Kerimäen kunta Anttolan yleiskaavamuutos Kaavaehdotukseen on nähtävilläolon (1. 30.11.2012) jälkeen tehty muutoksia. Muutoksista on kuultu maanomistajia erikseen. Maanomistajat ovat kommentoineet muutoksista määräaikaan mennessä seuraavasti: 1
1. Raija Loikkanen (10.12.2012) Vastineen 17. Heikki Mäkelä perusteella tehty muutos, Koivikko 402-1-52 Minulla ei ole sitä mitään vastaan, että Mäkelän maa-alue muutetaan asuinrakennuskäyttöön. Vastustan jyrkästi kaavoittajan suunnittelemaa rakennuspaikan vientiä pois tilalta 402-1-51. Alunperin pyysin kolmea rakennuspaikkaa ja minulle meinataan jättää vain yksi rakennuspaikka. Vaadin, että kaksi rakennuspaikkaa säilyy, kuten 30.10.202012 kaavaehdotuksessa on merkitty. Tulen vaatimaan kahta rakennuspaikkaa loppuun saakka. Perustelut: Tonttini 402-1-51 sijoittuu hyvin kylän keskukseen, infrastruktuurin lähelle, vesihuolto on järjestetty, johon on helppo liittyä. Valmis tieverkosto. Kaavoittajan vastine: Kaavassa ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja ellei maanomistaja ole niitä toivonut. Raija Loikkasen omistama tila 1:51 on lohkottu Heikki Mäkelän omistamasta tilasta 1:52. Mäkelän omistama tila on pinta-alaltaan suurempi, joten mikäli rakennusoikeutta tiloille osoitetaan, on suhde oltava se, että Mäkelän omistamalle tilalle tulee rakennusoikeutta ainakin yhtä paljon kuin Loikkasen omistamalle tilalle. Osayleiskaavaa varten päätettiin tehdä rakennusoikeuslaskelma, jossa huomioidaan tilojen pinta-ala ja käytetty rakennusoikeus käyttäen vuoden 1990 leikkausajankohtaa. Tämän laskelman perusteella tilat kuuluvat samaan emätilaan, jonka yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1 uusi rakennuspaikka. Loikkanen on toivonut kaavaprosessin aikana, että kaavaan osoitetaan hänen omistamalleen tilalle 3 uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Kaavaa laadittaessa rakennusoikeuslaskelmasta on voitu poiketa, mikäli tila sijoittuu poikkeuksellisen hyvin kylärakenteeseen ja rakennettuun infrastruktuuriin. Tämän perusteella Loikkaselle osoitettiin 2 rakennuspaikkaa. Mäkelä ei ollut tähän mennessä esittänyt toiveita uusista rakennuspaikoista. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Mäkelä on toivonut, että hänen tilansa osoitettaisiin asuinrakennuskäyttöön. Kaavassa käytettyjen periaatteiden perusteella emätilakokonaisuudelle ei voida osoittaa enempää kuin 2 rakennuspaikkaa. Jo nyt mm. Etelä-Savon ELY-keskus on pitänyt muodostuvien rakennuspaikkojen kokonaismäärää suurena. Jos tässä kohden kaavassa käytetystä periaatteesta lipsutaan, silloin tulee samaa periaatetta noudattaa muuallakin ja rakennuspaikkoja osoitettava muuallekin useita lisää. Edellä esitetyn johdosta Raija Loikkasen esiin tuomat asiat eivät muuta esitettyä ratkaisua. 2
2. 3
Risto J. Kosonen, Jääntö 402-25-3 (10.12.2012) 4
5
Kaavoittajan vastine: Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädeltyä toimintaa. Kaavan lopullisesta juridisesta pätevyydestä päättää Suomessa korkein hallinto-oikeus. Maanomistaja ja kunta voivat keskenään sopia kaavan sisällöstä, mutta ratkaisu ei välttämättä pidä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaavanlaatijan tulee olla tämän johdosta perillä maankäyttö- ja rakennuslaista sekä sen tulkinnasta korkeimman hallinto-oikeuden aiempien ratkaisujen perusteella. Anttolan kyläyleiskaavan laatijalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleinen kaavanlaatijan pätevyys sekä FISE Oy:n toteama kaavanlaatijan pätevyys (YKS numero 489). Voimassa olevassa Anttolan yleiskaavassa osa tilasta on osoitettu AO-2 merkinnällä. AO-2-merkinnän kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikan minimikoko on 5 000 m² ja mikäli rakennuspaikka liitetään viemäröintiin, on minimikoko 2 000 m². Tämä ei tarkoita, että jokaiselle 2 000 m² alueelle on voimassa olevan kaavan perusteella mahdollista muodostaa rakennuspaikka. Kyseinen vaatimus on yksi kriteereistä, joka ehdottomasti tulee täyttyä, mikäli rakennuspaikkaa aiotaan muodostaa. Tilalle Jääntö on osoitettu kaavassa jo nyt yksi rakennuspaikka enemmän kuin muille johtuen siitä, että tilan rantaan on osoitettu kylän yhteinen venevalkama. Enempää uusia rakennuspaikkoja tämän johdosta ei katsota kohtuulliseksi osoittaa. Maanomistajan aiemmin jo saamaksi eduksi voidaan myös katsoa se, että hän on saanut 2 poikkeamislupaa sellaiselle alueelle, joka voidaan tulkita ranta-alueeksi. Nämä myönnettyjen poikkeamislupien mukaiset rakennuspaikat on osoitettu kaavaan olemassa olevina rakennuspaikkoina. Risto J Kososen esiin tuomat asiat eivät anna aihetta muuttaa esitettyä kaavaratkaisua. 6