SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / Ehdotus Kaavaluonnos (kaavan valmisteluaineisto) nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24711

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (69) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat Yleis- ja asemakaavat Saarijärven reitin ranta oyk osa I Luonnonolot Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Eläimistö Linnusto Maisema ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 30

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (69) 8.1 Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaava SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Soidinmäen tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset Vaikutukset ilmavalvontaan Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 63

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (69) 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavoihin Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde lähialueen vahvistettuihin asema- ja yleiskaavoihinvälittömässä Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvottelun muistio Luontoselvitykset 2013 (Ahlman Group Oy): Kasvillisuusselvitys lepakkoselvitys lepakoiden kevätmuutto lepakoiden syysmuuttoselvitys lintujen kevätmuuttoselvitys lintujen syysmuuttoselvitys pesimälinnusto, viitasammakko ja liito-oravaselvitys maakotkaseuranta (2014) tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys (2014) Melumallinnus Matalataajuinen melu Varjostusmallinnus Näkyvyysanalyysi Valokuvasovitteet 2014 (Etha Oy) Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 (Mikroliitti Oy) Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Natura tarveherkinta-arviointi ( 2014) Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2015)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (69) SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaehdotus Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungissa Soidinmäen alueella Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P24711 Vireilletulo: Saarijärven kaupunki Kaavaluonnos nähtävillä: Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO Megatuuli Oy:n projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Suurisuon alueelle Saarijärven kaupunkiin. Soidinmäen tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 30 MW. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen koko on noin 830 hehtaaria. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. YVA-menettelyn tarpeesta on tehty harkintapyyntö Keski-Suomen ELY-keskukselle Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Puolustusvoimilta seuraavat lausunnot: (AI20030) ja (256/73/2014) AK6067 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Finavialta seuraavat lentoestelausunnot Lausunto asia nro 435/521/2013 Lausunto asia nro 435/521/2013 Lausunto asia nro 435/521/2013

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (69) Lausunto asia nro 435/521/2013 Lausunto WTG 2 ja 3, , asia nro 435/521/2013 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on saanut Trafilta seuraavat päätökset WTG 2 ja 3, Dnro/Dnr TRAFI/20417/ /2013 WTG 1, 4, 5 ja 6 Dnro/Dnr TRAFI/18242/ /2013 Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat kaavan liiteaineistona. 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven kaupunki vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Kaavoituksen laadinnasta vastaa. 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Työneuvottelu ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo maaliskuu huhtikuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu toukokuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kesäkuu 2015 Taulukkoa täydennetään kaavaprosessin edetessä

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (69) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN 4 NYKYTILANNE Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa pidetään yleisötilaisuudet. 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualueen etäisyys Saarijärven kaupungin keskustaan on noin 16 km. Kaksiosainen hankealue sijoittuu topografialtaan vaihtelevaan maastoon. Laajemman osa-alueen etelä- ja pohjoisosat sijoittuvat selänteelle. Pohjoisessa korkeimpana kohtana on Kortemäki ja etelässä Koivumäki. Välimastoon sijoittuu pienempiä kumpareita. Mäkien lomassa on kosteikkoja, ojitettuja soita, soistumia ja pieniä lampia. Alueella on myös jonkin verran tiestöä sekä muutamia pieniä peltotilkkuja. Hankealueen korkein kohta sijaitsee laajemman osa-alueen eteläosassa. Se yltää noin 255 metriin (mpy). Pohjoisessa Kortemäki kohoaa noin 245 metriin (mpy). Pienemmän osa-alueen korkein kohta yltää noin 242 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin 200 metriä meren pinnan yläpuolella laajemman osa-alueen itäosassa ja pienemmän osa-alueen lounaisosassa. Suhteelliset korkeuserot viiden kilometrin säteellä hankealueesta ovat suuret, sillä Mahlunjärven rannasta korkeimpien mäkien laelle on korkeuseroa noin 135 metriä. Hankealueen ympärillä on neljä järveä, joista hankealueen koillispuolelle sijoittuva Mahlunjärvi on suurin. Hankealueen luoteispuolelle sijoittuvat Luotojärvi ja Sammalinen sekä lounaispuolelle sijoittuva Partajärvi ovat huomattavasti pienempiä. Mahlunjärvi sijoittuu lähimmillään runsaan 3,5 kilometrin päähän lähimmästä Soidinmäen tuulivoimapuistoon kaavaillusta voimalasta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä (pohjoispuolella) on pienehköjä peltoalueita. Pienialaisia viljelysmaita sijoittuu myös hankealueen itäpuolelle ja osa-alueiden väliselle alueelle. Asutusta löytyy viljelyalueiden yhteydestä, teiden varsilta sekä rannoilta. Järvien rannoilla on myös loma-asutusta.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (69) Kuva 1 Soidinmäen tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti Soidinmäen tuulivoimapuistoalue sijoittuu metsätalousalueelle. Alueella sijaitsee pääosin havu-puuvaltaisia erityisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä, hakkuualoja sekä ojitettuja rämeitä Alueelle sijoittuu metsäautotiestöä. Hankealueen osa-alueiden välissä on turvetuotantoalueita. Hankealue on yleisessä käytössä jokamiehen oikeudella; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita Asutus Hankealueen ympärillä on harvaa asutusta. Pienin etäisyys vakituisen asunnon ja voimalan välillä on runsaat 830 metriä. Pienin etäisyys vapaa-ajan asunnon ja voimalan välillä on runsaat 1,1 kilometriä. Lähin suurempi asutuskeskittymä on Pylkönmäki hankealueen luoteispuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Maanomistus Soidinmäen tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on tehnyt tarvittavien maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee seututie 633. Seututie 633 johtaa Saarijärveltä Multian Väätäiskylään. Tie yhdistyy Multialla valtatiehen 18 ja kantatiehen 58.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (69) Seututiellä 633 hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2012 oli 844 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 47 ajoneuvoa. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Kuva 2 Kaavoitettavan alueen läheisyyteen sijoittuva liikenneverkko. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet:

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (69) Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kuva 3: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, johon hankealue on rajattu punaisella katkoviivalla. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle sijoittuu voimalinja. Alueen läheisyydessä sijaitsee turvetuotantoalue, EO/tu.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (69) Suunnittelualueen läheisyyteen luoteeseen on osoitettu Pajumäen maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen etelä- ja lounaispuolelle sijoittuu suojelualueita sl, SL. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu turvetuotantoalue, EO/tu, suojelualue sekä ampumarata e/a. Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Valtakunnallisesti arvokas harjualue (Kulhanvuori- Karhunkangas) on merkitty ge/2 merkinnällä suunnittelualueen eteläpuolelle.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (69) Keski-Suomen maakuntakaavan vaihekaavat 1. Vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaava on vahvistettu Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. 2. Vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa Soidinmäen alue ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoimapuistojen alueeksi. 4. Vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt. Vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu kaavoitettuja alueita. Saarijärven reitin ranta oyk osa I Saarijärven kaupungin vesistöistä Saarijärven reitin vesistöille (Tuhmalampi- Humalalampi Kalmarinjärvi Horonalanen -Vartejärvi Mahlunjärvi Saarijärvi (osittain) Iso-Lumperoinen (osittain) Summasjärvi Lannevesi Kiimasjärvi) on laadittu rantaosayleiskaava, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään on lähimmillään noin 5 km.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (69) Pylkönmäen kirkokylän yleiskaava Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 7 km. Pylkönmäen kirkonseudun rakennuskaava Kirkonseudun rakennuskaava on vahvistettu pääosin vuosina Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 7 km. Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Kaava on lainvoimainen. Kaavan etäisyys suunnittelualueeseen on hieman alle 1 km Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaluonnos ei ole vielä ollut nähtävillä. Hankealueella ja sen lähettyvillä on muutamia pieniä lampia, jotka kuuluvat osayleiskaava-alueeseen. 4.3 Luonnonolot Soidinmäen tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella vuosina 2013 ja 2014 useita luontoselvityksiä. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston kevät- ja syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä huomioitavine lajien mahdollisuudet esiintyä alueella Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet on esitetty alla olevassa luettelossa: Mahlu, , vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2 km. Rimminkangas, , vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km. Kulhanvuori, , vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Etäisyys suunnittelualueeseen noin 2,5 km. Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt: Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella, MUU Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan suojeltuun valuma-alueeseen Natura- ja suojelualueet Lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 0,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Saarijärven reitti, FI , SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 5 km. Kulhanvuoren alue, FI , SPA/SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 0,2 km. Valkeisenjärvi - Särkilampi Utusuo, FI , SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 5 km.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (69) Silmäsuo Kiminginjoki, FI , SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 10 km. Jylhänrinteen metsä, FI , SCI. Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 3,5 km. Hankealueen eteläpuolella Iso-Sarasuon alueella on laaja alue vanhojen metsien suojeluohjelmassa (Kulhanvuori, AMO090103). Alue on osa valtion omistamaa laajempaa luonnonsuojelu-aluetta (Kulhanvuoren suojelualue, VMA090067) ja osa laajempaa luonto-/lintudirektiivin (SCI/SPA) mukaisesti suojeltua Natura-aluetta (Kulhanvuoren alue, FI ). Lähettyvillä on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva Uusilehdon luonnonsuojelualue (YSA097507) ja harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Kiviharju- Kulhanvuori (HSO090100). Edellä mainituista on etäisyyttä lähimpään voimalaan noin 600 m, vaikka kaava-alueen rajaus tuleekin lähimmillään vain 200 m päähän Kulhavuoren alueesta. Alue on myös linnuston perusteella suojeltu ja suojeluperusteena olevat lajit ovat vanhanmetsän lajistoa ja suolla pesivää lajistoa sekä talvehtivana koskikara (Lintudirektiivin liitteen I lajit: kapustarinta, kehrääjä, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö ja viirupöllö. Muuttolinnut: koskikara.). Muut edellä mainitut Natura-alueet eivät ole linnuston perusteella perustettuja. Kuva 4 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat suojelu- pohjavesi ja Natura 2000-alueet. Suunnittelualue osoitettu kuvassa likimääräisesti. Osayleiskaavatyötä varten on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla Natura-tarveharkinta on kaavaasiakirjojen liitteenä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (69) Kasvillisuus- ja luontotyypit Soidinmäen kasvillisuusselvityksen on laatinut Ahlman Group Oy. Luontoselvityksen maastotyöt on tehty heinä-elokuussa Selvitykset on laadittu osittain laajemmalle kokonaisuudelle. Kaavaselostuksessa käsitellään vain suunnittelualuetta. Soidinmäen tutkimusalue käsittää monenlaisia elinympäristöjä. Koillinen kaava-alueen osa on maastonmuodoiltaan melko tasaista, eikä korkeampia kallioalueita tai jyrkänteitä löydy. Alue on rikkonainen, jota kirjovat useat nuoret taimikot, hakkuualat sekä ojitetut suot. Yleisin metsätyyppi on mustikkatyypin (MT) tuore kangas, mutta myös korpimaisia suopainanteita esiintyy. Tutkimusalueelle sijoittuu muutamia suursarojen ja nevareunusten ympäröimiä lampia, joiden lähimetsät ovat pääosin ojitettuja rämeitä. Lounaisin osa-alue on monin paikoin voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, jossa on hyvin runsaasti päätehakkuualoja sekä eri-ikäisiä taimikoita. Kaikki suot on ojitettu tehokkaasti, eikä luonnontilaisia soita ole jäljellä. Luontoselvityksessä Soidinmäen tutkituilta alueilta (laajempi, kuin kaavoitettava alue) löydettiin kaikkiaan 15 arvokasta kasvillisuuskuviota, jotka kaikki koskevat suolampia ja erilaisia suoelinympäristöjä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. (Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy.) Kuva 5 Soidinmäen arvokkaat luontokohteet (Ahlman, S. & Tuominen, H. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy.)

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (69) Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo Merkinnän peruste LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen. Luettelon kohdenumerointi viittaa luontoselvityksen raporttiin, jossa kohteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu tarkemmin. (kohde 6 /suolampi, kohde 7/ soistunut painanne, kohde 8/suolampi, kohde 9/varsinainen sarakorpi, kohde 10/ soistunut painanne, kohde 11/ varsinainen sarakorpi, kohde 12/ isovarpuräme) Eläimistö Liito-orava Soidinmäen tuulivoimapuiston alue kierrettiin huolella läpi 18.4., 19.4., 20.4., ja 25.4., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Joiltain osin tarkastuksia tehtiin myös toukokuun puolella. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueet kierrettiin huolella läpi ja 3.5., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. Soidinmäen tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida alueella. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liitooravaselvitys Ahlman Group Oy.) Lepakot Soidinmäen tuulivoimapuiston selvitysalueelta löydettiin yhdeksän pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei havaittu lainkaan. Kokonaispinta- alaan suhteutettuna yksilömäärä on vähäinen. Pihtilammella havaittiin lisäksi yksi vesisiippa. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen tai heikko lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle voida esittää erityisiä maankäyttösuosituksia. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuistonpesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy.) Saarijärven tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta keväällä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (69) lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Soidinmäen tutkimusalueen selvityksessä ei havaittu erityisen vilkasta syksyllä tapahtuvaa lepakkomuuttoa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta lepakoihin merkittävästi. Passiiviseurantalaitteiden tulokset antavat kuitenkin vain viitteitä alueen kautta muuttavista lepakkolajeista ja runsauksista. Lepakot voivat muuttaa hyvin leveällä rintamalla, ja alueella käytetyillä kolmella passiiviseurantalaitteella ei pystytty tutkimaan koko rajausta. Yhden seurantakauden jälkeen muuttoreittejä ei voida täysin luotettavasti arvioida, koska myös vuosien väliset erot saatavat olla merkittäviä, ja niihin vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet. Tämän selvityksen ja muiden tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että lepakoiden todennäköisimmät muuttoreitit sijaitsevat lähempänä rannikkoalueita. (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (69) Linnusto Pesimälinnusto Soidinmäen suunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnusto saatiin selvitettyä erittäin kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin. Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet eivät ole merkittävän suuria, mikä johtuu hankealueen biotoopeista. Alueella on vain hyvin pienialaisesti vanhemman ikäluokan metsää. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 62 lajin reviirit, joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 16 huomionarvoista lajia: tavi, telkkä, pyy, teeri, metso, liro, käenpiika, palokärki, pohjantikka, niittykirvinen, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkusieppo, pikkulepinkäinen ja punavarpunen, joista pikkusiepon ja pohjantikan reviirit ovat tutkimusalueen ulkopuolella. Huomionarvoisista lajeista kahdeksan on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, seitsemän Suomen erityisvastuulajeja ja kuusi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT). Luokituksen ainoa vaarantunut (VU) on kivitasku. Tutkimusalueelta ei löydetty metson soidinpaikkaa, mutta soidintava koiras nähtiin aivan alueen tuntumassa. Kyseessä saattaa olla vain yksittäisen koiraan soidinalue, joka sijoittuu toisaalle. Vuoden 2014 lisätutkimukset koskevat kuutta erillistä lisäaluetta, jotka ovat kiinni vuoden 2013 hankealueessa. Soidinmäen suunnitellun tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto saatiin selvitettyä kattavasti sovelletulla kartoituslaskennalla. Tutkimusalueelta löydettiin 43 lajin reviirit, joista valtaosan on tavanomaisia pesimälajeja. Lajistoon kuuluu kuusi huomionarvoista lajia: pyy, teeri, käenpiika, palokärki, pohjantikka ja sirittäjä. Niistä neljä on EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, kaksi Suomen erityisvastuulajeja ja kaksi valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäviä (NT). Tutkimusalueelta ei löydetty metson soidinpaikkaa. Laji lukeutuu kaikkiin edellä mainittuihin luokituksiin. Kivimäen iäkäs kuusimetsä suositetaan kuitenkin säilytettävän koskemattomana, sillä siellä pesi pohjantikka vuosina 2013 ja Kivimäen kuusimetsä sijoittuu kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle. Alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi suurinta osaa ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Kokonaisuudessaan hankealueen pesimälajisto on tavanomaista, eikä merkittäviä reviirikeskittymiä ole lainkaan. Lintujen tavanomaisuudesta kertoo hyvin myös linjalaskentatulokset. (Ahlman, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy.) Muuttolinnusto Kevätmuutto: Tulosten valossa Suurisuolla (Koillisen osa-alueen länsipuoli) muutti enemmän lintuyksilöitä, mutta toisaalta isoja lintuja, kuten laulujoutsenia, kurkia ja sepelkyyhkyjä, havaittiin enemmän Pajumäessä (kaava-alueiden länsipuolella). Metsähanhia nähtiin molemmilla paikoilla suunnilleen saman verran. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten (5 956 yksilöä), mutta myös räkättirastaita (3 137 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (1 101 yks.), kurki (530 yks.), töyhtöhyyppä (473 yks.), laulujout-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (69) sen (448 yks.), metsähanhi (284 yks.) ja vihervarpunen (267 yks.). Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 82 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin 11 päivän aikana melko vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia havaittiin sen sijaan melko runsaasti, peräti 448 yksilöä. Näistä kuitenkin vain 25 prosenttia oli riskilentoja. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havainnointitunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 112, mikä on tavallisen vähäinen määrä keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan hyvin tavanomaisen muuttoreitin varrella. (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Syysmuutto: Tulosten valossa Pajumäessä (kaava-alueiden länsipuolella) muutti enemmän lintuja, mutta osa lennoista koskee kierteleviksi tulkittuja räkättirastaita sekä poikkeuksellisen runsasta arktisten hanhien muuttoa. Isojen lintujen lukumäärät olivat lähes kaikkien lajien kohdalla suurempia Pajumäessä kuin Suurisuolla. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten ( yksilöä), mutta myös kurkia (4 951 yks.) ja valkoposkihanhia (3 377 yks.) havaittiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: peippo (3 007 yks.), sepelkyyhky (1 688 yks.), metsähanhi (1 294 yks.), järripeippo (680 yks.) ja niittykirvinen (377 yks.) Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 87 prosenttia kokonaisyksilömäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia ja kurkia havaittiin 12 päivän aikana hyvin runsaasti, sillä metsä- ja valkoposkihanhista kertyi yhteensä lähes lentoa. Lukemat ovat poikkeuksellisen suuria, eikä valkoposkihanhien osalta nähdä Saarijärven seudulla vastaavia massamuuttoa kuin kerran-pari vuosikymmenessä. Kurkien yhteissumma on niin ikään hyvin iso, mutta jopa odotettua pienempi, sillä Saarijärvi sijaitsee eräällä Suomen merkittävimmän kurkien muuttoreitin varrella. Pitäjän alueella on nähty useina syksyinä lähes yksilöä yhden päivän aikana, mutta syksyllä 2013 voimakkain muuttopäivä oli 23.9., jolloin koillistuulet painoivat parvet tavanomaista enemmän länteen. Päiväpetolintuja havaittiin hanhista ja kurjista poiketen vähän. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 144 havainnointitunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 207 mikä on melko suuri lukema syksyllä Keski-Suomessa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan kohtalaisen tai melko hyvän muuttoreitin varrella, mutta ns. riskilentojen osuus ei ole erityisen merkittävä (Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy.) Maakotka Toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutettiin maakotkaseuranta. Seurannan aikana kirjattiin vain yksi lento. Lento ei kohdistunut hankealueelle, eikä muita havaintoja kertynyt seurannan aikana. Tämän seurannan sekä vuoden 2013 kattavien maastotöiden perusteella kotkien liikehdintä hankealueella on täysin satunnaista. Tulosten valossa Soidinmäen tuulivoimapuistoa ei voida pitää uhkatekijänä pesi-

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (69) ville kotkille, eikä sen myötä voida olettaa syntyvän populaatiotason riskejä. (Ahlman, S. 2014: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta Ahlman Group Oy.) 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Saarijärven Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Megatuuli Oy:n toimeksiannosta :ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Markku Kortteisto. :ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja kolme havainnekuvaa (draftia) on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartat on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Kuusi havainnekuvista on Etha Windin laatimia. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti sekä Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisemamaakunnallisessa aluejaossa valtaosa Saarijärveä ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi - Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän - Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja etäisyys suunnittelualueeseen: Saarijärven reitin kulttuurimaisemat, MAO Etäisyys suunnittelualueeseen lähimmillään noin 2 km Saarijärven reitin maisema-alue edustaa vaihtelevaa metsäisten mäkimaiden, reittivesien ja rantaviljelysten luonnehtimaa Keski-Suomen järviseudunkulttuurimaisemaa. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Pajumäki, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 2,3 kilometriä 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Pajupuro, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 11 kilometriä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (69) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle uloimmista tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Kolkanniemen pappila, etäisyys lähimmästä voimalasta noin 13,5 Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle tuulivoimapuiston uloimmista tuulivoimaloista. Maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sen sijaan sijoittuu hankealueen ympärille. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta: Kohdenro 333 Pirttijoen mylly (Multia) sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 331 Kulhanlinna (Multia) sijoittuu lähimmillään noin 4,7 kilometrin päähän tuulivoimaloista kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu viisi (kuusi) kohdetta: Kohdenro 386 Pylkönmäen kirkko ja pappila sijoittuu lähimmillään vajaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 389 Riekonkoski Taipaleenlahti sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 378 Lauttamäki sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 379 Lehtolan seurantalo sijoittuu lähimmillään vajaan 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Kohdenro 385 Puromäki sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (69) Kuva 6 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet suhteessa suunnittelualueen sijaintiin.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (69) Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuiston suunnittelu on muuttunut hieman arkeologisen inventoinnin tekemisen jälkeen, joten alueelle tehtiin täydennysinventointi, joka kohdistuu kohteille, joita ei huomioitu vuoden 2013 inventoinnissa. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. Kuva 7 Tarkemmin maastossa tutkitut alueet violetti rasteri 2013 (lähde: Mikroliitti Oy)

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (69) Kuva 8 Muinaisjäännösten täydennysinventoinnissa 2014 tarkistetut alueet (Mikroliitti Oy) 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Soidinmäen hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähialueella sijaitseviin tuulivoimapuistojen hankkeisiin (tilanne ).

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (69) Kuva 9 Tiedossa olevat tuulivoimapuistohankkeet Soidinmäen hankealueen läheisyydessä

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (69) 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu mm. seuraavat selvitykset: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 (Ahlman, S. & Tuominen, H Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys (Ahlmanm S, & Luoma, S Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys (Ahlmanm S, & Luoma, S Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013 (Ahlman, S Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013 (Tuominen, H. & Ahlman, S Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013 (Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Ahlman Group Oy.) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013 (Ahlman, S Ahlman Group Oy) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lisäalueiden pesimälinnusto- ja liitooravaselvitys (Ahlman, S Ahlman Group Oy) Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston maakotkaseuranta (Ahlman,S. 2014: Ahlman Group Oy). Melu- ja varjostusmallinnukset (, 2014.) Näkyvyysanalyysi (, 2014.) Havainnekuvat (Etha Wind, 2014) Arkeologinen inventointi 2013 (Mikroliitti Oy) Arkeologinen täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy) Natura tarveharkinta-arviointi (2014) Soidinmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2015)

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (69) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta yhteys järjestetään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Tuulivoimapuiston layout-sijoittelua ei ole ollut tarpeellista muuttaa kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Kaava-asiakirjoja on täydennetty maisemaselvityksen osalta sekä vaikutusten arviointia on myös tarkennettu. Kaavakarttaan on tehty muutamia teknisiä tarkistuksia. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Soidinmäen tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Nordex N Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (69) Kuva 10 Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja noin lapa 65 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä noin 210 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (69) 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston sähkönsiirto sähköasemalle toteutetaan keskijännite (20 45 kv) maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan ensisijaisesti teiden yhteyteen kaapeliojaan. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. Maakaapeli Kuva 11 Esimerkki tuulivoimapuiston rakennus- ja huoltotiestä. Teitä käytetään muun muassa betonin ja soran sekä voimaloiden komponenttien kuljetuksiin. Tuulivoimapuiston käyttövaiheessa teitä käytetään mm. vuosittaisissa huolloissa. Maakaapelin oja on sijoitettu tien vasemmalle puolelle.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (69) Kuva 12 Poikkileikkaus rakennettavasta kaapeliojasta sekä rakennus- ja huoltotiestä. Tie tulee olemaan leveydeltään noin kuusi metriä ja oja maakaapeleineen noin kolme metriä. Itse kaapelioja tulee olemaan syvyydeltään noin metrin. Sähköverkkoon liittymisestä on käyty neuvotteluja Fingrid Oyj:n kanssa. Liityntävaihtoehtoja on kaksi kappaletta. Saarijärven pohjoispuolella kulkeva 110 kv sähkölinja tai hankealueen länsipuolella oleva linja, joka on muuttumassa 110 kv linjaksi vuonna Molempiin liityntäpisteisiin on matkaa noin 17 km. (tilanne ). Sähköasema tullaan tarvittaessa rakentamaan 110 kv:n yhteyteen. Uusi 110 kv sähköaseman tilantarve on noin 1,0 ha. Asemalle sijoitetaan muuntajat, tarvittavat kytkinkentät sekä rakennus suojaa tarvitseville laitteistoille. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin neliömetriä. Turvallisuussyistä sähköaseman alue aidataan. Kuva 13. Esimerkki rakenteilla olevasta tuulivoimapuiston sähköasemasta.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (69) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Saarijärven kaupunginhallitus on päättänyt Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Saarijärven kaupungille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Saarijärven kaupungissa välisenä aikana. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , jossa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hankkeen taustat ja tavoitteet. Kaavahankkeesta pidettiin lisäksi työkokous Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kokous liittyi Keski- Suomen muihin tuulivoimayleiskaavoihin sekä alueilla käynnissä oleviin ja lainvoimaisiin rantayleiskaavoihin. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (69) Kuva 14 Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (69) 8.3 Osayleiskaavaehdotus Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 16 kpl (Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, Pääesikunta Logistiikkaosasto, Saarijärven kaupunki, Trafi, Digita, Keski-Suomen Pelastuslaitos, Fingrid Oyj, Keski-Suomen ELY-keskus, Kari Muhonen, Juha-Matti Lähteenmaa, Tapio ja Arja Kantanen, Leena, Pekka ja Ilona Lampinen sekä Raija Saramäki). Lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Lausunnoista osa totesi, että kyseisellä taholla ei ole lausuttavaa kaavasta. Muilta osin lausunnot ottivat kantaa lähinnä yksittäisiin huomioihin, jotka tulee käsitellä kaavan selostuksessa ja vaikutusten arvioinneissa. Lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi otti kantaa hankkeen terveyshaittojen ennalta ehkäisyyn. Mielipiteissä nousi esiin meluun liittyvät kysymykset. Palautteissa nousi esiin yksittäisiä kohteita liittyen luontoalueisiin ja asuinpaikkoihin. Luontokohteiden osalta palautteet käytiin läpi biologien kanssa. Palautteiden käsittelyn jälkeen tultiin siihen tulokseen, että kyseiset tiedonannot eivät olleet luonteeltaan sellaisia, että kaavakarttaan tai määräyksiin tai olisi tarpeen tehdä luontoa koskevia täydennyksiä. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä selvitysten tuloksien perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimalalle nro. 7 on lisätty ohjeellinen uusi tieyhteys

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (69) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Sähköaseman sijainti on muuttunut kaavaehdotuksessa. Merkintä on myös muuttunut ohjeelliseksi. Luo-alueen määräystä on tarkennettu ja voimajohdon yhteyteen on osoitettu johtoalue. Koko osayleiskaava-aluetta koskevia määräyksiä on tarkennettu. Kaavaselostusta on täydennetty selvitysten osalta yleiskaavan selostuksen ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen ja suunnittelutavoitteen mukaisessa laajuudessa. Tämän lisäksi on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (69) Kuva 15 Kaavaehdotus 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 830 ha. Alue koostuu kahdesta osa-alueesta. Soidinmäen tuulivoima-puiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (69) Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 16.3 nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. Suunnittelutarveharkintavelvoite ei koske tuulivoimarakentamista. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tarkoittaa esimerkiksi konehallin tai varaston rakentamista alueelle. MRL 16.3 :n nojalla alue määrätään suunnittelutarvealueeksi. Sähköverkkoon liittymisestä on käyty neuvotteluja Fingrid Oyj:n kanssa. Liityntävaihtoehtoja on kaksi kappaletta. Saarijärven pohjoispuolella kulkeva 110 kv sähkölinja tai hankealueen länsipuolella oleva linja, joka on muuttumassa 110 kv linjaksi vuonna Molempiin liityntäpisteisiin on matkaa noin 17 km. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tulevat tarkentumaan hankkeen aikana (tilanne ). 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. 1 TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (69) KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien, olemassa olevien ja uusien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Luontokohteet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueidensuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden turvaaminen. Luettelon kohdenumerointi viittaa luontoselvityksen raporttiin, jossa kohteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu tarkemmin. (kohde 6 /suolampi, kohde 7/ soistunut painanne, kohde 8/suolampi, kohde 9/varsinainen sarakorpi, kohde 10/ soistunut painanne, kohde 11/ varsinainen

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (69) sarakorpi, kohde 12/ isovarpuräme) Kaavakartalla on osoitettu 7 luontokohdetta. Kohteet eivät ole ns. lakikohteita, vaan niiden arvo on paikallinen luonnon monimuotoisuus. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEYS. OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. SÄHKÖLINJA. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista lii-

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (69) 10.2 Vaikutusalue kenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Saarijärven kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (69) nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Soidinmäen tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Soidinmäen tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan Vaikutukset liikenteeseen Kuljetukset arvioidaan toteutettavan hankealueelle Vaasa-Kyyjärvi (valtatie 16) Saarijärvi ( valtatie 13)-reittiä pitkin. Valtatieltä 13 kuljetukset suuntautuvat seututielle 683 ( Myllymäentie) ja sieltä edelleen hankealueelle. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (69) Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (69) ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (69) Soidinmäen tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan Kuva 16 Näkyvyysanalyysi Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Soidinmäen tuulivoimapuiston tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa hankealueen pohjoispuolisilta pelloilta, Suurisuon turvetuotantoalueelta, hankealuetta ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Mahlunjärveltä ja Sammaliselta sekä näiden sopivasti suuntautuneilta rannoilta. Voimaloita näkyy myös Soidinmäen, Mikonperän, Mahlun, Kiviperän, Huuhan ja Eteläperän pelloilta sekä näiden kautta kulkevilta teiltä käsin. Kyseisillä alueilla tuulivoimaloita tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen eteläpuolelle sijottuvalta Kulhanvuorelta voimaloita ei pitäisi näkyä, ainakaan mäellä kulkevan virkistysreitin

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (69) osalta runsaasta puustosta johtuen. Arvoalueita, joihin Mahlunjärvi ja Mahlu sisältyvät, käsitellään tuonnempana. Tässä yhteydessä käsitellään hieman yksityiskohtaisemmin muutamia arvoalueisiin lukeutumattomia viljelyaukeita, joiden yhteydessä on asutusta ja joita halkovalta kylätieltä voimaloita näkyy. Soidinmäellä ja Mikonperällä hallitsevimpia ovat lähimmät kolme voimalaa, joilla on jo rakennuslupa olemassa. Voimala nro 8 erottuu myös selvästi mutta muut voimalat, erityisesti voimalat 1,6 ja 7, jäävät huomattavasti kauemmaksi, eivätkä aiheuta häiriötä maisemakuvassa. Mikonperälle kolmea viimeksi mainittua ei edes näy. Eteläperän kylänraitilta kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan katsottaessa yksi voimaloista (nro 5) hallitsee alueen maisemakuvaa. Voimala näyttää kookkaalta ja voimalatorni näkyy lähes koko pituudessaan. Voimala sijoittuu selänteen laelle, ympäröiviä alueita selvästi korkeammalle paikalle, mikä saa sen näyttämään vielä pidemmältä. Alueelle näkyy myös muutaman muun voimalatornin huiput roottoreineen. Niistä ei kuitenkaan aiheudu erityistä maisemakuvallista häiriötä. Muut voimalat jäävät täysin katveeseen puuston tai maastonmuotojen taakse. Voimalan nro 5 takia alueen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen. Tuntuvin haitta kohdistuu kylänraittiin. Voimalat näkyvät hyvin myös pelloilta käsin mutta pelloilla ei kuitenkaan oleskella jatkuvasti, joten sitä ei voida pitää erityisen merkittävänä. Suurin osa asuinrakennuksista on sijoittunut siten, ettei niiltä käsin näy voimaloita. Parilta asuinrakennukselta todennäköisesti näkyy jokunen voimala. Lähin ja samalla selvästi dominoivin voimala ei ainakaan näy niistä toiselle. Yleisesti ottaen Eteläperän osalta voidaan todeta lieventävänä seikkana, että hienoimmat näkymät alueella avautuvat toisaalle peltojen yli laajempaan avomaisemaan. Hankealueen lähiympäristössä (<5 km) sijaitsee melko runsaasti asutusta, joskin pääsääntöisesti harvakseltaan muutaman tilan tai rakennuksen ryppäissä. Loma-asutusta on myös melko paljon järvien rannoilta. Osa asutuksesta on lähes kiinni hankealueessa. Hankealueen pohjoispuolella lähimmät asuinrakennukset (muun muassa Kantala, Halmila ja Lehtola) sijoittuvat alle kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Myös idässä muutamia asuinrakennuksia on noin 1250 metrin päässä lähimmästä voimalasta. Alle 1,5 kilometrin etäisyydellä uloimmista tuulivoimaloista sijaitsevat rakennukset, sijoittuvat niin kutsutulle maiseman dominanssivyöhykkeelle. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että näkyessään tuulivoimalat hallitsevat voimakkaasti maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa tässä hankkeessa noin 1,44 kilometrin etäisyyttä tuulivoimaloista. Suomeen tänä päivänä kaavailluissa tuulivoimahankkeissa voimalat ovat kuitenkin suuruusluokaltaan paljon kookkaampia kuin ne voimalat, joihin selvitykset perustuvat ja näin ollen dominanssivyöhyke on todennäköisesti edellä esitettyä laajempi. Eniten asutusta alle viiden kilometrin säteellä löytyy hankealueen pohjois- ja koillispuolelta. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä välittömästi hankealueen pohjoispuolella Kiikkumäen ympäristössä, Vesiperällä sekä näiden väliin jäävän viljelyalueen yhteydessä, Mahlussa, Soidinperällä, Mikonperällä, Kiviperällä, Eteläperällä ja Pajumäellä. Yleisesti ottaen tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on siitä huolimatta jonkin verran tiloja tai kiinteistöjä, joiden pihapiireihin tai itse asuinrakennukselle tuulivoimaloita näkyy, tavallisesti muutama kerrallaan yhteen katselupisteeseen. Joihinkin pihapiireihin näkyvät kaikki yhdeksän voimalaa. Lähes hankealueeseen kiinni sijoittuvien Kantalan ja Halmilan näkökulmasta lähimmillä voimaloilla on jo rakennusluvat. Lehtolan ja Vesiperälle sijoittuvan Heikkilän näkökulmasta voimala nro 8 saattaa aiheuttaa merkittävääkin maisemakuvallista häiriötä lyhyen välimatkan takia, ellei jää suurelta osin reunametsän taakse katveeseen. Lehtolan osalta näkyminen on todennäköisempää.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (69) Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Havainnekuvat ovat osa kaavaselostuksen erillisasiakirjoihin liitettyä maisemaselvitystä, josta ne ovat tarkemmin katsottavissa. Kuva 17 Valokuvasovite on Mahlusta Myllymäentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 3,8 kilometriä. Yhdeksästä voimalasta näkyy neljä ja niistäkin suuri osa jää katveeseen puuston taakse. Lähinnä roottorit näkyvät. Yhdestä pilkottaa pelkästään roottorin lapa metsänreunan takaa. Ainoastaan yhden voimalatornin pituudesta näkyy noin puolet. Maisemaan kohdistuva haittavaikutus jää suhteellisen vähäiseksi. Kuva 18 Valokuvasovite on Pajumäeltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 2,8 kilometriä. Viidestä voimalasta näkyy voimalatornien huiput roottoreineen. Loput voimalat jäävät suurimmaksi osaksi metsän reunan tai pihapuuston taakse katveeseen. Alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan. Näkyvät voimalat eivät kuitenkaan alista suhteellisen pienipiirteistä maisemaa vaan jäävät enemmänkin taustalle. Osalle näkyvistä voimaloista on jo rakennusluvat olemassa. Vaikutus on korkeintaan kohtalainen Kuva 19 Valokuvasovite on Eteläperältä. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3,4 kilometriä. Yksi voimaloista (nro 5) hallitsee alueen maisemakuvaa. Voimala näyttää kookkaalta ja voimalatorni näkyy lähes koko pituudessaan. Voimala sijoittuu selänteen laelle, ympäröiviä alueita selvästi korkeammalle paikalle, mikä saa sen näyttämään vielä pidemmältä. Kuvauspisteeseen näkyy myös neljän muun voimalatornin huiput roottoreineen. Niistä ei kuitenkaan aiheudu erityistä maisemakuvallista häiriötä. Loput neljä voimalaa jäävät täysin katveeseen puuston tai maastonmuo-

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (69) tojen taakse. Voimalan nro 5 takia alueen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan parhaillaan myös sammutettavien lentoestevalojen käytön mahdollisuutta. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Mikroliitti Oy on suorittanut hankealueella muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnin maastotyö tehtiin välisenä aikana. Tutkimusalueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuiston suunnittelu on muuttunut hieman arkeologisen inventoinnin tekemisen jälkeen, joten alueelle tehtiin täydennysinventointi, joka suuntautui kohteille, joita ei huomioitu vuoden 2013 inventoinnissa. Inventoinnissa ei havaittu uusia muinaisjäännöksiä Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa poh-

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (69) joismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä Vaikutukset luontoon Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille voimalapaikoille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. Luonnon paikallisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet on huomioitu osayleiskaavassa, eikä niiden alueelle kohdistu maankäyttöpaineita Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai laji-kohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennä-

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (69) köisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo olemassa olevia metsäautoteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Soidinmäen tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9-21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Alueelle tehdyissä muuton seurannoissa on todettu riskilentojen todennäköisyyden olevan vähäinen. Pesimälinnustoltaan alue on tavanomaista keskisuomalaista talousmetsän lajistoa, johon hankkeella ei ole oletettavasti merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Metsäkanalintuja, joille voimalat voivat aiheuttaa lisääntynyttä törmäyskuolleisuutta, esiintyy alueella satunnaisesti, kuten kaikkialla Keski-Suomen metsäalueilla, eikä alueelta löytynyt teeren tai metson tärkeitä soidinalueita. Suurikokoisten lintujen muuttoa esiintyy alueella vaihdellen ja useimmiten muutto on hajanaista. Selvitysvuonna syysmuuton aikaan itätuulet toivat myös Keski-Suomeen huomattavaa hanhimuuttoa. Saarijärvi on myös tyypillisesti kurkien tärkeällä muuttoreitillä, vaikkakin kurkien muutto taas ajautui keskivertovuotta lännemmäksi selvitysvuonna. Kaavan ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttaville linnuille, sillä hankealue ei muodosta merkittävää estevaikutusta, suuret massamuutot muutoin kuin kurkien osalta ovat harvinaisia ja kurkien taas ei ole havaittu merkittävästi kärsivän tuulivoimarakentamisesta. Kurkikannat ovat vahvistuneet voimakkaasti samaan aikaan kuin niiden muutto- ja levähdysalueille Euroopassa on rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on oletettavasti niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Alueelle tehdyissä muuton seurannoissa on todettu riskilentojen todennäköisyyden olevan vähäinen.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (69) Vaikutukset muuhun eläimistöön Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Kaava-alueelta ei löytynyt liito-oravan elinalueita eikä muita suojelullisesti huomioitavia havaintoja tehty. Viitasammakkoesiintymä Pihtilammella jää kaava-alueen ulkopuolelle eikä lampeen todennäköisesti kohdistu rakentamisvaiheesta vaikutuksia Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Voimajohdot ja maakaapelit: Voimajohdolla ja maakaapeleilla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Maakaapeloinnit alueen sisällä voidaan toteuttaa siten, että vaikutuksia vesistöihin ei synny. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Rakentamista ei kohdistu arvokkaimpien pienvesien ja suokohteiden ympäristöön ja ne on huomioitu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina (luo) Vaikutukset Natura sekä suojelualueisiin Kaavan laatimista varten on laadittu () Natura-tarveharkinta luonnonsuojelulain 65 mukaisesti. Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu Saarijärven Soidinmäen tuulivoimahankkeen vaikutuksia Kulhanvuoren Natura-alueen luontoarvoihin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueen suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luontodirektiivin liitteen II-lajistolle, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan. Natura-tietolomakkeella esitettyjen lintujen ekologia ja käyttäytymispiirteet huomioiden niiden ei arvioida riittävän etäisyyden vuoksi liikkuvan tuulipuiston alueella merkittävissä määrin. Muutonseurannan havaintojen perusteella suojeluperusteena olevien lajien muuttoreitit eivät kanavoidu erityisesti alueelle. Havaintomäärien perusteella arvioiden

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (69) lajien populaatioihin ei pitkälläkään aikavälillä kohdistu hankkeesta merkittävää haittaa ja todennäköisesti törmäysriskin aiheuttama kuolleisuus on häviävän pieni lajeihin kohdistuviin muihin kuolleisuustekijöihin, kuten metsästykseen, nähden. Näin ollen tuulipuistolla tai sen sähkönsiirron voimajohdolla ei arvioida itsessään olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen pesimälinnustolle tai sen kautta muuttavalle linnustolle. Hankkeesta voi muodostua yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen muutonaikainen liikkuminen alueen läpi vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Pohjoisen Keski-Suomen alueelle sijoittuvat hankkeet ovat kuitenkin melko pieniä eivätkä ne katkaise merkittäviä muuttoväyliä. Arvioinnin perusteella varsinainen Natura-arviointi ei ole tämän hankkeen osalta tarpeen. Suojelualueisiin tai suojeluohjelmien alueisiin ei kaavalla todennäköisesti ole haitallisia vaikutuksia Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (69) Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä. Jäätä muodostuu pääasiassa tilanteissa, kun voimala ei ole toiminnassa. Kun voimala toimii, jään kertymistä lapoihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun voimala käynnistetään uudelleen, voivat putoilevat kappaleet aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit ovat suurimmat, mikäli sääolosuhteet ovat sellaiset, että lapoihin on muodostunut jäätä. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Putoilevasta lumesta ja jäästä voidaan ilmoittaa varoituskyltein. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista ir-

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (69) toavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Koska voimaloiden layout-sijoittelu ei ole muuttunut luonnosvaiheen jälkeen, melumallinnusta ei ole ollut tarpeen laatia uudelleen kaavan ehdotusvaiheeseen Melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 db. Tässä hankkeessa tämä ehto täyttyy kolmen voimalan osalta. Ero aktualisoituu hieman noin 3 kilometrin etäisyydellä olevissa kiinteistöissä. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan lähtömelun lisäys tehdään vain niissä kiinteistöissä joissa ehto täyttyy. Etäisyyden ollessa voimaloihin noin suuri, tällä ei ole mallinnuksen kannalta vaikutusta lähimpien kiinteistöjen osalta. Soidinmäen tapauksessa herkät kohteet (± 60 m) sijaitsevat lähes 3 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista, joten +2 db:n sanktiolla ei ole vaikutusta näihin kohteisiin. Näin ollen voidaan laskea kaikki voimalat lähtömelutasolla 104,5 db. Mallinnukset Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 9 x hh144 voimalaa, jonka teho on 3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a).

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (69) Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Yleiset melutasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db 3) 4) Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo db 40 db 40 db 35 db ei sovelleta ei sovelleta Huomautukset * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa 2003 pientaajuiselle melulle ohjeelliset enimmäisarvot. Ohjearvot koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (69) taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina tersseittäin. Ohjearvot koskevat yöaikaa ja päivällä sallitaan 5 db suuremmat arvot. Vertailtaessa mittaus- tai laskentatuloksia näihin ohjearvoihin ei tuloksiin tehdä kapeakaistaisuus- tai impulssimaisuuskorjauksia. Ympäristöministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu viitataan näihin ohjearvoihin. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot: Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä (L eq, 1h, db) , Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Kuva 20 Melumallinnus Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa las-

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (69) ketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Soidinmäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa Matalien taajuuksien meluvaikutukset Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Melumallinnuksen tulokset sekä raportointi ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Suurin ylitys sisäohjearvoon ulkona on kohteessa A 4,5 db taajuudella 100Hz. Oletusääneneristävyydellä sisälle laskettu äänitaso on enimmillään samassa kohteessa 10,5 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Äänitasot ovat pääosin ulkonakin alle asuinhuoneiden ohjearvojen ja sisällä äänitason oletusääneneristävyydellä jää kaikissa rakennuksissa alle keskimääräisen kuulokynnyksen. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on huonoimmillaankin 10 db ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta rakennusten suurista eroista matalien äänien ääneneristävyydessä. Näin ollen voidaan olettaa, että hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia matalataajuisen melun suhteen. Laskennalliset matalataajuiset lineaariset tai painottomat melutasot (L eq,1h ) rakennusten (A-N) ulkopuolella. Terssikaistan keskitaajuus, Hz Laskentakohde , A Asuinrakennus (Saraperäntie 257) 50,6 50,3 47,5 47,7 46,5 45,5 42,5 42,5 38, ,3 B Asuinrakennus (Pajumäentie 519) 47,7 47,4 44,7 44,8 43,6 42,5 39,6 39,5 35,8 32,8 31,9 C Asuinrakennus (Pajumäentie 490) 48 47, ,2 43,9 42,9 39,9 39,9 36,2 33,2 32,3 D Asuinrakennus (Pajumäentie 600) 47,1 46, , ,9 38,9 38,8 35,1 32,1 31,1 E Asuinrakennus (Kivimäentie 435) 47,7 47,4 44,6 44,8 43,6 42,5 39,6 39,5 35,8 32,9 32 F Asuinrakennus (Kivimäentie 382) 46,8 46,5 43, ,7 41,7 38,7 38,6 34,9 31,9 31 G Asuinrakennus (Kivimäentie 236) 45,1 44,8 42,1 42, ,9 36,9 36,8 33, H Asuinrakennus (Peperintie 87) 47,5 47,2 44,5 44,7 43,4 42,4 39,4 39,4 35,7 32,7 31,9

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (69) I Asuinrakennus (Suurensuontie 179) 49,5 49,2 46,5 46,6 45,4 44,4 41,4 41,4 37,7 34,8 34 J Asuinrakennus (Suurensuontie 124a) 49,6 49,3 46,6 46,8 45,6 44,5 41,6 41,6 37, ,2 K Asuinrakennus (Suurensuontie 124b) 47,4 47,1 44,4 44,6 43,3 42,3 39,3 39,3 35,6 32,6 31,7 L Asuinrakennus (Suurensuontie 377) 48,6 48,3 45,6 45,8 44,5 43,5 40,5 40,5 36,8 33,8 33 M Asuinrakennus (Pajumäentie 300b) 46,2 45,8 43,1 43, ,9 34,2 31,1 30,2 N Asuinrakennus (Kansanahontie 330b) 46,8 46,5 43,8 43,9 42,7 41,6 38,7 38,6 34, ,1 Melumallinnuksen laskennalliset tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (69) Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Koska tuulivoimaloiden layout-sijoittelu ei ole muuttunut kaavaluonnosvaiheen jälkeen, ei kaavan ehdotusvaiheeseen ole ollut tarpeen laatia uutta varjostusmallinnusta Varjostusmallinnuksen tulokset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Varjostusmallinnuksen tulokset esitetään kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Tässä arvioinnissa mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksissa tehtiin kaksi eri laskentatilannetta: 1) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutusta ei huomioitu (real case, no forest) 2) Todellinen tilanne, jossa puuston suojaavaa vaikutus on huomioitu (real case, forest ). Puuston korkeus määritettiin Corine-luokituksen mukaisesti, siten että havu- ja sekametsän puuston korkeutena käytettiin 20 metriä ja vastaavasti lehtimetsän korkeutena 15 metriä. Mallinnukset Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Nordex N131 x 9 x hh144 voimalaa, jonka teho on 3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 104,5 db(a). Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Jokioisten sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (69) käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Kuva 21 Varjostusmallinnus sekä laskentapisteet A-N, ei puuston vaikutusta mukana.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (69) Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lähialueen vakituista asutusta tai loma-asutusta. Viidessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti arvioinnin rajana käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Saraperäntie 257 ( Mallinnuskohde A), varjostusvaikutus on 25:45 h/vuosi. Osoitteessa Kivimäentie 435 (Mallinnuskohde E), varjostusvaikutus on 11:57 h/vuosi. Osoitteessa Suurensuontie 179 (Mallinnuskohde I), varjostusvaikutus on 12:58 h/vuosi. Osoitteessa Suurensuontie 124a (Mallinnuskohde J), varjostusvaikutus on 14:08 h/vuosi. Osoitteessa Suurensuontie 124b (Mallinnuskohde K), varjostusvaikutus on 8:47 h/vuosi. Koska 8 tunnin tavoiteltu raja ylittyi 5 mallinnuskohteen osalta, tutkittiin tilannetta tarkemmin ja varjostusmallinnus laadittiin myös puusto huomioiden. Varjostusmallinnuksen mukaan puusto huomioiden, tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Täydentävän tarkastelun perusteella varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn tavoitteen 8h/vuosi yhdessä mallinnuspisteessa: Osoitteessa Suurensuontie 179 ( Mallinnuskohde I) varjostusvaikutus on 12:58h/vuosi. Kuva 22 Varjostusvaikutus ja laskentapisteet A-N, puuston vaikutus mukana.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (69) Kuva 23 Varjostusvaikutus osoitteessa Suurensuontie 179 Mallinnuskohteessa I varjostusvaikutus osuu ajanjaksolle tammikuu-huhtikuu ja syysjoulukuu välisenä aikana. Tammikuussa varjostusvaikutus syntyy klo välisenä aikana. Helmi-maaliskuussa vaikutus syntyy klo 10 aikaan sekä klo välisenä aikana. Huhtikuussa vaikutus syntyy klo välisenä aikana. Syyskuussa vaikutukset syntyvät klo 19 aikaan, lokakuussa klo 9-10 välisenä aikana sekä klo 17. Marras-joulukuussa vaikutukset syntyvät klo 13 aikana.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (69) Kuva 24 Mallinnuskohde I Mallinnuskohde I sijaitsee peltoaukealla, joten näkymiä voimaloihin todennäköisesti syntyy joltain osin. Talousrakennukset voivat estää näkymiä osittain voimaloihin. Talousrakennusten arvioidaan peittävän näkymät voimaloihin kaakkois-suuntaan avautuvasta puutarhasta. Rakennuspaikkaan kohdistuvat varjostusvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi ottaen huomioon vuodenajat (talvi, varhainen kevät ja syksy) sekä vuorokauden ajat, jolloin varjostusvaikutusta tapahtuisi. Vaikutuksia lieventävänä tekijänä voidaan pitää myös sitä, että niitä syntyy ainoastaan silloin, kun aurinko paistaa suoraan ilman pilvien vaikutusta. Soidinmäen tuulivoimapuiston varjostusvaikutus yltää voimassa olevan Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan alueelle. Varjostusvaikutus ei ylitä Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan alueella 8h/vuosi. Kuva 25 Varjostusvaikutus Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan alueella.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (69) Vaikutukset ilmavalvontaan Puolustusvoimien pääesikunnalta pyydetyn lausunnon mukaan tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. (Lausunto , 56/73/2014) Vaikutukset lentoliikenteeseen Finavia on tutkinut Soidinmäen tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden estevaikutukset lento-liikenteelle. Soidinmäen tuulivoimapuiston tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen, jonka vuoksi TraFilta haetaan lentoestelupa Lentoestevalojen vaikutus Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Soidinmäen tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuinrakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennus-aikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (69) Vaikutukset viestintäyhteyksiin Kaikenlainen radioliikenne muodostaa yhteyden lähetin- ja vastaanotinantennien välille sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) avulla. Kaikki sähköä johtavat aineet vaikuttavat aaltojen kulkuun, tällaisia ovat metallirakenteet, maa ja suuremmilla taajuuksilla myös kostea ilma ja metsä. Tuulivoimala voi myös aiheuttaa häiriöitä lähellä oleviin vastaanotinantenneihin. Häiriöiden syntyminen riippuu muun muassa tuulivoimalan sijainnista lähetin- ja vastaanottoantennien suhteen, lähetystehosta, maaston muodoista sekä muista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisessa tiedonsiirrossa häiriöiden esiintyminen on vähäisempää kuin analogisessa. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu joko Pylkönmäen täyteasemalta, Mahlun täyteasemalta, Ähtärin pääasemalta tai Jyväskylän pääasemalta. Koska alueella vastaanotetaan tv-lähetteet usealta vaihtoehtoiselta asemalta, ei tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia tv-vastaanottoon voida tarkasti arvioida ja rajata. Mahdollisella ongelma-alueella (rajattu katko viivalla) on noin 50 asukasta ja 10 kesämökkiä. Pyydettynä lausuntona Digita toteaa ( ), että on mahdollista, että Soidinmäen suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä tvsignaaliin kiinteistökohtaisesti riippuen vastaanotettavasta tv-asemasta. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Kuva 26 Häiriintyvät alueet tuulivoimapuiston ympäristössä.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (69) 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Toimiva aluerakenne HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Saarijärven kaupungissa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousaluetta, eikä sinne kohdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta oleellisesti. Useat huoltotiet pystytään rakentamaan olemassa olevien metsäautoteiden paikalle. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tuulivoimahanke tukee yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti energiantuotannon osalta. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lomailevat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa Virkistyskäytön osalta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantoihin. Tuulivoimaloiden ei arvioida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantoja tulevaisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu voi heikentää alueen houkuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä. Alueella tarvittava huoltotieverkosto pystytään rakentamaan olemassa olevaa tiestöä hyödyntäen. Tuulivoimaloiden komponentit voidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä maanteitä pitkin. Tuulivoimapuiston kuljetusten suuntautuminen hankealueelle tarkentuu prosessin edetessä. Tuulivoima parantaa maakunnallista energiantuotantoa ja on Suomen ilmastopolitiikan mukaista kehitystä. Ei koske ko. osayleiskaavaa Ei koske ko. osayleiskaavaa.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (69) 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu luode - kaakkoissuuntaan sijoittuva voimalinja. Merkintä on huomioitu osayleiskaavassa Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavoihin VAIHEMAAKUNTAKAAVA I HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Vaihemaakuntakaava I koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaava on vahvistettu VAIHEMAAKUNTAKAAVA II 2. Vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman Vaihemaakuntakaavan II tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaavan alue ei ulotu nyt laadittavalle Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei osoiteta kaavassa uusia aluevarauksia. VAIHEMAAKUNTAKAAVA III 3. Vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta Soidinmäen alueenmaakuntakaavassa, koska Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen (tv 8) itäpuolella on lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Saarijärven reitin kulttuurimaisemat ja länsipuolella on pienehkö maakunnallisesti arvokas maisema-alue Pajumäki. Maisemavaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle ei ole arvioitu. Kaavoitettavalle alueelle ei osoiteta aluevarauksia vahvistetussa osayleiskaavassa. Keski-Suomen liitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittäville tuulivoimahankkeille soveltuvat alueet. Soidinmäen tuulivoimapuisto ei ole maakunnallisesti merkittävä ja sen vuoksi tätä ei ole periaatteessa tarpeen merkitä maakuntakaavaan. Osayleiskaavaa varten laaditaan tarkemmat selvitykset, joiden perusteella osayleiskaava sitten tarkentaa ja täsmentää, maakuntakaavassa osoitettua suunnittelua. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys. Maisemaselvityksen tavoitteena on ollut tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimapuiston maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava ei ole maakun-

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (69) takaavan vastainen. Osayleiskaava on laadittu siten, että suunnitteluratkaisut tukevat ja tarkentavat maakuntakaavassa esitettyjä suunnitteluperiaatteita alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän mukaisesti 11.4 Tuulivoimapuiston osayleiskaavan suhde lähialueen vahvistettuihin asema- ja yleiskaavoihinvälittömässä Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse asemakaavoja. PYLKÖNMÄEN ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN RANTAOSAYLEISKAAVA HUOMIOIMINEN OSAYLEISKAAVASSA Soidinmäen tuulivoimapuiston varjostusvaikutus yltää voimassa olevan Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan alueelle. Varjostusvaikutus ei ylitä Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan alueella 8h/vuosi. Varjostusvaikutus kyseisellä alueella on erittäin vähäinen Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Kaava on laadittu siten, että se tukee maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n yleiskaavan sisältövaatimuksia sekä MRL 77 :n tuulivoimarakentamista koskevia sisältövaatimuksia Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;