1 Helsingin kaupunki Sumenkielinen työväenpist KANSAINVÄLISYYSOHJELMA Sisällys 1. Kansainvälisyyshjelman tarkitus 2. Helsingin kaupungin kansainvälisyysstrategia ja kansainvälinen timinta 3. Opistn kansainvälisen timinnan visi 4. Työväenpistn kansainvälinen timinta 4.1. Ktikansainvälistyminen 4.2. Kansainväliset hankkeet 4.3. Venäjä-yhteistyö 4.4. Kansainvälisten tapahtumien järjestäminen 5. Henkilökunnan kansainvälisyyssaaminen 6. Henkilöliikkuvuus 6.1. Henkilöstökulutus ulkmailla 6.2. Osallistuminen seminaareihin ja knferensseihin 7. Virtuaalikansainvälisyys 8. Luttamushenkilöt ja kansainvälisyys 9. Kansainvälisen timinnan timintahjeet 10. Kansainvälisestä timinnasta tiedttaminen ja raprtinti 11. Yhteistyötahja ---------------------------------- 1. Kansainvälisyyshjelman tarkitus Helsingin kaupungin sumenkielisen työväenpistn kansainvälisyyshjelman tarkituksena n kuvata henkilöstölle ja sidsryhmille pistn kansainvälisen timinnan tavitteet, timintamudt ja suunnitelmat niin, että timintaa vidaan rganisidusti ja järjestelmällisesti kehittää. Ohjelman keskeisenä tavitteena n myös antaa käytännön neuvja kansainvälisen timinnan suunnittelusta sekä kansainvälisten hankkeiden käynnistämisestä ja hallinnimisesta. Kansainvälisen timinnan työryhmä valmistelee ja krdini tarvittaessa uusia hankkeita pistn jhdn timeksiannsta ja jatkaa timintahjeiden kehittämistä sana pistn timintakäsikirjaprsessia. Opistn kansainvälisyyshjelma tteuttaa Helsingin kaupungin kansainvälisyysstrategiaa. Keskeisenä lähtökhtana hjelmalle n myös työväenpistn vuden 2009 talusarvin perustelusa, jssa edellytetään, että kansainvälisyyshjelman valmistelu alitetaan. 2. Helsingin kaupungin kansainvälisyysstrategia ja kansainvälinen timinta Helsingin kaupungin kansainvälistä timintaa hjaa Helsingin kansainvälisen timinnan strategia 2008. Aikaisempiin, vusina 1994 ja 1999 hyväksyttyihin strategiihin verrattuna viimeisin strategia krstaa vahvaa seudullista näkökulmaa, kansallisen tasn yhteistyön suunnitelmallisuutta, Sumenlahden yhteistyölle annettavaa painarva sekä glbaalien kumppanien hankkimista. Pääkaupunkiseudun visin mukaisesti Helsinki kehittyy tieteen, taiteen, luvuuden sekä hyvien palvelujen vimaan perustuvana maailmanlukan innvaati- ja
2 liiketimintakeskuksena. Helsingin kansainvälisen timinnan tavitteena n luda vuteen 2025 mennessä maailman mittakaavassa kilpailukykyinen Helsinki. Tämän tavitteen tteutumisen edellytyksenä n Sumenlahden alueen kehittyminen menestyvänä ja timivana asumis- ja työssäkäyntialueena. Kansainvälisen strategian lähtötilanteessa vunna 2008 Helsingin vahvuutena n saava väestö ja uhkana työviman riittämättömyys. Helsingin heikkutena n hitaasti kehittynyt kansainvälinen yritysilmapiiri, mutta mahdllisuutena saavutettavuuden parantaminen ja surat yhteydet maailman merkittäviin keskuksiin. Itämeren integraati ja lgistinen merkitys Helsingin tavitteena n lla Sumenlahden merkittävä lgistinen keskus, jka hyötyy vastavurisesti Pietarin seudun kasvavista markkinista. Pietari ja Tallinna vat Helsingille tärkeitä yhteistyökumppaneita, jiden kanssa tehdään laaja-alaista kahdenvälistä yhteistyötä. Yhteistyön piiriin kuuluvat myös phjisen ulttuvuuden kumppanuushankkeet ssiaali- ja terveysalalla, ympäristöalalla ja tulevaisuudessa mahdllisesti myös liikenteen ja lgistiikan alalla. Helsingin tavitteena vat rajat ylittävien liikenneyhteyksien kehittäminen sekä tavariden, ihmisten ja innvaatiiden liikkuvuuden lisääminen Itämeren alueella. Timenpiteet: 1. Helsinki n käynnistänyt Pietarissa Helsinki-keskuksen timinnan. Keskus n sumalaisten kaupunkien edustust, jka tukee yhteistyössä Sumen pääknsulaatin kanssa kaupunki-, yritys- ja ylipistsuhteiden kehittämistä sekä hitaa viestintää ja elinkeinmarkkinintia. Helsinki edistää Itämeren puhdistumista tukemalla muun muassa Itämeri-haastekampanjaa sekä Pietarin phjisen kkjaviemärin rakennushanketta. Helsinki tukee metrplialueen saavutettavuutta parantavia Itämeren liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeita, kuten esimerkiksi Helsingin kautta kulkevaa Rail Baltica -junayhteyttä välillä Berliini-Pietari. Helsinki edistää työviman liikkuvuutta Itämeren talusalueella kehittämällä vaiht-hjelmaa julkisen hallinnn, ylipistjen ja yritysten työntekijöiden kesken. Helsinki edistää Itämeren alueen taludellista, ssiaalista sekä ympäristön humin ttavaa kehitystä. Helsinki vaikuttaa Itämeren alueen aseman vahvistumiseen Eurpan uninissa. Kaupunki pyrkii vahvistamaan vaikuttavuuttaan alueellisten liittutumien avulla. Helsinki timii yhteistyössä Itämeren muiden metrplien kanssa yhteisen Itämeriplitiikan ja EU:n phjisen ulttuvuuden plitiikan tavitteiden hyväksi. Helsinki sallistuu phjisenulttuvuuden kumppanuushankkeisiin ja panstaa erityisesti rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä parantaviin, Itämeren ympäristön tilaa khentaviin sekä ssiaalisia uhkia trjuviin hankkeisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen n erityisesti Sumenlahden alueen yhteinen intressi. 2. Brysselissä timivan Helsinki EU-timistn strategista rlia terävöitetään. Helsingin kaupunki, Helsingin ylipist ja Uudenmaan liitt luvat Helsinki EUtimistlle klmivutisen timintastrategian, jssa tarkistetaan timinnan painpistealueet. Timistn rlia EU-prjektivalmistelun tukena vahvistetaan. Se palvelee kaupungin virastja EU-hankkeiden haussa rahitushjelmien asiantuntijana.
3 Kaupunginjhtaja jhtaa Helsingin kansainvälistä timintaa. Hallintkeskukseen n perustettu valmistelusta vastaavaksi yksiköksi kansainvälisen timinnan sast, jka hulehtii kaupungin kansainvälisen yhteistyön krdinimisesta, kansainvälisestä kaupunkiplitiikasta ja vieraanvaraisuuteen liittyvistä asiista. 3. Opistn kansainvälisen timinnan visi Helsingin kaupungin sumenkielisen työväenpistn jhtkunnan vahvistama visi n, että työväenpist n rhkea ja tunnustettu aikuispetuksen suunnannäyttäjä. Tämän visin phjalta n laadittu seuraava kansainvälisen timinnan visi: Työväenpistn kansainvälisen timinnan visi 2011 2016: Helsingin kaupungin sumenkielinen työväenpist n kansainvälisesti tunnustettu vapaan sivistystyön ppilaits, jlla n aktiivinen rli kansainvälisessä vapaan sivistystyön kehittämisessä. Opist n myös tunnustettu Helsingin ktikansainvälisyyden edistäjä. Opistn kansainvälinen timinta n linjassa Helsingin kaupungin kansainvälisen timinnan strategian ja kaupungin tavitteiden sekä pistn valitsemien painpistealueiden kanssa. Kansainvälisen timinnan tulee edistää pistn kehittämistä ja se mititetaan käytettävissä levien resurssien mukaan. 4. Työväenpistn kansainvälinen timinta Kansainvälinen timinta n llut perustamisesta asti sa Helsingin kaupungin sumenkielisen työväenpistn timintaa. J Työväenpistn ensimmäiset jhtajat tekivät tutustumiskäyntejä ulkmailla ja hakivat vaikutteita Opistn timintaan ja sen kehittämiseen. Suuremmassa määrin kansainvälistä timintaa n llut 1990-luvulta lähtien. Timinnan keskeisinä sa-alueina vat viime vusina lleet ktikansainvälistyminen sekä kansainvälinen hanketiminta 4.1. Ktikansainvälistyminen Ktikansainvälistymisellä (Internatinalisatin at Hme) tarkitetaan kansainvälistymistä massa maassa. Työväenpist edistää merkittävimmin timinta-alueensa ktikansainvälistymistä antamalla vieraiden kielten ja kulttuurien petusta. Myös maahanmuuttajille erikseen suunnattu heidän sumalaiseen yhteiskuntaan ktutumistaan edistävä sumen kielen sekä sumalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin petus vidaan nähdä keskeisenä sana pistn ktikansainvälistymistä. Ktikansainvälistymisen tteuttamisessa hyödynnetään maassa asuvia ulkmaalaisia, ulkmailla asuneita sumalaisia tai muita kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen viestintään perehtyneitä henkilöitä. Työväenpist n lunteeltaan mnikulttuurinen työyhteisö, jssa henkilöstölle kulttuurienvälien viestintä ja ktikansainvälistyminen vat sa arkipäivän timintaa.
4 4.1.1. Kielten ja kulttuurien petus Opistssa laadittu maahanmuuttajahjelma pitää sisällään tarkemman kuvauksen knkreettisista tavitteista ja timenpiteistä. Opistn petuksesta nin neljässa n vieraiden kielten petusta. Opetustunteja vusitaslla n nin 26 000 petustuntia. Työväenpistn tarjnnassa n yli 20 eri kieltä. Kielten kurssien tas n linkitetty Yleisten kielitutkintjen taittaslukitukseen Useimmissa kielissä n tarjlla perustasn (taittast 1 ja 2) - ja keskitasn (3-4), jissakin myös edistyneen tasn (taittast 5-6) ryhmiä. Susituimpien kielten hella tarjtaan kursseja myös mnessa vähemmän petetussa kielessä, esim. japanin ja kiinan kielissä. Varsinaisen kieltenpetuksen lisäksi tarjlla n vieraisiin kulttuureihin liittyviä kulttuuriluentja ja luentsarjja. Kieltenpetuksen tavitteena n käytännön kielitait ja kyseisen kielialueen kulttuurien tuntemus. Kursseilla käytetty petusmateriaali n suunnattu aikuispiskelijille. Opiskelijat vivat kehittää kielitaitaan myös hjatulla tai itsenäisellä itsepiskelulla. Tarjlla n myös muutamia verkkkursseja. Kielten kurssit vat susituimpia pistn kursseja, ja ne vastaavat hyvin kaupunkilaisten kansainvälistymistarpeisiin. Opistssa järjestään mahdllisuuksien mukaan myös muita kieltenppimiseen liittyviä palveluja yhteistyössä erilaisten asiakas- ja sidsryhmien kanssa: mm. yleisiä kielitutkintja, petusharjittelijiden hjausta ja kielten maksupalvelukursseja Helsingin kaupungin henkilöstölle. Vieraiden kulttuurien petusta sisältyy kielten petuksen lisäksi mm. yhteiskunnallisiin aineisiin, ktitaluteen, käsityöhön, musiikkiin ja muihin taideaineisiin. Esimerkiksi ktitaludessa järjestetään vieraiden kulttuurien rukakursseja ja käsityössä muun muassa kansallispukukursseihin sisältyy vieraita pukukulttuureja käsittelevää ainesta. 4.1.2 Sumi tisena tai vieraana kielenä maahanmuuttajille Sumi tisena kielenä -ainealan keskeisenä tavitteena n tarjta mnipulista sumen kielen petusta maahanmuuttajille näiden erilaiset lähtökhdat humin ttaen. Ainealan kielikurssit timivat kansainvälisenä khtauspaikkana. Vunna 2010 sumi tisena kielenä -aineessa tteutuneita petustunteja li nin 6670 ja kursseja 135. Valtasa työväenpistn sumi tisena kielenä -kursseista nudattaa yleisten kielitutkintjen taslukitusta (lähinnä tast 1-4, ks. ed.). Tasilla 1 ja 2 järjestetään venäjää puhuville työvimapliittiseen kulutukseen rinnastettavia pintkknaisuuskursseja, jista llaan lupumassa syksyyn 2012 mennessä. Lisäksi erikiskursseilla vi syventää tietjaan ja taitjaan esim. kielipissa, kirjittamisessa, puhumisessa tai ääntämisessä. Vuden 2011 aikana n tarkitus käynnistää ns. ktiäitityöryhmän (ks. alla) esityksen mukainen sumen kielen petus ktna lapsiaan hitaville maahanmuuttajille, jtka jäävät työvimapalveluiden ulkpulelle. Opistn hella petusvirast ja Arbis tarjavat sumen/rutsin kielen petusta k. khderyhmälle.
5 Muut maahanmuuttajien kurssit Sumen kurssien lisäksi maahanmuuttajille n suunnattu sumalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää esitteleviä kursseja. Maahanmuuttajille n järjestetty kursseja lähinnä myös englannin kielessä, ktitaludessa, kuvataiteessa, tekstiilityössä ja tiettekniikassa. Kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteiset kurssit Kulttuurienvälistä vurvaikutusta ja maahanmuuttajien integraatita edistetään järjestämällä sumenkielisten ja muunkielisten yhteisiä kursseja. Syksyllä 2009 järjestettiin kkeiluna pistssa j piskeleville klmen lauantain sumi venäjä-tandemkurssi, jssa venäjänkieliset kurssilaiset piskelivat sumea ja sumalaiset vastavurisesti venäjää. Samin mm. käsityössä n järjestetty useita kulttuurit khtaavat -kursseja englannin ja sumen kielellä sekä kuvataiteessa mm. sumen ja venäjän kielellä. Näiden kurssien hyvän vastaantn vuksi vastaavia kursseja n järjestetty myös vunna 2010 (uutena ssidraamakurssi) ja niitä n tarkitus järjestää tulevaisuudessakin. Maahanmuuttajien sallistuminen nrmaalikursseille Maahanmuuttajat vat tervetulleita kaikille pistssa järjestettäville kursseille. Asia n mainittu myös pint-hjelmassa massa mainslaatikssaan sumeksi, englanniksi ja venäjäksi. Yhteistyö muiden hallintkuntien, kuluttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa Työväenpist tekee yhteistyötä ssiaalivirastn, petusvirastn, henkilöstökeskuksen, kulttuurikeskuksen (Caisa), muiden aikuisppilaitsten ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Ssiaalivirastn kanssa yhteistyö n llut mm. mlemminpulista tiedttamista 3- vutisen Chili-hankkeen puitteissa. Hankkeen tavitteena n työmarkkiniden ulkpulelle jääneiden naisten ssiaalinen vahvistaminen ja ktutumisen edistäminen. Työväenpist sallistuu myös henkilöstökeskuksen maahanmuutt-sastn krdinimaan maahanmuuttasiiden asiantuntijaverkstn ja ns. ktiäitityöryhmään (jatkaa tulevaisuudessa ktiäitityön hjausryhmänä). Keväällä 2010 ktiäitityöryhmä selvitti tarvetta järjestää sumen ja rutsin kielen petusta maahanmuuttajataustaisille, lapsiaan ktna hitaville aikuisille. Ktiäitityöryhmän esityksen mukainen timinta käynnistetään vunna 2011, mikä pistn salta merkitsee yhteistyötä Mnika-Naiset liitn ja klmen leikkipuistn kanssa. Syksyllä 2009 ja 2010 työväenpist li mukana eri timijiden järjestämässä kulttuurikeskus Stassa Idän Silta -tapahtumassa, jssa esiteltiin Itä-Helsingin palveluja ja kulttuuritimintaa. Mukana li myös useita maahanmuuttajajärjestöjä. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun kansalaispistjen kanssa n tarkitus tiivistää.
6 Tavite 2011 2016 Opist n tunnustettu Helsingin ktikansainvälisyyden edistäjä. Opiskelijiden lisäksi panstetaan myös henkilökunnan ktikansainvälistymiseen. Maahanmuuttajapetusta annetaan Helsingin kaupungin tavitteiden mukaisesti. Vieraiden kielten ja kulttuurien petus n mnipulista. 4.2. Kansainväliset hankkeet Työväenpistlla n llut kansainvälistä hanketimintaa 1990-luvulta lähtien. Vunna 1996 alki EU:n rahittama 1,5-vutinen hanke The Share Partnership Prgramme, The Develpment f Adult Educatin in Võru Cunty. Prjektin tavitteena li perehdyttää pettajia aikuisten pettamiseen. Ainealiksi valittiin kielet, käsityö, musiikki ja tiettekniikka, ja näiltä ainealilta tettiin kulutukseen 18 pettajaa. EUrahituksella varustettiin myös tarvittavat petustilat. 2000-luvulla Työväenpist n llut mukana EU:n Grundtvig -hjelman mnenvälisissä yhteistyöhankkeissa. Grundtvig n aikuiskulutuksen hjelma (ks. s. khta 11.), jka n sa Eurpan uninin Elinikäisen ppimisen hjelmaa (Lifelng Learning Prgramme LLP). Grundtvig -hjelman tavitteena n parantaa aikuiskulutuksen laatua ja edistää eurppalaista yhteistyötä aikuiskulutuksen alalla. Ohjelmassa paintetaan elinikäistä ppimista keinna edistää aktiivista kansalaisuutta ja työllistymistä. Grundtvig hankkeita, jissa Työväenpist n llut partnerina: SLIC-hanke (SLIC Sustainable Learning in the Cmmunity; 11/07-01/10), n hanke, jnka tavitteena li rhkaista ikäihmisiä kaikilla elämän alueilla timimaan aktiivisina kansalaisina Prjektiin sallistui kahdeksan aikuiskulutusalan ja vapaaehtistyön timijaa kuudesta eri maasta (Is-Britannia, Italia, Itävalta, Saksa, Sumi, Unkari). Lisää tieta hankkeesta löytyy sitteesta www.slic-prject.eu UNIC-hanke (U.N.I.C Understanding the Needs f Older Peple, Imprving Methds and Creating New Ones). Hanke n kaksivutinen 11/09-06/11, ja sen tavitteena n rhkaista ikäihmisiä kaikilla elämän alueilla timimaan aktiivisina kansalaisina. Prjektiin sallistuu kahdeksan aikuiskulutusalan timijaa seitsemästä eri maasta (Is-Britannia, Italia, Itävalta, Saksa, Sumi, Rmania, Unkari). Lisää tieta hankkeesta saa sitteesta http://unic.learning-partnership.eu IDEAS -hanke (Imprving Intercultural Dialgue and Eurpean Identity amng Member States) Tavitteena n kehittää menetelmiä kulttuurien välisen kmmunikaatin edistämiseksi. Opiststa n prjektissa mukana erityisesti maahanmuuttajapetuksen tiimi. Prjektiin sallistuu ppilaitksia Irlannista, Espanjasta, Ranskasta, Tsekistä, Pulasta ja Sumesta työväenpistn lisäksi Kajaanin ammatillinen aikuiskulutuskeskus.
7 Tavite 2011-2016: Työväenpist n aktiivisesti mukana jk partnerina tai krdinaattrina sellaisissa kansainvälisissä hankkeissa, jtka tukevat Helsingin kaupungin kansainvälisen timinnan strategian tavitteiden sekä pistn valitsemien painpistealueiden ja pistn timinnan kehittämistä. Opistn henkilöstöä perehtyy eri hanketiminnan hjelmiin ja rahituslähteisiin. 4.3. Venäjä-yhteistyö Läheisen sijainnin ja npeiden ja timivien kulkuyhteyksien vuksi n lunnllista, että Työväenpistn Venäjä-yhteistyö painttuu lähialueille, ennen kaikkea Pietariin. Helsingin ja Pietarin virallisessa yhteistyöpöytäkirjassa 2010-2012 n vahvistettu timintasuunnitelma pistn ja Pietarin kaupungin yhteistyöstä vapaan sivistystyön alueella. Vusien 2010 2012 timintasuunnitelman tavitteena n yhteisten seminaarien järjestäminen kansalaispistjen timinnasta ja yhteisen kansainvälisen hankkeen kehittäminen elinikäiseen ppimiseen liittyen. Pietarissa timii nykyisin uusi Helsinki-keskus, ja kaupungin kansainvälinen sast n valmiina tukemaan saltaan pistn Venäjä-yhteistyötä. Esimerkiksi Pietarissa n ltu kiinnstuneita mm. siitä, miten kaupunkimme aktivi eläkeläisiä. Venäjä-yhteistyön taustalla n v. 2003 alkaen käynnistynyt verkstituminen Pietarin ja Pihkvan aikuiskulutuksen kehittämisestä kiinnstuneisiin rganisaatiihin. Työväenpist tteutti petusministeriön lähialuetuella esiselvityksen kansalaispisttiminnan edellytyksistä Luteis-Venäjällä v.2007. Venäjän kulttuuri- ja tiedekeskus ja Kansalaispistjen liitt KL järjestivät kulttuuriyhteistyön mahdllisuuksia phtineen seminaarin v.2008. Yhteistyö jatkui Pietarissa 2009 Hetrzenin ylipistn kutsusta. Tullin tutkittiin yhteistyömahdllisuuksia kansanmusiikin, käsityön ja kuvataiteen alueella. Asia n tätä timintahjelmaa kirjitettaessa vireillä edelleen. Knferenssiyhteistyötä n llut myös Pushkinn ylipistn (Leningradin lääni) kanssa. Työväenpistn jhtava rehtri, kehittämispäällikkö ja keskisen aluepistn aluerehtri luennivat 8. kansainvälisessä elinikäisen ppimisen knferenssissa 2-5.6.2010. Matkan aikana neuvteltiin myös yhteistyömahdllisuuksista Pietarin Helsinki-keskuksen kanssa. Lisäksi n sallistuttu eri seminaareihin, pidetty yllä yhteistä dialgia kansalaisyhteiskunta-teemasta sekä järjestetty asiantuntijavierailuja. Tistaiseksi pist n tteuttanut Venäjä-yhteistyötä seuraavien tahjen kanssa: Pietarin kaupunki: Pietarin kaupunki, krkeakulu- ja tiedekmitea Pietarin valtillinen plyteknillinen ylipist Pietarin kaupunki, ulksuhteiden kmitea
8 Venäjän presidentinhallint, Luteis-Venäjän timist IVY:n parlamenttien välinen sihteeristö, aikuiskulutusyksikkö Pietarin pääknsulinvirast Sumi-tal, Helsinki-keskus Tavite 2011 2016: Opistn Venäjä-yhteistyötä tiivistetään. Kartitetaan ptentiaalisia yhteistyökumppaneita ja mahdllisuuksia edistää Venäjä-yhteistyötä mnenvälisten kehittämishankkeiden kautta. 4.4. Kansainvälisten tapahtumien järjestäminen Työväenpist n llut yhteistyöjärjestäjänä kansainvälisissä tapahtumissa. 1990 luvulla järjestettiin aikuiskulutuksen kansainvälinen kngressi Opisttalssa. Vunna 2009 Opist taas li yhtenä järjestäjänä kansainvälisessä ssidraamakngressissa. Tavite 2011 2016: Työväenpist vi timia yhteistyöjärjestäjänä erilaisissa kansainvälisissä tapahtumissa, jiden aiheena n vapaa sivistystyö tai jtka liittyvät pistn timintaan tai Helsingin kaupungin muihin tavitteisiin. 5. Henkilökunnan kansainvälisyyssaaminen Opist n kansainvälinen työympäristö, jnka timinnassa n leellista erilaisuuden ymmärtäminen ja kunniittaminen. Keskeistä n Opistn henkilökunnan kyky khdata muista kulttuureista lähtöisin levia piskelijita, vastaanttaa ulkmaisia vieraita, pystyä timimaan ulkmailla ammatillisissa tilanteissa, viestiä ulkmaisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä timia kansainvälisissä hankkeissa ja hallinnida niitä. Kansainvälisyyssaamisen kehittäminen vi tapahtua suurelta sin ns. ktikansainvälistymisenä. Kansainvälisyyssaamisen kehittäminen kstuu tavallisesti sekä kielellisten valmiuksien, kulttuurien välisen viestinnän saamisen sekä kulttuurisidnnaisen saamisen kehittämisestä. Tavite 2011 2016: Opist järjestää henkilökunnalle kansainvälisyyssaamista tehstavaa kulutusta seuraavilta alueilta: kansainvälisen viestinnän kulutus kielikulutus kulttuurikulutus kansainvälisten hankkeiden hakeminen ja hallinninti kansainvälisten vieraiden vastaanttaminen
9 Lisäksi valmistetaan/ päivitetään Opistn vieraskielinen esittelymateriaali, ktisivut ja esitemateriaali 6. Henkilöliikkuvuus Opistn henkilöliikkuvuus vi lla jk henkilökunnan tai piskelijiden kansainvälistä liikkuvuutta. Tistaiseksi Opistn henkilökunnan liikkuvuus n tapahtunut sallistumalla ulkmailla pidettävään kulutukseen, pintvierailuihin tai knferensseihin. Varsinaista pettajavaihta ei le tistaiseksi llut. Opiskelijiden salta vidaan mainita näille aiemmin useana järjestetyt Englannin ja Espanjan kielimatkat. 6.1. Henkilöstökulutus ulkmailla Henkilökunnan sallistumista maa ammattitaita kehittävään kulutukseen ulkmailla n tuettu käytettävissä levien resurssien niin salliessa. Esimerkiksi sekä päätiminen petushenkilöstö että tuntipettajat vat saaneet pistlta kulutusavustusta ulkmailla tapahtuviin kielikursseihin ja seminaareihin ammattitaidn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Muun muassa jhtava kieltenpettaja n vieraillut Englannissa tutustumassa avimiin ppimisympäristöihin sekä kieltenpettajia n sallistunut kielten kursseihin ulkmailla EU- rahituksen turvin. Myös esimerkiksi käsityönpettajat vat kuluttautuneet aktiivisesti ulkmailla. Vunna 2009 seitsemän päätimista käsityönpettajaa li Kitn suuntautuneella tiiviillä pintmatkalla. Kaksi tuntipettajaa kuluttautui lisäksi tekstiilityön tekniikihin Tkissa. Myös vunna 2009 Vantaan aikuispistn järjestämään pintmatkaan Silkinhhtinen Kiina sallistui kaksi tekstiilipettajaa. Vastavurisesti Viimsin päiväkeskuksen käsityön vertaishjaajat Eestistä (16) tutustuivat Opistn päivätimintaan. Tutustumiskäynti tehtiin Näyttelijäntielle ja Meilahden virkistyskeskukseen. 6.2. Osallistuminen kansainvälisiin seminaareihin ja knferensseihin Opistn henkilökuntaa n sallistunut kansainvälisiin seminaareihin ja knferensseihin tilannekhtaisen harkinnan mukaisesti. Varsinaisen sallistumisen ja sitä kautta saatavan ammatillisen saamisen kehittymisen lisäksi henkilökuntaa n llut puhujan/esitelmöijän rlissa. Esimerkkeinä vidaan mainita j khdassa 4.3 mainittu 8. elinikisen ppimisen knferenssissa jhtavan rehtrin, kehittämispäällikön ja keskisen aluepistn rehtrin pitämä luent sekä Tampereella vunna 2002 järjestetty Educating Cities Cnference, jhn sallistui Opistn jhta ja jhtkunnan jäseniä. Apulaisrehtri, kirjastnhitaja ja kielten jhtava pettaja pitivät esityksen k. knferenssissa. Lisäksi mm. käsityön suunnittelijapettaja n sallistunut Rutsissa Phjismaiseen kansallispukuseminaariin ja piti siellä esitelmän, sekä phjismaiseen tilkkutyötapahtumaan, jssa hänen tilkkutyönsä li esillä suurnäyttelyssä.
10 Tavite 2011 2016 Henkilökunta kehittää ammattitaitaan ja saa virikkeitä työhönsä sallistumalla kulutukseen, seminaareihin ja knferensseihin myös ulkmailla. Tällainen timinta rahitetaan pääsääntöisesti ulkpulisen rahituksen turvin (esim. CIMO ja muut rahituslähteet). Harkinnan mukaan vidaan myöntää palkallisia työlmaa tällaisiin kulutuksiin ja tilaisuuksiin. Kansainvälisen timinnan työryhmä perehtyy henkilöliikkuvuutta tukeviin rahitusjärjestelmiin. 7. Virtuaalikansainvälisyys Kansainvälisiä yhteyksiä slmitaan ja ylläpidetään nykypäivänä entistä suuremmassa määrin verkn välityksellä. Myös Opistssa virtuaalikansainvälisyydellä n kasvava merkitys. Verkn kautta kansainvälisiä yhteyksiä n hidettu mm. eurppalaisissa IDEAS-, SLICja UNIC-hankkeissa. Kahdessa jälkimmäisessä hankkeessa tavitteena n ikäihmisten elämänlaadun parantaminen (ks. hankkeista tarkemmin khta 4.2.). Työväenpistn Opetushallituksen tukemassa Smedi 2.0 -hankkeessa tutkitaan ssiaalista mediaa erityisesti ikäihmisten elämässä. Yksi yhteistyökumppani n Sfia-pist Aurinkranniklla. Hankkeessa tteutetaan aktiviteetteja, jita vi seurata etänä Adbe Cnnect Pr -videneuvtteluyhteydellä tai klmiultteisessa Secnd Life virtuaaliympäristössä. Työväenpistlla n Secnd Lifessa ma alue, jnka virtuaaliauditrista tapahtumat välitetään. Virtuaalikansainvälisyys vi tteutua myös ppimateriaalien laatimisena kansainväliseen käyttöön. Esimerkkinä vidaan mainita Opistn espanjan pettajien laatima verkkmateriaali sumalaisten kieltenpetusta varten Espanjan Aurinkranniklla. Yhteydenpitkanavana käytetään sähköpstia ja erilaisia ssiaalisen median välineitä. Yhteisiä intressejä jaetaan myös virtuaaliyhteisöissä. Secnd Lifen lisäksi yhteydenpitvälineitä vat blgit, Skype ja Facebk sekä Adbe Cnnect Pr. Näiden kanavien kautta verkstidutaan ja ylläpidetään aktiivisesti j lutuja verkstja alan timijiden kanssa muissa maissa. Tavitteena n knkreettinen yhteistyö, jka tuttaa hyötyä kaikille sapulille. Tavite 2011 2016: Virtuaalisia yhteyksiä eri maiden saman alan ppilaitksiin tteutetaan Opistssa yksittäisten timijiden, kurssipetusryhmien ja kansainvälisten hankkeiden kautta. Yksittäiset henkilöt sallistuvat EU-seminaareihin, verkstituvat ja jatkavat yhteydenpita sittain myös virtuaalisia kanavia pitkin. Verkstituminen vi tapahtua myös virtuaalisesti.
11 8. Luttamushenkilöt ja kansainvälisyys Työväenpistlla n ma jhtkunta, jnka nelivutiseen timikauteen vi kuulua kaksi kansainvälistä seminaaria; yksi lähialueilla (Phjismaat, Baltia ja Venäjän lähialueet) sekä tinen kauempana tteutettu. Mukana matkilla vat lleet jhtkunnan varsinaiset jäsenet ja pistn jhta. Matkat valmistellaan virkatyönä ja valmistelutyö tuttaa mnia hyviä kntakteja (yhteystiedt raprteissa). Keväällä 2001 pidettiin jhtkunnan kehittämisseminaari Tallinnassa. Vutta myöhemmin vastaava seminaari järjestettiin Vilnassa, Liettuassa. Vunna 2003 jhtkunta piti kehittämisseminaarin Pietarissa. Keväällä 2007 tutustumiskhteena li Slvenian aikuiskulutus, lähinnä vapaa sivistystyö sekä Wienin vapaa sivistystyö. Keväällä 2008 tutumiskhteena li Tanskan vapaa sivistystyö, Kööpenhamina sekä timinta Silkebrgissa. Matkista tehdyt raprtit vat luettavissa Frnterissa jhtkunnan a. vuden kansissa. Jhtkunnan jäseniä n sallistunut myös kansainvälisiin seminaareihin (ks. 6.2.) Tavite 2011 2016: Työväenpistn jhtkunta vi tarvittaessa tehdä tutustumis- ja kehittämismatkja ulkmaille. 9. Kansainvälisen timinnan timintahjeet Työväenpistn jhtava rehtri päättää pistn kansainvälisestä timinnasta. Jhtava rehtri nimeää kansainvälisen timinnan työryhmän, jhn kuuluu klme jäsentä. Jhtava rehtri vi pyytää kansainvälisen timinnan työryhmältä lausunnn pistn kansainvälisen timinnan hankkeista ja muusta kansainvälisestä timinnasta kuten seminaareista, matkista ja kursseista. Jhtava rehtri vi myös tarvittaessa viedä k. asiat jhtryhmän käsiteltäviksi. Kansainvälisen timinnan suunnitelmiin varataan riittävästi aikaan, jtta ne vidaan hallitusti käsitellä. Humi täytyy kiinnittää hankkeen adekvaatin sisällön hella riittäviin hallinnintiresursseihin kuten talushallintn ja raprtintimahdllisuuksiin. Tulee myös tarkkaan harkita, millaisen rlin työväenpist hankkeissa ttaa (esim. partneri krdinaattri) ja mitä tu rli edellyttää. Timinnan hyödyllisyyttä ja hyödynnettävyyttä tulee myös arviida. Kansainvälistä timintaa arviitaessa kriteereinä vat ainakin seuraavat tekijät: - miten timinta hyödyntää ja kehittää työväenpistn timintaa; - miten timinta n linjassa työväenpistn timinnan tavitteiden kanssa; - miten realistinen timinnan tteutus n henkilöstö- ja aikaresurssien ja taludellisten resurssien kannalta; - mikä n timinnan taludellinen kknaiskustannus pistlle ja mikä n mahdllinen ulkpulinen rahitus;
12 - miten timinta n linjassa Helsingin kaupungin kansainvälisyysstrategian. muiden hallintkuntien ja työväenpistn man kansainvälisen timinnan hjelman kanssa; - mikä n timinnan yleinen yhteiskunnallinen merkitys; - miten timinnan tulksia vidaan hyödyntää ja levittää työväenpistssa ja muualla. 10. Kansainvälisestä timinnasta tiedttaminen ja raprtinti Opistn kansainvälisestä timinnasta tiedtetaan tehkkaasti. Hankkeista raprtidaan hankehjeiden mukaisesti minkä lisäksi pistn kansainvälinen työryhmä raprti vusittain tteutuneista hankkeista jhtryhmälle ja laatii katsauksen timintakertmukseen. 11. Yhteistyötahja Opistn kannalta kiinnstavia kansainvälisiä järjestöjä vat EAEA (Eurpean Assciatin fr the Educatin f Adults). Järjestöön kuuluu 127 jäsenjärjestöä 43 eri maasta. EAEA:n timist sijaitsee Brysselissä. Keskeisinä tehtävinä vat elinikäisen ppimisen periaatteen vaaliminen Eurpassa, hyvien käytäntöjen kehittäminen hankkeiden, julkaisutiminnan ja kulutuksen avulla, tiedn ja palveluiden välittäminen jäsenille sekä kansainvälinen yhteistyö. Tarkempaa tieta järjestön timinnasta saa sitteesta www.eaea.rg. Tämän lisäksi timii maailmanlaajuisena aikuiskulutuksen yhteenliittymänä ICAE (Internatinal Cuncil f Adult Educatin), jnka päämaja n Mntevidessa, Uruguayssa Sen tavitteena n edistää aikuiskasvatusta aktiivisen kansalaisuuden ja tietisen sallistumisen välineenä. Sumessa EU:n Gruntvig-hjelman aikuiskulutushankkeita hallinni Sumen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. CIMO pastaa ja tukee hankkeiden käynnistämisessä järjestämällä rganisaatiille infrmaatitilaisuuksia. Varsinaisesta hankkeiden rahituksesta päättää Brysselissä timiva Executive Office. Gruntvig-hjelman kautta rahitettavaa henkilöliikkuvuutta, esim. kurssitimintaa kskevat rahituspäätökset tehdään CIMOssa. (www.cim.fi) Gruntvig-hjelmasta tuetaan yksilöliikkuvuuksia aikuispiskelijille sekä aikuiskulutushenkilöstölle kumppanuushankkeita, jtka keskittyvät tiettyyn, mukana levia rganisaatiita kiinnstavaan teemaan mnenvälisiä yhteistyöhankkeita, jtka tähtäävät aikuiskulutusjärjestelmien kehittämiseen ja uusien, hyvien käytäntöjen levittämiseen temaattisia verkstja, jiden avulla asiantuntijat ja rganisaatit yhdessä pyrkivät kehittämään aikuiskulutuksen jtakin aihealuetta ja aikuiskulutuksen
13 laatua, tunnistamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä ja innvaatita sekä tarjamaan sisällöllistä tukea hankkeille valmistelevia vierailuja, jtka mahdllistavat kntaktiseminaariin tai hankkeen suunnittelukkukseen sallistumisen muita täydentäviä timia, jtka edistävät hjelman tavitteita Lisäksi vapaan sivistystyön timijat vivat hyödyntää pikittaishjelmia, jiden tavitteet eivät le selkeästi yksilöitävissä jnkin LLP:n alahjelman (Cmenius, Erasmus, Lenard, Grundtvig) alle. CIMOsta vi hakea rahitusta myös phjismaista timintaa varten NrdPlushjelmasta. Lähialueyhteistyön rahituskanavia vat mm. Ulkministeriö (http://frmin.finland.fi), jssa lähinnä elinkeinelämän ja ylipistjen yhteistyörahitusta. Opetusministeriön lähialuetiminta rganisituu lähinnä CIMOn kautta (www.minedu.fi). Opetushallitus tukee lähialueyhteistyötä myös sivistystimen taslla. (www.ph.fi) Helsingin kaupungin hallintkeskuksen kansainvälisen timinnan sast tukee eri hallintkuntien hankkeita. (www.hel.fi/halke) KOL - Kansalaispistjen liitt (www.kl.fi) ja VSY - Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (www.vsy.fi) antavat apua myös kansainvälisistä asiissa.