Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2012 Raportti 15.1.2013 Riitta Haapavaara Petri Vainio Katu- ja Viherpalveluiden julkaisuja 2 / 2013
1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely 2 2.1 TEKPA- tutkimus 2 2.2 KUVE 4 3 Katualueet 5 3.1 Talvihoito 7 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset 9 3.3 Katujen hoidon panostuskohteet 11 4 Viheralueet 12 4.1 Viheralueiden hoito 12 4.2 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset 14 4.3 Viheralueiden panostuskohteet 15 5 Katuvalaistus 17 6 Asiointityytyväisyys teknisen toimen toimintaan 19 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 20 7.1 Vahvuudet 20 7.2 Kehittämiskohteet 20 8 Liitteet 20
2 (23 RAPORTTI ESPOON YHDYSKUNTATEKNISISTÄ PALVELUISTA JA NÄIDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA 2012 1 Johdanto Raportin tarkoituksena on esittää TEKPA 2012- asukaskyselyn ja KUVE vertailun tuloksia katujen, katuvalistuksen ja viheralueiden hoidon tasosta ja yksikkökustannuksista, asukkaiden mielipiteitä siitä, mihin kunnan tulisi panostaa ja millä toimenpiteillä vaikuttaa katujen ja viheralueiden kuntoon ja viihtyvyyteen. TEKPA tutkimuksen tuloksia analysoidaan vastaajan asuinpaikan postinumeroalueen perusteella. Koko Espoon tuloksia verrataan viiden suurimman kaupungin tuloksiin sekä aikaisempiin tuloksiin vuodesta 1996 alkaen. KUVE vertailun tulokset esitellään osana tätä raporttia. KUVE -vertailussa pyritään selvittämään kuntien katujen ja viheralueiden hoidon yksikkökustannuksia tilinpäätöksiin 2011 perustuen. Lisäksi selvitetään Espoon mahdollisuuksia säästää katujen ja viheralueiden hoidossa verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin säästöpotentiaalilaskennan avulla. TEKPA ja KUVE tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Espoon Sharepointista, Tekninen keskus > Julkaisut ja raportit >Teknisten palveluiden vertailut TEKPA ja Ylläpidon kustannusvertailut. 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely Espoon TEKPA-tutkimuksen arvosanat ovat nousseet kaikilla mittausalueilla kuten myös hoitokustannukset. Tästä voi päätellä, että hoitoon satsaaminen on tuottanut tulosta. Tutkimustuloksia kannattaa tarkastella ensisijaisesti pitkällä aikavälillä. 2.1 TEKPA- tutkimus TEKPA- tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten mielipiteitä katujen ja viheralueiden hoidon laadusta. Kysely on valtakunnallinen tutkimus, jossa eri kuntien asukkailta kysytään samanlaisilla kysymyslomakkeilla (Liite 2 ja 3) keskenään samat kysymykset. Kunnat voivat halutessaan ilmoittautua kyselyyn mukaan. Kysely toteutetaan laajana parillisina vuosina ja parittomina vuosina suppeampana. Espoo osallistui vuonna 2011 ensimmäistä kertaa myös suppeampaan kyselyyn. TEKPA asukaskysely järjestettiin keväällä 2012. Valtakunnallisesti kyselyyn osallistui kaikkiaan 31 kuntaa, kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Espoon kaupunki on ollut mukana laajemmassa kyselyssä keskeytyksettä vuodesta 1996 saakka, joten aikasarjaanalyysi kattaa jo 16 vuoden jakson. Muista suurista kaupungeista (6-pack) ovat olleet vähintään vuodesta 2002 olleet mukana kaikki paitsi Turku. Vuoden 2012 kyselystä puuttui suurista kaupungeista Tampere.
3 Espoon vastaajat valittiin satunnaisesti kaikista 18 70 vuotiaista espoolaisista painottaen hiukan Suur-Tapiolan aluetta. Kyselylomake postitettiin 1500 vastaajiksi valituille henkilöille huhti toukokuussa 2012, joista 165 kyselyä keskitettiin Suur-Tapiolan alueelle. Vastauksia saatiin vain 432 joten vastusprosentti oli laskenut 29 %:iin, vuonna 2011 luvut olivat 545 ja 36 %. Kuvassa 1 on esitetty vastaaja määrät postinumeroalueittain. Alle 10 vastaajan alueissa (punaiset ja oranssi) vastusten keskiarvot ovat vain suuntaa-antavia. Vain kolmella alueella vastaajien määrä on yli 20, jolloin näiden alueiden vastausten keskiarvot antavat melko luotettavaa tietoa. Tutkimuksen tärkeintä informaatiota on nimenomaan aikasarjojen analyysi, josta saadaan kehityssuuntia selville. Kovin suuria johtopäätöksiä ei voida vetää jonkin tietyn yksittäisen vuoden arvosanoista tai kahden erillisen kokonaisuuden, esimerkiksi katujen ja viheralueiden hoidon arvosanoja vertailemalla. Kuva 1 Vastaajamäärät postinumeroalueittain
4 2.2 KUVE Ylläpidon kustannusvertailu (KUVE) on RAPAL oy:n tuottama vertailu, jossa mahdollisimman yhteismitallisesti pyritään selvittämään yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Vertailu perustuu vuoden 2011 tilinpäätöslukuihin. Kustannuslaskelmat kattavat yksikkö- ja asiakas-kustannukset. Yksikkökustannukset ilmaisevat palvelun hinnan tilaajalle, asiakaskustannukset palvelun hinnan asiakkaalle. Ylläpidon kustannusvertailun on tehty vuosittain vv. 2007 2011. Vertailuun osallistui 14 kuntaa, joista Helsinki (595 554 asukasta) oli suurin ja Riihimäki (29 027 asukasta) oli pienin. Espoossa ylläpidon kustannukset kasvoivat noin 10 % (n. 3 M ) edellisvuoteen verrattuna. Kustannusnousu johtui poikkeuksellisen hankalasta lumitalvesta ulkovalaistuksen kallistumisesta, runsaasta ja kallistuneesta uudelleenpäällystämisestä sekä kustannustason yleisestä noususta. Espoossa ylläpidon tuotantoyksiköt toimivat vertailuvuonna ensimmäisen kerran liikelaitoksina, mutta tämän vaikutusta ylläpitokustannuksiin on vaikea arvioida. Kuva 2 Yleiset alueet; ylläpito ja uudelleenpäällystäminen KUVE vertailun tulosten avulla voidaan esittää säästöpotentiaali katu- ja viheralueiden hoidossa. Säästöpotentiaali lasketaan vertailukelpoisille tunnusluvuille (esim. /asukas tai /pinta-alayksikkö) siten, että ää 0,1 Suhteellinen säästöpotentiaali on vastaavasti Espoon absoluuttinen säästöpotentiaali / Espoon vertailukustannukset. Mikäli säästöpotentiaali tai säästöpotentiaaliprosentti on negatiivinen, voidaan kohta tulkita siten, että säästöpotentiaalia ei enää ole.
5 3 Katualueet Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkauden torjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesäkuin talviaikaakin. Liikennealueiden hoitoa kokonaisuudessaan on kartoitettu kymmenellä kysymyksellä (1-10), joista on johdettu neljä mittaria: Liikennealueiden hoidon kokonaismittari, talvihoidon mittari, puhtaanapidon mittari sekä päällysteen kunnon mittari. Liikennealueiden ylläpito -mittarin mukaan Espoon taso on ollut noususuhtainen viimeisenä kahtena vuonna ja on nyt hieman yli keskiarvon. Helsingin liikennealueiden ylläpito mittari on hieman noussut kun taas Vantaan on jatkanut laskua ja on verrokkihyhmässä selvästi huonoin. 6-pack ryhmän kuntien liikennealueiden ylläpito mittarin keskiarvo laskenut 1,4 prosenttiyksikköä verrattuna kaikkien kuntien keskiarvoon. Liikennealueiden ylläpito -mittari 3,6 3,4 3,2 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 3 Liikennealueiden ylläpito mittari 3,6 Päällysteen kunto 3,8 Puhtaanapito 3,4 3,6 3,2 3 3,4 2,8 1996 2000 2004 2008 2012 3,2 1996 2000 2004 2008 2012 Kuvat 4 ja 5 Päällysteen kunto ja puhtaanapito -mittarit
6 Päällysteen kunto ja puhtaanapito- mittarien arvosanat Espoon osalta ovat kääntyneet nousuun ja ovat verrokkiryhmän kaskiarvolla. Oulun arvosana on kaikilla kolmella mittarilla laskenut, joka vaikuttaa Espoon sijoitukseen 6-packissa parantavasti. Kuva 6 Liikennealueiden ylläpitoindeksi Kuvassa 6 Liikealueiden ylläpitoindeksi näkyy eri postinumeroalueiden arvosanat. Verrattuna vuoteen 2010 länsi- ja luoteis- Espoossa liikennealueiden hoito arvosana on hieman noussut kun taas idässä hieman alentunut. Vähäisten vastuslukumäärien (alle 10 / postinumeroalue) takia kovin tarkkoja tulkintoja ei kuitenkaan voida tehdä.
7 3.1 Talvihoito Katujen talvihoitoa selvitettiin viidellä monivalintakysymyksellä, (kysymykset 6-10). Talvihoitoa mitattiin lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan liittyvillä kysymyksillä. Talvihoitomittarin erilliskomponentit on nostettu esiin, koska on haluttu nähdä miten Espoo on suoriutunut poikkeustalvista 2010 2012. Kummankin komponentin mukaan Espoon talvihoito on parantunut, joka on erinomainen suoritus ottaen huomioon poikkeuksellisen runsaslumisen talvet. Talvihoidossa Espoo, Helsinki ja Turku ovat parantaneet arvosanaa vaikka talvi 2011-2012 oli jo toinen perättäinen runsasluminen talvi Etelä-Suomessa. Talvihoidon panostukset ovat siis tuottaneet tulosta. Talvihoito -mittari 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 7 Katujen talvihoito mittari Alla olevista kuvista: Lumenauraus ja liukkauden torjunta voidaan huomata, että kaikki Etelä- Suomen kunnat ovat parantaneet tai pysyneet edellisvuoden tasolla. Kaikkiin tutkimukseen osallistuneiden kuntien suhteen 6-pack kunnat ovat kuitenkin alle keskiarvon talvihoito - mittareissa. 3,8 Lumenauraus 3,6 Liukkauden torjunta 3,6 3,4 3,2 3 3,4 3,2 3 2,8 1996 2000 2004 2008 2012 2,8 1996 2000 2004 2008 2012 Kuvat 8 ja 9 Lumenauraus ja liukkauden torjunta- mittarit
8 Kuva 10 Lumenaurausindeksi Talvihoitoindeksin postinumeroalueittaisessa tarkastelussa ei voida havaita kovin selvää alueellista trendiä, sillä vaikka huonot alueet keskittyvät Keski-Espooseen, Pohjois-Espoon vastaajamäärät ovat niin pieniä, ettei arvosana ole luotettava. Tyytyväisimpiä talvihoitoon vaikuttaisivat olevan Etelä- ja Itä-Espoon asukkaat.
9 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Espoossa katualueiden määrä asukasta kohden on noussut noin 1,5 m 2 vuosittain. Vastaavasti verrokkikunnissa katualueen määrä on joko pysynyt samana tai hieman laskenut. Espoon katuverkon määrä asukasta kohti on kuitenkin Helsingin jälkeen vertailuryhmän alhaisin. Katuverkon kasvava määrä asukasta kohden nostaa ylläpidon rahoituskuormaa yhtä asukasta kohti. Yleistäen voidaan todeta, että silloin kun katualueen määrä asukasta kohti nousee, rakennetaan enemmän uusia ja väljiä alueita ja kun se pienenee, rakennetaan tiiviitä alueita ja täydennysrakentamista. 45 43 Katualuetta / asukas m2 / asukas 41 39 37 35 33 31 29 27 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu 25 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 11 Katualuetta / asukas Taulukko 1 Vertailukuntien katualueiden ylläpitoon käyttämät määrärahat 2007-2011 /as /as /as /as /as /m2 /m2 /m2 /m2 /m2 KATU 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 72,3 79,9 87,9 90,3 108,0 2,54 2,81 3,2 3,39 4,07 Espoo 63,1 65,9 68,1 78,6 86,0 2,18 2,24 2,2 2,42 2,54 Tampere 57,3 61,3 67 62,6 53,4 1,69 1,68 1,82 1,71 1,47 Vantaa 44,7 48,5 42,7 57,3 53,7 1,17 1,26 1,13 1,50 1,42 Turku 62,2 61 65,2 66,6 72,2 1,45 1,42 1,52 1,56 1,81 Oulu 67,9 66,7 1,59 1,57 Espoon osalta katualueiden hoidon kustannukset ovat nousseet vuodesta 2009 lähtien sekä asukasta että pinta-alayksikköä kohti laskettuna. Talvet 2010 ja 2011 olivat hyvin runsaslumisia, joka on osaltaan vaikuttanut katuylläpidon kustannuksiin.
10 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katujen hoidossa on kasvanut voimakkaasti asukasta kohti laskettuna ja jonkin verran myös pinta-alayksikköä kohti laskettuna. Yksikkökustannuksen noin 10 prosenttiyksikön nousu, Tampereen voimakas säästäminen sekä runsasluminen talvi 2011 vaikuttavat säästöpotentiaaliarvioon siten, että Espoon katujen hoidossa vaikuttaisi olevan säästöpotentiaalia noin 30 %. Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / kadut 35% 30% 25% 20% asukasta kohden % 15% 10% 5% pinta-alayksikköä kohden 0% -5% 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 12 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katualueiden ylläpidossa Espoo on parantanut arvosanoja kaikilla liikennealueiden mittareilla, joten katualueiden hoitoon käytetyt investoinnit (erotus 2010 2011 +7 /as) ovat tuottaneet tulosta.
11 3.3 Katujen hoidon panostuskohteet TEKPA kyselyssä parillisina vuosina tiedusteltiin asukkailta myös mihin kunnan tulisi heidän mielestään katuasioissa ensisijaisesti panostaa. Valittavaksi oli annettu yhdeksän vastausvaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita enintään kolme. Espoolaisten mielestä kolme tärkeintä panostuskohdetta olivat päällysteiden kunnossapito, katujen lumen poisto ja kevyenliikenteen väylien lumenpoisto ja hiekoitus. Mihin katuasioissa tulisi panostaa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Pysäköinnin helpottaminen Katujen valaistus Liikennevalot Autojen nopeuden hidastaminen Katujen ja jk+pp puhtaanapito Jk+pp lumenpoisto ja hiekoitus Katujen hiekoitus Katujen lumen poistaminen Päällysteen kunnossapito Kuva 14 Mihin katuasioissa tulisi panostaa Katuympäristön viihtyvyyteen asukkaiden mielestä eniten voidaan vaikuttaa katupäällysteen kunnon parantamisella ja roskien poistolla. Millä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Liikenneturvallisuuden parantaminen Melun vähentäminen Töhryjen poisto Liikennemerkkien yms. kunnostus Roskien poisto Pölyämisen esto katuja pesemällä Hiekanpoiston nopeuttaminen Kaivuutöiden vähentäminen katualueilla Katualueen reuna-alueiden kunnostus ja istutusten hoito Katupäällysteen kunnon parantaminen Kuva 15 Millä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen
12 4 Viheralueet 4.1 Viheralueiden hoito TEKPA tutkimuksessa viheralueista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinalueen puistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito -mittari. Puistojen hoito -mittari 3,6 3,4 Espoo Helsinki Oulu 3,2 3 2,8 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 16 Puistojen hoito mittari Espoon puistojen hoito mittarin tulos on noussut vuodesta 2008, jolloin oli tilapäinen notkahdus. Mittaustulos on nyt paras koko seurantajakson aikana. Lähes kaikilla muilla verrokkiryhmän kunnilla on puistojen hoito mittari kääntynyt laskuun, Espoo on noussut ryhmän keskitasoon. Kuvassa 17 on esitetty Espoon puistojen hoitoindeksi postinumeroalueittain. Alueellisen tarkastelun perusteella puistojen hoito mittarin parhaat alueet sijaitsevat Kaakkois- ja Lounais-Espoossa. Runsaasti vastaajia keränneistä alueista 4 (Espoon Keskus Läntinen, Kilo, Pohjois-Leppävaara ja Laajalahti-Friisinmäki) vaikuttaisivat tarvitsevan eniten hoidon kehittämistä. Erilaisten puistoalueiden hoitoindeksissä, asuntoalueiden läheisten metsien hoito ja leikkipaikkojen siisteys ja varusteiden kunto saivat kyselyssä huonoimmat arvosanat.
13 Kuva 17 Puistojen hoitoindeksi Pohjois-Espoon vastaajamäärät ovat niin pieniä, että arvosanoihin pitää suhtautua varauksella, vain Lippajärven alueen tuloksesta voi tehdä päätelmiä.
14 4.2 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Tarkastelujaksolla kunkin vertailukunnan viheralueiden määrä asukasta kohti on hieman laskenut. Espoon viheralueiden määrä asukasta kohti on pienin vertailukuntiin nähden. On mahdollista, että vaikka vertailu pyritäänkin tekemään mahdollisimman yhteismitallisesti, eroaa viheralueen tilastointi Oulussa ja Vantaalla muusta vertailuryhmästä esimerkiksi lähimetsien (C-hoitoluokat) laskemisen osalta. Viheraluetta / asukas m2 / asukas 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 18 Viheralueiden määrä asukasta kohti vertailukunnissa Viheralueiden hoidon kustannuksen asukasta ja pinta-alayksikköä kohti selviävät seuraavasta asetelmasta: Taulukko 2 Vertailukuntien viheralueiden hoitoon käyttämät määrärahat 2007-2011 / as / as / as / as / as / m2 / m2 / m2 / m2 / m2 VIHERALUE 2007 2008 2009 2010 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 28,5 27,8 30,7 27,1 26,9 0,76 0,75 0,79 0,71 0,76 Espoo 27,4 26,3 21 20,9 22,2 0,72 0,68 0,57 0,51 0,59 Tampere 35,9 36,1 37,6 38,5 23,7 0,96 0,97 1,02 1,01 0,65 Vantaa 13,3 14,4 15,1 14,6 17,2 0,24 0,25 0,26 0,24 0,29 Turku 26,5 25,3 26,4 29,1 27,4 0,61 0,58 0,53 0,56 0,56 Oulu 25,8 17,4 0,35 0,25 Viheralueiden hoidon kustannukset asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden ovat kasvaneet hieman viime vuodesta.
15 Espoon viheralueiden hoitokustannukset asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden ovat nousseet yli 25 %. Säästöpotentiaalia laskelman mukaan olisi pinta-ala yksikköä kohden jopa yli 40 %. Asiaa arvioitaessa täytyy muistaa, että Oulun mukaantulo on vaikuttanut Espoon säästöpotentiaaliarvioon ratkaisevasti. Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / viheralueet % 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% 2007 2008 2009 2010 2011 asukasta kohden pintaalayksikköä kohden Kuva 19 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali viheralueiden hoidossa 4.3 Viheralueiden panostuskohteet Puistojen hoidon panostustoiveita kysyttäessä ero edelliseen vuoteen on erittäin pieni. Suhteellista suosituimmuuttaan ovat lisänneet puistojen kasvillisuus, valaistus ja käytävät kun taas vähennystä on ollut puiston penkeissä ja istuimissa, vesiaiheissa, lasten leikkipaikoissa luisteluradoissa ja koirapuistoissa. Suurimmat panostustoiveet liittyvät edelleenkin asuntoalueiden lähimetsiin (17 %). Mihin puistojen hoidossa tulisi erityisesti panostaa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2006 2008 2010 2012 Kelkkamäet Puistojen kasvillisuus Asuntoalueiden lähimetsät Puistojen valaistus Vesiaiheet (suihkulähteet ja altaat) Viljelypalstat Koirapuistot Luisteluradat Palloilualueet Lasten leikkipaikat Puistonpenkit tai istuimet Puistojen käytävät
16 Kuva 20 Puistojen hoidon toivotut panostuskohteet Millä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa puistojen viihtyvyyteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2004 2006 2008 2010 2012 Puistojen luonnonmukaisuuden lisääminen Pensaiden hoito Lasten leikkipaikkojen välineet Puistojen puhtaanapito ja siivous Rikkaruohojen torjunta Nurmikon hoito Kukkaistutukset Kuva 21 Puistojen viihtyvyyttä lisäävät toimenpiteet Puistojen viihtyvyyttä vastaajat katsovat ylivoimaisesti eniten voitavan lisätä puhtaanapidon ja siivouksen avulla (37 %), jonka arvosanassa on kuitenkin 4 prosenttiyksiön lasku edellisvuoteen. Muita viihtyvyyttä parantavia toimenpiteitä olivat kukkaistutukset (17 %), luonnonmukaisuuden lisääminen (16 %) sekä leikkipaikkojen välineet (11 %). Viihtyvyyden lisäämisen ja hoidon panostuskohteiden sisäisissä jakaantumisissa ei ole ollut suuria eroja vv. 2004 2012.
17 5 Katuvalaistus Katuvalaistusta selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä, joissa pyydettiin arvioimaan seuraavia osa-alueita: Katuvalaistus keskustan kaduilla, Katuvalaistus asuntokaduilla, ja Katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä. Espoon mittariarvo on noussut vertailuryhmässä eniten ja on nyt keskiarvolla. Vertailukuntien erot ovat pienentyneet ja ovat hyvin lähellä toisiaan. Katuvalaistus -mittari 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2004 2006 2008 2010 2012 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 22 Katuvalaistus -mittari Katuvalaistusmittarin keskinäiset suhteet ovat pysyneet jokseenkin vakioina siten, että koko tarkastelujaksolla keskustan katujen valaistus on arvioitu paremmaksi kuin asuntokatujen ja jalankulku- ja pyöräteiden valaistus. Kuva 23 Katuvalistusindeksin komponentit 4,2 Katuvalaistus 4 keskiarvo 3,8 3,6 3,4 3,2 2002 2004 2006 2008 2010 2012 3 jk+pp asuntokadut keskustan kadut katuvalaistus
18 Kuva 24 Katuvalaistusindeksi postinumeroalueittain Alueellisen tarkastelun perusteella selkeästi katuvalaistukseen tyytyväisimpiä olivat eteläisen Espoon asukkaat, poikkeuksena tästä on Matinkylän alue, joka oli edellisessä tarkastelussa saanut hyvän arvosanan. Vähiten tyytyväisiä olivat Pohjois-Espoon asukkaat.
19 6 Asiointityytyväisyys teknisen toimen toimintaan Espoolaisista vastaajista 119 (28 %) oli asioinut kunnan teknisen hallinnon kanssa edellisten 12 kuukauden aikana. Koko aineistossa yhteydenottajia oli kolmasosa kyselyyn vastanneista. Eniten yhteydenottajia oli katuasioissa (46,3 %). Niitä vastaajia, jotka olivat olleet yhteydessä kunnan tekniseen toimeen, pyydettiin arvioimaan yleistä tyytyväisyyttä seitsemällä kysymyksellä, joissa pyydettiin vastaamaan asteikolla Tyytyväinen En kumpaakaan Tyytymätön. Arvioitavat asiat olivat: Henkilökunnan käytös, Henkilökunnan asiantuntemus, Aukioloajat, Asianne hoitoaika, Tiedottamisen ymmärrettävyys, Kielenkäytön selkeys sekä Henkilöiden tavoitettavuus. Tyytyväisyys v. 20010-2012 80% 60% 40% 20% 0% Tyytyväinen 2012 Tyytyväinen 2010 Tyytymätön 2012 Tyytymätön 2010-20% -40% Henkilökunnan käytös Henkilökunnan asiantuntemus Aukioloajat Asian hoitoaika Tiedottamisen ymmärrettävyys Kielenkäytön selkeys Henkilöiden tavoitettavuus Kuva 25 Tyytyväisyys teknisen palveluiden henkilöstön toimintaan Espoon osalta vuodesta 2010 olivat selvimmin parantuneet henkilökunnan asiantuntemus ja tiedottamisen ymmärrettävyys, kun taas muissa alakohdissa ei ollut havaittavissa selkeää muutosta. Henkilökunnan tavoitettavuuteen oltiin kaikkein tyytymättömimpiä, mutta sekin oli parantunut aikaisempaan kyselyyn nähden.
20 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 7.1 Vahvuudet Näiden tutkimusten mukaan Espoo on parantanut yleisten alueiden hoitoaan kautta linjan verrattuna edellisiin vuosiin. Vertailuun osallistuneiden kaupunkien tulokset ei voida keskenään suoraan verrata, sillä kunnat, kuntien toiminnot ja kunnan asukkaiden palveluodotukset ovat erilaisia. Espoo on parantanut arvosanojaan kaikilla mittausalueilla. Suhteellisesti parhaiten Espoo on tutkimuksen mukaan menestynyt talvihoitoon liittyvissä asioissa sekä keskustan katujen puhtaudessa ja siisteydessä. Katujen hoidon osa-alueella ei vielä ole saavutettu vuoden 2006 huippuarvoja, mutta viimeaikainen suunta on ollut nouseva. Myös katuvalaistuksessa on arvosanoissa tapahtunut nousua. Viheralueiden hoidon arvosana on tutkimushistorian paras. 7.2 Kehittämiskohteet Tämän tutkimuksen mukaan Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa. Hoidon vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnin kannalta pitää jatkossa pystyä erottamaan poikkeuksellisten sääolojen vaikutukset normaalihoidosta, jonka jälkeen voidaan säästöpotentiaaliajattelun kautta tehdä strategisia linjauksia tavoiteltavasta hoitotasosta. Asiakaspalvelutoiminnan osalta kyselyajankohtana tärkeimmät kehittämiskohteet olivat jo 2008 ja 2010 raporttien mukaan henkilöstön tavoitettavuus ja asian hoitoaika. 2012 tutkimuksen perusteella näihin asioihin tulisi kiinnittää edelleen erityistä huomiota. 8 Liitteet Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset Liite 2 TEKPA 2012-kyselylomake 1/2
1 (23 Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset
2 (23 Liite 2 TEKPA 2012-kyselylomake
3 (23