Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Transkriptio

1 Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

2 2 Miksi skenaarioita? Havainnollistavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia Ei totuuksia; eivät todennäköisesti toteudu Herättävät keskustelua erilaisista poluista ja erilaisista toimintaympäristöistä Varautuminen tulevaisuuteen Keino keskustella siitä millaista tulevaisuutta haluamme Tulevaisuuden luominen Mahdollisuuksien ja riskien hahmottaminen

3 3 Skenaarioiden rakentamisen lähtökohdat Neljä erilaista näkökulmaa: 1. Jatkuva kasvu (Continued growth) 2. Muutos (Transformational society) 3. Säästö (A conserve society) 4. Romahdus (Societal collapse) Lähde: Dator 1981: Judging the future

4 Liikkumisen tarpeen väheneminen (tietoyhteiskunta) Hyvinvoinnin jakautuminen Ruokakorin muutos, ihmisten ruokailutottumusten muutokset muutokset raaka-ainetarpeeseen Pieni ruoka (hyönteiset, madot yms., keinoliha) Ruuan tarve kasvaa Globaali työnjako maankäytössä Globalisoituminen / lokalisoituminen Liikenteen sähköistäminen Uudet liikkumiskonseptit Lähipalvelut Väestörakenne Uudet maatalousteknologiat Suuret maatalousyksiköt kolhoosit Biomassa käyttö vs, säilöminen metsässä BKT: n kasvu, 2050 väki 2 x rikkaampaa Teollisen ekologian järjestelmät maataloudessa Liikkuminen, ruoka, asuminen Tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja vastuullisesti Suomessa Jos Suomessa enemmän tuotantoa, miten hallita päästövähennystavoitteet Teknologian omavaraisuus Puhdas luonto tuotteena Vesi Viherkatot, kaupunkiviljelmät Ilmaston muutoksen vaikutukset Kierrätystalous Poliittiset ohjauskeinot Kuluttajille helppoa / kannattavaa Sääntely Kulutuspohjainen päästövähennys Teknologiset innovaatiot Uudet luonnonvarat: syvän meren pohjat, avaruus, Onko meillä luonnonvaroja, esim. soraa rakentamiseen, malmivarat? Missä materiaalitehokkuuden tehostaminen ei enää riitä, pullonkaulat? Mahdollisimman vähän vai mahdollisimman tehokkaasti CCS Tarvittava driveri: päästö 100 /tco2 Uudet liiketoimintakonseptit / palvelut Materiatehokkuus Palveluyhteiskunnassakin energiaa ja materiaaleja Energiatehokkuus Vähemmän fossiilisia Metsän kasvattaminen kannattavaa Onko puu 2050 hiilineutraali? / Laskentasääntöjen muuttuminen Luonnonvarat energiana Suomesta / jalosteina Suomesta Metsäteollisuuden tuotannon m uutos, m etsäteollisuudesta kem ianteollisuutta Uusia tuotteita puusta, esim. rehua naudalle puusta Biomateriaalit (vähemmän energiaa kuluttava) Pienimuotoinen energiantuotanto Muut uusiutuvat kuin metsä: aurinko, tuuli, aalto Levät uusi biomassa Nielut luonnonvara ja varallisuuserä Miten skenaariot on rakennettu Tulevaisuuspyörä Työpaja Tulevaisuustaulukko, 4 skenaariota Tutkijatyöpaja skenaariotarinaa VTT asiantuntijat Nina Wessberg Yhdyskuntaraken ne Tuotantosu unnat Vähähiilinen Suomi 2050 (luonnonvarayhteiskunta) Energi an tuotan to Jatkuvan kasvun skenaario: VAKAUDESTA INNOVAATIOITA Kansallisvarallisuuden kasvu Yhteiskuntarakenne, talous Luonnonvarayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan (koulutus) Energian käytön kasvun irtautuminen BKTkasvusta (energiaintensiteetin radikaali lasku) Työvoiman pitää riittää: kuinka? Jakautuminen toimialoittain? Hajautettu vai/ja keskitetty yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne => tulee joustaa, eli ihmisen vapaa valinta Myös täysin uusia yhdyskuntarakenteita Hajautettu rakenne edellyttää lähityöpaikkoja, - palveluja ja materia (?) Painopiste kotimaisten luonnonvarojen käytössä Teollisuus Huipputeknologia ei massatuotantoa => pääomatarve, materiaalikysyntä pienenee Perinteisen bulkkipaperin tuotanto vähenee, metsän käyttö korkeamman arvonlisän tuotteisiin Kaivostoiminta kasvanee jalostetaanko metallit myös Suomessa? Materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA (liittyy kaikkiin pääotsikoihin) Metsien käytön muutos: massatuotannosta Luonnonvarat luontopalveluihin (ekosysteemipalvelut) Kestävä hyödyntäminen Materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA Ruuan tuotanto Poliittinen tahtotila Energia Palvelut Intensiivi- ja ekstensiivituotannon eriytyminen (varataan tietyt alueet tehotuotannolle) Kriittiset materiaalit: Suomen varat, joidenkin materiaalien kriittisyys on huomioitava myös teknologian kehityksessä Metsäteollisuuden energiantarve vähenee -> energian vienti mahdollista? Metsästä energiaa jossakin vaiheessa Hiili- ym. -vuodot huomioitava Säätöenergian tarve -> bioenergian uudet ratkaisut Kriittiset materiaalit -> hyötysuhteet jne. Ekosysteemipalvelut Onnellisuuspalvelut Maatalous Lähiruokaa Ruoan+bioenergian tarve -> pellot varmasti käytössä Ilmastonmuutoksen vaikutus viljelyolosuhteisiin Globaali ilmastosopimus -> khkpäästöoikeuksilla selkeä Poliittinen tahtotila hinta

5 5 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Skenaario Pääkohdat Vertaa (VTT 2012) Jatkuva kasvu Taloudellinen menestys: BKT kasvaa; kansainvälistyvä, avoin yhteiskunta Inno Muutos Korostaa innovaatioita; Talousjärjestelmä erilainen; kansainvälistyvä, avoin yhteiskunta Onni? Säästö Ollaan pakotettuja säästämään, hidastuva talouskasvu; sulkeutuva yhteiskunta Tonni Romahdus Taloudellinen romahdus; sulkeutuva yhteiskunta Pommi

6 6 Tarina, oletukset, tulokset Tarina Havainnollistaa skenaarion maailmaa Suomen, Euroopan ja globaalista näkökulmista Alustavat oletukset Parametreja, joita syötetään malliin Alustavat tulokset Mallista saadut tulokset

7 7 Rastityöskentelyn kulku 4 rastia: jokaiselle skenaariolle oma 20 minuuttia yhdellä rastilla, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle Keskustelu katkaistaan 20 minuutin jälkeen Rastilla Fasilitaattori alustaa lyhyesti Keskustellaan parin kanssa (eri pari kuin edellisellä rastilla) Kirjoitetaan samalla ideat post-it lapuille ja tuodaan A0 pohjaan, joka on rastilla seinällä

8 8 Ryhmät 1. Jatkuva kasvu Paikka: Kokoushuone 1 Vetäjä: Tiina Koljonen 3. Säästö Paikka: Kokoushuone 3 Vetäjä: Nina Wessberg 2. Muutos Paikka: Kokoushuone 2 Vetäjä: Mikko Dufva 4. Romahdus Paikka: Kokoushuone 4 Vetäjä: Lassi Similä