TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711

Kaavaselostus 1 (78) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 1.1 Suunnitteluorganisaatio... 6 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 6 2.1 Kaavaprosessi... 6 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 7 3.1 Viranomaisyhteistyö... 8 4 NYKYTILANNE... 8 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus... 8 4.1.1 Asutus... 9 4.1.2 Maanomistus... 10 4.1.3 Liikenne... 10 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 10 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 4.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava... 11 4.2.3 Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat... 12 4.2.4 Yleis- ja asemakaavat... 13 Saarijärven reitin ranta oyk osa I... 13 Pylkönmäen kirkonseudun rakennuskaava... 13 4.3 Luonnonolot... 14 4.3.1 Pinta- ja pohjavedet... 14 4.3.2 Natura- ja suojelualueet... 14 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit... 15 4.3.4 Yleiskaavaan merkityt luontokohteet... 16 4.3.5 Eläimistö... 17 4.3.6 Linnusto... 18 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö... 20 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 20 4.4.2 Muinaisjäännökset... 22 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN... 23 5.1 Muut tuulivoimahankkeet... 23 5.2 Laaditut selvitykset... 25 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 26 6.1 Kaavan valmisteluvaihe... 26 6.2 Kaavan ehdotusvaihe... 26 6.3 Hyväksytty yleiskaava... 26 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet... 26 6.5 Sähkönsiirto... 28

Kaavaselostus 2 (78) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 28 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 29 8.1 Vireilletulo ja OAS... 29 8.2 Osayleiskaavaluonnos... 29 8.3 Osayleiskaavaehdotus... 30 8.4 Osayleiskaava... 30 9 SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 30 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 30 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 30 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset... 31 9.4 Luonnonsuojelu... 32 9.5 Muut merkinnät ja määräykset... 33 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 34 10.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 34 10.2 Vaikutusalue... 34 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 34 10.4 Vaikutukset liikenteeseen... 35 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 37 10.5.1 10.5.2 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. 44 Maisemallisten vaikutusten lieventäminen... 45 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin... 45 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 46 10.8 Vaikutukset luontoon... 46 10.8.1 10.8.2 10.8.3 10.8.4 Vaikutukset linnustoon... 47 Vaikutukset muuhun eläimistöön... 48 Pinta- ja pohjavedet... 48 Vaikutukset Natura 2000- sekä suojelualueisiin... 49 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 50 10.9.1 10.9.2 Virkistys... 50 Turvallisuus... 50 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset... 53 10.10.1 Luonnosvaiheen melumallinnus... 56 10.10.2 Matalien taajuuksien meluvaikutukset... 59 10.11 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset... 69 10.11.1 Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa... 69 10.12 Vaikutukset ilmavalvontaan... 74 10.13 Vaikutukset lentoliikenteeseen... 74

Kaavaselostus 3 (78) 10.14 Lentoestevalojen vaikutus... 74 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 75 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 75 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavaan... 76 11.3 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 77 11.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 77 11.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 77 12 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 78 Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 31.5.2014 Viranomaisneuvottelun muistio 17.6.2014 Luontoselvitykset 2013 (Ahlman Group Oy): Kasvillisuusselvitys lepakkoselvitys lepakoiden kevätmuutto lepakoiden syysmuuttoselvitys lintujen kevätmuuttoselvitys lintujen syysmuuttoselvitys pesimälinnusto, viitasammakko ja liito-oravaselvitys maakotkaseuranta (2014) tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys (2014) Melumallinnus Matalataajuinen melu Varjostusmallinnus Näkyvyysanalyysi Valokuvasovitteet 2014 (Etha Oy) Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 (Mikroliitti Oy) Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Natura tarveherkinta-arviointi ( 2014)

Kaavaselostus 4 (78) SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaehdotus Alueen määrittely: Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungissa Soidinmäen alueella Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Puistokatu 2A, 40100 Jyväskylä lauri.solin@fcg.fi P24711 Vireilletulo: Saarijärven kaupunki 9.7.2014 Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

Kaavaselostus 5 (78) 1 JOHDANTO Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Suurisuon alueelle Saarijärven kaupunkiin. Soidinmäen tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 30 MW. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen koko on noin 830 hehtaaria. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. YVA-menettelyn tarpeesta on tehty harkintapyyntö Keski-Suomen ELY-keskukselle 27.5.2014. Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Puolustusvoimilta seuraavat lausunnot: 17.10.2012 (AI20030) ja 4.4.2014 (256/73/2014) AK6067 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Finavialta seuraavat lentoestelausunnot Lausunto 34691 asia nro 435/521/2013 Lausunto 34692 asia nro 435/521/2013 Lausunto 34693 asia nro 435/521/2013 Lausunto 34694 asia nro 435/521/2013 Lausunto WTG 2 ja 3, 15.10.2013, asia nro 435/521/2013 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Trafilta seuraavat päätökset WTG 2 ja 3, Dnro/Dnr TRAFI/20417/05.00.16.00/2013 WTG 1, 4, 5 ja 6 Dnro/Dnr TRAFI/18242/05.00.16.00/2013 Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat kaavan liiteaineistona.

Kaavaselostus 6 (78) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven kaupunki vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Kaavoituksen laadinnasta vastaa. 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin tähänastiset vaiheet Tuulivoimayhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Saarijärven kaupungille. Kaavoitus on käynnistynyt kaupungissa vuonna 2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 17.6.2014 Vireilletulokuulutus 9.7.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo 9.7.-25.8.2014 syyskuu-lokakuu 2014 Loka-Marraskuu - 2014 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen Joulukuu 2014/Tammikuu 2015

Kaavaselostus 7 (78) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainitittuja ovat: Fingrid Oyj Digita Oy Fortum Oyj Finavia Elenia Alueverkko Oy Kolkanlahden Erämiehet ry Lehtolan Erämiehet ry Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Saarijärven riistanhoitoyhdistys Saarijärven Yrittäjät ry Kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Saarijärven kaupungin hallintokunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Keski-Suomen pelastuslaitos Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikennevirasto Museovirasto Keski-Suomen museo Puolustusvoimat Viestintävirasto Multian kunta

Kaavaselostus 8 (78) 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 17.6.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet ovat osa kaavan erillismateriaalia. 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualueen etäisyys Saarijärven kaupungin keskustaan on noin 16 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 830 hehtaaria ja se koostuu kahdesta osa-alueesta. Kuva 1 Soidinmäen tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Myllymäentien ( Myllymäki-Saarijärvi) eteläpuolelle Soidinmäen tuulivoimapuistoalue sijoittuu metsätalousalueelle. Alueella sijaitsee pääosin havu-puuvaltaisia erityisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä, hakkuualoja sekä ojitettuja rämeitä Alueelle sijoittuu metsäautotiestöä. Hankealueen osa-alueiden välissä on turvetuotantoalueita.

Kaavaselostus 9 (78) Hankealue on yleisessä käytössä jokamiehen oikeudella; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita. Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortokuvalla 4.1.1 Asutus Hankealueen ympärillä on harvaa asutusta. Pienin etäisyys vakituisen asunnon ja voimalan välillä on runsaat 830 metriä. Pienin etäisyys vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä on runsaat 1,1 kilometriä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Pylkönmäki hankealueen luoteispuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä.

Kaavaselostus 10 (78) 4.1.2 Maanomistus Soidinmäen tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. 4.1.3 Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee seututie 633. Seututie 633 johtaa Saarijärveltä Multian Väätäiskylään. Tie yhdistyy Multialla valtatiehen 18 ja kantatiehen 58. Seututiellä 633 hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2012 oli 844 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 47 ajoneuvoa. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

Kaavaselostus 11 (78) 4.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Kuva 3: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella katkoviivalla. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle sijoittuu voimalinja. Alueen läheisyydessä sijaitsee turvetuotantoalue, EO/tu. Suunnittelualueen läheisyyteen luoteeseen on osoitettu Pajumäen maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuu suojelualueita sl, SL. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu turvetuotantoalue, EO/tu, suojelualue sekä ampumarata e/a. Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Valtakunnallisesti arvokas harjualue (Kulhanvuori- Karhunkangas) on merkitty ge/2 merkinnällä suunnittelualueen eteläpuolelle.

Kaavaselostus 12 (78) 4.2.3 Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaava on vahvistettu 16.12.2009. Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 20.11.2012. Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 3. vaihemaakuntakaavan 14.11.2012. Kuva 4 Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti kuvaan. Suunnittelualue sijoittuu osittain maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimapuiston alueelle.

Kaavaselostus 13 (78) 4. Vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto 3.5.2013 hyväksynyt. Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia 4.2.4 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu kaavoitettuja alueita. Saarijärven reitin ranta oyk osa I Saarijärven kaupungin vesistöistä Saarijärven reitin vesistöille (Tuhmalampi- Humalalampi Kalmarinjärvi Horonalanen -Vartejärvi Mahlunjärvi Saarijärvi (osittain) Iso-Lumperoinen (osittain) Summasjärvi Lannevesi Kiimasjärvi) on laadittu rantaosayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 1998. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään on lähimmillään noin 5 km. Pylkönmäen kirkokylän yleiskaava Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 7 km. Pylkönmäen kirkonseudun rakennuskaava Kirkonseudun rakennuskaava on vahvistettu pääosin vuosina 81-85. Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 7 km. Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Kaava on lainvoimainen. Kaavan etäisyys suunnittelualueeseen on hieman alle 1 km Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaluonnos ei ole vielä ollut nähtävillä. Hankealueella ja sen lähettyvillä on muutamia pieniä lampia, jotka kuuluvat osayleiskaava-alueeseen.

Kaavaselostus 14 (78) 4.3 Luonnonolot 4.3.1 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet on esitetty alla olevassa luettelossa: Mahlu, 0972912, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2 km. Rimminkangas, 0963301, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km. Kulhanvuori, 0972952, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2,5 km. Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt: Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella, MUU090022. Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan suojeltuun valuma-alueeseen. 4.3.2 Natura- ja suojelualueet Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 0,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Saarijärven reitti, FI0900025, SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 5 km. Kulhanvuoren alue, FI0900112, SPA/SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 0,2 km. Valkeisenjärvi - Särkilampi Utusuo, FI0900073, SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 5 km. Silmäsuo Kiminginjoki, FI0900127, SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 10 km. Jylhänrinteen metsä, FI0900054, SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 3,5 km. Hankealueen eteläpuolella Iso-Sarasuon alueella on laaja alue vanhojen metsien suojeluohjelmassa (Kulhanvuori, AMO090103). Alue on osa valtion omistamaa laajempaa luonnonsuojelu-aluetta (Kulhanvuoren suojelualue, VMA090067) ja osa laajempaa luonto-/lintudirektiivin (SCI/SPA) mukaisesti suojeltua Natura-aluetta (Kulhanvuoren alue, FI0900112). Lähettyvillä on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva Uusilehdon luonnonsuojelualue (YSA097507) ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Kiviharju- Kulhanvuori (HSO090100). Edellä mainituista on etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 600 m, vaikka kaava-alueen rajaus tuleekin lähimmillään vain 200 m päähän Kulhavuoren alueesta. Alue on myös linnuston perusteella suojeltu ja suojeluperusteena olevat lajit ovat vanhanmetsän lajistoa ja suolla pesivää lajistoa sekä talvehtivana koskikara (Lintudirektiivin liitteen I lajit: kapustarinta, kehrääjä, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö ja viirupöllö. Muuttolinnut: koskikara.). Muut edellä mainitut Natura-alueet eivät ole linnuston perusteella perustettuja.

Kaavaselostus 15 (78) Kuva 5 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojelu- pohjavesi ja Natura 2000-alueet. Suunnittelualue osoitettu kuvassa likimääräisesti. Osayleiskaavatyötä varten on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla 25.8.2014. Natura-tarveharkinta on kaavaasiakirjojen liitteenä. 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit Soidinmäen kasvillisuusselvityksen on laatinut Ahlman Group Oy. Luontoselvityksen maastotyöt on tehty heinä-elokuussa 2013. Selvitykset on laadittu osittain laajemmalle kokonaisuudelle. Kaavaselostuksessa käsitellään vain suunnittelualuetta. Soidinmäen tutkimusalue käsittää monenlaisia elinympäristöjä. Koillinen kaava-alueen osa on maastonmuodoiltaan melko tasaista, eikä korkeampia kallioalueita tai jyrkänteitä löydy. Alue on rikkonainen, jota kirjovat useat nuoret taimikot, hakkuualat sekä ojitetut suot. Yleisin metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas, mutta myös korpimaisia suopainanteita esiintyy. Tutkimusalueelle sijoittuu muutamia suursarojen ja nevareunusten ympäröimiä lampia, joiden lähimetsät ovat pääosin ojitettuja rämeitä. Lounaisin osa-alue on monin paikoin voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, jossa on hyvin runsaasti päätehakkuualoja sekä eri-ikäisiä taimikoita. Kaikki suot on ojitettu tehokkaasti, eikä luonnontilaisia soita ole jäljellä. Luontoselvityksessä Soidinmäen tutkituilta alueilta (laajempi, kuin kaavoitettava alue) löydettiin kaikkiaan 15 arvokasta kasvillisuuskuviota, jotka kaikki koskevat suolampia ja

Kaavaselostus 16 (78) erilaisia suoelinympäristöjä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. (Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Kuva 6 Soidinmäen arvokkaat luontokohteet (Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) 4.3.4 Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo Merkinnän peruste LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen. Luettelon kohdenumerointi viittaa luontoselvityksen raporttiin, jossa kohteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu tarkemmin. (kohde 6 /suolampi, kohde 7/ soistunut painanne, kohde 8/suolampi, kohde 9/varsinainen sarakorpi, kohde 10/ soistunut painanne, kohde 11/ varsinainen sarakorpi, kohde 12/ isovarpuräme)

Kaavaselostus 17 (78) 4.3.5 Eläimistö Liito-orava Soidinmäen tuulivoimapuiston alue kierrettiin huolella läpi 18.4., 19.4., 20.4., 21.4. ja 25.4., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Joiltain osin tarkastuksia tehtiin myös toukokuun puolella. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueet kierrettiin huolella läpi 14.4. ja 3.5., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Soidinmäen tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida alueella. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liitooravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Lepakot Soidinmäen tuulivoimapuiston selvitysalueelta löydettiin yhdeksän pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei havaittu lainkaan. Kokonaispinta- alaan suhteutettuna yksilömäärä on vähäinen. Pihtilammella havaittiin lisäksi yksi vesisiippa. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen tai heikko lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuistonpesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy,.) Saarijärven tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta keväällä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Soidinmäen tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä kolmella passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.)

Kaavaselostus 18 (78) 4.3.6 Linnusto Pesimälinnusto Soidinmäen suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnusto saatiin selvitettyä erittäin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu hankealueen biotoopeista. Alueella on vain hyvin pienialaisesti vanhemman ikäluokan metsää. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 62 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 16 huomionarvoista lajia: tavi, telkkä, pyy, teeri, metso, liro, käenpiika, palokärki, pohjantikka, niittykirvinen, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkusieppo, pikkulepinkäinen ja punavarpunen, joista pikkusiepon ja pohjantikan reviirit ovat tutkimusalueen ulkopuolella. Huomionarvoisista lajeista kahdeksan on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, seitsemän Suomen erityisvastuulajeja ja kuusi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT). Luokituksen ainoa vaarantunut (VU) on kivitasku. Tutkimusalueelta ei löydetty metson soidinpaikkaa, mutta soidintava koiras nähtiin aivan alueen tuntumassa. Kyseessä saattaa olla vain yksittäisen koiraan soidinalue, joka sijoittuu toisaalle. Vuoden 2014 lisätutkimukset koskevat kuutta erillistä lisäaluetta, jotka ovat kiinni vuoden 2013 hankealueessa. Soidinmäen suunnitellun tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto saatiin selvitettyä kattavasti sovelletulla kartoituslaskennalla. Tutkimusalueelta löydettiin 43 lajin reviirit, joista valtaosan on tavanomaisia pesimälajeja. Lajistoon kuuluu kuusi huomionarvoista lajia: pyy, teeri, käenpiika, palokärki, pohjantikka ja sirittäjä. Niistä neljä on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, kaksi Suomen erityisvastuulajeja ja kaksi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT). Tutkimusalueelta ei löydetty metson soidinpaikkaa. Laji lukeutuu kaikkiin edellä mainittuihin luokituksiin. Kivimäen iäkäs kuusimetsä suositetaan kuitenkin säilytettävän koskemattomana, sillä siellä pesi pohjantikka vuosina 2013 ja 2014. Kivimäen kuusimetsä sijoittuu kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle. Alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi suurinta osaa ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. Lintujen tavanomaisuudesta kertoo hyvin myös linjalaskentatulokset. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Muuttolinnusto Kevätmuutto: Tulosten valossa Suurisuolla (Koillisen osa-alueen länsipuoli) muutti enemmän lintuyksilöitä, mutta toisaalta isoja lintuja, kuten laulujoutsenia, kurkia ja sepelkyyhkyjä, havaittiin enemmän Pajumäessä (kaava-alueiden länsipuolella). Metsähanhia nähtiin molemmilla paikoilla suunnilleen saman verran. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (5 956 yksilöä), mutta myös räkättirastaita (3 137 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (1 101 yks.), kurki (530 yks.), töyhtöhyyppä (473 yks.), laulujout-

Kaavaselostus 19 (78) sen (448 yks.), metsähanhi (284 yks.) ja vihervarpunen (267 yks.). Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 82 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin 11 päivän aikana melko vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia havaittiin sen sijaan melko runsaasti, peräti 448 yksilöä. Näistä kuitenkin vain 25 prosenttia oli riskilentoja. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havainnointitunnin aikana noin 14 800 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 112, mikä on tavallisen vähäinen määrä keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen muuttoreitin varrella. (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Syysmuutto: Tulosten valossa Pajumäessä (kaava-alueiden länsipuolella) muutti enemmän lintuja, mutta osa lennoista koskee kierteleviksi tulkittuja räkättirastaita sekä poikkeuksellisen runsasta arktisten hanhien muuttoa. Isojen lintujen lukumäärät olivat lähes kaikkien lajien kohdalla suurempia Pajumäessä kuin Suurisuolla. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten (10 600 yksilöä), mutta myös kurkia (4 951 yks.) ja valkoposkihanhia (3 377 yks.) havaittiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: peippo (3 007 yks.), sepelkyyhky (1 688 yks.), metsähanhi (1 294 yks.), järripeippo (680 yks.) ja niittykirvinen (377 yks.) Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 87 prosenttia kokonaisyksilömäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia ja kurkia havaittiin 12 päivän aikana hyvin runsaasti, sillä metsä- ja valkoposkihanhista kertyi yhteensä lähes 4 700 lentoa. Lukemat ovat poikkeuksellisen suuria, eikä valkoposkihanhien osalta nähdä Saarijärven seudulla vastaavia massamuuttoa kuin kerran-pari vuosikymmenessä. Kurkien yhteissumma on niin ikään hyvin iso, mutta jopa odotettua pienempi, sillä Saarijärvi sijaitsee eräällä Suomen merkittävimmän kurkien muuttoreitin varrella. Pitäjän alueella on nähty useina syksyinä lähes 10 000 yksilöä yhden päivän aikana, mutta syksyllä 2013 voimakkain muuttopäivä oli 23.9., jolloin koillistuulet painoivat parvet tavanomaista enemmän länteen. Päiväpetolintuja havaittiin hanhista ja kurjista poiketen vähän. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 144 havainnointitunnin aikana noin 29 800 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 207 mikä on melko suuri lukema syksyllä Keski-Suomessa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan kohtalaisen tai melko hyvän muuttoreitin varrella, mutta ns. riskilentojen osuus ei ole erityisen merkittävä (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy.) Maakotka Toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutettiin maakotkaseuranta. Seurannan aikana kirjattiin vain yksi lento. Lento ei kohdistunut hankealueelle, eikä muita havaintoja kertynyt seurannan aikana. Tämän seurannan sekä vuoden 2013 kattavien maastotöiden perusteella kotkien liikehdintä hankealueella on täysin satunnaista. Tulosten valossa Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesi-

Kaavaselostus 20 (78) ville kotkille, eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. (Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta 2014. Ahlman Group Oy.) 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Suunnittelualue kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakaja seutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Asutus on aina ollut harvaa ja rakennuskannassa on perin vähän vuosisataisia jäänteitä. Perinteinen mäki- ja vaara-asutus ulottuu reilusti Suomenselän keskisiin osiin saakka. Kylät ovat pieniä ja sijaitsevat laaksoissa ja vesistöjen tuntumassa tai jonkin selänteen rinteellä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja etäisyys suunnittelualueeseen: Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, MAO090075. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 4 km Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa Keski-Suomen järviseudunkulttuurimaisemaa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet: Kolkanlahden kulttuurimaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 15 km Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla samannimisen lahden rannoilla. Saarijärven kirkkoherran virkatalo sijoitettiin Kolkanniemeen 1639. Tarvaalan maatalousoppilaitos, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17,5 km Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset sijaitsevat Saarijärvi Uurainen maantien molemmin puolin. Vanhoista rakennuksista jäljellä ovat rehtorintalo ja viljamakasiini (1860-l). Muut rakennukset ovat 1920-30-luvuilta, 1960-luvulta sekä 1980-luvun alusta. Alkuperäinen koulun neliömäinen pihamuoto on säilynyt. Pajupuron maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 12 km Pajupuron alue on maisemarakenteeltaan selväpiirteinen eteläpohjoissuuntainen jokilaakso. Alueen asutus on sijoittunut kylätien varrelle niin, että paikoin voidaan puhua raittimaisesta asutuksesta. Rakennuskannassa on sekä vanhaa että uutta, alueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Näitä ovat mm. Hannes Autereen ateljee, Kuikanlahden, Kivirannan ja Pajupuron (Peuran) pihapiirit. Pajumäen maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 1 km. Pajumäen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema on perinteisen maatalouden leimaama mäkiasutuskylä.

Kaavaselostus 21 (78) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY: Kolkanniemen pappila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 16 km Kolkanniemi sijaitsee Saarijärven Pappilanlahteen työntyvän niemen kärjessä pappilan maatilaan kuuluneiden peltojen ympäröimänä ja sillä on maisemallinen näköyhteys järven takana sijaitsevaan kirkkoon. Rakennus on ajalleen tyypillinen huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Saarijärven vanha osa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja etäisyys suunnittelualueeseen: Pylkönmäen kirkko ja pappila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km Pylkönmäen kirkko pystytettiin vuonna 1860 Heikinpellolle. Alvar Aallon suunnittelema kunnostus vuonna 1927 toi kirkkoon klassisen muotokielen. Kulhanlinna, etäisyys suunnittelualueeseen noin 4,5 km Kulhanlinna, entinen metsänvartijan tila, sijaitsee laajan metsäalueen keskellä. Pihapiiriin kuuluu 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus, 1800-luvun lopun aittarivi, 1900-luvun alussa tehty hirsinavetta ja vanha hirsisauna sekä sivummalla riihi 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Pirttijoen mylly, etäisyys suunnittelualueeseen noin 3 km Vesimylly on rakennettu 1800-luvun alkupuolella Pirttipuroon.

Kaavaselostus 22 (78) 4.4.2 Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin 12 13.10.2013 välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuiston suunnittelu on muuttunut hieman arkeologisen inventoinnin tekemisen jälkeen, joten 5.7.2014 alueelle tehtiin täydennysinventointi, joka kohdistuu kohteille, joita ei huomioitu vuoden 2013 inventoinnissa. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. Kuva 7 Tarkemmin maastossa tutkitut alueet violetti rasteri 2013 (lähde: Mikroliitti Oy)

Kaavaselostus 23 (78) Kuva 8 Muinaisjäännösten täydennysinventoinnissa 2014 tarkistetut alueet (Mikroliitti Oy) 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Soidinmäen hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (tilanne 22.5.2014).

Kaavaselostus 24 (78) Kuva 9 Tiedossa olevat tuulivoimapuistohankkeet Soidinmäen hankealueen läheisyydessä

Kaavaselostus 25 (78) 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu mm. seuraavat selvitykset: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 (Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013.Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys (Ahlmanm S, & Luoma, S 2013. Ahlman Group Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys (Ahlmanm S, & Luoma, S 2013. Ahlman Group Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 (Ahlman, S. 2013.Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013 (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013. Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013 (Ahlman, S. 2013. Ahlman Group Oy) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liitooravaselvitys 2013. (Ahlman, S. 2014.Ahlman Group Oy) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta 2014. (Ahlman,S. 2014: Ahlman Group Oy). Melu- ja varjostusmallinnukset (, 2014.) Näkyvyysanalyysi (, 2014.) Havainnekuvat (Etha Wind, 2014) Arkeologinen inventointi 2013 (Mikroliitti Oy) Arkeologinen täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Natura tarveharkinta-arviointi (2014)

Kaavaselostus 26 (78) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna 2013. Hanke-suunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta yhteys järjestetään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään prosessin edetessä 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Soidinmäen tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N131-300. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä.

Kaavaselostus 27 (78) Kuva 10 Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja noin lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä noin 210 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.

Kaavaselostus 28 (78) 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20 45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Sähköverkkoon liittymisestä on käyty neuvotteluja Fingrid Oyj:n kanssa. Liityntävaihtoehtoja on kaksi kappaletta. Saarijärven pohjoispuolella kulkeva 110 kv sähkölinja tai hankealueen länsipuolella oleva linja, joka on muuttumassa 110 kv linjaksi vuonna 2016. Molempiin liityntäpisteisiin on matkaa noin 17 km. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tulevat tarkentumaan hankkeen aikana (tilanne 9.6.2014). 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto.

Kaavaselostus 29 (78) 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Saarijärven kaupunginhallitus on päättänyt Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Saarijärven kaupungille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Saarijärven kaupungissa 9.7.- 25.8.2014 välisenä aikana. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi syksyllä 2014. Kuva 11 Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos

Kaavaselostus 30 (78) 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 830 ha. Alue koostuu kahdesta osa-alueesta. Soidinmäen tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (esimerkiksi konehalli tms.). MRL 16.3 :n nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi.

Kaavaselostus 31 (78) Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20 45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisestä on käyty neuvotteluja Fingrid Oyj:n kanssa. Liityntävaihtoehtoja on kaksi kappaletta. Saarijärven pohjoispuolella kulkeva 110 kv sähkölinja tai hankealueen länsipuolella oleva linja, joka on muuttumassa 110 kv linjaksi vuonna 2016. Molempiin liityntäpisteisiin on matkaa noin 17 km. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tulevat tarkentumaan hankkeen aikana (tilanne 9.6.2014). 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset

Kaavaselostus 32 (78) 9.4 Luonnonsuojelu Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien, olemassa olevien ja uusien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavakartalla on osoitettu 7 luontokohdetta. Kohteet eivät ole ns. lakikohteita, vaan niiden arvo on paikallinen luonnon monimuotoisuus.

Kaavaselostus 33 (78) 9.5 Muut merkinnät ja määräykset

Kaavaselostus 34 (78) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. 10.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Saarijärven kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.

Kaavaselostus 35 (78) Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Soidinmäen tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Soidinmäen tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan. 10.4 Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähene-

Kaavaselostus 36 (78) vät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella,

Kaavaselostus 37 (78) tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät avoimet maisemat noin 15-20 kilometrin etäisyydellä, joista muodostuu avoin kaukonäkymä, muuttuvat metsätalousmaisemmasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi joistakin katselukulmista ja pisteistä. Vaikutus maisemaan on riippuvainen voimalan etäisyydestä ja näkyvyydestä. Voimakkaasti näkymää dominoiva voimala (näkyvyys noin 2/3 voimalasta, etäisyys max. 10 km) voi paikoitellen aiheuttaa oleellisiakin vaikutuksia maisemaan. Riippuen näkymäalueen sijainnista ja alueen suhteesta ihmisen elinympäristöön vaikutukset ihmiseen voivat vaihdella vähäisestä oleelliseen. Suunnittelualueella on jo paikoin avoimia alueita avohakkuista johtuen, mutta tuulivoimapuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulivoimapuiston alueella, jos alue on avoin, ovat merkittäviä. Metsäisillä ja peitteisillä alueilla visuaalisesti havaittavia maisemallisia vaikutuksia ei synny, vaikka oltaisiin hyvinkin lähellä voimaloita. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, riippuen siitä missä kulmassa ja sijainnissa voimalaan nähden havaintoja tehdään. Suunnittelualueen läheisyydessä metsän taustakohina peittää voimaloista lähtevää ääntä. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena.

Kaavaselostus 38 (78) Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15 20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20 30 kilometrin päähän. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006).

Kaavaselostus 39 (78) Kuva 12 Näkyvyysanalyysi luonnosvaiheessa

Kaavaselostus 40 (78) Näkyvyysanalyysin mukaan asuin- ja lomarakennuksista muodostuu näkymiä tuulivoimaloille pääasiassa koillisen suuntaan Mahlu, Hännilä, Saarijärvi akselilla. Näkemäanalyysiä tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava se, että mallinnuksessa ei huomioida pihapiirien pihapuustoa, joten näkyvät voimalat voivat näiltä osin olla vain osittaisia. Avoin näkymä voimalaan tai useampaan voimalaan siten, että ne dominoivat maisemaa voivat aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. Osittain näkyvät voimalat ja pihapiirin puuston tai rakennusten piiloon jäävät voimalat aiheuttavat korkeintaan kohtalaisia maisemavaikutuksia alle 10 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Yli kymmenen kilometrin etäisyys voimaloista vaikutukset vähenevät, koska silmä ei enää erota niin tarkkaan voimalan osia ja voimaloiden dominointi suhteessa ympäröivään maisemaan tasoittuu. Hankealueelta on teetetty kolme havainne kuvaa maisemallisesti arvokkailta alueilta. Havainnekuvat on tehnyt Etha Oy. Kuva 13 Luonnosvaiheen havainnekuvien ottopaikat

Kaavaselostus 41 (78) Kuva 14 Pajumäen arvokas maisema-alue ja näkymäalueanalyysi Kuva 15 Pajumäki, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 2,8 km (lähde: Etha Oy)

Kaavaselostus 42 (78) Pajumäen maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta on etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 2,8 kilometriä. Alueelle näkyy 1-3 voimalaa näkymäalueanalyysin mukaan. Kuvassa on erotettavissa kaksi voimalaa tielinjan suunnassa. Lähemmästä voimalasta voidaan havaita enintään ½ ja toisesta voimalasta lavat. Voimalat eivät dominoi maisemaa vaan sulautuvat metsänreunan ja maastonmuotojen kanssa. Tältä osin vaikutuksia Pajumäen maisema-alueelle voidaan pitää vähäisinä. Kuva 16 Mahlun arvokas maisema-alue ja näkymäalueanalyysi

Kaavaselostus 43 (78) Kuva 17 Mahlu, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 3,8 km (lähde Etha Oy) Mahlun maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta on etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 3,8 kilometriä. Alueelle näkyy enintään 9 voimalaa näkymäalueanalyysin mukaan. Kuvassa on erotettavissa kolme voimalaa kuvan keski vaiheilla metsäsaarekkeiden välialueella. Oikealla puolella kaksi voimalaa lähes linjassa ja vasemmalla yksi voimala. Voimaloista voidaan havaita enintään ½. Voimalat eivät dominoi maisemaa vaan sulautuvat metsänreunan ja maastonmuotojen kanssa. Tältä osin vaikutuksia Mahlun maisema-alueelle lähivyökkeellä, josta näkö- ja havainnointiyhteys voimaloihin on selvä. voidaan pitää vähäisinä. Kuva 18 Pajupuron arvokas maisema-alue ja näkymäalueanalyysi

Kaavaselostus 44 (78) Kuva 19 Pajupuro, etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 12 km. Voimaloihin ei muodostu näkymiä Pajupuron alueella. 10.5.1 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja etäisyys suunnittelualueeseen: Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, MAO090075. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 4 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueen kaikki tai valtaosa voimaloista näkyy Saarijärven reittiin kuuluvalla osuudella Hietalahti- Mahlunjärvi- Taipaleenlahti- Vihtaselkä. Etäisyys Hietalahden alueelle lähimmistä voimaloista on noin 4,5 km. Mahlunjärven alueelle etäisyyttä lähimmistä voimaloista on noin 7,5 km ja Vihtaselälle etäisyys voimaloista on noin 10 km. Mitä kauemmas koilliseen maisema-alueella siirrytään vesistöä pitkin, sitä useampi voimala tulee näkyviin rantojen reunametsien synnyttämän katvevaikutuksen väistyessä. Voimaloiden synnyttämät maisemalliset haittavaikutukset ovat etäisyyden vuoksi merkittävyydeltään suhteellisen vähäisiä. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet: Kolkanlahden kulttuurimaisema, etäisyys suunnittelualueeseen noin 15 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelle näkyy muutamia voimaloita. Avoimelle peltoalueelle Kokkolantien saattaa näkyä useampi voimala. Näkymät tuulivoimapuiston alueelle Kokkolantieltä vähentää tienvarressa kasvava puusto. Etäisyyttä on lisäksi sen verran paljon, että vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi voimaloiden sulautuessa taustaansa. Tarvaalan maatalousoppilaitos, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17,5 km Näkyvyysanalyysin mukaan voimaloista ei synny näkymiä kohteeseen. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Pajupuron maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 12 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelta ei muodostu näkymiä tuulivoimapuiston aluelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Pajumäen maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 1 km. Näkyvyysanalyysin mukaan Pajumäen maisema-alueelta muodostuu näkymiä muutamiin voimaloihin. Avoimelta peltoalueelta avautuu näkymiä muutamiin voimaloihin. Asuinrakennusten pihapuusto taas katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan varsin tehokkaasti. On mahdollista, että jokunen voimala vä-

Kaavaselostus 45 (78) häisessä määrin näkyy asuinrakennuksiin puuston lomasta. Maisemallinen haittavaikutus on merkittävyydeltään kohtalainen. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY: Kolkanniemen pappila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 16 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelle näkyy muutamia voimaloita. Etäisyyttä on sen verran paljon, että vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi voimaloiden sulautuessa taustaansa. Saarijärven vanha osa, etäisyys suunnittelualueeseen noin 17 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelta ei muodostu näkymiä tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja etäisyys suunnittelualueeseen: Pylkönmäen kirkko ja pappila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 8 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelta ei muodostu näkymiä tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Kulhanlinna, etäisyys suunnittelualueeseen noin 4,5 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelta ei muodostu näkymiä tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Pirttijoen mylly, etäisyys suunnittelualueeseen noin 3 km Näkyvyysanalyysin mukaan alueelta ei muodostu näkymiä tuulivoimapuiston alueelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. 10.5.2 Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan parhaillaan myös sammutettavien lentoestevalojen käytön mahdollisuutta. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta. 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin 12 13.10.2013 välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä.

Kaavaselostus 46 (78) Tuulivoimapuiston suunnittelu on muuttunut hieman arkeologisen inventoinnin tekemisen jälkeen, joten 5.7.2014 alueelle tehtiin täydennysinventointi, joka suuntautui kohteille, joita ei huomioitu vuoden 2013 inventoinnissa. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä. 10.8 Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta.

Kaavaselostus 47 (78) Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Luonnon paikallisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa, eikä niiden alueelle kohdistu maankäyttöpaineita. 10.8.1 Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai laji-kohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla

Kaavaselostus 48 (78) tavalla arvioituna Soidinmäen tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Alueelle tehdyissä muuton seurannoissa on todettu riskilentojen todennäköisyyden olevan vähäinen. Pesimälinnustoltaan alue on tavanomaista keskisuomalaista talousmetsän lajistoa, johon hankkeella ei ole oletettavasti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Metsäkanalintuja, joille voimalat voivat aiheuttaa lisääntynyttä törmäyskuolleisuutta, esiintyy alueella satunnaisesti, kuten kaikkialla Keski-Suomen metsäalueilla, eikä alueelta löytynyt teeren tai metson tärkeitä soidinalueita. Suurikokoisten lintujen muuttoa esiintyy alueella vaihdellen ja useimmiten muutto on hajanaista. Selvitysvuonna syysmuuton aikaan itätuulet toivat myös Keski-Suomeen huomattavaa hanhimuuttoa. Saarijärvi on myös tyypillisesti kurkien tärkeällä muuttoreitillä, vaikkakin kurkien muutto taas ajautui keskivertovuotta lännemmäksi selvitysvuonna. Kaavan ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttaville linnuille, sillä hankealue ei muodosta merkittävää estevaikutusta, suuret massamuutot muutoin kuin kurkien osalta ovat harvinaisia ja kurkien taas ei ole havaittu merkittävästi kärsivän tuulivoimarakentamisesta. Kurkikannat ovat vahvistuneet voimakkaasti samaan aikaan kuin niiden muutto- ja levähdysalueille Euroopassa on rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Alueelle tehdyissä muuton seurannoissa on todettu riskilentojen todennäköisyyden olevan vähäinen. 10.8.2 Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Kaava-alueelta ei löytynyt liito-oravan elinalueita eikä muita suojelullisesti huomioitavia havaintoja tehty. Viitasammakkoesiintymä Pihtilammella jää kaava-alueen ulkopuolelle eikä lampeen todennäköisesti kohdistu rakentamisvaiheesta vaikutuksia. 10.8.3 Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Voimajohdot ja maakaapelit: Voimajohdolla ja maakaapeleilla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Maakaapeloinnit alueen sisällä voidaan toteuttaa siten, että vaikutuksia vesistöihin ei synny. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti

Kaavaselostus 49 (78) lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Rakentamista ei kohdistu arvokkaimpien pienvesien ja suokohteiden ympäristöön ja ne on huomioitu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina (luo). 10.8.4 Vaikutukset Natura 2000- sekä suojelualueisiin Kaavan laatimista varten on laadittu 25.8.2014 () Natura-tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 mukaisesti. Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu Saarijärven Soidinmäen tuulivoimahankkeen vaikutuksia Kulhanvuoren Natura-alueen luontoarvoihin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Natura-tietolomakkeella esitettyjen lintujen ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida riittävän etäisyyden vuoksi liikkuvan tuulipuiston alueella merkittävissä määrin. Muutonseurannan havaintojen perusteella suojeluperusteena olevien lajien muuttoreitit eivät kanavoidu erityisesti alueelle. Havaintomäärien perusteella arvioiden lajien populaatioihin ei pitkälläkään aikavälillä kohdistu hankkeesta merkittävää haittaa ja todennäköisesti törmäysriskin aiheuttama kuolleisuus on häviävän pieni lajeihin kohdistuviin muihin kuolleisuustekijöihin, kuten metsästykseen, nähden. Näin ollen tuulipuistolla tai sen sähkönsiirron voimajohdolla ei arvioida itsessään olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen pesimälinnustolle tai sen kautta muuttavalle linnustolle. Hankkeesta voi muodostua yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen muutonaikainen liikkuminen alueen läpi vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Pohjoisen Keski-Suomen alueelle sijoittuvat hankkeet ovat kuitenkin melko pieniä eivätkä ne katkaise merkittäviä muuttoväyliä. Arvioinnin perusteella varsinainen Natura-arviointi ei ole tämän hankkeen osalta tarpeen. Suojelualueisiin tai suojeluohjelmien alueisiin ei kaavalla todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia.

Kaavaselostus 50 (78) 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 10.9.1 Virkistys 10.9.2 Turvallisuus Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon.

Kaavaselostus 51 (78) Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä.

Kaavaselostus 52 (78) Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta.

Kaavaselostus 53 (78) 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Matalataajuisen melun laskenta Raportin ja raportoijan tiedot Raportin laatija Projektipäällikkö Lauri Solin Tarkastaja / hyväksyjä Hyväksytty pvm Laatija Mauno Aho Laadittu pvm 9.6.2014 Projektinumero Projektin nimi Asiakas Yhteyshenkilö P24711 Soidinmäen tuulivoimayleiskaava Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio Mallinnusmenetelmä Windpro 2.8.579 Dec 2012, FCG Matalataajuisen melun laskentataulukko 9.6.2014 ISO 9613-2 matalataajuisen melun laskenta YM ohjeen 2/2014 mukaisesti Tuulivoimaloiden tiedot Valmistaja Nordex Tyyppi Nordex N131_3000 Sarjanumerot --- Nimellisteho, MW Napakork. 3 m 144 Roottorin halkaisija, m Tornin 131 tyyppi teräslieriö

Kaavaselostus 54 (78) Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot Lähde F008-246_A07 R01 Tyyppi Manufacturer informed L WA db Terssitiedot Päästötiedot tersseistä Terssitietojen ekstrapoloinnissa on oletettu tason laskevan 4 db/oktaavi Oktaaveittain Ilmoitetut arvot Tersseittäin Taajuus Hz L WA db L W db 20 108,3 25 108,2 31,5 73,2 105,7 40 106,1 50 105,2 63 83 104,6 80 102,3 100 103,1 125 90 100,8 160 99,9 200 99,4 250 94,8 98,3 315 98 400 95,5 500 96,4 94,6 630 94,4 800 95 1000 99,3 94,8 1250 94,1 1600 93,8 2000 98,2 91,7 2500 91 3150 90,7 4000 95,8 90,5 5000 88,8 6300 84,7 8000 85,7 79,7 10000 71,1 12500 0 16000 0

Kaavaselostus 55 (78) Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus ei Tonaalisuus ei Impulssimaisuus ei Merkityksellinen sykintä (Amplitudimodulaatio) -- Muu Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot parametri arvo selite Laskentakorkeus m 4 ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Laskentaruutu m n/a Kosteus RH % 70 Lämpötila C 15 Maastomallin lähde ja tarkkuus ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Lähde MML MTK ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Vaakaresoluutio MTK peruskartta ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Pystyresolutio 1m ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa

Kaavaselostus 56 (78) Maa- ja vesialueen absorption ja heijastusten huomioiminen, käytetyt kertoimet Laskentamalli ISO9613-2 Vesialueet 0 ei ole Maa-alueet 0,4 suota ja peltoa Ilmakehän stabiilisuus Neutraali Sääolosuhteiden huomiointi Tuulensuunta % m/s N (0 ) --- --- NE (45 ) --- --- E (90 ) --- --- SE (135 ) --- --- S (180 ) --- --- SW (225 ) --- --- W (270 ) --- --- NW (315 ) --- --- 10.10.1 Luonnosvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy kolmen voimalan osalta. Ero aktualisoituu hieman noin 3 kilometrin etäisyydellä olevissa kiinteistöissä. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan lähtömelun lisäys tehdään vain niissä kiinteistöissä joissa ehto täyttyy. Etäisyyden ollessa voimaloihin noin suuri, tällä ei ole mallinnuksen kannalta vaikutusta lähimpien kiinteistöjen osalta. Soidinmäen tapauksessa herkät kohteet (± 60 m) sijaitsevat lähes 3 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista, joten +2 db:n sanktiolla ei ole vaikutusta näihin kohteisiin. Näin ollen voidaan laskea kaikki voimalat lähtömelutasolla 104,5 db. Mallinnukset Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 9 x hh144 voimalaa, jonka teho on 3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a).

Kaavaselostus 57 (78) Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014.

Kaavaselostus 58 (78) Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Kuva 20 Luonnosvaiheen melumallinnus

Kaavaselostus 59 (78) Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä. 10.10.2 Matalien taajuuksien meluvaikutukset Ympäristöministeriö on 28.2.2014 julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Suurin ylitys sisäohjearvoon ulkona on kohteessa A 4,5 db taajuudella 100Hz. Oletusääneneristävyydellä sisälle laskettu äänitaso on enimmillään samassa kohteessa 10,5 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden ohjearvojen ja sisällä äänitason oletusääneneristävyydellä jää kaikissa rakennuksissa alle keskimääräisen kuulokynnyksen. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten suurista eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Näin ollen voidaan olettaa, että hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia matalataajuisen melun suhteen.

Kaavaselostus 60 (78) Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Terssin keskitaajuus Painottamaton äänitaso Hz ulkona Kohde 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 A Asuinrakennus (Saraperäntie 257) 50,6 50,3 47,5 47,7 46,5 45,5 42,5 42,5 38,9 36 35,3 B Asuinrakennus (Pajumäentie 519) 47,7 47,4 44,7 44,8 43,6 42,5 39,6 39,5 35,8 32,8 31,9 C Asuinrakennus (Pajumäentie 490) 48 47,7 45 45,2 43,9 42,9 39,9 39,9 36,2 33,2 32,3 D Asuinrakennus (Pajumäentie 600) 47,1 46,8 44 44,2 43 41,9 38,9 38,8 35,1 32,1 31,1 E Asuinrakennus (Kivimäentie 435) 47,7 47,4 44,6 44,8 43,6 42,5 39,6 39,5 35,8 32,9 32 F Asuinrakennus (Kivimäentie 382) 46,8 46,5 43,8 44 42,7 41,7 38,7 38,6 34,9 31,9 31 G Asuinrakennus (Kivimäentie 236) 45,1 44,8 42,1 42,2 41 39,9 36,9 36,8 33,1 30 29 H Asuinrakennus (Peperintie 87) 47,5 47,2 44,5 44,7 43,4 42,4 39,4 39,4 35,7 32,7 31,9 I Asuinrakennus (Suurensuontie 179) 49,5 49,2 46,5 46,6 45,4 44,4 41,4 41,4 37,7 34,8 34 J Asuinrakennus (Suurensuontie 124a) 49,6 49,3 46,6 46,8 45,6 44,5 41,6 41,6 37,9 35 34,2 K Asuinrakennus (Suurensuontie 124b) 47,4 47,1 44,4 44,6 43,3 42,3 39,3 39,3 35,6 32,6 31,7 L Asuinrakennus (Suurensuontie 377) 48,6 48,3 45,6 45,8 44,5 43,5 40,5 40,5 36,8 33,8 33 M Asuinrakennus (Pajumäentie 300b) 46,2 45,8 43,1 43,3 42 41 38 37,9 34,2 31,1 30,2 N Asuinrakennus (Kansanahontie 330b) 46,8 46,5 43,8 43,9 42,7 41,6 38,7 38,6 34,9 32 31,1

Kaavaselostus 61 (78) Kuva 21 Luonnosvaiheen melumallinnus ja matalataajuisen melun laskentapisteet

Kaavaselostus 62 (78)

Kaavaselostus 63 (78)

Kaavaselostus 64 (78)

Kaavaselostus 65 (78)

Kaavaselostus 66 (78)

Kaavaselostus 67 (78)

Kaavaselostus 68 (78)

Kaavaselostus 69 (78) 10.11 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset 10.11.1 Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilannelaskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Mallinnukset Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 9 x hh144 voimalaa, jonka teho on 3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a). Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Jokioisten sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin (1982-2012) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan 8 633 tuntia/vuosi.

Kaavaselostus 70 (78) Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Kuva 22 Varjostusmallinnus sekä laskentapisteet A-N, ei puuston vaikutusta mukana.