ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014
Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl Porissa vittuilu on merkki välittämisestä
SISÄLTÖ 1. Epäkorrekti intro Itä Suomeen 2. Alue ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä 2014 3. Itä Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000 luvulla
1. EPÄKORREKTI INTRO ITÄ SUOMEEN
Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M :lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliikenteen radalle investoitiin 40 M. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin! Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA
Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä? Jos on, kuinka paljon? Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?
Valtion menot ja tulot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna 2010* 9500 9000 8500 8000 7500 7000 Menot euroa per asukas Tulot euroa per asukas Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta menoihinsa yhteensä 4,4 miljardia euroa vuodessa 6500 6000 5500 5000 4500 4000 Valtio sai Itä Suomen maakunnilta tuloja (veroja) 3,0 miljardia euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006
Valtion nettomenot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna 2010 1562 Uusimaa 321 Päijät Häme 50 Varsinais Suomi Pirkanmaa 139 Kymenlaakso 147 Pohjanmaa 799 Satakunta 825 Pohjois Pohjanmaa 980 Etelä Karjala 1120 Keski Pohjanmaa 1433 Etelä Pohjanmaa 1618 Pohjois Savo 2108 Keski Suomi 2397 Etelä Savo 2458 Kanta Häme 2536 Lappi 2562 Pohjois Karjala 3093 Kainuu 3948 2000 1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta 2100 3100 /as. kohden enemmän kuin maksoivat veroa Uusimaa, Päijät Häme ja Varsinais Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta tuloja Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006
mrd euroa per vuosi
EU rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina 2014 2020 (miljoonaa euroa) 190 EAKR ESR 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Itä Suomen EUrahoitus yhteensä 361 miljoonaa euroa 2014 2020 Itä Suomen osuus koko maan EUpotista 35 % (10,5 % väestöstä) Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020
EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina 2014 2020 MAAKUNTA EAKR/ /as./v. ESR/ /as./v. YHT. /AS./V Lappi 72 34 106 Kainuu 68 32 100 Pohjois Karjala 64 30 94 Etelä Savo 64 30 94 Pohjois Savo 59 27 86 Keski Pohjanmaa 48 23 71 Pohjois Pohjanmaa 45 21 66 Keski Suomi 15 12 27 Satakunta 12 8 20 Kymenlaakso 13 7 20 Etelä Karjala 14 5 19 Päijät Häme 13 5 18 Etelä Pohjanmaa 10 5 15 Pirkanmaa 6 6 12 Pohjanmaa 7 4 11 Kanta Häme 6 4 10 Varsinais Suomi 4 3 7 Uusimaa 2 2 4 KOKO MAA 19 10 29 Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus 2014-2020
Kannettu vesi ei pysy kaivossa vai pysyykö sittenkin?
2. ALUE JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014
GLOBALISAATIO ILMASTOMUUTOS MUUTTOLIIKE
Virtaava maailma Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT PÄÄOMA Beijing OPISKELIJAT MIKKELI Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT YIT 15 Virtaavat vyöhykkeet Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen Pietari KULTTUURILLISET SISÄLLÖT
RAKENNEMUUTOKSET KESTÄVYYSVAJE SUURET REFORMIT ALUEELLISET EROT YM.
VIRALLINEN ALUEHIERARKIA Suuralueet Viisi suuraluetta (läänit) Maakunnat 19 maakuntaa Seutukunnat (kaupunkiseudut) 70 seutukuntaa (Työssäkäyntialueet) (Toiminnalliset alueet) Kunnat 320 kuntaa, joista 300 Manner Suomessa
ALUEHIERARKIA DE FACTO Metropolialue Metropolialue erityiskysymyksenä Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä) Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet Seutukaupungit Noin 40 50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja Kokemäki) Maakuntien 2 tai 3 keskukset Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
Alue ja tilannekuva syksyllä 2014 5 isoa muutosvoimaa 1. Piikikkyys 2. Epäsymmetrisyys 3. Vyöhykkeisyys 4. Liike ja liikkuvuus 5. Monikulttuurisuus
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus ja työpaikkakeskittymiin Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
MIKSI MUUTETAAN? PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT: Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne. Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ ja uramahdollisuudet Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne. KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot) Lähde: Aro 2014
ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta Saavutettavuus vaikuttaa asutus ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä ja Lounais Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaan työssäkäyntialue 3 Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Analyysi: Timo Aro 2014 Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
ALUE JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2 keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km 15 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
3. ITÄ SUOMEN ELINVOIMA?
ELINVOIMA KILPAILUKYKY VETOVOIMA HOUKUTTELEVUUS
ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen parhaaksi Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät kovat tekijät Ulkoinen elinvoima Aluekehityksen musta aukko Sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät pehmeät tekijät Sisäinen elinvoima Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014 ALUEEN NYKYTILA Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen parhaaksi
ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino ja toimialarakenne, väestö, työllisyys, yritys ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät
Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta Työllisyys Aluetalous Väestö Yrittäjyys Saavutettavuus Osaaminen ja TKI Vetovoima Kuntatalous Muu dynamiikka
Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 31
MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU KYVYN MUUTOSTA? 1. Absoluuttinen muutos 2. Suhteellinen muutos 3. Mentaalinen etu, mentaalinen käänne
Aluetalous
Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain vuosina 2000 2011 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2011 Uusimaa omassa sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu Pohjois Savo 9. Pohjois Karjala 15. Etelä Savo 17. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas) Kainuu Etelä Savo Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Pohjois Savo Kanta Häme Päijät Häme Keski Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois Varsinais Suomi Keski Pohjanmaa Uusimaa Etelä Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa 1817 3714 4151 6243 6602 7186 7233 7871 9499 10709 11045 11989 12809 13205 14659 16874 18547 25402 Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa Kainuu Viennin arvo erittäin alhainen kaikissa Itä Suomen maakunnissa 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995 2011 Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 17 17 17 17 16 16 16 16 13 13 12 11 1995 2000 2008 2011
Bruttokansantuotteen muutos % vuosina 2000 2011 80 72,8 70 60 58,4 Keski ja Etelä Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais Suomi 53,8 53,7 52,5 49,5 50 47,5 40 42,1 38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31,9 30 20 10 0 30,2 27 13,8 Kaikkien Itä Suomen maakuntien BKT:n muutos % 7 ripeimmin kasvaneen alueen joukossa 2000 luvulla Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995 2011 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala 15 15 14 14 10 9 8 7 5 4 2 1990 1994 1995 1999 2000 2007 2008 2011
Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen 29245 29370 29650 31103 31321 Huom! Mikkelin bkt 27 043 /as. Helsingin, Saimaan ja Vaasan seutujen bkt asukasta kohden korkeimmat vuonna 2011 Oulun 31846 Kuopion 33601 Turun 34033 Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan Helsingin 35017 35615 37072 38341 48821 Kuopion BKT asukasta kohden lähellä koko maan keskiarvoa 20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Työpaikka ja työllisyyskehitys
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000 2012 70000 64083 60000 50000 40000 Koko maassa 110 000 uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle 30000 20000 10000 0 17765 2342 11759 5304 3758 4529 4450 2947 1831 1019 2000 155 727 1344 2079 1975 Itä Suomen työpaikkojen muutos 3 573 vuosina 2000 2012 10000 4818 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina 2000 2012 6,6 Kymenlaakso 3,3 Etelä Savo 2,6 Päijät Häme 2,5 Etelä Karjala 2,4 Kainuu Satakunta 0,2 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski Pohjanmaalla Varsinais Suomi 1 Pohjois Karjala 1,7 Lappi 2,7 Etelä Pohjanmaa 3,9 Keski Suomi 4,3 Pohjois Savo Kanta Häme Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Uusimaa 4,8 5,8 7 8,1 8,8 Työpaikkojen määrä kasvoi Pohjois Savossa ja Pohjois Karjalassa, väheni Etelä Savossa Keski Pohjanmaa 8,9 Pirkanmaa 9,3 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 12 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2005-2011 Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun Helsingin 2,7 2,8 3,7 4,4 6,3 Huom! Mikkelin työpaikkojen muutos 0,5 % ( 155) Työpaikkojen määrä nousi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina 2005 2011 Seinäjoen Tampereen Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 7,3 7,6 8 8,3 8,6 12 0 2 4 6 8 10 12 14 Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suurten seutujen joukossa 2005 2011 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina 2000 2012 66 64 62 60 58 56 54 52 50 48 46 44 42 40 Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät Hämeessä Itä Suomen maakunnissa yksityisen sektorin työpaikkojen osuus erittäin alhainen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (% yksikköä) vuosina 2000 2012 Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Karjala Pohjois Savo Etelä Savo Pohjanmaa Kainuu 3,1 4 3,9 4,6 5,2 6,5 7,8 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä maakunnassa Etelä Pohjanmaa 2,9 Satakunta 2,6 Keski Suomi 2 Pohjois Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta Häme 0,2 Etelä Karjala 1,2 Kymenlaakso 1,4 Varsinais Suomi 2 Päijät Häme 0,5 0,8 0,7 1,8 Itä Suomen maakuntien yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin 12 000:lla 2000 2012 4 2 0 2 4 6 8 10 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja 2011 78 76 74 72 70 68 66 70,5 65,9 65,7 68,8 75,1 70,4 71,6 66 66,1 66,9 69,3 67,4 65,3 70,4 74,4 Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna 2000 64 62 63,1 63,3 62,2 60 58 56 54 52 50 Kaikkien Itä Suomen maakuntien työllisyysaste jää alle koko maan keskiarvon 2000 2011 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Työllisyysasteen muutos (% yksikköä) vuosina 2000 2012 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Savo Etelä Savo Satakunta 5,2 5,1 5,6 5,9 5,9 6,3 Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina 2000 2012, vähiten Uudellamaalla Pohjanmaa 4,5 Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Kanta Häme 3,6 4 4,1 Keski Suomi Etelä Karjala Pohjois Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Varsinais Suomi 1,2 1,4 2,1 2,4 2,6 3,2 3,1 Itä Suomen maakunnista Pohjois ja Etelä Savon työllisyysaste 4:nneksi ja 5:nneksi ripeimmin Uusimaa 0,3 0 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Itä Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995 2012 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala 18 17 16 16 15 15 15 14 14 13 13 11 1995 2000 2006 2012
Väestökehitys
Väestökehitys Itä Suomen maakunnissa vuosina 2000 2013 POHJOIS SAVO 5 329 POHJOIS KARJALA 6 164 ETELÄ SAVO 14 057
Väestökehitys Itä Suomen seutukunnissa vuosina 2000 2013 Koillis Savon seutukunta 2 407 Ylä Savon seutukunta 6 282 Pielisen Karjalan seutukunta 5 518 Varkauden seutukunta 3 698 Kuopion seutukunta 8 940 Sisä Savon seutukunta 1 882 Joensuun seutukunta 2 745 Pieksämäen seutukunta 4 406 Mikkelin seutukunta 3 695 Savonlinnan seutukunta 5 956 Keski Karjalan seutukunta 3 791
Väestömuutos (muutos %) Itä Suomen seuduilla vuosina 2000 2013 10 Kuopion Joensuun 4,8 Mikkelin Ylä Savon 2,3 7,3 Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun seuduilla 2000 luvulla 10,3 Varkauden 11 Savonlinnan 11,3 Sisä Savon 18,3 15,8 16,8 12,4 Pieksämäen Koillis Savon Keski Karjalan Pielisen Karjalan Väestö väheni viidenneksellä Pielisen Karjalassa ja Keski Karjalassa 2000 2013 20 15 10 5 0 5 10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Osaaminen ja TKIdynamiikka
Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2012 74 72 70 68 66 64 Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois Pohjanmaalla vuonna 2012 62 60 58 56 54 52 50 Pohjois Savossa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 5:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Itä Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995 2012 Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18 18 16 15 11 10 7 7 7 6 6 5 1 1995 2000 2008 2012
Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä 2000 ja 2012 37 35 33 31 29 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylivoimaisesti korkein Uudellamaalla 27 25 23 21 19 17 Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 13. Etelä Savo 15. 15 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
Itä Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina 1995 2012 Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 13 13 13 13 10 9 9 9 8 8 7 7 1995 2000 2008 2012
Tutkimus ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 2500 T&K menot kaikki 2000 T&K menot kaikki 2012 2000 1500 1000 Pohjois Pohjanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais Suomi yli 1000 euroa per asukas Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 9. Etelä Savo 16. 500 0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
Summa Summarum
Maakuntien kilpailukyky vuosina 1995 2012 Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1 10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995 2012 60
Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 1995 2000 2008 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73 5 Pohjois- Pohjanmaa 64,5 6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-Häme 57,5 8 Etelä-Karjala 56,5 9 Keski-Suomi 50 10 Pohjois-Savo 47,5 11 Satakunta 47 12 Päijät-Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-Savo 36 15 Etelä- Pohjanmaa 34 16 Pohjois-Karjala 33 17 Kainuu 32,5 18 Keski- Pohjanmaa 32 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-Suomi 79,5 Pohjois- 4 Pohjanmaa 68 5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-Suomi 56 9 Etelä-Karjala 55 10 Päijät-Häme 50 11 Satakunta 42,5 12 Pohjois-Savo 42 13 Etelä-Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-Karjala 40 15 Keski-Pohjanmaa 36 16 Lappi 30 17 Etelä-Savo 25,5 18 Kainuu 22,5 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-Suomi 72,5 5 Kanta-Häme 68,5 6 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-Savo 51,5 10 Keski-Pohjanmaa 49 11 Päijät-Häme 48 12 Etelä-Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-Karjala 41 14 Lappi 38,5 15 Kymenlaakso 38 16 Pohjois-Karjala 35,5 17 Etelä-Savo 29,5 18 Kainuu 29 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012
Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien 1995 2012 välisenä aikana 1995 2000 2008 2012 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi 1995 2012 62
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen stk. 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk. 55 15 Kotka Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi Tornion stk. 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä Savon seutukunta 17,5 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk. 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan stk. 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi Tornion seutukunta 26 25 Ylä Savon seutukunta 14,75 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka Haminan stk. 28 25 Ylä Savon seutukunta 22,75 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä Savon seutukunta 27 25 Kotka Haminan stk. 24,75 Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995 2012
Itä Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu! Alkuetu Mentaalinen etu Alueen kasvuedut Sijaintietu Rakennettu eli strateginen etu Demografinen etu
Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890