OHJEISTUS DIASARJAAN 2: Nuret pelissä -diasarja raha- ja muusta pelaamisesta Dijen sisällysluettel: 1. Kansidia: Miten lapsia ja nuria vi sujella pelihaitilta? 2. Pelaamisessa n sekä hyviä että hunja pulia 3. Pelimaailma muuttuu kk ajan 4. Mikä pelaamisessa kieht ja kukuttaa? 5. Miksi peleissä n ikärajat? 6. Mikä n liiallista pelaamista? 7. Vinkkejä pelaamisen hallintaan 8. Pelien haitalliset sisällöt 9. Pelaaminen ja rahankäyttö 10. Yhteiset säännöt pelaamiseen? 11. Mistä apua pelingelmaan? 12. Päätösdia: Kiitkset ajastasi! Lisädiat: 13. Mitä vanhemmat vivat yhdessä tehdä? 14. Mikä n ma asenteesi pelaamiseen? 15. Mitä kuluissa vidaan tehdä? Lisätietja Nuret pelissä -aineiststa Nuret pelissä -aineist n tehty vanhempien ja muiden kasvattajien tueksi. Tämä diasarja antaa tieta rahaja muusta pelaamisesta sekä rhkaisee kasvattajia sujelemaan lapsia ja nuria raha- ja muun pelaamisen haitilta. Tässä diasarjassa muulla pelaamisella viitataan digitaaliseen pelaamiseen, jlla tarkitetaan laiteja verkkpelaamista esimerkiksi peliknslilla, tietkneella, kännykällä tai jllain muulla päätelaitteella. Diaesitys auttaa kasvattajia pelihaittjen ehkäisyssä, tunnistamisessa, puheeksittamisessa sekä mahdllisiin ngelmiin puuttumisessa. Nuret pelissä -aineistn n tuttanut Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL) yhteistyössä Elämä n parasta huumetta ry:n Pelitait-prjektin kanssa. Aineistn kuuluu tämän diasarjan lisäksi sumen- ja rutsinkielinen tukiaineist sekä tinen diasarja, jka keskittyy pelkästään rahapelaamiseen.
Ohjeita diasarjan käyttäjälle Tämä Nuret pelissä -diasarja käsittelee raha- ja muuta pelaamista. Sitä vi käyttää kulujen vanhempainillissa ja muissa kasvattajien tilaisuuksissa. Tässä käyttäjän hjeistuksessa n nstettu esille asiita, jita diasarjan esittäjä vi käsitellä kunkin Pwer Pint -hjelmistn avulla timivan dian yhteydessä. Ohjeistuksessa n seuraavia elementtejä: KYSYMYS: Mahdllisia kysymyksiä, jita vi kysyä kuulijilta. SITAATTI TEKSTISTÄ/ PUHEKUPLASTA: Suria lainauksia diasarjan tekstistä, jita vi halutessaan käsitellä tarkemmin. Puhekuplat tuvat pelaamista esille vapaamutisemmin ja keskustelunmaisemmin. Sitaatteihin ja kysymyksiin liittyviä lisätietja, jita vi hyödyntää muun tukiaineistn kanssa. Diasarjaa vi käyttää rinnan Nuret pelissä -tukiaineistn kanssa. Ohjeistukseen n lisätty sivunumert, jiden avulla vi halutessaan etsiä lisätietja. Tukiaineist löytyy samilta verkksivulta kuin tämä diasarja (www.thl.fi/pelihaitat tai www.pelitait.fi). Sumenkielistä painsta vi myös tilata THL:n verkkkaupasta, jnka tilaushjeet löytyvät tämän hjeistuksen lppusivulta. Esimerkki kansi- eli alitusdiaan liittyen: 1. Miten lapsia ja nuria vi sujella pelihaitilta? KYSYMYS: Puhuttek te lastenne kanssa raha- ja muusta pelaamisesta? Mitä tai miten lapset pelaavat teidän perheessä? Olettek kiinnittäneet humita lasten rahapelaamiseen? Kasvattajista tuntuu usein, että he eivät ymmärrä riittävästi eri peleistä. Nuret pelissä -aineist lisää tieta ja rhkaisee kasvattajia sujelemaan lapsia ja nuria sekä raha- että muun pelaamisen haitilta. Kasvattajia hulestuttavat usein pelaamiseen käytetty aika sekä pelien haitalliset sisällöt. Rahapelien ngelmista sujelevat sekä Arpajaislain mukainen 18 vuden ikäraja että aikuisten perehtyminen asiaan. - Lisätietja eri peleistä Nuret pelissä -tukiaineistn taulukista sivulta 5 ja 29..
2. Pelaamisessa n sekä hunja että hyviä pulia SITAAATTI TEKSTISTÄ: Esimerkiksi lakisääteisten ikärajjen nudattaminen sujelee eri pelien haitilta. KYSYMYS: Kuinka mni teistä n kuullut, että rahapelaamisen ikäraja n 18 vutta ja muiden pelien ikärajat vat yhtä lailla laillisesti sitvia? Arpajaislain mukaan rahapelaamisen ikäraja n 18 vutta. Alaikäisen rahapelaaminen ei le laillista edes aikuisen seurassa. Useimmat alaikäiset nuret tietävät tämän hyvin, mutta aikuiset eivät le tästä aina yhtä tietisia. Kaikkien digitaalisten pelien ikärajat vat lleet vuden 2012 alusta laillisesti sitvia. Kuvahjelmalain mukaan ikärajan 7, 12 tai 16 vutta sisältävät pelit eivät saa lla kyseistä ikärajaa nurempien lasten katseltavana tai pelattavana. Rikslain mukaan 18 vutta täyttäneille tarkitettua peliä ei saa tarjta alaikäisille tai pitää heidän saatavillaan. Lisätietja Nuret pelissä -tukiaineistn sivulta 29 ja 37. KYSYMYS: Mitä haittja nurten rahapelaamisesta vi lla? Rahapelaamisen haitat näkyvät fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä, suriutumisessa kulussa tai työelämässä sekä taludessa tai ihmissuhteissa. Nurena alitettu pelaaminen altistaa aikuisiän rahapelingelmille. Lasten tai nurten liiallisesta pelaamisesta puhuttaessa ei yleensä le syytä käyttää vimakasta peliriippuvuus-sanaa, sillä useimpien rahapelaaminen rajittuu nuruuteen eikä siitä kehity vakavaa ngelmaa. Lisätietja s. 32 33. SITAATTI TEKSTISTÄ: Rahapelaamista lukuun ttamatta muu pelaaminen vi sisältää myönteisiä, lapsen kehitystä tukevia piirteitä. KYSYMYS: Mitä hyviä pulia nurten muusta pelaamisesta kuin rahapelaamisesta vi lla? Pelien avulla vi kehittää niin kgnitiivisia, mtrisia kuin ssiaalisia taitja. Pelit tarjavat ajanvietettä ja ssiaalista yhdessäla. Pelaaminen vi myös lla tavitteellinen harrastus ja vi jpa tarjta tulevia työmahdllisuuksia, js peleihin liittyy suunnittelu- ja hjelmintiharrastus. - Lisätietja s. 1, 6 ja 8.
3. Pelimaailma muuttuu kk ajan SITAATTI TEKSTISTÄ: Nurten susimia rahapelejä vat lleet rahapeliautmaatit, urheiluvednlyönti tai nettipkeri. KYSYMYS: Miten nuret pääsevät pelaamaan rahapelejä? Ikärajasta hulimatta alle 18-vutiaat saattavat päästä raha-autmaateille. Myös netin kautta nuret vivat päästä esimerkiksi ulkmaisille pkerisivustille. Urheiluvednlyönti kiinnstaa etenkin aktiivisesti urheilua harrastavia pikia. Alaikäiset saattavat järjestää mia pkeriturnauksia ja peli-iltja ktnaan kavereiden kesken myös rahapanksista. Sumessa rahapelit vat tarjlla arkisissa ympäristöissä. Js valvnta ei timi, niin rahapeliautmaatteja vi päästä pelaamaan mm. lähikaupassa tai -kiskilla. Aikuisille tarkitettuja rahapelejä löytyy myös mm. kasinilta sekä internetin kautta. Rahapelejä vat muun muassa rahapeliautmaatit (mm. klikkautmaatit kuten hedelmäpelit), ltt, Ken, raaputusarvat, tt ja ruletti. Ltt ja Ken vat ns. arvntapelejä. Ruletin lisäksi löytyy mnia muita kasinpelejä, esimerkiksi Black Jack. Tt n hevsurheilupeli, lisäksi n muunlaisia vednlyönti- ja veikkauspelejä. Lisätietja s.28 30. SITAATTI TEKSTISTÄ: Tietknepelaamisen yleistyessä kasvattajia hulestuttavat etenkin pelaamiseen käytetty aika sekä pelien haitalliset sisällöt. Tietknepelaaminen n sa digitaalista pelaamista. Digitaaliset pelit tarkittavat tässä yhteydessä tietkne- ja knslipelejä, verkkpelejä sekä mbiililaitteilla, kuten kännyköillä, pelattavia pelejä. Lisätietja ajankäytöstä ja haitallisista sisällöistä n tarjlla tämän diasarjan seuraavilla diasivuilla. Lisätietja tukiaineistn sivuilla 4, 7 ja 19 20.
4. Mikä pelaamisessa kieht ja kukuttaa? SITAATTI TEKSTISTÄ: Kululaisille susitellaan enintään kahden tunnin ruutuaikaa (tv, tietkne mbiililaitteet jne.) päivässä. KYSYMYS TEKSTISTÄ: Olettek seuranneet, miten kahden tunnin ruutuaikasusitusta nudatetaan? Yleisen susituksen mukaan spiva ruutuaika kuluikäiselle n enintään kaksi tuntia päivässä. Lisätietja ajankäytöstä ja sen hallinnasta n tarjlla tämän diasarjan seuraavilla diasivuilla. Lisätietja s. 7. SITAATTI TEKSTISTÄ: Suurin sa nurista n pelannut tai pelaa säännöllisesti tietkne- tai knslipeliä. Lähes kaikki 10 19 -vutiaat vat pelanneet jtakin digitaalista peliä eli tietkne- tai knslipeliä. Suurin sa nurista n pelannut tai pelaa säännöllisesti. Nämä tiedt vat vuden 2010 Pelaajabarmetristä. Digitaaliset pelit tarkittavat tässä yhteydessä tietkne- ja knslipelejä, verkkpelejä sekä mbiililaitteilla, kuten kännyköillä, pelattavia pelejä. Lisätietja s. 4. SITAATTI TEKSTISTÄ: Pelit vivat hukutella pelaamaan yhä pidempään ja aina uudestaan. Pelit vivat tarjta kiinnstavan visuaalisen maailman lisäksi haasteita ja kehittymismahdllisuuksia sekä muiden arvstusta. Nämä minaisuudet vivat tehdä peleistä kukuttavia. Kska esimerkiksi verkkrlipeleissä ei le lppua, niistä irrttautuminen n vaikeaa. Lisätietja s. 6 7.
5. Miksi peleissä n ikämerkinnät? SITAATTI TEKSTISTÄ: Turvallisessa ympäristössä ja vanhempien pastuksella pelit vivat kehittää lapsen tunnesäätelyä ja identiteetin mudstusta. KYSYMYS: Millaisia tunnereaktiita lette humanneet pelaamiseen liittyvän? Pelit vivat timia harjituskenttänä erilaisten tunteiden kkemiselle, samaistumisella ja rlien ttamiselle. Tämä vi auttaa rakentamaan maa identiteettiä. Pelit vivat tarjta turvallisen ympäristön khdata myös pelka, jännitystä ja vihaa sekä mahdllisuuden petella näiden tunteiden hallintaa. Lisätietja s. 8. SITAATTI TEKSTISTÄ: Esimerkiksi väkivaltapelit vivat vahvistaa jidenkin nurten aggressiivista käytöstä tai turruttaa tunne-elämää. Aggressiivisuuteen taipuvainen nuri vi maksua väkivaltaa sisältävistä peleistä timintaansa vahvistavia käyttäytymismalleja. Tasapaininen nuri pystyy käsittelemään peleissä esiintyvää väkivaltaa niin, ettei se vaikuta hänen käyttäytymiseensä. Pelien tuttamat vahvat elämykset ja tunnehuiput vivat aiheuttaa tunne-elämän turtumista, jllin tunnereaktit laimenevat ja myötätunt sekä empatiakyky vähenevät. Lisätietja s. 9. SITAATTI TEKSTISTÄ: Laki vaatii, että pelien ikämerkintöjä nudatetaan. Diassa näkyvät PEGI-järjestelmän mukaiset ikämerkinnät. PEGI n pelivalmistajien ja valtillisten tarkastusinstituutiiden yhdessä suunnittelema järjestelmä, jssa ikämerkinnät perustuvat yhteisesti svittuihin kriteereihin. Kuvahjelmalain mukaan pelien kaikki ikärajat vat lleet vuden 2012 alusta alkaen sitvia. Pelkät ikämerkinnät eivät aina kerr riittävästi, jten aikuisten n hyvä tutustua myös pelien sisältöihin ja niiden välittämään arvmaailmaan. Lapsuuteen ja nuruuteen kuuluu erilaisia kehitystehtäviä ja -vaiheita, jtka n tärkeä humiida esimerkiksi pelien valinnassa ja mediasisältöjen käsittelyssä. SIVUNUMERO: Lisätietja ikämerkinnöistä sivuilta 19 25.
6. Mikä n liiallista pelaamista? KYSYMYS: Olettek humanneet, että lapset pelaavat jskus liian paljn? Mitä siitä vi seurata? SITAATTI TEKSTISTÄ: Khtuullinen pelaaminen ei häiritse pelaajan vurkausirytmiä, kulunkäyntiä, harrastuksia, ssiaalista elämää ja itsestä hulehtimista. Pelaamisen hallinnassa keskeistä n ymmärtää tilanne kknaisuutena ja lennaista n pelaamisen kknaishallinta. Yksittäinen yöhön jatkunut peliturnaus ei vielä kerr pelaamisen hallitsemattmuudesta, js arki kknaisuudessaan sujuu. Lisätietja khtuullisesta ja liiallisesta pelaamisesta sivuilta 7 ja 13. SITAATTI TEKSTISTÄ: Liialliseen pelaamiseen vi liittyä vimakkaita tunnereaktiita, kun pelaaminen estyy tai pelaamista arvstellaan. Liiallinen pelaaminen vi säädellä päivittäisiä timintja. Tällöin esimerkiksi pelaamattmuus vi aiheuttaa levttmuutta ja ärtyisyyttä. Lisätietja pelaamisen kielteisistä ja myönteisistä vaikutuksista sivuilla 8 13.
7. Vinkkejä pelaamisen hallintaan KYSYMYS: Mikä n teidän mielestänne tehkkain kein hallita pelaamista? Asiantuntijiden mukaan esimerkiksi tietkneen käytön kknaan kieltäminen ei le kvin susiteltava kein pelaamisen ngelmiin. Esimerkiksi yksinäisyydestä tai kiusaamisesta kärsiville verkn ssiaaliset yhteisöt vivat tisinaan tarjta tukea, mitä ilman he muuten saattaisivat jäädä kknaan. Usein parempi vaihteht n petella nudattamaan aika- ja muita rajituksia. Vinkkejä pelaamisen hallintaan löytyy sivulta 14. KYSYMYS: Js päivittäinen ruutuaikasusitus n kaksi tuntia, niin kuinka paljn pitäisi päivittäin ulkilla ja liikkua? Pelaamisen vastapainksi tarvitaan myös ulkilua ja liikuntaa. Kululaisen päivittäinen liikuntasusitus n kaksi tuntia päivässä. Pelaamisesta aiheutuvia fyysisiä ngelmia vivat lla niska- ja selkävaivat, silmien väsyminen ja pääkipu. Lisäksi pelaaminen vi aiheuttaa unettmuutta ja väsymystä. Lisätietja s. 13.
8. Pelien haitalliset sisällöt KYSYMYS: Kuinka tunnette ja seuraatte pelien sisältösymbleja? SITAATTI TEKSTISTÄ: Väkivallan lisäksi pelit vivat sisältää viittauksia mm. seksiin, huumeisiin, uhkapeleihin tai syrjintään. SITAATTI TEKSTISTÄ: Keskustele asiasta ja perehdy asiaan esimerkiksi peliesittelyjen tai sisältösymbleiden avulla. Pelien esittelyvideihin (demihin) vi tutustua internetissä. Aina edes ikämerkintä tai sisältösymbli ei kerr pelistä riittävästi. Internetin kautta saatavista peleistä ei löydy aina ikämerkintää tai muuta tieta pelin haitallisuudesta. Lisätietja s. 19 20. KYSYMYS: Tunnettek tässä diassa näkyvät sisältösymblit? Vasen rivi: Kirilu. Peli sisältää vimakasta kielenkäyttöä. Syrjintä. Peli sisältää syrjintää tai syrjintään rhkaisevaa materiaalia. Huumeet: Peli sisältää viittauksia huumeiden käyttöön tai huumeiden käyttöä. Kauhu. Peli vi herättää pelka tai kauhua pienissä lapsissa. Oikea rivi: Uhkapeli. Peli rhkaisee pelaamaan uhkapeliä tai pettaa uhkapelin pelaamista. Seksi. Peli sisältää alastmuutta ja/tai seksuaalista materiaalia ja/tai viittauksia seksiin. Väkivalta. Peli sisältää väkivaltaa. Online. Peliä vi pelata verkssa. Lisätietja s. 20.
9. Pelaaminen ja rahankäyttö KYSYMYS: Seuraattek, käyttävätkö lapsenne rahaa pelaamiseen? SITAATTI TEKSTISTÄ: Pelipaikissa henkilökunta estää alaikäisiä pelaamasta ja sujelee näin talus- ja velkangelmilta. Ktna verkkrahapelaamista valvvat vanhemmat. Verkkrahapeleillä viitataan tässä tietverkkjen kautta saavutettavissa leviin rahapeleihin. Ktna tulisi hulehtia, ettei nuri pääse pelaamaan internetin rahapelejä. Alaikäiset vivat päästä ulkmaisille rahapelisivuille väärien henkilötietjen avulla. Vittja niiltä ei vi ktiuttaa ilman tunnistautumista, mutta vitetun rahan vi pelata uudelleen. Jskus lapset vat käyttäneet aikuisten luttkrttitietja näillä sivuilla pelaamiseen. Jissakin maissa n käytössä est-hjelmistja, jilla estetään maksuliikenne tai pääsy internetin kautta ulkmaisille rahapelisivustille. Sumessa asiasta n maininta vuden 2011 hallitushjelmassa. Sumalaiset nettirahapelien järjestäjät vaativat pelaajilta tunnistautumista. Lisätietja s. 30 31. SITAATTI TEKSTISTÄ: Useat pelit vaativat jatkuvia taludellisia panstuksia kuten kuukausimaksuja. Esimerkiksi tietknepelien pelaaminen vaatii uusien maksujen surittamista. Samin mnien knslipelien pelaaminen edellyttää lisäsia, päivityksiä ja peleihin liittyvien virtuaalisten kauppatavariden stamista. Lisätietja s. 26. SITAATTI TEKSTISTÄ: Kannattaa välttää sivustja, jilla n uhkapelaamiseen pettavia ilmais- ja muita pelejä. Internetissä pääsee kkeilemaan ilmaiseksi erilaisia rahapelejä. Lisäksi jillakin viihde- ja taitpelisivustilla n rahapelejä muistuttavia nettipelejä. Esimerkiksi taitpelisivustilla pelaajat vivat halutessaan ttaa mukaan rahapanksen, jnka parhaiten menestynyt vittaa. Näillä sivuilla myös mnia tuttuja pelejä, kuten pasianssia tai erilaisia sanapelejä, pelataan rahasta. Näin rahapelit, niiden idea ja säännöt tulevat tutuiksi lapsille ja nurille. Sen jälkeen n pienempi kynnys kkeilla ikean pelirahan pkeripöytiä tai rahapeliautmaatteja 18 vutta täytettyään. Lisätietja s. 26.
10. Yhteiset säännöt pelaamiseen? KYSYMYS: Olettek te tehneet spimuksia lastenne kanssa pelaamisesta? Miltä ajatus tuntuu? SITAATTI TEKSTISTÄ: Lasten kanssa vi tehdä spimuksen pelaamisesta tai tietkneen käytön säännöistä. On tärkeä spia säänöistä yhdessä lasten kanssa, kska yhdessä mietittyihin sääntöihin myös lasten n helpmpi speutua. Keskustelkaa näistä säännöistä myös lasten kavereiden vanhempien kanssa, jllin samat säännöt pätevät myös kdin ulkpulella. Lisätietja s. 17 18. SITAATTI TEKSTISTÄ: Lapset ttavat mallia vanhemmistaan mm. rahapelaamiseen. Js esimerkiksi kauppareissulla perheen äidillä tai isällä n tapana heittää muutama klikk rahapeliautmaattiin tai jättää urheiluvednlyöntikupnki kiskiin, siitä tulee helpsti tapa myös lapsille. Liiallinen vittjen krstaminen vi myös antaa vääristyneen kuvan rahapelaamisen riskeistä. Lisätietja s. 35 36.
11. Mistä apua pelingelmaan? SITAATTI TEKSTISTÄ: Lapsia ja nuria sujaavat pelingelmilta erityisesti hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet sekä turvallinen lähiympäristö. Ssiaalisia taitja kannattaa vahvistaa, samin antaa asiallista tieta pelaamisesta. Riittävä ja asianmukainen tiet peleistä ja niiden haitista auttaa sujaamaan pelihaitilta etenkin sillin, kun se yhdistyy laajempaan ehkäisevään työhön, muun muassa ikärajjen nudattamiseen sekä lapsen ja nuren lähiympäristön vastuulliseen pelikäyttäytymiseen. Lisätietja s. 43 45. SITAATTI TEKSTISTÄ: Nuret pelissä -tukiaineist auttaa keskustelemaan ja tukemaan alaikäisiä pelingelmissa. Nuret pelissä -tukiaineist n ilmaiseksi ladattavissa verksta esimerkiksi THL:n verksivuilta. Verkksivujen tarkat sitteet löytyvät seuraavalta, varsinaisen diasarjan päättävältä sivulta. Lisätietja Nuret pelissä -tukiaineiststa ja diasarjista tämän hjeistuksen ensimmäisellä sivulla. SITAATTI TEKSTISTÄ: Vakavissa pelingelmissa auttavat esimerkiksi kulun ppilas- ja piskelijahult. Eri ppilaitsten terveystarkastuksissa lisi syytä kysellä pelaamiseen liittyvistä asiista, vaikka valtakunnallisia käytäntöjä asiasta ei le vielä le. Oppilashulln mniammatillisessa yhteistyössä vidaan tukea lasta tai nurta sekä lla yhteistyössä vanhempien kanssa pelaamiseen liittyvissä ngelmatilanteissa. Aluksi n hyvä selvittää, mitä nuri itse ajattelee masta pelaamisestaan. Keskustelun tarkitus n löytää yhteinen näkemys ja samalla mtivida nurta phtimaan maa tilannettaan. Rutiinien ja päivärytmin löytyminen vat tärkeitä elämänhallinnan kannalta. Nurta n hyvä kannustaa ystävien ja muiden kuin peliharrastuksen pariin. Opintjen ja kulunkäynnin tuen tarve n tärkeä selvittää. Etenkin rahapelaamisessa n hyvä selvittää taludellinen tilanne. Kulun palvelujen lisäksi vanhemmille n tarjlla mm. kunnallisia palveluita nurten yksiköissä. Vanhempia palvelevat lisäksi Mannerheimin Lastensujeluliitn Vanhempainpuhelin sekä rahapelingelmissa Peluuri. Lisätietja s. 46 48.
12. Kiitkset ajastasi! SITAATTI TEKSTISTÄ: Pelingelma vi häiritä lasten ja nurten kehitystä. Lapsilla ja nurilla man identiteetin mudstaminen, seksuaalisuuden löytäminen, piskelu, ssiaalisten taitjen ja elämänhallinnan pettelu sekä itsenäistyminen lapsuudenkdista vat keskeisiä timintja, jiden häiriintymisellä vi lla kauaskantisia seurauksia. Esimerkiksi pelingelma vi viedä niin paljn nuren aikaa ja vimia, että nämä kehitystehtävät estyvät tai viivästyvät. Lisätietja s. 40. SITAATTI TEKSTISTÄ: Nuruusiän erityispiirteet tekevät lapsista erityisen haavittuvaisia riskikäyttäytymiselle, kuten ngelmapelaamiselle. Nurten päätöksentek- ja arviintikyky ei le vielä kehittynyt aikuisten taslle. Myös hrmnaaliset muutkset ja vimakkaat tunne-elämän heilahtelut vaikuttavat heidän elämäänsä. Samin heidän arvmaailmansa vielä kehittyy ja kgnitiivinen kehitys n kesken. Aivjen muvautuvuuden vuksi riippuvuus vi nurilla ihmisillä kehittyä aikuisia helpmmin ja npeammin. Addikti- eli mielihyvämuisti n murrsikäisellä erityisen herkkä. Lisätietja s. 40 42.
Lisädiat 13. Mitä vanhemmat vivat yhdessä tehdä? 14. Miten ma asenne vaikuttaa lapsen rahapelaamiseen? 15. Mitä kuluissa vidaan tehdä? Diasarjaan kuuluu klme lisädiaa, jita vi halutessaan hyödyntää. Ne sveltuvat aiheesta erityisesti kiinnstuneiden vanhempien ja muiden kasvattajien yhteisen mietinnän phjaksi. Vanhempien kanssa tehtävä phdinta n eri paikkakunnilla tuttanut erilaisia ehdtuksia, jten mahdllisia timintamalleja vi miettiä kunkin kulun tai kasvattajien mista lähtökhdista. Nuret pelissä tukiaineistn sivuilla 35 36 n kerrttu vanhemmista esimerkkeinä rahapelaamisen suhteen. Oppilashulln mniammatillisessa yhteistyössä vidaan tukea lasta tai nurta sekä lla yhteistyössä vanhempien kanssa pelaamiseen liittyvissä ngelmatilanteissa. Kulun terveystarkastuksissa lisi syytä kysellä pelaamiseen liittyvistä asiista, vaikka valtakunnallisia käytäntöjä asiasta ei le vielä le. Mainituilta verkksivuilta vi etsiä lisätietja myös täydennyskulutuksen ja erilaisten yhteistyöprjektien suhteen. Diasarjan ja muun aineistn käyttö Tämän diasarjan ja muun Nuret pelissä -aineistn tekijänikeudet vat Terveyden ja hyvinvinnin laitksella sekä kirjittajilla. Kk sumen- ja rutsinkielinen aineist n verkksivuilla maksutta kulujen ja muiden kasvattajien hyödynnettävänä (www.thl.fi/pelihaitat tai www.pelitait.fi). Lisäksi painettu sumenkielinen Nuret pelissä -tukiaineist n tilattavissa 10 kappaleen nipuissa THL:n kirjakaupan kautta (www.thl.fi/kirjakauppa, puhelin: 020 610 7190, faksi:020 610 7450, tilauskdi: MUU281, hinta vunna 2011: 14 + timituskulut). Tämä diasarja n tteutettu THL:n ja Pelitait-prjektin asiantuntijiden yhteistyönä. He livat kehittämispäällikkö Saini Mustalampi, tiedttaja-timittaja Maarit Huhtaniemi-Avellan, prjektipäällikkö Inka Silvenninen sekä prjektiasiantuntijat Kaisa Luhtala ja Teresa Tenkanen. Nuret pelissä -aineistn himiseen vat sallistuneet useat yhteistyötaht, mutta erityiset kiitkset tämän diasarjan kmmentinnin salta khdistuvat Opetushallituksen petusneuvs Heidi Peltseen. Palaute ja lisätiedt diasarjasta sähköpstitse sitteeseen: maarit.huhtaniemi-avellan@thl.fi