Sivu 1 Hakija Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Rakennuspaikka Kurt Olander Oy Rajakulmantie 301 04430 JÄRVENPÄÄ Kunta Sipoo Kaupunginosa / kylä Paippinen RN:o 17:7 Tilan nimi Malmkärr Rakennuspaikan osoite Skogsterintie 51 Kaava-alue Sipoon yleiskaava 2025 Pinta-ala 52400,00 m² Rakennustoimenpide Omakotitalo, 300 k-m², 1½ krs, 1 asunto. Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Selostus poikkeamisesta Käyttötarkoitus Kerrosala m² Kerrosluku As. lkm Yhden asunnon talot 300,00 I½ 1 - maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukainen suunnittelutarvealue Hakemuksen perustelut Rakennuspaikka on tarkoitus myydä. Ostaja haluaa luonnonläheisen asuinpaikan, joka on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Hän ei halua rakentaa välittömään läheisyyteen naapureiden kanssa. Lisätiedot Kiinteistö on rekisteröity vuonna 1922. Kiinteistöllä sijaitsee useita luvattomia rakennuksia ja sillä toimii kierrätysalan yritys ilman asianmukaisia lupia. Kiinteistö ja rakennuspaikka rajoittuvat Järvenpään kaupungin puolella olevaan Lemmenlaakson luonnonsuojelualueeseen. Lausunnot ja naapurien kuuleminen Kuntatekniikan lausunto (NSä 22.1.2013) Kiinteistö ei ole vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella. Skogsterintien varrella, noin 150 m etäisyydellä rakennuspaikasta, on kunnallinen vesi- johto mihin kiinteistö voidaan liittää. Alueella ei ole yleistä viemäriverkostoa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto (Jussi Heinämies ja Tuomas Autere 17.5.2013). Hakemus kohdistuu ainoalle vielä toimivalle ekologiselle yhteydelle, joka yhdistää Lemmenlaakson Natura-alueen muihin lähiseudun Natura-alueisiin. Lemmenlaakson suojelualue sekä Pohjois-Sipoon puolella sijaitsevat Kummelbergenin ja Rörstrandin vanhan metsän kohteet muodostavat yhdessä merkittävän metsiensuojeluverkoston. Ekologisen yhteyden säilyminen näiden alueiden välillä on tärkeää mm. liito-oravalle ja muullekin uhanalaiselle metsälajistolle. Suunniteltu rakentaminen pirstoisi vielä säilynyttä yhteyttä Natura-alueiden välillä ja sen vuoksi heikentäisi Natura-alueiden suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Uudenmaan ELY-keskus ei puolla luvan myöntämistä. Järvenpään lausunto (Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila 5.4.2013) Päätän lausuntona Sipoon kunnalle todeta, ettei Järvenpään kaupunki puolla suunnittelutarvehakemusta Paippisen kylän tilalle Malmkärr Rno 17:7 Päätöksen perustelut Järvenpään kaupunki ei puolla suunnittelutarvehakemusta. Hanke sijaitsee haja-asutusalueella ja lisäisi toteutuessaan Sipoon yleiskaavan vastaisesti taaja-asutusta suunnittelemattomaan paikkaan. Hanke ei toteuta seudullista
Sivu 2 yhdyskuntarakenteen eheyttä ja aiheuttaa näin haitallista yhdyskuntakehitystä Järvenpään rajavyöhykkeellä. Asutuksen lisääntyminen voi haitata Järvenpään puoleisen Lemmenlaakson luonnonsuojelualueen kehittämistä. Naapureiden kuuleminen Naapurit on kuultu kunnan toimesta. Ei huomautuksia. PÄÄTÖSEHDOTUS Rakennus- ja ympäristövaliokunta toteaa, että hakemuksen mukainen rakennushanke sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella. Suunnittelutarveratkaisu Rakennus- ja ympäristövaliokunta on tutkinut asian ja katsoo, että 300 k-m² suuruisen, 1½ kerroksisen ja 1-asuntoisen omakotitalon rakentaminen noin 5 000 m²:n suuruiselle määräalalle kiinteistöstä Malmkärr RN:o 17:7 Paippisten kylään ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n edellytyksiä. Perustelut Nyt kyseessä oleva noin 5 000 m²:n suuruinen määräala sijaitsee Sipoon yleiskaava 2025:ssä (lainvoimainen 25.1.2012) haja-asutusalueella (MTH). Kaavamääräyksen mukaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu. Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu metsälain säädöksiin. Sipoon yleiskaava 2025 kaavamääräysten yleiset määräykset osion mukaan rakennuspaikkojen enimmäismäärä asema- ja osayleiskaava-alueiden ulkopuolisilla osilla lasketaan 1.7.1959 voimassa olleesta tilajaosta. Vanha rakentamaton kiinteistö (1.7.1959) saa kuitenkin yhden (1) rakennuspaikan. Jokainen rakennettu asuin- tai lomarakennus vähentää kantatilan rakennuspaikkojen enimmäismäärää yhdellä. Kaikki asema- ja osayleiskaava-alueiden ulkopuoliset alueet ovat MRL 16 3 momentin mukaista suunnittelutarvealuetta. Haja-asutusalueilla (MTH) rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin kantatilaa kohden 10. Rakennuspaikat määräytyvät seuraavasti: -ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 5 ha -toinen rakennuspaikka edellyttää kantatilan olevan vähintään 10 ha -kolmas-kuudes rakennuspaikka edellyttää aina kantatilaan 10 ha lisää/rakennuspaikka -seitsemäs-kymmenes rakennuspaikka edellyttää kantatilaan aina 20 ha lisää/rakennuspaikka Sipoon yleiskaava 2025 kaavamääräysten kokonaisuus huomioon ottaen voidaan kaavoittajan tarkoituksena katsoa olleen, että MTH-alue soveltuu haja-asutusluonteiseen rakentamiseen mitoituksen mukaisesti. Nyt kyseessä oleva kiinteistö on rekisteröity vuonna 1922 ja se on niin sanottu vanha itsenäinen kiinteistö. Sipoon yleiskaava 2025:n mitoituksen perusteella sille olisi mahdollista myöntää yksi rakennuspaikka. Kiinteistöllä jo kuitenkin on luvattomia rakennuksia. Mikäli olemassa olevilla rakennuksilla olisi lupa, muodostaisivat ne rakennuspaikan. Nyt on kyse uuden rakennuspaikan perustamisesta kiinteistölle, mitä mitoitus ei salli. ELY-keskuksen lausunnossa mainituilla perusteilla suunniteltu rakentaminen pirstoisi vielä säilynyttä yhteyttä Natura-alueiden välillä ja sen vuoksi heikentäisi Natura-alueiden suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset eivät siis täyty tältäkään osin. Hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen laatimiseen kielteisen päätösehdotuksen johdosta. Hakija esittää 30.9.2013 tulleessa vastineessaan seuraavaa:
Sivu 3 "1) Hakemuksen perustelut Jättäessä hakemuksen meillä ei ollut tietoa Marina Olanderin hakemuksista. Toivottavasti kunta käsittelee hakemukset jättö järjestyksessä. 2) Lisätiedot Kiinteistöllä ei sijaitse useita luvattomia rakennuksia eikä toimi yritys ilman asianmukaisia lupia. Kiinteistöllä ei harjoiteta kierrätystä. Kiinteistöllä on pieni varasto toiminta minkä alasajo on jo aloitettu. Kodinkoneiden varasto on jo Helsinki lähellä satamaa ja autorengas varasto Raseborg, T:saari mikä Oy Kurt Olander Ab:n alue. 3) Lausunnot ja naapurien kuuleminen Jussi Heinämies ja Tuomas Autere 17.05.2013 Y k s i o m a k o t i t a l o e i m u u t a e k o l o g i s t a y h t e y t t ä v ä l i l l ä Lemmenlaakso-Kommelberget-Röstrand joiden väli on useampia km. ja välissä huomattavia pesäkkeitä mitä tulisi siistiä. -Kummelberget, Lillakummelberget ja Storskogen ei ole karttatietojen mukaan luonnonsuojelualueita ja kaukana lähellä Pornaisten rajaa. Röstrandin metsä on myös kaukana lähellä Långkärr. Näillä alueilla ei ole mitään yhteyttä tietojemme mukaan. Liito-oravia ei ole nähty. Naapurimme (Timmerbacka) poisti metsän niin ketut ja supikoirat hävisivät sen me tiedämme. 4) Järvenpään lausunto Järvenpään lausunto on nyt toinen mitä aikaisemmin ja nämä haluaisi varmasti siirtää rajaa kuten Helsinki. 5) Päätösehdotus, korjaus Malmkärr 17:7 on itsenäinen 1922 rekistäröity kiinteistö missä ollut seuraavat rakennukset -omakotitalo -navetta, 3 lehmää ja hevonen + rehutilat -pihavaja/puuliiteri -sauna ja suuri puimalato + riihi + iso piha E.m. rakennukset on huonokuntoisina poistettu ja kiinteistöllä ei ole mitään vanhoja rakennusraatoja. Entiset rak.paikat ovat siistit kun puisto ja näitä ympäröi osittain nurmikko. (Vanha navetta ja asuintalon piha on täys muurahaisia joilla oma elämä minkätakia muurahaispiha ei ole sopiva asuin paikka). Kiinteistöllä ei ole rakennuksia omakotitalon luvalle ja nyt on muistettava, että kiinteistöllä on ollut omakotitalo minkä lupa ei ole hävinnyt mihinkään. Kiinteistöllä on myös ollut 4 muuta rakennus + omakotitalo = 5yht. Hakijan lupatilanne Tilalle on vuonna 1983 myönnetty lupa varastonpidolle ja tielle. Lisäksi aluella sijaitsevalla katoksella on rakennuslupa. Rakentaessa katoksen kysyimme myös lupaa tehdä pienen lämpöisen kopin mikä 8m² ja lämmitys yksi sähköpatteri. Tälle kopille ei vaadittu mitään erityistä lupaa. Koppi on siirrettävä jalaksilla. 1983 aloitimme puutavara varastoinnin milloin katostarve tuli ajankohtaiseksi ja kysyimme kunnalta jos me saisimme tehdä pienen katoksen ja ehdotimme yhdistää kahta siirrettävää parakkia ja näiden yhdistämistä katolla milloin välikkö toimisi maatilan traktorivajana ja saimme hyväksynnän mihin ei vaadittu mitään lupaa. (Kiinteistöllä traktori on lumikone). Muutamia vuosia myöhemmin kysyimme taas lupaa kahdelle viipaleparakille ja
Sivu 4 tehdä näille yhteinen katto ja nämä ovat myös siirrettävissä mihin ei vaadittu mitään lupaa. Kunnan vaatimus oli peltikatto ja näiden tulee olla siistit. Tästä on aikaa yli 25 v. Myöhemmin 1999 puutavara toiminta loppui ja tilalle tuli kodinkone ja autorengasvarastointi milloin yritys haki ympäristöluvan. Kodinkoneissa oli silloin freonia milloin lupa oli tarpeen ja tämä oli 5v. Käytetyt autonrenkaat ovat hyväksyttyjä Suomessa ja näitä on huomattavia määri tienvarsimeluvalleissa kuten H:ki-Porvoo moottoritie. Ympäristöluvan aikana kunta vaati varaston ympäri aidan mikä myöhemmin piti purkaa?. Naapurin toivomuksesta hankimme merikontit rajalle mistä suoja hänen pihalle ja muutama vielä lisäksi tavaroita varten. Tätä varastokontti asiaa on kysytty ja tietojemme mukaa muutama merikontti voi olla kiinteistöllä ilman erikoista lupaa. Määräaika 5v. loppui ja jatkossa ei tarvittu tämän kokoiselle varastolle mitään ympäristölupaa milloin toiminta jatkui. Viime vuosina noin 10v kaikki on ollut ns. vihreitä vaarattmia kaappeja ilman freonia. Myöhemmin kunnan viranomainen alkoi vaatia kaava muutosta mihin ei otettu kantaa vaikka lähetimme jonkun vastauksen. Selvitimme tätä asiaa as.toimiston kautta milloin näiden vastaus oli, että varastolla on niin pieni toiminta mikä ei anna aihetta mennä hakemaan kaava muutosta. Meillä oli myös herrasmies sopimus kunnan kanssa ostaa alustavasti tontti hallia varten sovittuun hintaan minkä kunta unohti ajankohtana milloin tätä olisi tarvittu kodinkone myyntivaraston pitoa varten. Nyt tämä varasto/myynti toiminta on muualla osittain ja joitain pientä on vielä Malmkärr mistä ei ole harmia kenelle. Kiinteistöllä ei ole mitään mikä olisi este (1) rak.luvalle mikä tilalla jon ja se on entinen asuintalo mikä purettu. Siirrettävät parakit ja kontit ei ole rakennuksia. Jos tästä selvästä asiasta tulee kielteinen emme jätä asiaa sikseen vaan tulemme luonnollisesti käyttämään osaavaa as.toimistoa jolla paremmat työkalut mitä meillä". Vastineen johdosta todetaan seuraavaa: Hakija ei ole vastineessaan tuonut esiin mitään sellaista uutta tai muutakaan erityistä syytä, jonka vuoksi päätösehdotusta tulisi muuttaa. Päätösehdotuksen perusteluissa on jo käsitelty useimmat seikat, mutta lyhyesti voidaan kommentoida vielä seuraavaa: Sipoon yleiskaava 2025:n mitoituksen perusteella kiinteistölle ei ole mahdollista myöntää lupaa. ELY-keskuksen lausunnossa mainituilla perusteilla suunniteltu rakentaminen pirstoisi vielä säilynyttä yhteyttä Natura-alueiden välillä ja sen vuoksi heikentäisi Natura-alueiden suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset eivät siis täyty tältäkään osin. Jos kyseiselle rakennushankkeelle myönnettäisiin lupa, olisi lupa myönnettävä myös muille vastaaville hankkeille, mikä johtaisi merkittävästi tiiviimpään rakentamiseen ja korostaisi luvan myöntämisen haitallisia vaikutuksia. Sovelletut oikeusohjeet - Maankäyttö- ja rakennuslaki 137, - Sipoon kunnan hallintosääntö 50
Sivu 5 Jakelu ja maksut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kunnanhallitus Lunastusmaksu: 550,00 euroa