Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Transkriptio

1 Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta Pekka Ripatti

2 Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin Hajautettua sähkön- ja lämmöntuotantoa edistetään informaatio-ohjauksella Tarvitaan lisäresursseja tai nykyisten resurssien uudelleen allokointia Omavaraisuus 55 prosenttiin Saavutettavissa ehdotetuilla toimenpiteillä Energiatuotteiden tuonti ja vienti tavoite ei saa johtaa yhteisten energiamarkkinoiden kokonaisedun vastaisiin toimiin 2

3 Puupohjainen energia Strategiassa esitetään voimakasta puun käytön lisäämistä niin sähkön- ja lämmöntuotannossa, kuin liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessakin Metsien kasvu ja hiilen sidonta ei saa vaarantua Metsähakesähkön tukirajaus, soveltaminen raaka-aineen hankinnassa jo nyt ja maksatuksissa 2019 alusta lukien Tuontihakkeen seuranta Ollut 3-4 prosentin suuruusluokkaa hakkeen kokonaiskäytöstä Polttoaineiden kilpailukyky CHP-laitoksilla Nimellishinnat + ohjauskeinot turve ollut kustannuksiltaan edullisin 3

4 CHP-laitosten polttoaineiden kustannukset 25 eur/mwh /2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 1/2016 2/2016 3/2016 Metsähake Turve Kivihiili (CHP) Lähde: Energiavirasto

5 Uusiutuvan energian tuet 1. Kilpailuun perustuva tuotantotukimalli Ottaa huomioon oppimisen ja teknologisen kehityksen Tukitasojen suhteen dynaaminen Julkisen talouden kannalta kustannustehokas Toteutusmallit löytyvät uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista (TEM 16/2016) Mitä kilpailutetaan? Tavoitehinta vai preemio? Kilpailutuksen järjestäjän tulee voida toimia riippumattomasti ja itsenäisesti, kilpailutuksen yksityiskohdat tulee suunnitella huolellisesti ja siihen tulee kohdentaa riittävät resurssit Uusiutuvan energian tukien kilpailutuksista on paljon tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta muista maista miten saadaan hyödynnettyä kireässä aikataulussa? 5

6 Uusiutuvan energian tuet 2. Investointituet, kohdentaminen Varhaisen teknologisen kehityksen vaiheen hankkeet Teknoliselta kehitykseltään pidemmälle edenneet kokeiluhankkeet 3. Metsähakesähkön tuki Tuki, /MWh tuki, kun turpeen vero 1,9 /MWh 60 % tuki, turpeen vero 1,9 /MWh tuki, kun turpeen vero 3,4 /MWh Enimmäistuki 18 /MWh Päästöoikeuden hinta, 6

7 Päästöjen vähentäminen Taakanjakosektori, päästövähennystarve 6 milj. Co2t Ilmaston kannalta on yhdentekevää missä päästöt syntyvät ja miltä sektorilta ne tulevat Kustannustehokkuuden nimissä joustomekanismien käyttö suositeltavaa Liikenne, n. 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä Nopeat ja kustannustehokkaat ratkaisut: biopolttoaineet Pidemmän aikavälin ratkaisut: annetaan markkinoiden valita kustannustehokkaimmat kaikki käyttövoimaratkaisut samalle viivalle 7

8 Sähkö- ja kaasumarkkinat Yhteiset sähkömarkkinat Siirtoyhteyksien edistäminen Vääristymättömät hintasignaalit Kannusteet toimia oikein ja investoida oikeisiin asioihin Maakaasumarkkinat Balticconnector-kaasuputken valmistuttua Gasumin siirtoverkkotoiminnan eriyttäminen Tosiasiallista eriyttäminen, jolloin Gasumin siirtoverkkotoiminta ja siihen liittyvä verkko-omaisuus eriytetään sähkön kantaverkkoyhtiö Fingridin tavoin muista Gasumin toiminnoista täysin erilliseen yhtiöön 8

9 Energiatehokkuus Entiset tavoitteet ja edistämiskeinot Energiaviraston mielestä kannatettavia Uutena tavoitteena kansalaisten osallistuminen energian käytön suunnitteluun ja kysyntäjouston hyödyntämiseen uutta teknologiaa hyödyntäen suuremmissa kuluttajaryhmissä Kuluttajille suunnattua informaatio-ohjausta on ensin syytä tutkia niin, että toimenpiteet olisivat mahdollisimman vaikuttavia Hyvät tavoitteet eivät toteudu ilman niihin suunnattuja informaatio-ohjauksen voimavaroaja, joita strategiassa ei ole esitetty 9

10 Reilua energiaa