Toimintakertomus 2007
2 Sisältö 1 YLEISTÄ... 3 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2007... 5 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO... 6 1.2.3 HENKILÖSTÖ... 7 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA... 8 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 10 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 13 3 TOIMINNAN RAHOITUS... 14 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 16 5 KOKONAISTULOT JA MENOT... 18 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 19 6.1 YLEISTÄ... 19 6.2 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA... 22 7 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 24 8 PALVELUKESKUSTEN TOIMINTA JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 26 8.1 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 26 8.2 HALLINTOKESKUS... 27 8.2.1 HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE... 28 8.2.2 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUJEN TULOSALUE... 30 8.3 PERUSTURVAKESKUS... 32 8.3.1 YLEISTÄ... 32 8.3.2 TERVEYS- JA VANHUSPALVELUT... 32 8.3.3 PERHEHUOLTO... 38 8.3.4 LASTEN PÄIVÄHOITO... 41 8.4 SIVISTYSKESKUS... 45 8.4.1 KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA/KOULUTUKSEN TULOSALUE... 45 8.4.2 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE... 48 8.5 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS... 51 8.5.1 TEKNISTEN ASIOIDEN TULOSALUE... 52 8.5.2 TEKNISEN TUOTANNON TULOSALUE... 53 8.5.3 PELASTUSTOIMEN TULOSALUE... 54 8.5.4 YMPÄRISTÖASIAIN TULOSALUE... 54 8.5.5 VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS... 56 9 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN... 57 9.1 TULOSLASKELMA... 57 9.2 VEROTULOT... 58 9.3 VALTIONOSUUDET... 59 10 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 61 10.1 KÄYTTÖTALOUS... 61 10.2 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 76 10.3 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 80 Kansikuva: Pikkupappilan aitta/vihdin museo Kuvaaja: Timo Kokko
3 1 YLEISTÄ 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VIHTI MYÖNTEISELLÄ KEHITYSPOLULLA Vihdin kunnan tilinpäätös vuodelta 2007 on kunnan lähihistorian paras. Kunnan vuosikate oli 10,1 miljoonaa euroa joka vastaa 141,8 prosenttia poistoista. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 5,9 miljoonaa euroa ja maanmyyntivoittoihin 3,9 miljoonaa euroa. Ylijäämää tilikaudelta kertyi 9 miljoonaa euroa. Tilikauden erinomaiseen tulokseen vaikuttivat talouden ja palveluiden tasapainotusohjelmassa käynnistetyt palvelutuotannon tehostamistoimenpiteet sekä poikkeuksellisen hyvä verotulokehitys. Vuonna 2007 toimintakate oli 91,1 miljoonaa euroa ja kasvoi 5,9 %. Kustannusten kasvu on pitkällä aikajänteellä kunnassa liian suuri, kun otetaan huomioon tulevien vuosien verotuloennusteet. Palvelurakenteen järkevöittäminen ja tehostaminen on näin ollen myös jatkossa välttämätöntä. Kunta on ylläpitänyt erittäin mittavaa investointiohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on ollut kustannusrakenteen korjaaminen ja palveluiden parantaminen. Investointien toteuttaminen on lisännyt kunnan lainanhoitorasitetta. Lainakanta oli vuoden 2007 lopussa 2027 euroa asukasta kohden. Lainarasitteen kasvusta huolimatta kunta on rahoitusasemaltaan selkeästi paremmassa tilanteessa kuin talouden palveluiden tasapainottamissuunnitelman perusteella ennustettiin. Vuonna 2007 tehtiin kunnan tulevan palvelurakenteen tulevaisuuden näkökulmasta merkittäviä päätöksiä. Kunta sopi yhdessä Nummi-Pusulan ja Karkkilan kanssa 1.1.2009 palveluiden tarjoamisen käynnistävän perustusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamisesta. Lisäksi käynnistettiin yhteistyön kehittäminen tukipalveluiden tuotannossa. Kunta kasvaa vauhdikkaasti. Vuonna 2007 väestönkasvu oli noin 2,3 prosenttia ja kunnan palvelurakenteessa on varauduttu vastaavaan kasvuun myös tulevaisuudessa. Vihti on houkutteleva asuinkunta ja tulee jatkossa tarjoamaan myös merkittävästi enemmän työpaikkoja kunnan alueella. Elinkeinoelämän kehittämiseksi kunta jatkoi kaavoitusponnisteluitaan Nummelassa ja Huhmarissa tavoitteenaan laajojen elinkeinoalueiden käyttöönotto. Kaupallisten palveluiden vetovoimasta kuntaan kertoi Citymarketin laajennushankkeen käynnistäminen Nummelassa. Tulevat vuodet ovat rahoitusrakenteen hoitamisen vuosia. Tämä edellyttää jatkossakin tiukkaa menokuria, jotta kunnan suunnittelemat suuret palveluinvestoinnit voidaan toteuttaa tulevan valtuustokauden lopulla.
4 Kiitos kunnan menestyksekkäästä vuodesta kuuluu päätöksentekijöille ja ennen kaikkea henkilöstölle, joka on antanut panoksensa kunnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun sekä tukensa kuntamme kohtaamiin suuriin muutoksiin. Petri Härkönen kunnanjohtaja
5 1.2 KUNNAN ORGANISAATIO 1.2.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2007 Kunnanvaltuusto pj Anu Rajajärvi I vpj Pekka Viljanen II vpj Teijo Vuorinen Tarkastuslautakunta pj Eerikki Viljanen vpj Aimo Savinko Kunnanhallitus pj Jarmo Kuosa I vpj Pentti Pulkknen II vpj Markku Eurajoki Perusturvalautakunta pj Kari Viherkanto vpj Erkki Jokela Kasvatus ja koulutuslautakunta pj Jorma Luhtasela vpj Matti Waara Ympäristölautakunta pj Jaana Sohlman vpj Kai Wilén Tekninen lautakunta pj Timo Valo vpj Aulikki Hiltunen Kulttuuri-ja kansalaistoiminnan lautakunta pj Päivi Brace vpj Tapio Majamäki Nuorisolautakunta pj Marjaana Varmavuori vpj Touko Luukkonen Liikuntalautakunta pj Marja Ahtiala vpj Monica Heiskari Keskusvaalilautakunta pj Marjukka Ahokas vpj Hanna Jokela
6 1.2.2 KUNNANVIRASTON ORGANISAATIOKAAVIO Hallintokeskus hallintojohtaja Aira Elolampi Hallintokeskus hallintojohtaja Aira Elolampi Ruoka- ja siivouspalvelut ruokapalvelupäällikkö Tuija Wickström Hallinto perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen Kunnanjohtaja Petri Härkönen Perusturvakeskus perusturvajohtaja Eija-Riitta Pajunen Terveys- ja vanhuspalvelut johtava ylilääkäri Marja-Liisa Vuoristo Lasten päivähoito päivähoidon esimies Kirsti Lehikoinen Perhehuolto perhehuollon esimies Sari Laaksonen Sivistyskeskus sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi Kasvatus ja koulutus sivistysjohtaja Marjo Ojajärvi Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut vs. liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka Tekniset asiat tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristökeskus tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Tekninen tuotanto vesilaitoksen johtaja Tapio Lankinen Pelastustoimi tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen Ympäristöasiat tekninen ja ympäristöjohtaja Jyrki Meronen
7 Vuoden 2007 alusta tuli voimaan sivistyskeskuksen organisaatio, jossa liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tulosalueet yhdistettiin yhdeksi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen tulosalueeksi. Samoin teknisessä ja ympäristökeskuksessa tuli voimaan 1.1.2007 organisaatiomuutos, jossa teknisten asioiden tulosalueesta erotettiin tuotannollinen osuus (tuotantoryhmän vastuualue) omaksi teknisen tuotannon tulosalueeksi, johon samalla siirrettiin Vihdin Vesihuoltolaitos liikelaitoksen henkilökunta. Lisäksi pelastustoimi erotettiin teknisten asioiden tulosalueesta omaksi tulosalueeksi, koska se poikkeaa täysin edellä mainituista tulosalueista ja on volyymiltaan huomattava. Tilivelvollisiksi toimialoillaan on määritelty seuraavien toimielinten jäsenet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta ja perusturvajaosto, kasvatusja koulutuslautakunta, nuorisolautakunta, liikuntalautakunta, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta, tekninen lautakunta ja sen jaosto ja ympäristölautakunta ja sen jaosto sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, perusturvajohtaja, johtava ylilääkäri, päivähoidon esimies, perhehuollon esimies, sivistysjohtaja, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen esimies, tekninen ja ympäristöjohtaja ja vesilaitoksen johtaja. 1.2.3 HENKILÖSTÖ Vuoden 2005 aikana laadittiin talouden ja palveluiden tasapainottamissuunnitelma, jossa päätettiin työn uudelleen järjestelyihin liittyen kunnan henkilöstömäärän vähennyksistä vuosina 2005-2008. Henkilöstömäärätavoitteiden toteutumista seurataan ns. tehty työaika tunnusluvulla, joka kuvaa todellista kunnassa tehtyä työaikaa (=palvelussuhdeajat, joista on vähennetty vuosilomat, sairauslomat, muut työlomat yms. keskeytykset). Tällä tunnusluvulla henkilötyövuositavoite vuonna 2005 oli 1.021 htv ja edelleen tavoite vuodelle 2007 oli 1001,84 htv. Vuodelle 2007 htv toteutui kuitenkin 1010,91 henkilötyövuotena, jolloin tavoite ylittyi koko kunnan tasolla 9,07 htv:llä. Tulosaluekohtaisesti on toteutumissa verrattuna tavoitteisiin isoja eroja. Merkittävin poikkeus on Sivistyskeskuksen Kasvatus- ja koulutus tulosalueella, jossa tavoite on ylittynyt pääasiassa koulunkäyntiavustajien määrän lisääntymisen johdosta 20,73 htv:llä. Perusturvan päivähoidon tulosalue on vuonna 2007 päässyt henkilötyövuosissa vielä selvästi alle tavoitteen. Alla on taulukko, josta selviää henkilötyövuositavoitteet ja niiden toteutuminen tulosalueittain vuonna 2007. Muuten henkilöstöasioissa on mahdollisuuksien mukaan toteutettu vuonna 2006 hyväksytyn henkilöstöasioiden toimintasuunnitelman toimenpiteitä. Tasapainotussuunnitelman muutostukikoulutus jatkui vuonna 2007. Vuonna 2007 painotettiin keskeisesti työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan varmistamista valmisteltaessa mm. perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustamista. Vihdin kunta laatii erillisen henkilöstöraportin, josta ilmenevät tarkemmat tiedot henkilöstöstä.
8 1.3 YLEINEN KEHITYS MAASSA JA HELSINGIN SEUDULLA Suomessa bruttokansantuotteen kasvu oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 % vuonna 2007. Vuonna 2006 kasvu oli 5,9 %. Kulutusmenoista lisääntyivät yksityiset kulutusmenot 3,7 prosenttia ja julkiset kulutusmenot 0,8 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia ja julkiset investoinnit 3,4 prosenttia. Investoinneista eniten kasvoivat toimitilainvestoinnit, 20 prosenttia. Kone- ja kalustoinvestoinnit kasvoivat 6,2 prosenttia ja asuntoinvestoinnit enää puoli prosenttia. Investointiaste kohosi 20,3 prosenttiin. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja yritysten yrittäjätulo 11 prosenttia. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Yritysten voitot olivat suuremmat kuin koskaan aiemmin. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 24 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 4 prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia. Kotitalouksien palkkatulot kasvoivat 5,9 prosenttia, omaisuus- ja yrittäjätulot 2,4 prosenttia ja sosiaalietuudet 2,6 prosenttia. Välittömiä veroja maksettiin 6,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Korkeasuhdanne näyttäisi olevan tasaantumassa ja kokonaistuotannon kasvu hidastumassa. Tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan vuonna 2008 olevan 3 3,5 prosenttia. Asuntorakentamisen vaimenemisen korvaa muun rakentamisen vilkkaus, mutta
9 metsäteollisuuden vaikeudet hidastavat jo teollisuustuotannon kasvua. Näkymiä varjostavat myös mm. rahoitusmarkkinoiden tila sekä raaka-ainemarkkinat. Inflaatio on pysynyt vuositasolla toistaiseksi melko maltillisena n. 2,5 %:ssa, tosin kiihtyen tammikuussa 2008 3,8 prosenttiin. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten polttonesteiden ja elintarvikkeiden kallistuminen. Korkojen nousu ja ravintola- ja kahvilapalveluiden, alkoholijuomien vähittäismyyntihintojen sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen vaikuttivat niin ikään inflaatioon. Kansantalouden kysyntää lisäsivät viime vuonna vienti, kulutus sekä investoinnit. Viennin volyymi kasvoi 4,8 prosenttia. Kulutuksen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia ja investoinnit 7,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 4,1 prosenttia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna 3,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 6 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vain 2,2 prosenttia ja maksetut tulonsiirrot 1,8 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 7,7 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 5,1 prosenttia. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste joulukuun lopussa 2007 oli 8,4 %. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa 219 000 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 27 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin eli 11,2 %. Työttömyys laski edellisestä vuodesta kaikkien TE-keskusten alueilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Uudellamaalla työttömyys väheni 16,5 %. Helsingin seudun työttömyysaste oli vuoden 2007 lopussa 5,7 % ja koko Uudenmaan TE-keskuksen alueella 5,4%. Kehyskunnissa työttömyysaste oli vuonna 2007 keskimäärin 4,7 %, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 5,7 %. Joulukuun lopussa 2007 oli kehyskuntien keskimääräinen työttömyysaste 4,6 %. Työttömyysasteen kehitys 2007 7,0 6,0 5,0 4,0 Vihti 3,0 2,0 1,0 0,0 Uusimaa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Vuoden 2007 lopussa Vihdin työttömyysaste oli 4,5 %, kun se vuoden 2006 lopussa oli 5,8 %. Avoimia työpaikkoja oli 118 kappaletta. Keskimäärin työttömyysaste vuonna 2007 oli 4,8 %, kun se vuonna 2006 oli keskimäärin 6,1 prosenttia.
10 Vihdissä oli vuoden 2007 lopussa 27 040 asukasta, kun asukasmäärä vuoden 2006 lopussa oli 26 427 henkilöä. Kasvu oli siten 2,3 %. Vihti on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Kasvun odotetaan jatkuvan yhtä voimakkaana myös lähivuosina. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 7,7 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 5,1 prosenttia. Kuntien saamat verotilitykset vuonna 2006 kasvoivat 6,4 %. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin 1 559 euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Kuntaliitto, Kuntatalous 5/2007, taloustiedotteet VM Suhdannekatsaus 4/2007 Tilastokeskus tiedotteet 1.4 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vihdissä nostettiin kunnallisveroprosenttia 19,25 %:iin vuodelle 2007. Verotuloja kertyi kokonaisuutena 85,6 milj. euroa kun edellisvuoden kertymä oli 77,2 milj. euroa. Kasvu edellisvuodesta oli kaikkiaan 8,4 milj. euroa eli 10,9 %. Kunnallisverokertymä oli 78,9 milj. euroa, jossa kasvua oli 10,5 %. Yhteisöverokertymä oli 3,0 milj. euroa, jossa kasvua oli 22,5 %. Kiinteistöverokertymä oli 3,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 9,3 %. Kunnallisverotulon kasvuun vaikutti edelleen väestömäärän kasvu ja verotettavien ansiotulojen kasvu. Kunnallisveron korotuksesta puhdistettua verotulojen kasvua kertyi 5,5 milj. euroa eli 7,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteisöveron voimakas kasvu heijastaa yleisen taloudellisen aktiviteetin vilkkautta ja yritysten toiminnan tuloksellisuutta. Kiinteistöveron tuoton kasvu johtuu kiinteistöjen määrän kasvusta sekä verotusarvojen tarkistuksista. Valtionosuuksissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna kertyi 3,8 %, joka on noin 0,6 milj. euroa, kokonaissumman ollessa 17,1 milj. euroa. Kokonaisuutena verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä, kasvoivat 9,6 % vuodesta 2006.
11 Kunnan ulkoisissa tuotoissa oli kasvua edellisvuoteen verrattuna 12,2 % eli noin 2,0 milj. euroa. Suurin osatekijä oli maanmyyntivoitot, joita kertyi 3,9 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintakulut olivat 110,1 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta noin 7,1 milj. euroa eli 6,9 %. Kasvu ei ole talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisella 3 % tasolla. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa eli 2,7 % ja palkkakulut 0,8 milj. euroa eli 2,5 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,1 milj. euroa eli 10,0 %. Kunnan vuosikate vuoden 2007 alkuperäisessä talousarviossa oli 6,1 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 2,9 milj. euroa. Vuosikate on tilinpäätöksen mukaan 10,1 milj. euroa, joka on asukasta kohden 374 euroa. Poistojen määrä oli 7,1 milj. euroa, jolloin vuosikate on 141,8 % poistoista. Yleisesti tarkastellaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin, jolloin poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Kuitenkin voimakkaasti kasvavan kunnan kuten Vihdin, tulisi tarkastella myös vuosikatteen riittävyyttä rahoitusosuuksilla vähennettyjen investointien kattamiseen eli investointien tulorahoitusprosenttia, joka Vihdillä oli 41,7 % vuonna 2007. Investointien tulisi mahdollisimman hyvin ja varhaisessa vaiheessa skaalautua rahoitusrakenteen kantokykyyn. Tilikauden tulos on 8,8 milj. euroa, jonka muodostumiseen vaikutti kiinteistöyhtiöiden myynnistä kirjattu satunnainen tuotto 5,9 milj. euroa, maanmyyntivoitot 3,9 milj. euroa, asunto-osakkeiden myynti 0,5 milj. euroa sekä vahvasti kasvaneet verotulot 8,4 milj. euroa. Kun putsataan pois satunnaiset erät ja asunto-osakkeiden myyntivoitot muodostuu tilikauden tulos 2,5 milj. euroa positiiviseksi. Verotulojen vahva kasvu ylitti ulkoisten toimintamenojen kasvun 1,3 milj. eurolla. Käyttötalouden netto eli toimintakate oli - 91,1 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 5,9 %. Toimintakate on 88,7 % verorahoituksesta, kun osuus vuonna 2006 oli 91,8 %. Verotulojen kasvu ylitti euromääräisesti toimintakulujen kasvun. Suunta on laskeva ja hyvä, mutta ei vielä riittävä. Vuoden 2007 tilikauden tulos oli positiivinen toista kertaa peräkkäin. Tässä mielessä tilanne on hyvä, koska taseeseen on näin muodostunut ylijäämää toisen kerran peräkkäin usean alijäämäisen vuoden jälkeen. Pitkäaikaisen rahoituksen vähyys vuonna 2006 ja mittavat investoinnit näkyivät vuonna 2007 suurentuneena lainarahoituksen tarpeena. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 18 milj. euroa. Pitkäaikaisen rahoituksen tarve tulee mittavista investoinneista, joita kunta on viime vuosina tehnyt. Nämä investointitarpeet tulevat palveluverkkosuunnitelmasta, jossa kunnan palvelujen tarjontaa ja tarvetta tarkastellaan kokonaisuutena ja pitkällä suunnittelunäkemyksellä. Vuonna 2007 investointeja tehtiin yhteensä 24,4 milj. eurolla. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin noin 5,2 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 54,8 milj. euroa. Lainaa asukasta kohden oli vuoden 2007 lopussa 2 027 euroa kun se vuonna 2006 oli 1 838 euroa. Omavaraisuusaste oi 49,7 prosenttia. Yleisesti ottaen merkittävän suuresta velkarasituksesta voidaan kuntien osalta puhua, kun omavaraisuusaste on pienempi kuin 50%. Vuonna 2006 käynnistyivät talouden ja palvelujen tasapainottamissuunnitelman mukaiset toimenpiteet kunnan taloudellisen tilan parantamiseksi. Suunnitelmassa esite-
12 tään ne toimenpiteet, joilla vuonna 2005 kertynyt alijäämä ja aikaisemman taloussuunnitelman mukaan edelleen kertyväksi arvioitu alijäämä käännetään vuoden 2008 loppuun mennessä kuntalain edellyttämällä tavalla ylijäämäksi. Suunnitelma sisältää erilaisia säästötoimia ja toimintatapojen muutoksia, joilla käyttömenojen kasvu pudotetaan noin 3 prosenttiin. Lisäksi omaisuuden myynnillä hankitaan tuloja ja samalla myyntivoittoja, joilla alijäämän kertyminen katkaistaan siihen saakka, kun toiminnallinen tulos saadaan positiiviseksi. Omaisuuden myynnin ja käyttömenojen kasvun hillitsemisen seurauksena tilikauden tulos muodostui positiiviseksi jo vuonna 2006 ja nyt myös vuonna 2007. Vuosi 2008 on lähtenyt verotulojen kehityksen kannalta hyvin käyntiin. Verotulojen alkuvuoden kertymä ennakoi hyvää kehitystä koko vuodelle. Tonttimyynti on jatkunut edellisvuoden lopun tapaan hitaana. Tasapainotussuunnitelman mukaisia rakennettujen kiinteistöjen myyntejä on tehty arvioidun mukaisesti.
13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Alkuperäisessä vuoden 2007 talousarviossa vuosikate oli 6,1 milj. euroa ja tulos 2,3 milj. euroa. Vuosikate nousi tilinpäätöksessä kuitenkin 10,1 milj. euroon, ja tulos 8,8 milj. euroon. Ennakoitua parempi tulos johtui erityisesti verotulojen, myyntivoittojen ja muiden toimintatuottojen ennakoitua suuremmasta määrästä. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) Ulkoiset toimintatuotot ja-kulut 2007 2006 2005 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 18 874 16 826 15 678 Valmistus omaan käyttöön 105 124 93 Toimintakulut -110 082-102 973-99 889 Toimintakate -91 103-86 023-84 118 Verotulot 85 595 77 203 71 183 Valtionosuudet 17 114 16 483 16 168 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 219 175 200 Muut rahoitustuotot 491 479 372 Korkokulut -2 126-1 587-1 318 Muut rahoituskulut -87-51 -26 Vuosikate 10 103 6 679 2 461 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -7 125-6 611-6 483 Arvonalentumiset -1 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 865 7 143 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 8 843 7 211-4 023 Poistoeron lisäys-/vähennys+ 190 190 190 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 9 033 7 401-3 833 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut, % 17,2 16,4 15,7 Toimintakate % verorahoituksesta 88,7 91,8 96,3 Vuosikate % poistoista 141,8 101,0 38,0 Vuosikate, /asukas 374 253 95 Asukasluku 27 040 26 427 25 935 Tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma
14 3 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen ja miten mahdollinen alijäämä rahoitetaan. Tulorahoituksen määrä on 5,6 milj. euroa, joka muodostuu vuosikatteen, satunnaisten erien ja tulorahoituksen korjauseristä. Vuosikatteessa on mukana maanmyynneistä saadut myyntivoitot. Satunnaisissa tuotoissa on 5,9 milj. euron myyntivoitto vuokratalokiinteistöjen myynnistä Alkuperäisen peruskunnan talousarvion mukaiset investointimäärärahat olivat 25,0 milj. euroa ja muutetun talousarvion mukaan 24,9 milj. euroa. Investointien rahoituslaskelman mukainen toteutuma oli 24,4 milj. euroa. Nettoinvestointien määräksi muodostui 13,0 milj. eroa, kun otetaan huomioon investointien rahoitusosuudet ja käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoituksen rahavirrasta nähdään, että antolainasaamisia saatiin vähennetyksi 42 tuhatta euroa. Mittavien investointien vuoksi vuoden 2007 talousarviossa varauduttiin ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa 18,4 milj. euroa ja lyhentämään lainoja 4,60 milj. euroa, jolloin lainakannan kasvu oli 13,8 milj. euroa. Lainamäärän arvioitiin nousevan 65,2 milj. euroon, joka oli 2 403 euroa/asukas. Vuonna 2007 nostettiin talousarviolainaa yhteensä 18 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä tehtiin 5,2 milj. euroa. Lainakannan lisäys oli 13,2 milj. euroa, jolloin lainakanta oli vuoden lopussa 54,8 milj. euroa eli 2 027 euroa/asukas. Vuonna 2006 pidättäydyttiin pitkäaikaisen lainan ottamisesta lyhytaikaisen lainan kustannuksella, investointitahdin ollessa kuitenkin mittava. Tämä heijastui vuodelle 2007 pitkäaikaisen lainan suurempana tarpeena. Rahamarkkinoiden voimakas epävarmuustila sekoitti korkomarkkinoita syksystä alkaen siten, että lyhytaikaisen vieraan pääoman käyttö kallistui suhteellisesti eniten korkokäyrän ollessa hyvinkin paljon normaalitilasta poikkeava. Tämä rahoitusmarkkinoilla vallinnut, Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoista lähtenyt, luottamuspula nosti lyhyitä korkoja merkittävästi syksystä alkuvuoden puolelle ja osaltaan ohjasi lyhytaikaisen lainan käyttämisen ensisijaisesti likviditeetin hallintaan. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuustila jatkuu edelleen ja sen kestosta tai vaikutuksen syvyydestä ei ole yhtenäistä näkemystä. Investointien tulorahoitus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana hyvin ja oikeaan suuntaan. Lainanhoitokate, jolla kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, parani 1,66:een. Tyydyttävästä tulorahoituksen riittävyydestä voidaan puhua, kun lainahoitokate on 1-2 välillä. Tulorahoitus vuonna 2007 riittää lainojen hoitoon tyydyttävästi, kun tilanne vuonna 2005 oli heikko.
15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2007 2006 2005 1 000 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate 10 103 6 679 2 461 Satunnaiset erät 5 865 7 143 0 Tulorahoituksen korjauserät -10 338-5 945-3 045 Investointien rahavirta Investointimenot -24 362-21 996-10 094 Rahoitusosuudet investointimenoihin 121 46 1 242 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 11 253 11 050 3 288 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 358-3 023-6 148 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -42 0 Antolainasaamisten vähennykset 1 693 609 65 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisen lainojen lisäys 18 000 2 845 14 000 Pitkäaikaisen lainojen vähennys -5 246-5 191-3 592 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6 500 5 700-8 600 Oman pääoman muutokset 0 0 926 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 946 4 208 3 248 Rahoituksen rahavirta 9 851 8 171 6 047 Rahavarojen muutos 2 493 5 148-101 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 9 642 7 149 2 945 Kassavarat 1.1. 7 149 2 001 3 801 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 41,7 30,4 27,8 Pääomamenojen tulorahoitus % 36,3 25,2 19,9 Lainanhoitokate 1,66 1,22 0,77 Kassasta maksut/vuosi milj. 141,8 131,7 114,8 Kassan riittävyys päivää 24,8 19,8 9,4 Asukasmäärä 27 040 26 427 25 935
16 4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (sis.vihdin Vesihuoltolaitos) Vuosi 2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 VASTAAVAA 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 303 457 642 Aineettomat oikeudet 178 190 174 Muut pitkävaikutteiset menot 125 267 468 Aineelliset hyödykkeet 109 576 92 652 86 732 Maa- ja vesialueet 16 958 14 810 13 703 Rakennukset 52 725 47 019 46 703 Kiinteät rakenteet ja laitteet 21 114 18 514 17 628 Koneet ja kalusto 2 127 1 771 2 450 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 16 652 10 538 6 249 Sijoitukset 18 231 20 526 16 672 Osakkeet ja osuudet 18 064 18 708 14 246 Lainasaamiset 96 1 789 2 397 Muut saamiset 71 29 29 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 205 1 362 1 368 Valtion toimeksiannot 1 036 1 189 1 305 Muut toimeksiantojen varat 169 173 62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat 290 257 258 Saamiset 7 058 7 474 7 280 Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 80 145 220 Lainasaamiset 33 42 52 Muut saamiset 1 466 1 952 2 462 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 776 1 613 1 382 Lainasaamiset 15 24 34 Muut saamiset 3 177 3 409 2 327 Siirtosaamiset 511 289 803 Rahoitusomaisuusarvopaperit 1 547 1 547 1 547 Osakkeet ja osuudet 65 65 65 Joukkovelkakirjalainasaamiset 1 482 1 482 1 482 Rahat ja pankkisaamiset 8 095 5 601 454 VASTAAVAA YHTEENSÄ 146 305 129 878 114 953
17 Vuosi 2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 VASTATTAVAA 1 000 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 67 332 58 310 50 898 Peruspääoma 50 993 50 993 50 993 Liittymismaksurahasto 0 0 0 Arvonkorotusrahasto 16 27 16 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 7 290-110 3 724 Tilikauden yli- / alijäämä 9 033 7 400-3 834 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 4 755 4 945 5 135 Poistoero 4 755 4 945 5 135 Investointivaraukset 0 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET 0 64 112 Muut pakolliset varaukset 0 64 112 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 242 1 361 1 368 Valtion toimeksiantojen pääomat 1 073 1 188 1 306 Muut toimeksiantojen pääomat 169 173 62 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 52 730 41 070 41 783 Joukkovelkakirjalainat 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 48 322 37 362 39 231 Lainat julkisyhteisöiltä 53 58 567 Saadut ennakot 665 528 144 Muut velat 3 690 3 123 1 841 Lyhytaikainen 20 246 24 127 15 658 Joukkovelkakirjalainat 0 6 500 800 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 441 4 640 4 492 Lainat julkisyhteisöiltä 5 5 121 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 0 Saadut ennakot 726 466 265 Ostovelat 6 534 6 218 4 670 Muut velat 1 194 1 084 1 016 Siirtovelat 5 346 5 213 4 294 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 146 305 129 878 114 953 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 49,7 49,1 48,9 Rahoitusvarallisuus /asukas -2 030-1 876-1 844 Suhteellinen velkaantuneisuus % 58,9 58,1 55,4 Lainat /asukas 2 027 1 838 1 743 Lainakanta 1 000 54 821 48 565 45 210 Lainasaamiset 1 000 96 1 789 2 397 Asukasmäärä 27 040 26 427 25 935
18 5 KOKONAISTULOT JA MENOT KOKONAISTULOT JA MENOT 2007 (sis. Vihdin Vesihuoltolaitos) 2007 2007 2006 2006 milj. % milj. % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 18,9 12,7 16,8 12,7 Verotulot 85,6 57,4 77,2 58,2 Valtionosuudet 17,1 11,5 16,5 12,4 Korkotuotot 0,2 0,1 0,2 0,2 Muut rahoitustuotot 0,5 0,3 0,5 0,4 Satunnaiset tuotot 5,9 4,0 7,1 5,4 Tulorahoituksen korjauserät -5,9-4,0-2,3-1,7 Pysyvien vastaavien myyntivoitot -4,4-3,0-3,6-2,7 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 0,1 0,1 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien myyntituotto 11,3 7,6 11,1 8,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1,7 1,1 0,6 0,5 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18,0 12,1 2,8 2,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 5,7 4,3 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 149,0 100,0 132,6 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 110,1 74,2 103,0 78,1 Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1-0,1-0,1 Korkokulut 2,1 1,4 1,6 1,2 Muut rahoituskulut 0,1 0,1 0,1 0,1 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 24,4 16,5 22,0 16,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5,2 3,5 5,2 3,9 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 6,5 4,4 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 148,3 100,0 131,8 100,0
19 6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 YLEISTÄ Vihdin kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Nummelan Teollisuustalo Oy, Veikkoinkorpi I Oy, Palman Tieto-taito-keskus Oy, Vihdin Yrityskeskus Oy (ei toimintaa), Nummelan Aluelämpö Oy, Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo, Kiinteistö Oy Ala- Nummela sekä Kiinteistö Oy Härköiläntie 1,2 ja 3. Vuonna 2001 käynnistettiin selvitys kunnan asunto-omistuksen uudelleenjärjestelystä. Kiinteistöosakeyhtiöitä sekä asunto-osakkeita on myyty tämän jälkeen vuosittain suurina kokonaisuuksina. Viimeisimmät laajamittaiset kaupat tehtiin syksyllä 2007. Kunnan omistukseen jäi yksittäisiä asunto-osakkeita. Konsernin lainat per asukas olivat 2 241 euroa, edellisenä vuotena lainat olivat 2 041 euroa / asukas. Kuntayhtymät on yhdistetty taseeseen omistusosuuden mukaisesti. Taseeseen yhdistettyjä kuntayhtymiä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Uudenmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä, Nikinharjun kuntayhtymä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Uudenmaan Liitto ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä. Kaavio Vihdin kunnan konsernirakenteesta on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Kiinteistöosakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu kunnan suunnitelman mukaisiksi poistoiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää voitto/tappio edellisiltä tilikausilta vastaan. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä löytyy tilinpäätöksen liitteestä 55. Kunnan konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjä valvoi kunnanhallitus. Konsernivalvontaa varten eri tytäryhteisöt olivat vastuutettuina myös eri viranhaltijoille. Konsernijaosto lakkautettiin vuoden 2007 alussa.
20 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE 2 007 2 006 2 005 1000 1000 1000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 992 996 1 332 Aineettomat oikeudet 216 227 212 Muut pitkävaikutteiset menot 766 769 1 119 Ennakkomaksut 10 Aineelliset hyödykkeet 130 984 113 526 124 819 Maa- ja vesialueet 17 548 15 409 16 016 Rakennukset 70 438 63 423 78 031 Kiinteät rakenteet ja laitteet 21 435 18 747 19 115 Koneet ja kalusto 4 010 3 389 4 029 Muut aineelliset hyödykkeet 5 4 26 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 17 548 12 554 7 602 Sijoitukset 6 764 9 148 3 680 Osakkuusyhteisöosuudet 0 244 Muut osakkeet ja osuudet 6 636 7 272 3 249 Muut lainasaamiset 108 1 801 173 Muut saamiset 20 75 13 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 138 740 123 670 129 831 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 389 1 547 1 526 Valtion toimeksiannot 1 153 1 324 1 427 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 227 213 99 Muut toimeksiantojen varat 9 10 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 766 702 693 Aineet ja tarvikkeet 626 576 584 Keskeneräiset tuotteet 140 126 109 Ennakkomaksut 0 0 0 Saamiset 9 766 9 664 9 671 Pitkäaikaiset saamiset 1 802 2 422 2 751 Myyntisaamiset 63 145 169 Lainasaamiset 11 11 11 Muut saamiset 1 728 2 266 2 571 Lyhytaikaiset saamiset 7 964 7 242 6 919 Myyntisaamiset 3 334 2 425 2 771 Lainasaamiset 5 14 14 Muut saamiset 3 794 4 202 2 991 Siirtosaamiset 831 601 1 144