnan jatkamiseksi sekä sen laajentamiseksi. Alueelle on tarkoitus rakentaa jä eenpol olaitos (ympäristölupa 2013). Suuret liikenneväylät aiheu avat estevaikutuksia ihmisille ja eläimille, väylä jakaa maiseman kah a niin maisemallises kuin fyysises kin. Jyväskylän- en visuaalinen estevaikutus on huoma ava. Se katkaisee Olkahisenlahdelta Näsijärvelle avautuvan vesistömaiseman. Toiminnallises valta et katkaisevat viheryhteydet kapeiksi alikuluiksi. Jyväskylän en mahdollinen leventäminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sen estevaikutusta etenkin eläimille, mikäli ekologisia yhteyksiä ei huomioida suunni elussa. 22