Ryhmätöiden tuloksia koottuna Low Carbon Finland 2050 platform, 3. työpaja, 2.12.2013, Dipoli, Espoo Susanna Kihlman & Saku Vuori, GTK Tiina Koljonen, VTT Juhani Laurikko & Pekka Tuominen, VTT Maarit Kallio, Metla
Työpajan ohjelma Tavoitteena saada kommentteja, ehdotuksia, kritiikkiä, yms. alustaviin vähähiiliskenaarioiden määrittelyihin ja skenaariotuloksiin 12.00 12.15 Tilaisuuden avaus, Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö (Sali 4A) 12.15 13.30 Alustavien skenaarioiden esittely Skenaariomatriisi ja prosessi, Tiina Koljonen, VTT Kansantalous, Juha Honkatukia, VATT Metsien käytön kehitys, Maarit Kallio, Metla Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta, Susanna Kihlman, GTK Energiajärjestelmät, Antti Lehtilä, VTT 13.30 13.45 Kahvi ja jakaantuminen työryhmiin 13.45 15.00 Työskentelyä ryhmissä 15.00 15.50 Ryhmätöiden purku 15.50 16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus
Ohjeistus ryhmätyöskentelyyn Ryhmät: Sali 13: Asuminen, palvelut ja liikenne Sali 22: Kaivannais- ja metalliteollisuus Sali 24: Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Sali 25: Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri Ryhmätyöskentelyn tavoitteet: Arvioida skenaarioiden lähtökohtia ja tuloksia Oletukset tulokset edellytykset pullonkaulat Johdonmukaisuus, koherenttius Analyysi: mitä vaihtoehtoiset polut tarkoittaisivat ryhmän toimialan tai sektorin näkökulmasta? Haasteiden konkretisointi! Muut kommentit (jos jää aikaa): Miten tuloksia pitäisi esittää suurelle yleisölle vs. asiantuntijoille vs. päätöksentekijöille (tärkeät indikaattorit tms.) CleanTech ja Suomen kilpailukyky: Suomen valttikortit eri skenaarioissa
Ryhmätyön tuloksia: Kaivannais- ja metalliteollisuus Low Carbon Finland 2050 platform Työpaja 2.12.2013
Ryhmätyön tuloksia - Kaivannais- ja metalliteollisuus Teknologian kehitys, miten käsitellään eri materiaalia, esim. Uraania Säädökset kuten Natura Erityisen tärkeät mineraaliesiintymät (koko, aine yms.: tutkimuksen kautta määritys) Kauppapolitiikka, energiankäyttö, metallien hintakehitys (kriittisten metallien hintapaine -> vihreä teknologia) Malmin louhinta mittarina: erilaiset malmit, kuinka hyvin kokonaislouhinta kuvaa alan kehitystä? Kuinka merkittävä on kaivannaismalli kokonaisuudelle? (miksi mukana ja mikä vaikutus/jatkojalostus) Sähkönkulutus: pysähdyksessä suurin kulutus metallikaivoksessa, TIMES ristiriidassa: siinä pienin kulutus? Kierrätysmetalli terästuotannon raaka-aineena: esim. Outokummun massiivinen kierrätysmetallin käyttö Kivihiilen tarve teräksen valmistuksessa esim. Rautaruukki Mitä oletuksia tehdään jatkojalostuksen suhteen: Tuleeko jatkojalostusta paikanpäälle? Esim. platinahankkeissa suunnitelmissa -> jatkojalostuksen variaatio eri skenaarioissa Kaivosteollisuuden ristiriitaisuus yleisten skenaario-oletusten kanssa: etenkin pysähdys Kriittiset mineraalit: mitkä suomen kannalta kriittisiä? Teollisuusmineraalit mukaan malliin?
Ryhmätyön tuloksia - Kaivannais- ja metalliteollisuus Rajanveto eri teollisuuksien välillä Muiden ympäristövaikutusten osuus mallissa/hiilidioksidipäästöt Osuus Bkt:stä eri skenaariossa Ristiriita Talvivaaran sulkemisessa: muutos, vaikka cleantech käytettävissä? Talvivaaran käyttö noin ylipäänsä skenaarioissa: Yksittäisen laitoksen nimeäminen? Esim. Rautaruukki pyrkii erikoisteräksiin -> polttoainesäästöt esim. kontin keveys: materiaalitehokkuuden huomioiminen/materiaaliteknologian kehittyminen -> Rautaruukilta dataa asiaan liittyen Pysähdys: Pullonkaula: louhinnan sosiaalinen hyväksyttävyys, verot yms. Aika paljon viestinnällistä avattavaa Eri metallin jatkojalostuksen osuudet? Sivukivien määrät? Johtaako heikko talouskasvu ryöstölouhintaan Pullonkaulana sosiaalinen toimilupa ja lupien saanti?
Ryhmätyön tuloksia: Energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri Low Carbon Finland 2050 platform Työpaja 2.12.2013
Skenaarioiden oletukset 2,5 asteen skenaario => 2 asteen skenaario Skenaarioissa mahdollisuus käyttää enemmän joustomekanismeja, jotta pidetään CO2-hinta kohtuullisella tasolla? Onko kahden asteen skenaariossa mahdollista olettaa jatkuvaa kasvua? Miten Suomi mukautuu? Metaanitalous mukaan tarkasteluihin
Skenaarioiden tulokset Pysähdys ja säästö: sähkökaupan kehitys (kapasiteettimarkkina, siirtoyhteydet Pohjoismaat/muu Eurooppa) Regulaation vaikutukset, trendit (vrt. esim. post-fukushima), politiikkariskit Pysähdysskenaarion talouskasvu - sopiiko tarinaan? Lämpöpumput näkyviin tuloksiin
Edellytykset ja pullonkaulat Yhteistuotanto muutosskenaariossa Biomassan hinta näkyviin Bioenergian kestävyystarkastelut/huomiointi Sähkön varastointi esim. muutosskenaariossa Turpeen rooli tulevaisuudessa? Kansainvälisen ilmastosopimuksen viivästyminen ja sen vaikutukset Mikä olisi säästöskenaarion edellyttämä regulaatio
Muut huomiot Skenaarioiden nimeäminen (neutraalit nimet) Päästöjen vähentämisen rajakustannukseen selkeämmin esille, että mukana on kaikki Kioton khk-päästöt ja kaikki päästöjä tuottavat sektorit Skenaarioiden karsiminen esitystavassa (esim. esitetään ainoastaan vuosi base-year ja v. 2050) Johtopäätökset otsikkoon Teollisuuden käsittely aggregoidusti
Ryhmätyön tuloksia: Asuminen, palvelut, liikenne Low Carbon Finland 2050 platform Työpaja 2.12.2013
Ryhmätyössä esiin tulleita näkökohtia - 1 Missä on ihminen? Skenaariot ja tarinat kovin niukkoja sen suhteen, millainen on väestönkehitys/yhdyskuntarakenne ja miten esim. ruoantuotanto on ajateltu tapahtuvan Tarkempi systeeminen rajaus esiin; onko globaalia resurssi-taistelua energiasta, raaka-aineista ja/tai ruoasta? Miten ja missä näkyvät kierrätystalous, materiaali/resurssitehokkuus, urban mining? Ihmisten käyttäytyminen ja valinnat kuitenkin pitkälle ohjaavat kehitystä; miten niihin vaikutetaan; informaatio-ohjaus ja hyvät kansalaistaidot tarpeen tulevaisuudessa, jotta osataan tehdä fiksuja valintoja; koulutuksellinen haaste Selkeämpi erittely tuloksissa siitä, mitä voidaan pitää vääjäämättömänä (meistä riippumattomana) kehityksenä ja mihin taas skenaariot voivat tuoda jotain eroja
Ryhmätyössä esiin tulleita näkökohtia - 2 Asumisen energiankäyttö merkittävä; pitää saada parempaan seurantaan; arvio oletetusta energiatehokkuuden paranemisesta varsin maltillinen (-20 % koko kanta) Rakennuskannan kehitys selvemmin näkyviin; onko eroja eri skenaarioiden välillä? Vanhan rakennuskannan uusiokäyttö merkittävä mahdollisuus; energiatehokkuuden parantaminen ja energiamuodon uudelleen valinta Uudisrakentamisessa energiatehokkuus vain yksi dimensio, pitäisi samalla panostaa myös käytettävyyteen, muunneltavuuteen ja tilatehokkuuteen, pitkään kestoikään Rakennuskannan lisäksi pitäisi tarkastella muutakin infrastruktuuria; (vesi/viemäri, liikenneväylät, jne.) seurausta oletetusta yhdyskunta-rakenteesta
Ryhmätyössä esiin tulleita näkökohtia - 3 Tarvittaisiin selvennystä siihen, mitkä ovat kussakin skenaariossa tärkeimmät tavoitteet ja ajavat voimat, ja miten tavoiteltuun tulokseen päästään; mitkä toimet/muutokset välttämättömiä Poliittiset toimet epävarmoja; miten tehokkaampaa ohjausta? Onko oletettu poliittinen vakaus edes mahdollista tulevaisuudessa? Selkeämpi kuvaus mallilaskennan logiikasta; miten reunaehdot ohjaavat laskentatulosta? Liikenteen osalta tarkempi kuvaus jaosta eri liikennemuotojen kesken ja mitä energiaa käytetään (uusiutuvien osuus ja muoto) GROWTH ja CHANGE kovin samanlaisia monin tavoin (onko totta?)
Ryhmätyön tuloksia: Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Laskelmien ja tarinoiden oletukset metsiin pohjautuvien elinkeinojen näkökulmasta. Johdonmukaisuus yms.? Onko energiasektorin puunkäyttö kestävällä pohjalla? Ydinvoima ja metsäenergia: ovatko synkronissa keskenään? Voisi tarkastella maailmantalouden kauppamallilla skenaariot läpi vielä (VATT). Tarinan konkretisointi sitä kautta.
Aluepolitiikka. Biojalostamo vaikuttaa lähialueen biomassakilpailuun. Bioenergia nostaa puun hintaa Metsäteollisuudelle huono juttu. Säästössä bio-ccs: CCS-laitokset vaativat paljon innovaatioita ja investointeja. Kuuluvatko säästö - skenaarioon? Jatkuvan kasvun ja muutoksen ero? JK:ssa vahvempi innovaatiopolitiikka. Säästö: miksei vienti takkua enemmän? Metsäpoliittinen selonteko: samanlaisia asioita. Mutta onko ok, että puubiomassan energiakäyttö kasvaa kaikissa skenaarioissa?
Maatalous: Skenaariossa Pysähdys ilmastonmuutos iskee myös ruuantuotantoon. JK & Muutos: Jos peltopinta-ala supistuu voimakkaasti, miten luomun lisätuotanto mahdollinen? Maatalous: Peltohehtaarimäärä ei kerro päästön suuruutta, vaan maalaatu ja viljelytapa - eikä eläinkanta, vaan eläinten koko. Ovatko tulokset johdonmukaisia näiden asioiden suhteen? Kuluttajien arvot eivät välttämättä erilaisia eri skenaarioissa, vaan voisi olla herkkyysanalyysia eri arvoille samassa skenaariossa Tilarakenne ja sen eheytyminen. Pitäisi huomioida maatalousskenaariossa.
Laskelmat ja tarinoiden tulokset metsäsektorin näkökulmasta. Mitä skenaario tarkoittaisi? Mitä muutoksia liiketoimintaympäristöön ja liiketoimintaan? JK: biojalostamoja tuetaan nytkin. Vaatii merkittäviä investointeja ja tukia toteutuakseen. 3D: jotta impaktia metsäpuolella, tarvitaan isoja t&k investointeja. Muutos & JK: Kehittämistyötä rahoitetaan nytkin. Mutta markkinointi ja käyttöönotto vaatii enemmän työtä. Kotimarkkinat ensin.
Edellytyksiä tai pullonkauloja skenaarioiden toteutumiselle. Liittyen esimerkiksi teknologian kehitykseen, poliittisiin päätöksiin, taloudellisuuteen tai ympäristövaikutuksiin. Konkreettisia haasteita? EU:n bioenergiapolitiikka uhkana metsäenergian käytölle. Skenaariot eivät voi nojata ruuan tuontiin. Huoltovarmuus. Lähiruoan arvostaminen. Ruokavalion muutos olennainen juttu. Lihansyönnin väheneminen ei näköpiirissä. Muualla niukkuus vedestä.
Edellytyksiä tai pullonkauloja skenaarioiden toteutumiselle. Liittyen esimerkiksi teknologian kehitykseen, poliittisiin päätöksiin, taloudellisuuteen tai ympäristövaikutuksiin. Konkreettisia haasteita? Biojalostamot: muu tuote kuin energia voi olla näissä se tärkeämpi juttu. Design ym. Korkeamman jalostusasteen tuotantoakin voisi olla. Mitä vaaditaan teknologiahyppyyn? Kysyntä- (brändäys) vai tarjontapuoli? Monimuotoisuusvaikutukset?
Muita kommentteja, esimerkiksi tulosten esittämistapaan liittyviä toiveita. Skenaarioiden profiileja pitäisi selkeyttää - Esim. Muutos ja Jatkuva kasvu, Säästö ja pysähdys. Skenaarioiden neutraali esittäminen. Ei hyvä vs. paha -normatiivisuutta. Oletuksia vai tuloksia? Ero. Kantojen energiakäyttö vaikutus nieluihin. Voisi tarkastella.