Laatua yhteistyöllä 29.05.2012 Kuntatalo CAFin hyödyntäminen organisaatioiden yhdistymisessä Case Salon opetustoimi Pia Setälä Opetustoimenjohtaja (2.aste + vapaa sivistys) Salon kaupunki
Kuusjoki Halikko Pertteli Salo Muurla Kiikala Suomusjärvi Kisko Perniö Särkisalo
Sivistystoimi elinikäinen kumppani Talous Resurssit Kehittyminen Tuloskunto Arvot VISIO STRATEGIA Sisäinen kunto Asiakaskunto Johtaminen Osaaminen Prosessit Järjestelmä Palvelut Asiakastyytyväisyys Pia Setälä
Laatu on työn tekemistä näkyväksi, arvioitavaksi ja kehitettäväksi PS
LAATUTYÖN avulla toiminta tulee näkyväksi tunnistetaan heikkoudet ja vahvuudet löydetään kehittämiskohteet henkilökunta sitoutuu jatkuvaan kehittämiseen PS
Mitä arviointi ei ole? Arviointi ei ole ihmisten kritisointia Esimiesten keino päästä arvioimaan alaisia Sen avulla ei kerrota miten asiat tulisi hoitaa, vaan se antaa tietoa nykytilasta PS PS
Resurssien tehokas käyttö Opetustoimen nykytilan arviointi Kehittäminen Henkilöstön perehdyttäminen Miksi systemaattista toiminnan arviointia? Toiminnan läpinäkyvyys Kunnan strategian toteuttaminen Yhteiset pelisäännöt Imagon paraneminen PS
Vertailutietoja varten Itseämme varten Ketä varten toiminnan arviointia? Päätöksentekijöille Kuntalaiselle PS
Oman toiminnan arvioinnin hyödyt: Varmennus siitä, että toimitaan strategian tavoitteiden suuntaisesti Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Henkilökunnan sitouttaminen ja perehdyttäminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Valittujen toimintatapojen käytön varmentaminen Kehittämiskohteiden ideointi ja valinta PS Tarkistetaan / varmennetaan kehittämisen toteutuminen
Opetustoimen laatutyössä yhdistyvät: Työsuunnitelma Talousarvio Opetussuunnitelma Toiminnan arvioinnin työkalu CAF Strategia BSC Pia Setälä LAATU
Miksi CAF? CAF luo pohjan yhteiselle ymmärrykselle Menetelmä jonka avulla toimintaa arvioidaan systemaattisesti arvioida, jotta toimintaa voidaan kehittää ja parantaa
A P Plan Do P D C D Check C Act A TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Strategiat ja toiminnan suunnittelu Prosessit Henkilöstötulokset Asiakas- ja kansalaistulokset Keskeiset suorituskykytulokset Keskeiset suorituskyky- Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN
Itsearvioinnin tekemisen edellytykset Itsearvioinnin työn aloittamiseen tarvitaan: Oikea asenne ja motivaatio kehittämiseen Esimiehen tuki ja läsnäolo Panostusta yhteisöllisyyteen Arviointityössä alkuun auttava henkilö Riittävät ajalliset resurssit PS 28.5.2012
Oman toiminnan arviointi Salossa CAF CAF CAF CAF CAF CAF Pia Setälä
Laatukoulutusta Tampereella 2012 Salosta auditoijakoulutukseen osallistuivat: *varhaiskasvatus *lukiokoulutus Etunimi Sukunimi 28.5.2012
Varhaiskasvatus
Perusopetus 2010 Opetuksen järjestäjän tason arviointi CAF 2011-2012 Perusopetuksen laadun kehittämishanke FCG Efeko Perusopetuksen laatukriteerit Pia Setälä
Pia Setälä
Pia Setälä
Pia Setälä
Itsearviointiprosessi 1.Itsearvioinnin suunnittelu ja valmistautuminen 4. Itsearvioinnin ja kehittämisen seuranta ja arviointi 2.Arviointikokous *arviointi-istunnot *ryhmittely ja priorisointi 3.Kehittämistoimenpiteet *sidotaan talousarviovalmisteluun, strategiaprosessiin ja koulujen työsuunnitelmiin PS 28.5.2012
Itsearviointi Jatkuva arviointi Kokonaisarviointi Vertaisarviointi Sisäinen vertailu Benchmarking Ulkoinen arviointi Ulkoinen auditointi Sisäinen auditointi PS 28.5.2012
Act Plan =Strategia =CAF A C P D =Palvelutuotanto, prosessit Check Do 28.5.2012
Laadun varmistus CAF
Toiminta Pisteet Johtajuus 75 p. Strategiat ja toiminnan suunnittelu 55 p. Henkilöstö 83 p. Kumppanuudet ja resurssit 71 p. Etunimi Sukunimi 28.5.2012 Prosessit 75 p. Yhteensä 72 p.
Auditointipäivien kulku 2011 Kokoonnutaan etukäteen muodostettuihin ryhmiin. Etunimi Sukunimi 28.5.2012
Aihealueiden käsittely Aihealueita yhteensä 9 kpl. - Ensimmäisessä tapaamisessa käsitellään 5 aihealuetta ja loput neljä käsitellään kevään 2012 auditoinnissa. - Aihealueiden kysymykset jaetaan etukäteen. Arvioinnin kesto: 60 min./aihealue a) 5 min. aihealueen kuvaus/kysymykset b) 15 min. itsenäistä arviointityöskentelyä c) 25 min. keskustelua ryhmässä + aihealueen pisteytys d) 15 min. konsensuskeskustelua + aihealueen pisteytys Etunimi Sukunimi 28.5.2012
a) Aihealueiden kuvaus/kysymykset Aihealueiden kuvaukset löytyvät CAF monisteesta. Jokainen arvioitsija tutustuu kuvauksiin ennen arviointitilaisuutta. Arvioinnissa käytettäviin kysymyksiin on myös hyvä tutustua etukäteen. CAF moniste ja kysymykset jaetaan tässä tilaisuudessa. b) Itsenäinen arviointityöskentely Jokainen arvioitsija kirjaa arvioitavalta aihealueelta vähintään kolme vahvuutta ja kolme parantamisaluetta tarralapuille. Yksi vahvuus tai parantamisalue /tarralappu. Vahvuudet ja kehittämisalueet kirjoitetaan kokonaisin lausein. (esim. Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat omaaloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä.) Etunimi Sukunimi 28.5.2012
c) Keskustelu ryhmässä + aihealueen pisteytys Ryhmä käy keskustelua kirjaamistaan vahvuuksista ja parantamisalueista. Jos ryhmän jäsenillä on keskenään samanlaisia ehdotuksia, ne liitetään yhteen. Ryhmä antaa pisteyttää aihealueen CAF:n ohjeiden mukaan d) Konsensuskeskustelu + aihealueen pisteytys Auditointiryhmät käyvät yhteistä keskustelua ryhmien kirjaamista vahvuuksista ja parantamisalueista. Kukin ryhmä esittää vuorollaan yhden aihealueella olevan vahvuuden/parantamisalueen. Muut hyväksyvät/hylkäävät annetun ehdotuksen. Etunimi Sukunimi 28.5.2012
d) Konsensuskeskustelu + aihealueen pisteytys Jatkuu Jos lapulla oleva asia on epäselvä, muut ryhmät voivat pyytää tarkennusta tai haastaa esitettävän ehdotuksen. Jos ehdotus on muiden ryhmien mielestä ok, mainittu ehdotus laitetaan talteen seinälle. Jos muilla ryhmillä on vastaavia ehdotuksia, ne liitetään seinälle ko. ehdotuksen yhteyteen. Keskustelu etenee tämän jälkeen niin, että seuraava ryhmä kertoo yhden omista vahvuuksistaan/parantamisalueistaan, jonka muut ryhmät voivat taas haastaa. Kun kaikki aihealueen vahvuudet ja parantamisalueet on käyty läpi, aihealue pisteytetään laskemalla ryhmien pisteiden ka. Etunimi Sukunimi 28.5.2012
Kehittämissuunnitelma Oikeat opiskelijat Salon lukioon! Tavoitteet: Saada lisää vetovoimaisuutta Salon lukiolle sekä vahvistaa sen brändiä kaupungissa ja lähialueilla. Tällä tavalla saada lisää lahjakkaita opiskelijoita. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Näkyvyyden lisääminen peruskouluissa esim. vierailujen avulla (opiskelijat esittäytymään ysiluokkalaisille, tutorit, oppilaskunta). Yhteistyön terävöittäminen AMK:n kanssa lukiopohjaisten jatko-opiskeluväylien avaamiseksi. Yliopistoyhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Konsultoidaan opiskelijoita ja opettajia keinoista lisätä lukion houkuttelevuutta. Aktiiviset mediasuhteet / mediastrategia. Kehitetään lukiolle oma motto / slogan. Vastuuhenkilöt ja muut keskeiset toimijat: Pia Ferm, Antti Hilke, Annikka Viitaniemi, Jussi Saarela, Eija Mäenpää ja Juha-Markus Koistinen. Ryhmää täydennetään syksyllä 2012 (kolme vapaaehtoista tulossa mukaan). 28.5.2012
Oikeat opiskelijat Salon lukioon! Toteutusaikataulu: Suunnittelua keväällä 2012. Varsinainen työ alkaa lukuvuoden 2012-13 aikana, jolloin brändäysprojekti linkitetään osaksi lukion yrittäjyyspäivän (26.10.2012) pajatoimintaa. Yhteistyö ammatti- ja tiedekorkeakoulujen kanssa tulee olemaan jatkuvaa toimintaa, eikä tule koskaan valmiiksi. Muutenkin suunnitelma perustuu pitkän aikavälin tavoitteeseen, jolla systemaattisesti ja kärsivällisesti tehdään työtä opiskelijavirran muokkaamiseksi toivotunlaiseksi. Kustannusarvio/ kustannusvaikutus: Alle 500 markkinointitarkoituksiin (kynät, karkit, esitteet yms.) Viestintä/ tiedotus (kuka, kenelle, missä vaiheessa)?: Rehtori vastaa aktiivisesta hallintoon liittyvästä mediayhteistyöstä. Jokainen opettaja pyrkii saamaan median edustajat kiinnostumaan oman aineensa hankkeista, saavutuksista jne. Opiskelijoita vastuutetaan mainonnasta yläkouluihin. AMK- ja yliopistoyhteistyöstä vastaavat molemmat rehtorit. Seuranta (kuka vastaa): Arviointiryhmä yhdessä. 28.5.2012
Kehittämissuunnitelma Kehittämishankkeen nimi: Halikon lukion näkyvyyden lisääminen Tavoitteet: Saada näkyvyyttä Halikon lukiolle ja lisätä lukion houkuttelevuutta. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Lukioesitteen päivittäminen. Yhteistyö perusopetuksen opintoohjaajien kanssa. Näkyvyyden lisääminen peruskoulussa esim. vierailujen avulla. Tutorit esittäytyvät 9- luokkalaisille syksyllä. Lukiotietouden vieminen 8-luokkalaisille (opot). Sosiaalisen median hyväksikäyttö. AMK-yhteistyön terävöittäminen. Yhteistyö paikallisten lehtien avaintoimittajien kanssa. Opettajien konsultointi keinoista lukion näkyvyyden lisäämiseksi. Lukion kotisivujen päivittäminen ja kehittäminen. Vastuuhenkilöt ja muut keskeiset toimijat: Rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, aineopettajat Toteutusaikataulu: 2012-2014 Kustannusarvio/ kustannusvaikutus: tva, lukioresurssi Viestintä/ tiedotus (kuka, kenelle, missä vaiheessa)?: Seuranta (kuka vastaa): Opettajakokoukset 28.5.2012
Kumppanuudet ja resurssit PARANTAMISALUEET Kumppanuussuhteita (opiskelijoita mukaan enemmän mukaan) kehitettävä. Eri lukioiden yhteistyön kehittäminen eri projektien jälkeenkin (esim. Comenius)! Haaste henkilöstölle: onko kaikki valmiita lähtemään mukaan projekteihin? Kumppanuusprojektit eivät saa olla itsetarkoitus: aito kiinnostus lähteä mukaan! Myös viestinnän ongelmia on ilmennyt: esim. lukion ja yläkoulun opettajien välillä. Viestintä ylä- ja alatason välillä ei ole aina toiminut esim. Osaava- hankkeessa. Henkilöstötiedotteet eivät ole avautuneet sähköisesti. Ulkoisia kumppanuussuhteita voisi olla enemmän. VAHVUUDET Organisaation sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat toimineet hyvin. Projekteista hyötyy koko koulu, vaikka vain osa niihin osallistuu käytännössä (tärkeä projektista viestittäjän rooli). Eri projektit lähteneet hyvin liikkeelle, opiskelijat ovat myös olleet hyvin mukana niissä. Ulkoinen viestintä kehittynyt esim. Wilma, lehtikirjoittelu koulusta lisääntynyt. Pienen koulun viestintä toimii. Pitää osata 28.5.2012 myös itse kysyä!
SALON KANSALAISOPISTO ASIAKAS Opisto on monipuolista opetusta tarjoava matalan kynnyksen oppilaitos Opetus on kaikille avointa ja sitä on tarjolla koko kaupungin alueella TALOUS VAHVUUDET PROSESSIT Kansalaisopisto käyttää hyvällä hyötysuhteella saamansa resurssit Hankerahoitusta käytetään tehokkaasti ja myyntikoulutuksen kehittäminen HENKILÖSTÖ Monipuolista osaamista edustava, sitoutunut ja joustava henkilöstö Jaettua johtajuutta tuetaan säännöllisin kokouksin ja kehittämiskeskusteluin Opisto vastaa nopeasti, joustavasti ja edullisesti toimialueensa koulutustarpeisiin Opistolla on hyvin toimivia, vahvoja yhteistyöverkostoja
SALON KANSALAISOPISTO ASIAKAS Päiväopetuksen lisääminen ja monipuolistaminen Monipuolisen kurssitarjonnan ylläpitäminen opiston koko toimialueella TALOUS KEHITETTÄVÄÄ PROSESSIT Verkostoitumisen sekä hanke- ja myyntitoiminnan kehittäminen Toimivat opetus- ja hallintotilat kansalaisopiston henkilökunnalle HENKILÖSTÖ Päätoimisen henkilöstön työtilat ovat pääosin saman katon alla ja päiväopetustilojen yhteydessä Uusien opettajien perehdyttämisen kehittäminen Yhteistyön kehittäminen kaupungin muiden toimialojen ja osastojen kanssa Opiston vuosikellon saattaminen ajan tasalle vastaamaan tarjonnan valmistelun ja arvioinnin sekä mm. tiedottamisen tarpeita
Kansalaisopisto / kehittämishanke Tavoitteet: PÄIVÄOPETUKSEN LISÄÄMINEN JA MONIPUOLISTAMINEN Lisätä seuraaville osallistujaryhmille tarkoitettua kurssitarjontaa: - työttömät - maahanmuuttajat - seniorit ja muut eläkeläiset - pienten lasten vanhemmat Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi: Vastuuhenkilöt ja muut keskeiset toimijat: Toteutusaikataulu: Kustannusarvio / kustannusvaikutus / resursointi: Oma kokonaisuutensa: myynti- ja henkilöstökoulutus kaupungin ja yritysten henkilöstöille, ks. erillinen hanke Toinen oma kokonaisuutensa: uusien kohderyhmien tavoittaminen, mm. teini-ikäiset & nuoret aikuiset, erityisryhmät, kesäopiskelusta kiinnostuneet erillinen hanke? Pidemmällä aikavälillä: pyritään saamaan opiston käyttöön tilat, joissa on riittävästi luokkia päiväopetusta varten Välittömästi, syyskautta 2012 ajatellen: pyritään vuokraamaan ko. luokkia Luokkien yhteydessä tila, jota voidaan käyttää myös pienten lasten vanhempien osallistuessa kurssille päivähoitotilana Oppiaineille sovitaan tuntiraamista tietty osuus, joka järjestetään päiväaikaan Työttömille, maahanmuuttajille (miten määr.!?) ja senioreille / eläkeläisille 50 prosentin alennus??? Oppiaineissa suunnittelijaopettajat & muut vastuuhenkilöt Työryhminä opetuksen suunnittelutyöryhmät Koeponnistus lukuvuonna 2012-2013 (esim. tilojen saaminen epävarmaa); täysillä 2013-2014 ja siitä eteenpäin Kyse on suurimmalta osin opiston perustoiminnasta, jonka painopistettä yksinkertaisesti siirretään enemmän päiväopetukseen; maahanmuuttajien ja työttömien osalta tarjontaa tullaan mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan ja tähän pyritään saamaan ulkopuolista rahoitusta. Viestintä / tiedotus (kuka, kenelle, missä vaiheessa) Pääsääntö: käytetään opiston perusrahoitusta Kurssimaksualennukset rahoitetaan suurelta osin opintoseteliavustuksin Lisäksi käytetään LaKe-rahoitusta & muuta hankerahoitusta Seuranta (kuka vastaa): Seuranta Hellewiä & Tanea hyödyntäen; vastuu suunnittelutyöryhmien vetäjillä / oppiaineiden vastuuhenkilöillä; koko talon osalta rehtorilla 28.5.2012
Musiikkiopiston itsearvioinnin tuloksena syntyneet kehittämiskohteet: Yhteistyön lisääminen kotien kanssa Musiikkiopiston oppilas- ja asiakaslähtöisen näkyvyyden turvaaminen Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Musiikkiopiston tyytyväisyyskysely v. 2012 Arvosana 4,4 (asteikko 1-5) Etunimi Sukunimi 28.5.2012
PS 28.5.2012 Lukiokoulutuksen laatukäsikirja Opetuksen järjestäjän tason itsearviointi Yksikköjen tulosten itsearvioinnit vertaisarvioinnit
Kiitos! Pia Setälä Opetustoimenjohtaja Salon kaupunki pia.setala@salo.fi