Low Carbon Finland 2050 platform 3. työpaja , Dipoli, Espoo Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT

Transkriptio

1 Low Carbon Finland 2050 platform 3. työpaja , Dipoli, Espoo Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT

2 2 3. työpaja tavoitteena saada kommentteja, ehdotuksia, kritiikkiä, yms. alustaviin vähähiiliskenaarioiden määrittelyihin ja skenaariotuloksiin Tilaisuuden avaus, Petteri Kuuva, työ- ja elinkeinoministeriö (Sali 4A) Alustavien skenaarioiden esittely Skenaariomatriisi ja prosessi, Tiina Koljonen, VTT Kansantalous, Juha Honkatukia, VATT Metsien käytön kehitys, Maarit Kallio, Metla Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta, Susanna Kihlman, GTK Energiajärjestelmät, Antti Lehtilä, VTT Kahvi ja jakaantuminen työryhmiin Työskentelyä ryhmissä Ryhmätöiden purku Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus

3 Skenaariot perustuvat neljään erilaiseen näkökulmaan: 1. Jatkuva kasvu (Growth) 2. Pysähdys (Stagnation) 3. Säästö (Save) 4. Muutos (Change) III Työpaja

4 Liikkumisen tarpeen väheneminen (tietoyhteiskunta) Hyvinvoinnin jakautuminen Ruokakorin muutos, ihmisten ruokailutottumusten muutokset muutokset raaka-ainetarpee seen Pieni ruoka (hyönteiset, madot yms., keinoliha) Ruuan tarve kasvaa Globaali työnjako maankäytössä Globalisoituminen / lokalisoituminen Liikenteen sähköistäminen Uudet liikkumiskonseptit Lähipalvelut Väestörakenne Uudet maatalousteknologiat Suuret maatalousyksiköt kolhoosit Biomassa käyttö vs, säilöminen metsässä BKT: n kasvu, 2050 väki 2 x rikkaampaa Teollisen ekologian järjestelmät maataloudessa Liikkuminen, ruoka, asuminen Tuotetaan laadukkaasti, tehokkaasti ja vastuullisesti Suomessa Jos Suomessa enemmän tuotantoa, miten hallita päästövähennystavoitteet Teknologian omavaraisuus Puhdas luonto tuotteena Vesi Viherkatot, kaupunkiviljelmät Ilmaston muutoksen vaikutukset Kierrätystalous Poliittiset ohjauskeinot Kuluttajille helppoa / kannattavaa Sääntely Kulutuspohjainen päästövähennys Teknologiset innovaatiot Uudet liiketoimintakonseptit Uudet luonnonvarat: syvän meren pohjat, avaruus, Onko meillä luonnonvaroja, esim. soraa rakentamiseen, malmivarat? Missä materiaalitehokkuuden pullonkaulat? Mahdollisimman vähän vai mahdollisimman tehokkaasti CCS Tarvittava driveri: päästö 100 /tco2 / palvelut Materiatehokkuus Palveluyhteiskunnassakin energiaa ja materiaaleja tehostaminen ei enää riitä, Energiatehokkuus Vähemmän fossiilisia Metsän kasvattaminen kannattavaa Onko puu 2050 hiilineutraali? / Laskentasääntöjen muuttuminen Luonnonvarat energiana Suomesta / jalosteina Suomesta Metsäteollis uu de n tuotann o n m uutos, metsäteollisuu des ta kemianteollisu u tt a Uusia tuotteita puusta, esim. rehua naudalle puusta Biomateriaalit (vähemmän energiaa kuluttava) Pienimuotoinen energiantuotanto Muut uusiutuvat kuin metsä: aurinko, tuuli, aalto Levät uusi biomassa Nielut luonnonvara ja varallisuuserä Miten skenaariot on rakennettu? Tulevaisuuspyörä 1. Työpaja Tulevaisuustaulukko, 4 skenaariota Tutkijatyöpaja skenaariotarinaa VTT asiantuntijat Nina Wessberg Yhdyskuntaraken ne Tuotantosu unnat Vähähiilinen Suomi 2050 (luonnonvarayhteiskunta) Energi an tuotan to Jatkuvan kasvun skenaario: VAKAUDESTA INNOVAATIOITA Yhteiskuntarakenne, talous Kansallisvarallisuuden kasvu Luonnonvarayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan (koulutus) Energian käytön kasvun irtautuminen BKTkasvusta (energiaintensiteetin radikaali lasku) Työvoiman pitää riittää: kuinka? Jakautuminen toimialoittain? Hajautettu vai/ja keskitetty yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne => tulee joustaa, eli ihmisen vapaa valinta Myös täysin uusia yhdyskuntarakenteita Hajautettu rakenne edellyttää lähityöpaikkoja, - palveluja ja materia (?) Painopiste kotimaisten luonnonvarojen käytössä Teollisuus Huipputeknologia ei massatuotantoa => pääomatarve, materiaalikysyntä pienenee Perinteisen bulkkipaperin tuotanto vähenee, metsän käyttö korkeamman arvonlisän tuotteisiin Kaivostoiminta kasvanee jalostetaanko metallit myös Suomessa? Materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA (liittyy kaikkiin pääotsikoihin) Luonnonvarat Metsien käytön muutos: massatuotannosta luontopalveluihin (ekosysteemipalvelut) Kestävä hyödyntäminen Materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA Ruuan tuotanto Poliittinen tahtotila Intensiivi- ja ekstensiivituotannon eriytyminen (varataan tietyt alueet tehotuotannolle) Kriittiset materiaalit: Suomen varat, joidenkin materiaalien kriittisyys on huomioitava myös teknologian kehityksessä Energia Metsäteollisuuden energiantarve vähenee -> energian vienti mahdollista? Metsästä energiaa jossakin vaiheessa Hiili- ym. -vuodot huomioitava Säätöenergian tarve -> bioenergian uudet ratkaisut Kriittiset materiaalit -> hyötysuhteet jne. Palvelut Ekosysteemipalvelut Onnellisuuspalvelut Maatalous Lähiruokaa Ruoan+bioenergian tarve -> pellot varmasti käytössä Ilmastonmuutoksen vaikutus viljelyolosuhteisiin Poliittinen tahtotila Globaali ilmastosopimus -> khkpäästöoikeuksilla selkeä hinta

5 5 Miten skenaariot on rakennettu? Skenaariomatriisin jatkotyöstö 2. Työpaja Parametritaulukko Skenaarioiden laskenta

6 6 Kevyt pikakysely 2. työpajan kutsutuille henkilöille Mitä tuotteita tai palveluita eri skenaarioissa Suomen kansantaloudessa voitaisiin tuottaa v. 2050? Esimerkki Jatkuva kasvu, sanapilvi avoimista vastauksista -mopot -palvelut aasia biotalous clean-tech cleantech edellyttää edistynyt enemmän energiasektorilla energiateknologian energiateollisuus energiavarastoteknologiat erilaiset innovaatiot jokseenkin jossa jotka kaivosteollisuus kaivostoiminta kehittäminen kestävät korkean koska koulutuspalvelut kuitenkin kykenevä laajasti liittyvä liittyvät läpimurtoa lääkkeet lääkkeitä massamarkkinoilla materiaaleja matkailu metalliteollisuus metsä- mineraalit monitoimialaksi muokkautuu mutta niiden niukkuus nähdä olisi onkin osaaminen palveluissa palvelut paperiteollisuus peliteollisuus polttoaineita raaka-aineet rakennusalan skenaariossa suomella suomen suomessa sähköpyörät teknologiaosaamisen toiminta tuotekehitys tuottavaksi tuotteet tuotteiden tuotteita tällöin tässä uudet uudistumaan vaativat vaikea vaikka varmaan varmaankin vienti vienti vuolukiviuunit

7 7 Skenaarioiden pääkohdat ja erot Väestö-, toimiala-, teollisuus-, yms. rakenteet Politiikka, ihmisten arvot & käyttäytyminen, yhdyskuntarakenne, Jatkuva kasvu (taloudellinen menestys, glob. 2 C politiikka) Säästö (EU:n vähähiilietunoja) Muutos (korostaa innovaatioita, glob. 2 C politiikka) Pysähdys (riskisken., 2 C pol. ei onnistu) Luonnonvarat ja niiden käyttö (metsä, mineraalit, turve, uusiutuvat, ) Teknologia ml. T&K

8 8 Skenaarioiden laskenta (jokaisen pallon ja laatikon tulokset tuottavat eri mallit, jotka myös käyttävät lähtötietoina muiden mallien tuloksia) Kansantalous, toimialarakenne Aluekehitys Kaivannaisteollisuus, metallien jalostus -Jatkuva kasvu -Muutos -Säästö -Pysähdys Energiajärjestelmä, khk-päästöt Liikenne Rakennukset Maatalous Jätehuolto Nielut Metsäteollisuus, metsien käyttö, maatalous

9 9 Low-Carbon Platform -skenaariot 1. Baseline: Nykyinen politiikka, ei syviä päästöjen vähennystavoitteita, nykyinen teollinen ja yhdyskuntarakenne 2. Base-80%: Kuten Baseline, mutta EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka 3. Jatkuva kasvu (Growth): Tasainen kasvu ja innovaatioita tukeva politiikka; EU:n 80%:n KHK-päästöjen vähennystavoite ja globaali ilmastopolitiikka, innovatiiviset hight-tech teknologiat, äly-yhteiskunta, kaupungistuminen 4. Muutos (Change): High hightech (3D-printtaus, robotit, ), teollisen rakenteen radikaali muutos, uusiutuvan energian uudet teknologiat, yhdyskuntarakenne? 5. Säästö (Save): EU:n päästötavoitteiden etunoja => Kaikki on kallista, panostetaan erityisesti energian ja materiaalien säästöön, teknologian kehitys maltillista, kotimaisuus arvossaan, vienti Suomen lähialueisiin 6. Pysähdys (Stagnation): Ilmaston lämpeneminen, globaali epävakaus => talouskasvun taantuminen ja vienti heikkoa myös lähialueille, teknologian kehitys hidasta, omavaraisuus

10 10 Keskeisiä skenaario-oletuksia Baseline Base-80 Jatkuva kasvu Pysähdys Säästö Muutos GHG-politiikka EU % -80 % -40 % -80 % -40 % -80 % -60 % -80 % -40 % -80 % Globaali 2,5 2,5 2,5 4 2,5 2,5 Biojalosteet, min t Ydinvoima, max. GW TEM-Baseline TEM-Baseline Tuulivoima min. TWh CCS, bio ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä raj. raj. kyllä kyllä raj. raj. CCS, foss. ei ei kyllä kyllä kyllä kyllä raj. raj. kyllä kyllä raj. raj. Metsäteollisuus 1000 t TEM-Baseline TEM-Baseline Terästeollisuus 1000 t TEM-Baseline TEM-Baseline Kaivannaisteollisuus TEM-Baseline TEM-Baseline Nopea kasvu TEM-Baseline Nopea kasvu Maltillinen kasvu Muu teollisuus TEM-Baseline TEM-Baseline Nopea kasvu Hidas kasvu Maltillinen kasvu Nopea kasvu Rakennukset, vanhat Minimikorjaukset Minimikorjaukset LC-Inno LC-Tonni Maksimikorjaus LC-Inno Rakennukset, uudet REMA-Bau REMA-Bau LC-Inno LC-Onni LC-Tonni LC-Inno Palvelu- & kotitaloussähkö TEM-Baseline TEM-Baseline LC-Inno LC-Onni LC-Tonni Tuntuvaa kasvua Liikenteen suoritteet LC-Tonni LC-Tonni LC-Inno LC-Onni Lisäsäästöjä LC-Inno Liikenteen teknologia LC-Tonni LC-Tonni LC-Inno LC-Tonni LC-Tonni LC-Inno TEM-Baseline: Energia- ja ilmastostrategian perusura vuoteen 2025, josta ekstrapoloitu vuoteen 2050 LC-Tonni, -Inno, -Onni viittaavat VTT:n Low Carbon Finland 2050 työssä (2012) oletettuihin määrittelyihin

11 11 Ryhmät: Ohjeistus ryhmätyöskentelyyn Sali 13: Asuminen, palvelut ja liikenne Sali 22: Kaivannais- ja metalliteollisuus Sali 24: Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Sali 25: Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri Ryhmätyöskentelyn tavoitteet: Arvioida skenaarioiden lähtökohtia ja tuloksia Oletukset tulokset edellytykset pullonkaulat Johdonmukaisuus, koherenttius Analyysi: mitä vaihtoehtoiset polut tarkoittaisivat ryhmän toimialan tai sektorin näkökulmasta? Haasteiden konkretisointi! Muut kommentit (jos jää aikaa): Miten tuloksia pitäisi esittää suurelle yleisölle vs. asiantuntijoille vs. päätöksentekijöille (tärkeät indikaattorit tms.) CleanTech ja Suomen kilpailukyky: Suomen valttikortit eri skenaarioissa

12 12 Next steps Skenaariolaskelmien jatkotyöstö ja tulosten analysointi 3. työpajan tulokset www-asiantuntijakysely työpajaan kutsutuille ja osallistuneille laajempi www-kysely? Tulosten ja johtopäätösten raportointi huhti-toukokuu 2014 Tulosten esittely ja viestintä kesäkuu 2014