SISÄLLYSLUETTELO. 1 Toimintakertomus...1. 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1

TASEKIRJA 2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 Toimintakertomus...1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...1 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus...1 1.1.2 Sipoon kunnan hallinto...2 1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys...7 1.1.3.1 Kansantalouden tilanne...7 1.1.3.2 Kuntatalouden tilanne...7 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...9 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 10 1.1.6 Sipoon kunnan henkilöstö... 11 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 11 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 15 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 19 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 21 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 23 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 24 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilipäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 24 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ja selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 25 1.6.3 Konsernin tilikauden tuloksen muodostuminen... 26 1.6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 27 1.6.5 Konsernin toiminnan rahoitus... 28 1.6.6 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 28 1.6.7 Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset... 29 1.6.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 30 1.7 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 31

2 Talousarvion toteutuminen... 32 2.1 Käyttötalousosa... 33 2.1.1 Keskusvaalilautakunta... 34 2.1.2 Tarkastuslautakunta... 34 2.1.3 Kunnanhallitus... 35 2.1.4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 42 2.1.5 Sivistysvaliokunta... 55 2.1.6 Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta... 69 2.1.7 Kunta yhteensä... 84 2.1.8 Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon nähden... 85 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 86 2.3 Investointiosa... 89 2.4 Rahoitusosa... 99 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 102 3 Tilinpäätöslaskelmat... 103 3.1 Tuloslaskelma... 103 3.2 Rahoituslaskelma... 104 3.3 Tase... 105 3.4 Konsernituloslaskelma... 107 3.5 Konsernirahoituslaskelma... 108 3.6 Konsernitase... 109 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 111 5 Allekirjoitukset ja merkinnät... 129 6 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat... 130 6.1 Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat, raportit ja kortistot... 130 6.2 Tase-erittely... 132

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Sipoon valtuustossa oli 43 jäsentä: vuoden 2014 päättyessä 28 miestä ja 15 naista. Seuraavat ryhmät olivat vuoden 2014 lopussa edustettuina valtuustossa: Suomen ruotsalainen kansanpuolue (17 jäsentä), Kokoomus (9 jäsentä), Sosialidemokraatit (5 jäsentä), Keskusta (4 jäsentä), Yhteinen Sipoomme (3 jäsentä), Vihreät (3 jäsentä) ja Perussuomalaiset (2 jäsentä). Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström (RKP) ja varapuheenjohtajina toimivat Heikki Vestman, Kasper Nyberg ja Sini-Pilvi Saarnio. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli Ari Oksanen (Kok.). Kunnanvaltuutettu ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Bengt Wiik menehtyi 11.11.2014. Kuluneen vuoden aikana valtuustoryhmien välillä tapahtui voimasuhteiden muutoksia. Tammikuussa 2014 valtuutetut Maarit ja Timo Rope ilmoittivat siirtyneensä Perussuomalaisten valtuustoryhmästä Yhteinen Sipoomme -valtuustoryhmään. Marraskuussa valtuutetut Petri Haikonen, Sami Virpiö, Maarit ja Timo Rope sekä varavaltuutettu Monika Hämäläinen ilmoittivat jättäneensä Yhteinen Sipoomme - ryhmän ja siirtyneensä perustamaansa Keskustan valtuustoryhmään. Uusi kuntarakennelaki edellyttää, että kunnat selvittävät kuntaliitosmahdollisuuksia, ja tämän lain pohjalta Sipoo päätti toukokuussa 2013 aloittaa kaksi rinnakkaista, tasavertaista kuntarakenneselvitystä. Toiseen selvitykseen osallistuvat Sipoon lisäksi keskiuusmaalaiset kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ja toiseen itäuusmaalaiset kunnat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Porvoo. Tämän lisäksi Sipoo otettiin vasten tahtoaan mukaan valtionvarainministeriön asettamaan metropolikaupungin erityiseen kuntajakoselvitykseen, johon kuuluvat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa. Selvitysten loppuraportit valmistuivat seuraavasti: Keski-Uudenmaan kuntajakoselvitys syyskuussa ja metropolikaupungin sekä Itä-Uudenmaan kuntajakoselvitykset joulukuussa. Metropolikaupungin selvitykseen sisältyy myös esitys yhdistymissopimukseksi, johon valtuuston tulee ottaa virallinen kanta. Sipoo on myös osana metropolihallinnon lainvalmistelua sekä kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen lainvalmistelua. Toimintakulujen kasvettua liian nopeasti vuonna 2013 ja suhdannenäkymien edelleen heiketessä kunnassa käynnistettiin keväällä 2014 talouden tasapainottamis- ja toiminnan kehittämisohjelma Operaatio Kattilankansi. Tällä pyritään varmistamaan kuntastrategian valtuustokauden kolmannen strategisen tavoitteen, talouden kattilankansiperiaatteen, toteutuminen vaarantamatta liikaa valtuustokauden kolmen muun strategisen tavoitteen toteutumista. Operaatio Kattilankannella tavoitellaan vähintään 10 miljoonan euron pysyvää toimintatuottojen ja -menojen välisen erotuksen parantamista niin, että suurin osa näistä tavoitteista saavutetaan vuoteen 2017 mennessä ja loput, rakenteellisesti haasteellisemmat, vuoteen 2020 mennessä. Valtuusto linjasi syyskuussa tasapainottamistoimenpiteitä yli 5 miljoonan euron edestä. Kunnan tilikauden 2014 tulos oli 2,5 miljoonaa euroa tappiollinen, mutta se oli kuitenkin 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tuloslaskelman vuosikate oli 6,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden alijäämä oli 1,3 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat ainoastaan 0,3 %, mikä oli 0,1 % alle tiukaksi budjetoidun kustannuskehityksen sekä alle inflaatiotason, joka oli 1,0 %. Henkilöstökulut kasvoivat 0,3 % ja ostopalvelut 0,5 %. Verotulojen kasvu oli 1,7 %, mikä oli 0,8 % koko maan keskiarvoa heikompi, mutta vastasi verotulojen kehitystä Uudellamaalla. Kunnan lainamäärä vuoden lopussa oli 2 285 euroa/asukas, mikä oli 507 euroa/asukas pienempi kuin vuonna 2013. Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen lopetti Sipoon kunnan palveluksessa 26.11.2013. Kunnan uudeksi talous- ja hallintojohtajaksi valittiin Pekka Laitasalo, joka aloitti virassaan 12.2.2014. Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka erosi kunnan palveluksesta 1.9.2014. Hänen tilalleen valittiin Kurt Torsell, joka aloitti virassaan vuodenvaihteessa. Mikael Grannas 1

1.1.2 Sipoon kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Maankäyttöjaosto Nuorisovaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYS- VALIOKUNTA SIVISTYS- VALIOKUNTA TEKNINEN VALIOKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- VALIOKUNTA Yksilöjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Lupajaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Ympäristönsuojelujaosto Vapaa-ajanjaosto 2

Viranhaltijaorganisaatio KUNNANJOHTAJA Johtoryhmä KEHITYS- JA KAAVOITUS- KESKUS Hallinto- ja suunnitteluyksikkö Mittaus- ja kiinteistöyksikkö Yleiskaavayksikkö Kaavoitusyksikkö TALOUS- JA HALLINTO- KESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut IT-palvelut Henkilöstöpalvelut Yhteiset asiakaspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SIVISTYS- OSASTO TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO Hallinto ja talous Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikääntyneiden palvelut Ruokapalvelut Hallintopalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Talous ja hallinto Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Vesihuolto Toimitilat Luottamuselinten kokoonpano sekä osastojen johtavat viranhaltijat 31.12.2014 Valtuusto, 43 jäsentä Puheenjohtaja Christel Liljeström (RKP) 1. varapuheenjohtaja Heikki Vestman (Kok.) 2. varapuheenjohtaja Kasper Nyberg (YSI) 3. varapuheenjohtaja Sini-Pilvi Saarnio (Vihr.) Valtuuston voimasuhteet 31.12.2014 Suomen ruotsalainen kansanpuolue Kokoomus Sosialidemokraatit Keskusta Vihreät Yhteinen Sipoomme Perussuomalaiset 17 paikkaa 9 paikkaa 5 paikkaa 4 paikkaa 3 paikkaa 3 paikkaa 2 paikkaa 3

Kunnanhallitus, 11 jäsentä Ari Oksanen, puheenjohtaja (Kok.) Kaj Lindqvist, 1. varapuheenjohtaja (RKP) Clara Lindqvist, 2. varapuheenjohtaja (YSI) Rolf Björkell (RKP) Anders Backström (RKP) Kicka Lindroos (RKP) Anna Abrahamsson (RKP) Kjell Grönqvist (SDP) Eva Kuntsi (SDP) Marja Manninen-Ollberg (Kok.) Timo Rope (Kesk.) Esittelijä: Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Henkilöstöpäällikkö Tietohallintopäällikkö Kunnankamreeri Palvelupäällikkö Vs. kunnansihteeri Varajäsenet Juhani Rantala (Kok.) Mari Berg (RKP) Sami Virpiö (Kesk.) Richard Sundman (RKP) Christer Silén (RKP) Maria Liljeström (RKP) Stefan Sandström (RKP) Tapio Virtanen (SDP) Mia Suominen (SDP) Mandi Alaterä (Kok.) Maarit Rope (Kesk.) Mikael Grannas Pekka Laitasalo Anne Iijalainen Sam Allén Sture Lindqvist Susanne Fredriksson Heidi Träskelin Maankäyttöjaosto, 7 jäsentä Varajäsenet Sami Virpiö, puheenjohtaja (Kesk.) Gustav Tallqvist (YSI) Maria Liljeström, 1. varapuheenjohtaja (RKP) Anders Backström (RKP) Christel Liljeström (RKP) Kicka Lindroos (RKP) Juhani Rantala (Kok.) Mari Viita (Kok.) Mandi Alaterä (Kok.) Juha Kopra (Kok.) Eva Kuntsi (SDP) Mia Suominen (SDP) Bob Myrberg (PS) Jari Hursti (PS) Kunnanhallituksen edustajat: Kaj Lindqvist ja Heikki Vestman Esittelijä: Kehitysjohtaja Vt. kehitysjohtaja Yleiskaavapäällikkö Kaavoituspäällikkö Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tarkastuslautakunta, 5 jäsentä Linda Karhinen, puheenjohtaja (Kok.) Pentti Sittnikow, varapuheenjohtaja (PS) Hans-Peter Lindgren (RKP) Vesa Lepistö (YSI) Päivi Mäkelä-Bengs (SDP) Pekka Söyrilä Kaisa Yli-Jama Matti Kanerva Pekka Söyrilä Varajäsenet Virpi Karjalainen (Kok.) Maarit Virtanen (PS) Johan Isaksson (RKP) Patrick Lindman (YSI) Jari Vaahterikko (SDP) Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastaja Outi Koskinen, KHT, JHTT Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä Gustav Wikström, puheenjohtaja (RKP) Sami Siltaloppi, varapuheenjohtaja (SDP) Margareta Rintala (Kok.) Marko Takalo (YSI) Anna Salmensaari (Vihr.) Sosiaali- ja terveysvaliokunta, 9 jäsentä Janica Sundbäck, puheenjohtaja (RKP) Petri Haikonen, varapuheenjohtaja (Kesk.) Agneta Enroth-Jusslin (RKP) Christer Silén (RKP) Varajäsenet 1. Gunilla Eklöf (RKP) 2. Merja Siltala (SDP) 3. Eero Heiman (Kok.) 4. Jukka Jaatinen (YSI) 5. Sirpa Möller (Vihr.) Varajäsenet Thomas Elfgren (RKP) Tiia Rautio (YSI) Ari Juselius (RKP) Annette Laaksonen (RKP) 4

Juha Salo (Kok.) Annika Johansson-Rytkönen (RKP) Suvi Vuoksenranta (Kok.) Kadir Turan (Kok.) Marketta Mattila (Kok.) Liisa Jankkari (Kok.) Juha Huotari (SDP) Eva Kuntsi (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Marja Manninen-Ollberg Esittelijä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Yksilöjaosto, 3 jäsentä Eva Kuntsi, puheenjohtaja (SDP) Thomas Elfgren, varapuheenjohtaja (RKP) Pirkko Buddas (Kok.) Sosiaali- ja terveysjohtaja Palvelujohtaja Johtava lääkäri Vanhustyön päällikkö Ruokapalvelupäällikkö Sivistysvaliokunta, 9 jäsentä Juha Suuronen, puheenjohtaja (Kok.) Richard Sundman, varapuheenjohtaja (RKP) Antti Skogster (RKP) Mari Berg (RKP) Laura Paunonen (Kok.) Virpi Karjalainen (Kok.) Markku Metsoila (YSI) Maarit Rope (Kesk.) Henrik Möller (Vihr.) Kunnanhallituksen edustaja: Kjell Grönqvist Esittelijä: Sivistysjohtaja Suomenkielinen koulutusjaosto, 5 jäsentä Maarit Rope, puheenjohtaja (Kesk.) Valtteri Piri, varapuheenjohtaja (Kok.) Kari-Matti Syrjäläinen (RKP) Anne Peisanen (Kok.) Maija Kuntsi (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Eva Kuntsi Esittelijä: Opetusjohtaja Ruotsinkielinen koulutusjaosto, 5 jäsentä Antti Skogster, puheenjohtaja (RKP) Christel Stenius, varapuheenjohtaja (YSI) Annette Laaksonen (RKP) Margareta Rintala (Kok.) Kjell Grönqvist (SDP) Kunnanhallituksen edustaja: Kicka Lindroos Esittelijä: Opetusjohtaja Vapaa-ajanjaosto, 5 jäsentä Henrik Möller, puheenjohtaja (Vihr.) Juha Kopra, varapuheenjohtaja (Kok.) Johan Granqvist (RKP) Cathrine Jipp (RKP) Johanna Saxén (YSI) Kunnanhallituksen edustaja: Timo Rope Esittelijä: Tulosyksikön päällikkö Varajäsenet Kjell Grönqvist (SDP) Pekka Viertomies (RKP) Suvi Vuoksenranta (Kok.) Leena Kokko Bodil Grön Anders Mickos Helena Räsänen Birgit Mäkilä Varajäsenet Anne Peisanen (Kok.) Kaj Kaiser (RKP) Annika Bröckl (RKP) Annette Laaksonen (RKP) Juha Salo (Kok.) Valtteri Piri (Kok.) Christel Stenius (YSI) Taru Tikkanen (PS) Rauno Haapaniemi (Vihr.) Varajäsenet Taru Tikkanen (PS) Laura Paunonen (Kok.) Erika Hildén (RKP) Sami Alasara (Kok.) Janne Nickström (SDP) Varajäsenet Anders Wickström (RKP) Patrick Lindman (YSI) Daniela Suomi (RKP) Jaana Korkeila-Långsjö (Kok.) Nancy Lökfors (SDP) Varajäsenet Matti Hyhkö (Vihr.) Kari Helenius (Kok.) Serdar Abali (RKP) Alli Liljeström (RKP) Kukka-Maaria Nenonen (YSI) 5

Vt. sivistysjohtaja Opetusjohtaja Päivähoidon päällikkö Kulttuurijohtaja Tekninen valiokunta, 9 jäsentä Rainer Boman, puheenjohtaja (SDP) Jari Hursti, varapuheenjohtaja (PS) Jyri Jalas (RKP) Stefan Sandström (RKP) Gunilla Holmberg (RKP) Hannele Backström (RKP) Mari Viita (Kok.) Jani Björn (Kok.) Monika Hämäläinen (Kesk.) Kunnanhallituksen edustaja: Rolf Björkell Esittelijä: Tekninen johtaja Rakennus- ja ympäristövaliokunta, 7 jäsentä Tim Kankfelt, puheenjohtaja (RKP) Sini-Pilvi Saarnio, varapuheenjohtaja (Vihr.) Johanna Ullberg (RKP) Bodil Weckström (RKP) Kimmo Virtanen (Kok.) Kristiina Ovaskainen (PS) Ari Tamminen (YSI) Kunnanhallituksen edustaja: Clara Lindqvist Esittelijä: Tulosyksikön päällikkö Tekninen johtaja Ympäristönsuojelupäällikkö Vesihuoltopäällikkö Kuntatekniikan päällikkö Tilapalvelupäällikkö Rakennusvalvontapäällikkö Anne Laitinen Hannu Ollikainen Mervi Keski-Oja Anne Laitinen Varajäsenet Tarmo Ojala (SDP) Cia Antell (PS) Lars-Göran Blomstedt (RKP) Mikael Bergdal (RKP) Benita Lipponen (RKP) Marianne Andersson-Lindqvist (RKP) Pirkko Buddas (Kok.) Jani Nieminen (Kok.) Karoliina Koljonen (YSI) Varajäsenet Anna Abrahamsson (RKP) Riitta-Kaisa Kosonen (Vihr.) Peter Granqvist (RKP) Anna-Karin Nygren (RKP) Matti Mehtola (Kok.) Antti-Matti Laitala (Kok.) Tapio Virtanen (SDP) Ilari Myllyvirta Christel Kyttälä Matti Huttunen Risto Hautsalo Juha Pohjonen Ulla-Maija Upola 6

1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys 1.1.3.1 Kansantalouden tilanne Suomen talouden kasvu edelleen vaisua Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Euroalueen tilanteen taas ennustetaan jatkuvan vaisuna. Venäjän on vaikea välttää taantumaa vuosina 2014 ja 2015, vaikka valtio voikin matalan velkaantuneisuutensa vuoksi elvyttää. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä varjostavat edelleen teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Suomen talouden kasvun ennustetaan olevan hienoisesti positiivinen vuonna 2014. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 % ja samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee vuoden 2015 aikana ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Vuoden 2015 inflaatio jää alle prosenttiin muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan laskun seurauksena. Myös korkotason pysyminen ennätyksellisen matalalla pitää hintapaineet alhaalla. Heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta Julkinen talous on pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi edelleen alijäämäinen, vaikka tällä vaalikaudella päätetyt sopeutustoimet ovat hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Julkisen velan suhteen kokonaistuotantoon arvioidaan vuonna 2015 ylittävän EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun 60 prosentin rajan. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus. Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema uhkaa myös poiketa tavoitteestaan. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä ns. kestävyysvaje on valtiovarainministeriön syyskuussa 2014 tehdyn arvion mukaan noin 4 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna noin 9 mrd. euroa vuoteen 2018 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös edelleen heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus tammikuu 2015 1.1.3.2 Kuntatalouden yleinen tilanne Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimpiä ovat koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta (86 % verotuloista), kiinteistöverosta (7 % verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuottoa (7 % verotuloista). Kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 21,7 mrd. euroa vuonna 2015, mikä on noin 3 % edellisvuotta enemmän. Ansiotulojen verotukseen tehdään sekä keventäviä että kiristäviä muutoksia, joiden 7

arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 156 milj. eurolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaava kompensaatio. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan. Tämän arvioidaan lisäävän kuntien verotuottoa 48 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavansuuruinen leikkaus. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille kompensoidaan 75 milj. eurolla korottamalla yhteisöveron jako-osuutta. Vuonna 2015 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen (laskennalliset valtionosuudet ja muut avustukset) kautta yhteensä 9,9 mrd. eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 0,9 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 0,5 mrd. eurolla vuodesta 2014. Valtionosuuksia alentaa peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus. Lisäksi säästöjä kohdistuu mm. lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen sekä harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot alentavat valtionapujen tasoa. Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate riitti v. 2013 niukasti kattamaan poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Kuntatalouden tila ei kohene lähivuosina, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Myös valtionavut vähenevät vuosina 2014 2015 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuonna 2015, mikä lisää verotuottoa noin 100 milj. eurolla. Paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on tuntuva. Lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus tammikuu 2015 -------------------- Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2 733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. 8

Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla. Lähde: Kuntaliiton tilinpäätöstiedote 11.2.2015 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Yleinen kehitys Kehitys 2013 2014 % Väestö 18 914 19 037 0,7 % Kuntien välinen nettomuutto 55 24-56,4 % Nettomaahanmuutto 36 58 61,1 % Syntyneitä 221 172-22,2 % Kuolleita 131 131 0,0 % Työllisyysaste v. 2012 ja 2013 75,2 74,8-0,5 % Työttömyysaste, % 5,9 % 6,6 % 11,9 % Työttömien määrä Sipoossa 552 625 13,2 % Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 60 79 31,7 % Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömät 147 177 20,4 % Avoimet työpaikat 45 60 33,3 % Työvoiman määrä, henkilöä 9 289 9 474 2,0 % Myönnetyt rakennusluvat 350 255-27,1 % Toimenpideluvat 90 129 43,3 % Viime vuosien tasainen n. 1 %:n väestönkasvu taantui hieman vuonna 2014. Kunnan työllisyystilanne heikkeni vuoden takaisesta noin 0,5 %. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2014 lopussa 6,6 %, kun koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 13,9 %. Kuntaan perustettiin yli 100 uutta yritystä nettolisäyksen ollessa n. 70. Rakentamisen painopiste on jatkossa Etelä-Sipoossa, jossa asemakaava-alueille rakentaminen on vilkastunut; kuntaan on tulossa mm. useita kerrostaloja. Bastukärrin alueella käynnissä oleva teollisuusrakennushanke on laajuudeltaan kunnan historian suurin. Kuntarakenneselvitykset veivät osansa kaikkien osastojen resurssien käytöstä. Työ painottui pitkälti kevääseen 2014. Selvitysten nyt valmistuttua on jatkossa mahdollisuuksia käyttää aikaa enemmän toiminnan kehittämiseen. Uuden sosiaali- ja terveysaseman täysimittainen toiminta käynnistyi tilivuoden alussa. Uusia toimintatapoja on hiottu vuoden aikana ja mm. moniammatillista yhteistyötä on lisätty. 9

Sopeutus- ja tehostamisohjelma Kattilankansi käynnistettiin helmikuussa 2014. Lähtökohtana on alusta pitäen ollut se, että vältämme irtisanomiset ja lomautukset tehostamalla toimintaa muilla tavoilla mm. uusimalla toimintatapoja ja työkaluja. Kehitysohjelman puitteissa henkilöstö on osallistunut aktiivisesti ideointiin ja toimeenpanoon. Sivistysosaston organisaatiomuutoksesta päätettiin kesällä ja muutos tuli voimaan 1.1.2015. Osastolla käynnistettiin lokakuussa 2014 myös palveluverkkosuunnitelman teko; suunnitelma valmistuu kevään 2015 aikana. Tekniikka- ja ympäristöosaston toimintaa on kehitetty edelleen vuoden aikana. Uusi, 10 vuodelle ulottuva investointiohjelma INTO on otettu käyttöön. Osasto on tehnyt myös selvitystyön, salkutuksen, kunnan kiinteistöistä ja tämän työn yhteydessä määritellyt myytävissä olevat kiinteistöt ja rakennukset. Seuraavan kahden vuoden aikana suurin investointihanke tulee olemaan uusi Nikkilän Sydän -koulukeskus, jonka rakentaminen alkoi lokakuussa 2014 ja jonka suunniteltu valmistumisajankohta on ennen syyslukukauden 2016 alkua. Helsingin seudun liikenteen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen järjestämä joukkoliikenne alkoi Sipoossa elokuussa. Uusien joukkoliikenteen järjestelyjen myötä bussivuorojen määrä kasvoi useilla reiteillä. Kunnan sisäiset yhteydet paranivat huomattavasti ja ns. koululaislinjoja voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää myös työmatkoihin. 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen yleisen taloudellisen kehityksen arvioidaan edelleen olevan varsin vaisua. Kunnan taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2014, vaikka tilinpäätös muodostuikin negatiiviseksi. Tämä oli toinen peräkkäinen negatiivinen tilivuosi ja vuoden 2015 tavoitteena onkin kääntää talous taas plusmerkkiseksi. Vuoden 2015 talousarvio perustuu maltilliseen tulojen kasvuun ja tiukkaan kulukehitykseen. Verotulojen kasvun oletetaan olevan 2,7 % ja toimintamenojen vastaavan kehityksen alle 1 %. Vuoden 2015 toiminnan suunnitteluun vaikuttaa olennaisesti sote-kokonaisuuteen liittyvät ratkaisut, jotka eivät ole selvillä tätä kirjoitettaessa. Nämä tulevat vaikuttamaan olennaisesti suunniteltaessa kunnan toimintaa vuodesta 2016 eteenpäin. Kustannusten hallinnan apuvälineenä tullaan ottamaan käyttöön hankinta-/kilpailutusohjelmisto. Kilpailutuksen kohteina ovat mm. koulukuljetukset, vakuutukset, hoitopalvelut sekä investointeihin liittyvät rakennusurakat. Kattilankansi-ohjelma jatkuu ja siinä tullaan keskittymään sekä johtamisen että toimintatapojen ja työkalujen muuttamiseen kustannussäästöjä ja lisätuottoja unohtamatta. Tavoitteena on kaudella 2015 2020 saavuttaa lisätehostamista n. 5 milj. euron edestä jo aiemmin tehtyjen toimenpide-ehdotusten lisäksi. Kunnan tilat tulevat aiempaa tehokkaampaan käyttöön ns. Virtuaalisen Sipoo-talo -hankkeen käyttöönoton myötä. Järjestelmän puitteissa kunnan tiloja on mahdollista varata sähköisesti myös kuntalaisten ja yritysten/yhteisöjen käyttöön. Kevään aikana valmistuu myös selvitys Etelä-Sipoon keskuskeittiöhankkeesta. Tekniikka- ja ympäristöosaston salkutushankkeen 2. kierros toteutetaan. Kunnan investointitahti jatkuu vahvana, vuosina 2015 2017 on suunniteltu vuosittaiseksi bruttoinvestointitarpeeksi 19 21 milj. euroa. Tavoitteeksi asetettu lainakannan pysyminen vuoden 2013 tasolla tulee olemaan haastavaa mm. investointiohjelmasta johtuen. 10

1.1.6 Sipoon kunnan henkilöstö Henkilötyövuosi, joka kuvaa henkilöstön työpanosta muutettuna kokoaikaiseksi työpanokseksi, otettiin yhdeksi jatkuvasti seurattavaksi avainluvuksi kunnassa vuonna 2014. Sipoon kunnassa työt tuotettiin vuonna 2014 yhteensä 1 114 henkilötyövuoden voimin. Kun tätä verrataan edellisen vuoden vastaavaan henkilötyövuosilukuun 1 121, voidaan todeta, että työt tuotettiin 0,6 % tehokkaammin. Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 1 203 henkilöä, eli 14 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstömäärä jakautui seuraavasti: 1400 1200 1000 944 942 1217 1203 800 600 400 257 243 2013 2014 200 16 18 0 Määraikaiset Työllistämistuella palkatut Vakituiset Yhteensä Talousarvioon oli vuodelle 2014 budjetoitu palkkoja ja palkkioita yhteensä 40 317 000 euroa, budjetoidut palkka- ja palkkiokulut alittuivat 1,6 %:lla ja ylittivät vuoden 2013 toteutuman ainoastaan 0,1 %:lla. TILI 1 000 TOT tammijoulukuu 2014 TA 2014 TOT-% TOT tammijoulukuu 2013 Muutos-% 2014/2013 4002 Vakinaisten palkat 22 383 25 485 87,8 22 390 0,0 4004 Sijaisten palkat 3 630 1 376 263,7 3 151 15,2 4008 Opettajien palkat 7 240 7 554 95,8 7 119 1,7 4013 Opettajien sijaiset 941 309 304,3 755 24,6 Muita palkkoja 5 465 5 592 97,7 6 207-12,0 Palkat ja palkkiot yhteensä 39 659 40 317 98,4 39 622 0,1 htv 1 114,2 1 208 92,2 1 121,0-0,6 Htv, vuositasolla 1 114 1 208 1 121 Laskennallinen keskipalkka/ /kk/htv 2 966 3 337 2 945 Keskimääräinen vuosipalkka /v/htv 35 594 40 050 35 345 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sipoon kunnan tavoitteita uhkaavia riskejä on syksyllä 2013 kartoitettu hallintokunnittain. Kunnan johtoryhmä tunnisti, priorisoi ja laati tärkeimmille riskeille toimenpidesuunnitelman. Merkittäviksi riskeiksi tunnistettiin hallintokuntien välinen yhteistyö, raskas kulurakenne ja osaamisen vastaamattomuus tarpeisiin nähden. Hallintatoimenpiteinä on määritelty mm. sopeuttamisohjelma, kustannusrakenteen läpinäkyvyys, hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistäminen sekä myytävien palveluiden markkinointi. Vuonna 2014 onnistuttiin pysäyttämään nouseva kustannuskehitys. Vuonna 2015 haasteena on säilyttää tämä kehityssuunta. Tähän liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä ovat lähinnä henkilökunnan mukaan saaminen ja motivoiminen toimintansa kehittämiseen sekä johdon kyky viedä muutoksia läpi. 11

Suhdannetilanteesta johtuen myös kuntasektorilla irtisanomisten ja lomautusten määrä on kasvanut. Erityistä huomiota vaatii sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä kustannuskehitys, mikä johtuu mm. erikoissairaanhoidon alati kasvavista kustannuksista, toimeentulotukea saavien henkilöiden lukumäärän ja maksettavan toimeentulotuen euromäärän kasvusta. Vuoden 2014 aikana toimeentulotukea saaneiden talouksien määrä oli 486, kasvua edellisvuodesta 15 %. Toimeentulotuen euromäärä kasvoi 19 % ja oli siten vuonna 2014 1 217 000 euroa. Vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli lähes 30 % sekä talouksien lukumäärässä että euromäärissä. Nikkilän Sydämen investointiohjelmaan liittyviä mahdollisia riskejä pyritään pienentämään tarkalla aikataulu- ja kustannusseurannalla. Henkilökunnan jaksamiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Rahoitus-, korko- ja luottoriskit eivät ole merkittäviä, vaikka erääntyneiden saatavien kehitys suhteessa koko tilisaatavakantaan onkin mennyt negatiivisempaan suuntaan. 1.2 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan sisäisen valvonnan perusteista. Valtuustolle tuodaan vuoden 2015 aikana hyväksyttäväksi Sipoon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kunnanhallituksen vastuulla on kuntalain mukaan sisäisen valvonnan järjestäminen. Sisäisen valvonnan toimijat ja vastuut on kuvattu Sipoon kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Päätösvalta on tarkemmin kuvattu hallintosäännössä, osastojen toimintasäännöissä sekä kunnanhallituksen ja valiokuntien päätöksissä. Kunnanhallituksen on tilinpäätöksen yhteydessä annettava selvitys siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa sekä riskienhallintaa on tarkoitus kehittää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuus rakentuu hallinnon järjestämisestä, johtamisvastuista, valvontatoimenpiteistä, raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on jatkuva, vuosittain kehittyvä prosessi toimintatapojen edistämiseksi. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus toimii kunnanjohtajan alaisuudessa ja raportoi kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle. Sisäistä valvontatehtävää suorittaa kunnan oma organisaatio ja esimiehet. Lisäksi BDO Audiator Oy:n kanssa on tehty määräaikainen sopimus sisäisen tarkastuksen palveluiden tuottamisesta. Sipoon kunnalla ei ole palveluksessaan erillistä sisäistä tarkastajaa. Sisäiselle tarkastukselle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, joka koordinoidaan yhdessä tarkastuslautakunnan, JHTT-tilintarkastajan, sisäisen tarkastusyhteisön, kunnanjohtajan sekä talous- ja hallintojohtajan kanssa muun muassa ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen päällekkäisyyksien välttämiseksi. Sisäisen tarkastuksen toimesta aloitettiin tilikauden 2014 aikana kahden toimintakokonaisuuden arviointi ja varmistustehtävä. Sisäisten veloitusten osalta raportti valmistui vuoden 2014 lopussa ja tarvittavat toimenpiteet suoritetaan vuoden 2015 aikana. Tilikauden aikana aloitettiin myös laskutukseen liittyvä kokonaisselvitys, joka oli tilivuoden vaihtuessa kesken. Tämänkin kokonaisuuden analysointi ja tarpeelliset tehostamistoimenpiteet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2015 aikana. 12

Rahoitus- ja korkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeen johdannaissopimusten käytöstä Sipoon kunnan korko- ja velkasalkun hallinnassa. Näiden ohjeiden mukaan on suojattu mm. korkoasemaa. Vahinkoriskit Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Kunnan käyttämä vakuutusyhtiö on Folksam. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta. Vuoden 2014 aikana ei ole tapahtunut merkittäviä vahinkoja. Oikeudenkäynnit ja hallinto-oikeusprosessit Sipoon kunnalla on Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa vireillä yksi tonttikauppaan liittyvä riita-asia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsittelyssä kolme kaavoihin tai kiinteistöihin liittyvää asiaa. Näistä kaksi koskee Bastukärrin aluetta ja yksi Eriksnäsin aluetta. Helsingin hallinto-oikeudessa on käsittelyssä työsuhteen päättymisen etuihin liittyvä valitus. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta ei ole tilikauden 2014 aikana ilmennyt laiminlyöntejä tai muuta virheellistä menettelyä. Takausvastuiden osalta riskejä ei ole toteutunut vuoden 2014 aikana. Sopimustoiminta Sopimukset on laadittava kunnan edut turvaten ja jokaiselle sopimukselle on nimettävä valvontavastuussa oleva taho. Sopimuksia koskevia sitovia ohjeita on sekä hankintaohjeissa, toimintasäännöissä että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Sopimusrekisterin päivitystä on edelleen tehty tilivuoden aikana. Käytössä oleva sopimushallintajärjestelmä ja sen käyttö ei kuitenkaan kaikilta osin tyydytä sopimushallintaan liittyviä tarpeita. Riskien hallinnassa korostamme sopimushallinnan merkitystä ennen varsinaisten sopimusten allekirjoitusta/hyväksymistä. Sosiaali- ja terveysosasto on sovitun mukaisesti käynyt lukuisia valvonta- ja yhteistyöpalavereja sopimuskumppaneiden kanssa. Joidenkin kuntien kanssa on sovittu myös yhteistyöstä valvonnan osalta. Palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmat, toimintakertomukset, tilinpäätökset ym. tarpeelliset asiakirjat ovat kunnan käytettävissä valvontaa suoritettaessa. Olennaisimmat huomiot Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä varsinaisia puutteita ei ole tilikauden 2014 aikana ilmennyt. 13

Sosiaali- ja terveysosastolle myönnettiin tilivuoden aikana 800 000 euron lisämääräraha. Ylitysuhat olivat näkyvissä jo ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä ja niistä on raportoitu vuoden aikana talousraporttien yhteydessä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tuleva kehitys Kunnanjohtaja on nimennyt riskienhallintatyöryhmän kehittämään ja koordinoimaan kunnan riskienhallintaa. Työryhmän valmistelema sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa. Erityisesti toiminnallisten riskien arviointia tulee jatkossa huomattavasti kehittää ja saada arviointi liitettyä tavanomaiseen valmistelutyöhön. Myös riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät menettelytavat vaativat edelleen kehittämistä. Osa osastojen toimintasäännöistä päivitettiin vuoden 2013 alusta. Kaikkien osastojen toimintasäännöt tullaan tarkistamaan ja uusimaan tarpeellisilta osin vuoden 2015 aikana. Hallintosääntöön tehdään myös tarpeelliset muutokset. Toimivaltuuksien selventämistä jatketaan edelleen viranhaltijoiden osalta. Kunnan normaalia kuukausiraportointia kehitetään edelleen. Yhteenvetoraporttiin otetaan mukaan aiemman osastotasoisen informaation lisäksi yksikkötasot ja niihin liittyviä tunnuslukuja. Vuoden 2015 taloudelliset tavoitteet ovat tiukkoja ja seurannalla pyritään mahdollistamaan näiden tavoitteiden saavuttaminen. Vuoden aikana julkaistiin tietoturvan itseopiskelukurssi. Peruskurssin suoritti 29 % käyttäjistä. Vuoden 2015 tavoitteena on, että kaikki tietotekniikkaa käyttävät henkilöt ovat suorittaneet tämän kurssin. Työturvallisuuteen liittyen vuoden 2015 aikana tavoitteena on ottaa käyttöön helppokäyttöinen sähköinen läheltä piti -tilanteiden ilmoituslomake ja siten sekä helpottaa että tehostaa läheltä piti -ilmoitusten tekemistä. Sisäisen tarkastuksen vuoden 2015 yhdeksi painopistealueeksi on sovittu hankintatoimi ja siihen liittyvät menettelytavat. Tämä tarkastustehtävä on aloitettu alkuvuodesta 2015. Tarkastuksen aikana on havaittu joitakin puutteita hankintoihin sekä henkilöstön sivutoimi-ilmoituksiin liittyen. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Hankintaohjeita tullaan myös päivittämään ja tarkentamaan vuoden 2015 aikana. 14

1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 19 658 20 146 Valmistus omaan käyttöön 101 Toimintakulut -114 463-114 095 Toimintakate -94 704-93 949 Verotulot 86 281 84 862 Valtionosuudet 15 640 16 669 Rahoitustuotot ja -kulut -653-695 Vuosikate 6 564 6 888 Poistot ja arvonalentumiset -9 097-9 193 Tilikauden tulos -2 532-2 305 Tilinpäätössiirrot 1 239 388 Yli-/(ali)jäämä -1 293-1 917 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,2 17,7 Vuosikate prosenttia poistoista 72,2 74,9 Vuosikate, /asukas 345 364 Asukasmäärä 19 037 18 914 Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 121,8 milj. euroa. Tuottojen määrä väheni edellisestä tilikaudesta 0,1 milj. euroa (0,1 %). Toimintatuotot vähenivät 0,5 milj. euroa (-2,4 %), samoin kuin myös valtionosuudet 1,0 milj. euroa (-6,2 %). Kunnan merkittävimmät tulot, verotulot, lisääntyivät 84,9 milj. eurosta 86,2 milj. euroon (+1,7 %). Verotulojen kasvu johtui sekä kunnallisveron että kiinteistöveron lisäyksistä. 15

2014 Ulkoiset tuotot yhteensä 121,8 milj. euroa Rahoitustuotot; 0,3 Valtionosuudet; 15,6 Myyntituotot; 4,6 Maksutuotot; 7,1 Tuet ja avustukset; 2,0 Muut tuotot; 6,0 Verotulot; 86,3 2013 Ulkoiset tuotot yhteensä 121,9 milj. euroa Myyntituotot; 4,2 Maksutuotot; 6,6 Valtionosuudet; 16,7 Tuet ja avustukset; 1,2 Muut tuotot; 8,1 Rahoitustuotot; 0,3 Verotulot; 84,9 Vuonna 2014 Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli 124,4 milj. euroa, ja se lisääntyi edelliseen tilikauteen verrattuna 0,2 milj. euroa (0,2 %). Varsinaisten toimintakulujen kasvu oli 0,3 milj. euroa (0,3 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2014 oli yhteensä 51,4 milj. euroa (44,9 % kokonaiskuluista). 16

2014 Ulkoiset kulut yhteensä 124,4 milj. euroa Aineet,tarvikkeet ja tavarat; 7,2 Muut kulut; 2,6 Avustukset; 1,8 Poistot; 9,1 Rahoituskulut; 0,9 Palvelujen ostot; 47,3 Henkilöstökulut; 51,4 2013 Ulkoiset kulut yhteensä 124,2 milj. euroa Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2014 toimintakulujen lisääntymisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 0,7 milj. euroa (-0,8 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2014 17,2 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2014 oli 6,6 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 384 euroa. Vuosikate heikkeni 0,3 milj. euroa (-3,8 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen paranemisen, lisääntyneiden verotulojen ja alhaisempien rahoituskulujen vuoksi vuosikate toteutui budjetoitua parempana. 17

Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät, mutta ei tilinpäätössiirtoja. Tilikauden tulos on vuonna 2014 2,5 milj. euroa negatiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2013 oli 2,3 milj. euroa negatiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2014 muodostui 1,3 milj. euroksi, kun vuoden 2013 alijäämä oli 1,9 milj. euroa. 18

1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 564 6 888 Tulorahoituksen korjauserät -3 209-4 835 Investointien rahavirta Investointimenot -11 837-18 074 Rahoitusosuudet investointimenoihin 43 7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 346 6 012 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 093-10 002 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 1 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 794-9 883 Lyhytaikaisten lainojen muutos -489-359 Oman pääoman muutokset -31-1 385 Muut maksuvalmiuden muutokset 11 104 15 781 Rahoituksen rahavirta 1 792 16 155 Rahavarojen muutos -3 301 6 153 Rahavarat 31.12. 4 954 8 255 Rahavarat 1.1. 8 255 2 102 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, t.euroa -3 029-398 Investointien tulorahoitus, % 55,7 38,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 31,9 24,6 Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv 13 21 Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 19

Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin, eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät. Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirran määrä oli +3,4 milj. euroa vuonna 2014. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu investointimenoista, rahoitusosuuksista ja luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2014 yhteensä 11,8 milj. euroa, mikä on 6,2 milj. euroa edellisen vuoden määrää pienempi. Toiminnan rahavirran ja investointien rahavirran erotuksena laskettu välitulos oli tilikaudella 5,1 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2013 vastaava määrä oli 10,0 milj. euroa negatiivinen. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 2011 2014 Rahoituksen rahavirta oli vuonna 2014 yhteensä 1,8 milj. euroa. Suuri ero edelliseen vuoteen johtui siitä, että pitkäaikaisia lainoja ei vuonna 2014 nostettu lainkaan. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 9,3 milj. euroa. Kunnalla oli kassavaroja vuoden alussa 8,2 milj. euroa ja lopussa 5,0 milj. euroa. Maksuvalmius on ollut hyvä koko tilikauden ajan. Käyttämättömiä, valmiiksi neuvoteltuja luottolimiittejä oli vuoden lopussa 17,9 milj. euroa. 20

1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 171 883 169 324 Aineettomat hyödykkeet 169 292 Aineelliset hyödykkeet 157 155 154 546 Sijoitukset 14 559 14 486 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 321 331 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 868 25 514 Vaihto-omaisuus 81 93 Saamiset 5 833 17 167 Rahoitusomaisuusarvopaperit 121 121 Rahat ja pankkisaamiset 4 833 8 134 VASTAAVAA YHTEENSÄ 183 072 195 169 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 59 889 61 213 Peruspääoma 51 986 51 986 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 196 11 144 Tilikauden yli-/alijäämä -1 293-1 917 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 43 768 45 007 PAKOLLISET VARAUKSET 70 70 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 321 331 VIERAS PÄÄOMA 79 024 88 547 Pitkäaikainen 45 152 52 888 Lyhytaikainen 33 872 35 659 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 183 072 195 169 TASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.2014 31.12.2013 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 7 903 9 227 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 415 488 Omavaraisuusaste, % 60,6 58,0 Suhteellinen velkaantuneisuus,-% 55,0 63,0 Lainakanta 31.12., milj. 43,5 52,8 Lainakanta 31.12., /asukas 2 286 2 791 Lainasaamiset, 1000 4,9 6,3 Asukasmäärä 19 037 18 914 Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 21

Taseen omavaraisuusaste parani hieman 58 %:sta 60,6 %:iin. Myös velkaantuneisuus laski hieman, samoin kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä, joka on nyt 43,5 milj. euroa. Pitkäaikaisten saamisten erissä muut saamiset pienenivät 11 milj. euroon johtuen Helsingin kaupungin kanssa tehdyn maakaupan kauppahinnan maksamisen jaksotuksesta kolmelle vuodelle ja viimeisen maksuerän ajoittumisesta joulukuun loppuun. Pitkäaikaisen lainakannan kehitys 2009 2014 m 22

1.5 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa muut taseyksiköt on yhdistetty rivi riviltä. Kunnan kokonaismenot vuonna 2014 olivat 135,9 milj. euroa ja kokonaistulot 121,5 milj. euroa. Kokonaistulot alittivat kokonaismenot 14,4, milj. euroa. Koska rahoituslaskelman ulkopuoliset muut maksuvalmiuden muutokset olivat 11,1 milj. euroa, muodostui rahavarojen vähennykseksi 3,3 milj. euroa. 2014 2013 TULOT 1000 1000 Toiminta Toimintatuotot 19 658 20 146 Verotulot 86 281 84 862 Valtionosuudet 15 640 16 669 Korkotuotot 1 1 Muut rahoitustuotot 235 258 Satunnaiset tuotot 0 0 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -3 209-4 835 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 43 7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 346 6 012 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 12 000 Lyhytaikaisten lainojen lisäys -489-359 Oman pääoman lisäykset -31 Kokonaistulot yhteensä 121 476 134 762 MENOT Toiminta Toimintakulut -114 463-114 095 - Valmistus omaan käyttöön 101 Korkokulut -883-949 Muut rahoituskulut -5-4 Investoinnit Investointimenot -11 837-18 074 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 794-9 883 Kokonaismenot yhteensä -135 882-143 006 Kokonaistulojen ja kokonaismenojen -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus (14,4 milj. euroa) on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset. Rahoituslaskelmassa: Muut maksuvalmiuden muutokset itseisarvoltaan Rahavarojen muutos itseisarvoltaan Summa 11,1 milj. euroa 3,3 milj. euroa 14,4 milj. euroa 23

1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Sipoon kunnan konserniin kuului vuoden 2014 lopussa kaksi tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Voimassa olevien määräysten mukaisesti kunta laati täydellisen konsernitilinpäätöksen. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Kuntayhtymät 9 Osakkuusyhteisöt 5 2 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 16 3 24