Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Pirkkalan kunnassa

Transkriptio

1 Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Pirkkalan kunnassa päivitetty

2 Katualueiden kunnossa- ja puhtaanapidon vastuunjako Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta uudistui osittain vuoden 2005 lopulla. Lakiuudistus toi muutoksia asemakaava-alueella välittömästi katualueeseen rajautuvien tonttien omistajille ja haltijoille kuuluviin velvoitteisiin. Lain tavoitteena oli selkiyttää kunnan ja tontinomistajien tehtävänjakoa ja vähentää kadulla tehtävistä töistä aiheutuvia haittoja, helpottaa tontinomistajien töitä sekä parantaa kevyenliikenteenväylän käyttöolosuhteita. Tällä oppaalla pyritään selventämään vastuunjakoa tontinomistajan ja kunnan välillä. Oppaaseen on lisäksi määritelty liikenneturvallisuuden näkökulmasta ohjeet katualueiden läheisyydessä olevan kasvillisuuden hoidosta. Kadut, tiet ja yksityistiet Tieverkko koostuu hallinnollisesti maanteistä, kaduista ja yksityisteistä. Jaottelu on merkityksellinen, koska eri väylillä on eri tienpitäjä. Maantiet ovat valtion omistamia teitä. Valtion puolesta tienpitäjänä toimii Liikennevirasto, joka vastaa mm. liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja tienhoidon laatuvaatimuksista. Maanteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Pirkanmaalla Pirkanmaan ELYkeskus. Pirkkalassa valtion teitä ovat mm. Naistenmatkantie, Lentoasemantie, Anian rantatie, Sorkkalantie, Varuskunnantie, Varikontie ja VT3 läntinen kehätie. Kaduilla tarkoitetaan asemakaava-alueilla sijaitsevia katuja. Näiden osalta kadunpitäjänä toimii kunta. Yksityisteillä tarkoitetaan yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden ylläpitämiä teitä. Näiden osalta yksityistielain mukaisena tienpitäjänä toimii tiekunta. Tämä opas koskee ainoastaan asemakaava-alueiden katuja. Ilmoitukset valtion teiden kunnosta ja liikenteen ongelmista: Tienkäyttäjän linja p , (24h/vrk) Valtion teihin liittyvä neuvonta ja palautteet: p (arkisin klo 9 16) liikenteen.asiakaspalvelu@liikennevirasto.fi

3 Katualueiden hoito ja kunnossapito Katujen ylläpito jakautuu kunnossapitoon ja hoitoon. Kunnossapito käsittää erilaisia korjaus- ja kunnostustoimenpiteitä, joiden avulla poistetaan kohteessa ilmenneet viat ja kuluneisuus. Kunnossapitotoimenpiteillä kasvatetaan kohteen käyttöikää tai pyritään palauttamaan kohteen alkuperäinen kunto. Hoitotehtävät ovat toimenpiteitä, jotka pitävät rakenteet ja laitteet käyttökunnossa. Käytännössä katujen hoito tarkoittaa esimerkiksi talvihoitoa, puhtaanapitoa, rakenteiden hoitoa sekä viheralueiden hoitoa. Katujen hoidon ja kunnossapidon vastuujako on määritelty laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Laki ei erittele kunnossapitoa ja hoitoa, vaan laissa terminä käytetään vain kunnossapitoa. Lain mukaan katujen kunnossapidosta vastaa kunta. Katujen lisäksi kunnan vastuulla ovat kunnan hallinnassa olevat torit, katuaukiot, puistot ja niihin verrattavat muut yleiset alueet. Kunnan vastuulla olevia tehtäviä ovat mm. kadun, pyöräteiden ja jalkakäytävien päällysteiden korjaus ja uusiminen, katualueella olevien istutusten hoito sekä kadunkalusteiden, liikennemerkkien ja opasteiden huolto ja korjaaminen. Talvella kunnan vastuulla ovat ajoratojen, pyöräteiden sekä yhdistetyn jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapito. Tontinomistajan tai -haltijan velvollisuutena on sen sijaan pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena. Tontin omistajan tai haltijan tulee toisin sanoen huolehtia mm. jalankulkua haittaavan lumen ja jään poistamisesta, tarvittaessa liukkauden torjunnasta sekä kevään tullen poistaa liukkauden torjuntaan käytetty kiviaines jalkakäytävän osuudelta. Tontinomistaja tai -haltija vastaa tontille johtavan ajoliittymän kunnossapidosta, kuten mm. tonttiliittymän kohdalle auratun lumen ja jään poistamisesta sekä ojarummun pitämisestä avoinna ja toimintakuntoisena.. Kaava alueella kadun puhtaanapito on kiinteistönomistajan vastuulla kunnossapidosta vastaa kunta Katujen puhtaanapito Kadun puhtaanapidon tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveyden kannalta tyydyttävässä kunnossa. Käytännössä puhtaanapitotoimenpiteitä ovat mm. kadulle ja katuviheralueille kerääntyvän lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkakasvien poistaminen.

4 Puhtaanapito kuuluu lain mukaan tontinomistajalle tai -haltijalle rajasta kadun keskiviivaan asti, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Jos katualueella on istutuskaista, tontinomistajan ei tarvitse huolehtia istutuskaistan puhtaanapidosta, mutta katualueen puhtaanapito katualueen keskilinjaan asti kuitenkin enintään 24 metrin leveydeltä kuuluu tontinomistajalle. Jos tontin ja kadun väliin jää enintään kolme metriä leveä tonttiin välittömästi rajoittuva viherkaista ja oja, on tontinomistajan velvollisuus huolehtia niiden kasvillisuuden siistinä pitämisestä sekä poistaa alueelta roskat. Esimerkiksi tontin ja kadun väliin jäävän alle kolme metriä leveän nurmialueen leikkuu ja rikkakasvien poisto kuuluvat tontinomistajalle. Jos viherkaistalle on tehty istutuksia, kuten puita ja pensaita, niiden hoito samoin kuin ajoradan ja kevyenliikenteenväylän välissä olevien istutuskaistojen hoito ja puhtaanapito kuuluvat kunnalle. Istutusalueiden läpi tontille johtavat liittymät tontinomistajan tulee kuitenkin pitää itse puhtaina. Puhtaanapidon osalta kunta vastaa kaikista katualueen istutuksista, kadunkalusteista, kaiteista, korokkeista sekä liikennemerkeistä ja muista vastaavista laitteista. Tällä hetkellä Pirkkalan kunta hoitaa myös jalkakäytävien talvikunnossapitoa. Lain mukaan kunta voi päätöksellään ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvia tehtäviä. Pirkkalan kunnassa tällaista päätöstä ei ole tehty, joten vastuu kunnossapidosta ei ole siirtynyt kunnalle, vaan on edelleen kiinteistöllä. Kiinteistön omistajien ja asunto-osakeyhtiöiden tulee huolehtia riittävästä vastuuvakuutuksesta.

5 Kunnossapidon laatutaso Kunnossapidon ja hoidon laatutaso vaihtelee katu- ja hoitoluokittain. Liikenteen kannalta tärkeimmissä paikoissa vaaditaan korkeampaa laatutasoa ja kiireellisempiä toimenpiteitä kuin hiljaisemmilla katuosuuksilla. Tontinomistajalla ilmoitusvastuu vaaratekijöistä Tontinomistaja tai -haltija on velvollinen ilmoittamaan viipymättä kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista tai vastaavista puutteista sillä kadun osalla, jolla hän on puhtaanapitovelvollinen. Tontinomistajan on myös ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi.

6 Katutöiden ilmoitusvelvollisuus Kunnan omistamilla katualueilla tai yleisillä alueilla suoritettavista töistä on tehtävä kunnalle katulupahakemus kaksi viikkoa ennen työn aloittamista. Katuluvan alaisia töitä ovat esimerkiksi kaapeleiden ja putkien korjaaminen tai sijoittaminen yleiselle alueelle sekä kiinteistöjen rakennus- ja korjaustyöt, kun työn suorittamiseksi osa viereisestä kadusta tai muusta yleisestä alueesta on rajattava työmaa-alueeksi. Ilmoitusvelvollisuus on työstä vastaavalla ja työ voidaan aloittaa heti, kun kunta on antanut työlle suostumuksen. Kiireellisissä tapauksissa, välittömän vaaran torjumiseksi, rikkoontuneiden johtojen, laitteiden tai rakenteiden korjaaminen voidaan aloittaa välittömästi, mutta katulupahakemus/kaivuilmoitus tulee silti tehdä heti kun mahdollista. Katuluvan hakija on velvollinen työn päättyessä saattamaan käyttämänsä alue käyttöä edeltäneeseen kuntoon. Kunnalla on kunnossa- ja puhtaanapitolain mukaan oikeus periä maksu katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtävistä töistä. Samoin kunta voi periä maksun kadun ja yleisen alueen tilapäisestä rajaamisesta työmaana pois yleisestä käytöstä. Maksujen perimisoikeus perustuu ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Maksun perusteena on aika, alueen laajuus ja alueen keskeisyys. Ohjeistus katulupahakemuksen laadintaan löytyy Pirkkalan kunnan kotisivuilta.

7 Ajoradalla vapaata korkeutta tulee olla 4,8 m sekä pyöräteillä ja jalkakäytävillä 4,0 m, jotta kulkutilaa jää riittävästi suurille ajoneuvoille ja kunnossapitokalustolle myös talviolosuhteissa. Liikenneviheralueet Kunta on vastuussa katualueiden liikenneturvallisuudesta. Kasvillisuus elävöittää katukuvaa ja lisää alueen viihtyvyyttä, mutta liian korkeiksi ja leveiksi kasvaneet istutukset tai väärään kohtaan istutetut puut ja pensaat voivat aiheuttaa vaaratilanteita liikenteelle sekä katualueella työskenteleville. Tontilla olevan kasvillisuuden hoito kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle. Kiinteistönomistajan velvollisuus on huolehtia, etteivät puiden oksat, pensaat tai tontin muu kasvillisuus kasva tontin ulkopuolelle heikentäen liikenneturvallisuutta tai haitaten kevyenliikenteenväylän tai ajoradan käyttöä. Pensasaitojen tulee kasvaa kokonaan tontin puolella myös täysikasvuisina. Mikäli puiden oksat ulottuvat katualueelle, tulee kiinteistönomistajan tai -haltijan varmistaa, että kadulla liikkujille jää riittävästi vapaata kulkutilaa myös korkeussuunnassa. Erityisesti ajoliittymien, valaisinpylväiden, liikennemerkkien ja osoitekilpien kohdalla kasvillisuus ei saa rajoittaa näkemiä tai haitata merkkien havaitsemista. Näkemäalueet tulee pitää vapaina poistamalla liian alhaalla kasvavat puiden oksat sekä madaltamalla ja kaventamalla näkyvyyttä haittaavat pensasaidat. Kiinteitä aitoja rakennettaessa, pensasaitoja istutettaessa ja liittymäalueiden kasvillisuutta hoidettaessa tulee ottaa huomioon, että tonttiliittymästä on oltava Pirkkalan rakennusjärjestyksen mukaisesti riittävä esteetön näkemäalue kumpaankin suuntaan. Katua tai muuta yleistä aluetta vasten oleva kiinteä aita on rakennettava kokonaan tontin puolelle, eikä siitä saa aiheutua haittaa liikenteelle tai kadun kunnossapito- ja hoitotöille. Tontinomistajien ja -haltijoiden tulee tarkistaa katualueisiin rajautuvat kasvillisuusalueet ja tarvittaessa karsia tieturvallisuutta vaarantavat puiden ja pensaiden oksat. Laki naapuruussuhteista (8 ) antaa kunnalle oikeuden poistaa haitalliset oksat, ellei tontin omistaja tee sitä kohtuullisessa ajassa. Puiden kaato on asemakaava-alueella luvanvaraista.

8 Liittymien näkemäkolmioiden alueilla kasvillisuuden enimmäiskorkeus saa olla maksimissaan 70 cm, ellei perustellusta syystä toisin sovita. Näkemäkolmiot on yleensä asemakaavassa rajattu katualueeksi, mutta ei aina. Tonttiliittymässä näkemäalueen tulee ulottua viiden metrin etäisyydelle liittymästä kumpaankin suuntaan. Kasvillisuuden enimmäiskorkeudeksi suositellaan 70 cm.

9 Lähteet: Laki eräistä naapuruussuhteista. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Tajakka, H. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Tammerprint Oy, Pirkkalan kunta, Kunnallistekniikka. Pirkkalan kunta Kunnallistekniikka Suupantie Pirkkala