Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2016 Raportti

Transkriptio

1 Espoon yhdyskuntatekniset palvelut ja näiden tuotantokustannukset 2016 Raportti Ritva Lindroos Riitta Haapavaara ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 1

3 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely TEKPA- tutkimus KUVE 8 3 Katualueet Talvihoito Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset 18 4 Viheralueet Viheralueiden hoito Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset 24 5 Katuvalaistus 27 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet 31 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset Yhteenveto Kehittämiskohteet Kuntalaisten toiveet 34 8 Liitteet 36 Kuvelaskelmat: Riitta Haapavaara Kannen kuva: Atte Mikkonen

4 3

5 4 RAPORTTI ESPOON YHDYSKUNTATEKNISISTÄ PALVELUISTA JA NÄIDEN TUOTANTOKUSTANNUKSISTA Johdanto Raportin tarkoituksena on esittää TEKPA asukaskyselyn ja KUVE vertailun tuloksia katujen, katuvalaistuksen ja viheralueiden hoidon tasosta ja yksikkökustannuksista, asukkaiden mielipiteitä siitä, mihin kunnan tulisi panostaa ja millä toimenpiteillä vaikuttaa katujen ja viheralueiden kuntoon ja viihtyvyyteen. TEKPA tutkimuksen tuloksia analysoidaan vastaajan asuinpaikan postinumeroalueen perusteella. Koko Espoon tuloksia verrataan viiden suurimman kaupungin tuloksiin sekä aikaisempiin tuloksiin vuodesta 1996 alkaen. KUVE vertailun tulokset esitellään osana tätä raporttia. KUVE -vertailussa pyritään selvittämään kuntien katujen ja viheralueiden hoidon yksikkökustannuksia tilinpäätöksiin 2015 perustuen. Lisäksi selvitetään Espoon mahdollisuuksia säästää katujen ja viheralueiden hoidossa verrattuna viiteen suurimpaan kaupunkiin säästöpotentiaalilaskennan avulla. Kuve vertailussa oli mukana 19 kuntaa. Kyselyn aikana Espoon ylläpidon alueurakoista kaksi on ulkopuolisen urakoitsijan hoitovastuulla, Pohjois-Espoon ja Tapiola lähtien. TEKPA tuloksia Tapiolan ja Pohjois-Espoon alueella on tarkasteltu erikseen. TEKPA ja KUVE tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Espoon Sharepointista, Kaupunkitekniikan keskus > Julkaisut ja raportit >Teknisten palveluiden vertailut TEKPA ja Ylläpidon kustannusvertailut. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

6 5 2 Tutkimuksien ja aineiston esittely Espoon TEKPA -tutkimuksen arvosanat katualueiden osalta ovat nousseet kaikilla mittausalueilla, myös edellisvuoden arvosanat olivat noususuuntaiset. Talvi oli verrattain vähäluminen talvi, joten lumen kuljetuksesta ei tullut lisäkustannuksia ja toisaalta asukastyytyväisyys on noussut, johtuen mahdollisesti vähäisestä lumen määrästä (kuva 1). Viheralueiden hoitoon ja katuvalaistukseen Espoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä vaikkakin hieman suurimpien kaupunkien keskiarvon alla. Kuva 1 Lumen syvyys maalis-/huhtikuun vaihteessa (lähde: Ilmatieteenlaitos) 2.1 TEKPA- tutkimus TEKPA- tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten mielipiteitä katujen ja viheralueiden hoidon laadusta. Kysely on valtakunnallinen tutkimus, jossa eri kuntien asukkailta kysytään samanlaisilla kysymyslomakkeilla (Liite 2) keskenään samat kysymykset. Kunnat voivat halutessaan ilmoittautua kyselyyn mukaan. Kysely toteutetaan parillisina vuosina laajempana

7 6 ja parittomina vuosina suppeampana. Espoo osallistui vuonna 2011 ensimmäistä kertaa myös suppeampaan kyselyyn. Yhteenveto Espoon tuloksista on esitetty liitteessä 1. TEKPA asukaskysely järjestettiin keväällä Valtakunnallisesti kyselyyn osallistui kaikkiaan 27 kuntaa, kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Espoon kaupunki on ollut mukana laajemmassa kyselyssä keskeytyksettä vuodesta 1996 saakka, joten aikasarjaanalyysi kattaa jo 20 vuoden jakson. Muista suurista kaupungeista (6-pack) ovat olleet vuodesta 2002 mukana kaikki paitsi Turku. Vuoden 2015 kyselystä puuttui suurista kaupungeista Tampere. Espoon vastaajat valittiin satunnaisesti kaikista vuotiaista espoolaisista. Vuodesta 2013 yläraja on ollut 79 vuotta, koska on haluttu huomioida paremmin vanhempien palveluiden käyttäjien näkemykset. Kyselylomake postitettiin 1500 vastaajiksi valituille henkilöille huhti toukokuussa Vastauksia saatiin tänä vuonna 394, vastausprosentti oli 26 %. Vuonna 2015 luvut olivat 434 ja 29 %, joten vastausprosentti laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tapiolan alueelle lähetettiin hieman enemmän kyselyjä kuin keskimäärin koko Espoon alueelle. Kuvassa 2 on esitetty vastaajamäärät postinumeroalueittain. Alle 10 vastaajan alueiden keskiarvot ovat vain suuntaa-antavia. Näitä alueita on alueella vastaajia oli 10 tai enemmän. Vain kolmella alueella vastaajien määrä on 20 tai yli, näiden alueiden vastausten keskiarvot antavat hieman luotettavampaa tietoa. Tutkimuksen tärkeintä informaatiota on nimenomaan aikasarjojen analyysi, josta saadaan kehityssuuntia selville. Kovin suuria johtopäätöksiä ei voida vetää jonkin tietyn yksittäisen vuoden arvosanoista tai kahden erillisen kokonaisuuden, esimerkiksi katujen ja viheralueiden hoidon arvosanoja vertailemalla.

8 Kuva 2 Vastaajamäärät postinumeroalueittain 7

9 8 2.2 KUVE Ylläpidon kustannusvertailu (KUVE) on RAPAL oy:n tuottama vertailu, jossa mahdollisimman yhteismitallisesti pyritään selvittämään yleisten alueiden ylläpidon kustannuksia Suomen kunnissa. Vertailu perustuu vuoden 2015 tilinpäätöslukuihin. Vertailu on laskettu yksikkö- ja asiakaskustannuksilla. Yksikkökustannukset ilmaisevat palvelun hinnan tilaajalle, asiakaskustannukset palvelun hinnan asiakkaalle (asukkaalle). RAPAL on kehittänyt raportointityökalun, jonka avulla voidaan vertailla tutkimuksessa mukana olevien kuntien tuloksia. Lukuja voi raportissa tarkastella myös indeksikorjattuina vuoden 2015 kustannustasoon. Tässä raportissa kaikki kustannukset esitetään indeksikorjattuina. Indeksimuutokset on tehty vuodesta 2010 alkaen Tilastokeskuksen MAKU 2010 Katujen ylläpidon osaindeksin perusteella. Linkki KUVE raportointityökaluun NTI_ xlsx Ylläpidon kustannusvertailu on tehty vuosittain v Viimeisimpään vertailuun osallistui 19 kuntaa, joista Helsinki ( asukasta) oli suurin ja Valkeakoski ( asukasta) oli pienin. Espoon katujen- ja viheralueiden ylläpidon kokonaiskustannukset olivat 29,2 m. Espoon ylläpidon katujen- ja viheralueiden ylläpidon kustannukset nousivat 2% vuoteen 2014 verrattuna. Kustannusten kasvu on seurausta suuremmasta määrästä uudelleenpäällystystyötä. Vuoden 2015 uudelleenpäällystykseen käytetyt kustannukset (n. 3,2 m ) olivat n suuremmat kuin vuoden 2014 uudelleenpäällystykseen käytetyt rahat. Toisaalta vuoden 2015 uudelleenpäällystykseen käytetyt kustannukset olivat n pienemmät kuin vuosien uudelleenpäällystyskustannusten keskiarvo (n. 3,9 m ). Uudelleenpäällystystyötä tehtiin kuitenkin tavanomaista enemmän (n. 5 km) halvan bitumihinnan vuoksi. Katujen ylläpidon ja talvihoidon kustannukset ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet hieman. Viheralueiden ylläpidon kokonaiskustannukset (8,2 m ) kasvoivat noin vuoteen 2014 verrattuna.

10 9 Puistojen ja liikennevihreän ylläpidon osuus verrattuna katuylläpitoon on pysynyt suhteessa samanlaisena kuin edellisenäkin vuonna Kuvassa 3 on esitetty katu- ja viheralueiden kustannussuhde vuosina Katu- ja viherkustannukset / asukas Katukustannus /asukas Viherkustannus / asukas Kuva 3 Katu- ja viheralueiden kustannukset / asukasta kohden Kuvassa 4 on esitetty kolmen suurimman kunnan kokonaissuoritteen muutoksia Espoon yleisten ylläpidettävien alueiden pinta-alat ovat kasvaneet noin 1 % verran edelliseen vuoteen verrattuna.

11 10 m Kokonaissuoritteet vm-% Helsinki Espoo Tampere Kuva 4 Kolmen suurimman kaupungin kokonaissuoritteet (m 2 ) ja vuosimuutos KUVE vertailun tulosten avulla voidaan laskea säästöpotentiaali katu- ja viheralueiden hoidossa. Säästöpotentiaalilaskelman tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka paljon halvempaa tai kalliimpaa Espoossa tehty työ on vertailukaupunkeihin nähden. Miinusmerkkinen tulos kertoo, että työ on vertailukuntia edullisempaa. Mitä korkeampi plusmerkkinen tulos on, sitä kalliimpaa työ on vertailukuntiin nähden. Säästöpotentiaali lasketaan vertailukelpoisille tunnusluvuille (esim. /asukas tai /pintaalayksikkö) siten, että ää ö = h 0,1 h ä Suhteellinen säästöpotentiaali on vastaavasti Espoon absoluuttinen säästöpotentiaali / Espoon vertailukustannukset. Mikäli säästöpotentiaali tai säästöpotentiaaliprosentti on negatiivinen, voidaan kohta tulkita siten, että säästöpotentiaalia ei enää ole ja tarkasteltava tehtävä tehdään verrokkeja edullisemmin. 3 Katualueet

12 11 Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkaudentorjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesäkuin talviaikaakin. Liikennealueiden hoitoa kokonaisuudessaan on kartoitettu kymmenellä kysymyksellä (1-10), joista on johdettu neljä mittaria: Liikennealueiden hoidon kokonaismittari, talvihoidon mittari, puhtaanapidon mittari sekä päällysteen kunnon mittari. Liikennealueiden ylläpito -mittarin mukaan (kuva 5) Espoon taso on noussut viime vuoteen verrattuna. Espoo saikin 6-pack vertailussa korkeimman arvosanan. Vähälumiset talvet voivat hyvinkin vaikuttaa siihen, että tyytyväisyys liikennealueiden hoitoon kasvaa. 3.8 Liikennealueiden ylläpito Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 5 Liikennealueiden ylläpito mittari Päällysteen kunto ja puhtaanapito- mittarien arvosanat Espoon osalta ovat niin ikään nousseet viime vuoteen verrattuna, kuvat 6 ja 7. Espoon lisäksi Helsingissä ja Turussa päällysteen kunnon arvosanat ovat nousseet ja Vantaalla ja Oulussa laskeneet. Päällystysarvona onkin kasvanut päällystysmäärien kasvun mukana.

13 Päällysteen kunto 3.6 Espoo 3.4 Helsinki Oulu 3.2 Tampere Turku 3 Vantaa 6-pack Kuvat 6 Päällysteen kunto 3.8 Puhtaanapito Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 7 Puhtaanapito -mittarit

14 13 Puhtaanapidon osalta Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan arvosanat ovat nousseet. Vain Oulussa arvosana laski. Arvosanojen vaihteluväli 6-pack kaupunkien kesken oli 3,4 ja 3,66 välillä. Kuvassa 8 Liikealueiden ylläpitoindeksi näkyy eri postinumeroalueiden arvosanat. Espoon keskiarvosana (3,47) on noussut verrattuna edelliseen vuoteen (2015 3,45). Alueellisesti arvosanoissa ei ole suuria muutoksia. Vähäluminen talvi voi vaikuttaa arvosanoihin myönteisesti.

15 Kuva 8 Liikennealueiden ylläpitoindeksi alueittain 14

16 Talvihoito Katujen talvihoitoa selvitettiin viidellä monivalintakysymyksellä, (kysymykset 6-10). Talvihoitoa mitattiin lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan liittyvillä kysymyksillä asunto- ja pääkaduilla sekä jalankulku- ja pyöräteillä. Talvihoidossa 6-pack kaupunkien osalta Espoon, Helsingin ja Turun arvosanat ovat nousseet (kuva 9). Espoo sai 6-pack kunnista korkeimman arvosanan. Oulun ja Vantaan arvosanat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. 3.8 Talvihoito 3.6 Espoo 3.4 Helsinki Oulu 3.2 Tampere Turku 3 Vantaa 6-pack Kuva 9 Katujen talvihoito mittari Talvihoitomittarin erilliskomponentit, lumenauraus ja liukkauden torjunta on nostettu esiin, koska on haluttu seurata miten arvosanaan vaikuttaa jo kolmas lähes lumeton talvi. Kummankin komponentin mukaan Espoon, Helsingin ja Turun talvihoitoindeksi on noussut, kuten kuvista 10 ja 11 voidaan havaita. Oulun ja Vantaan arvosanat ovat laskeneet edellisvuodesta.

17 16 Lumenauraus Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 10 Lumenauraus - mittari Liukkauden torjunta Espoo 3.4 Helsinki Oulu 3.2 Tampere Turku 3 Vantaa 6-pack Kuva 11 Liukkauden torjunta- mittari

18 Kuva 12 Talvihoitoindeksi 17

19 18 Talvihoitoindeksi postinumeroalueiden tarkastelun perusteella (kuva 12). Tässäkin arvioinnissa aluekohtaista vertailua tärkeämpää on verrata vuosittaista Espoon indeksiä, sillä joiltakin alueilta vastauksia voi tulla vain yksi kappale. 3.2 Katualueiden määrä ja hoidon kustannukset Espoon katualueiden määrä 34,22 m2/ asukas on hyvin lähellä edellisen vuoden lukua 35 m2 / asukas (kuva 13). 6-pack kunnissa katualueita on m2 / asukas Helsinkiä lukuunottamatta, jossa luku on 25,2 m2 /asukas. Espoon katuverkon määrä asukasta kohti on osaltaan selitettävissä rekisteriin tehdyillä määritelmämuutoksilla ja tarkennuksilla. Yleistäen voidaan todeta, että silloin kun katualueen määrä asukasta kohti nousee, rakennetaan enemmän uusia ja väljiä alueita ja kun se pienenee, rakennetaan tiiviitä alueita ja täydennysrakentamista. 50 Katualue / asukas 45 m2 / asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 13 Katualuetta m2 / asukas

20 Katukustannus/ asukas vuoden 2015 hinnoin Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 14 Vertailukuntien katualueiden ja uudelleenpäällystyksen hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2015 indeksiin korjattuna 5.00 Katukustannukset/ m vuoden hinnoin Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 15 Vertailukuntien katualueiden ja uudelleenpäällystyksen hoitokustannukset m2 kohden , vuoden 2015 indeksiin korjattuna

21 20 Espoon katualueiden hoidon kustannukset pinta-alaa kohden on noussut vain hieman edellisestä vuodesta. Edellisen vuoden katualueiden m2 hinta oli 2,25, nyt katualueiden kustannukset olivat 2,27 /m2. Kuva 15. Espoon katualueiden kustannukset asukasta kohden on laskenut aivan aavistuksen verran vuoteen 2014 verrattuna, kuten kuvasta 14 voidaan todeta. Espoon katualueiden kustannukset /m2 ovat olleet vuosina euron yläpuolella lähtien kustannukset näyttävät laskelmien mukaan asettuvan 2,25 /m2 tasolle. Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katujen hoidossa on kasvanut viime vuodesta noin 3 % pinta-alayksikköä kohden laskettuna. Asukasta kohden laskettuna säästöpotentiaali on noussut puoli prosenttia. Espoon katujen hoidossa vaikuttaisi olevan säästöpotentiaalia asukasta kohden vielä 21 % % 40.0 % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / kadut Pinta-alayksikköä kohden Asukasta kohden Kuva 16 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali katualueiden ylläpidossa

22 21 4 Viheralueet Viheralueiden pinta-ala on noussut viime vuodesta noin 1 %. Myös viherrekisterin puolella on tehty tarkistuksia ja uudelleenmäärityksiä. Todellisen kasvun arvioidaan olevan 3%:n luokkaa. 4.1 Viheralueiden hoito TEKPA tutkimuksessa viheralueista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinalueen puistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito -mittari (kuva 17). 3.8 Puistojen hoito 3.6 Espoo 3.4 Helsinki Oulu 3.2 Tampere Turku 3 Vantaa 6-pack Kuva 17 Puistojen hoito mittari 6-pack kuntien puistojen hoidon arvosana oli noususuuntainen Oulua lukuun ottamatta. Marginaalit eri kaupunkien välillä ovat pienet, alhaisin arvosana oli 3,4 (Oulu ja Vantaa) ja korkein arvosana 3,69 (Helsinki). Espoon sijoittuu 6-pack kaupunkien vertailussa puoliväliin arvosanalla 3,53. Espoon ja Turun arvosanat ovat olleet varsin yhdenmukaisia viimeiset viisi vuotta.

23 22 Kuvassa 18 on esitetty Espoon puistojen hoitoindeksi postinumeroalueittain. Alueellisen tarkastelun perusteella korkeimmat puistojen hoidon arvosanat olivat Espoon keskuksessa, Kilossa, Nöykkiössä ja Kivenlahdessa. Alhaisimmat arvosanat tulivat alueilta, joista saatiin yhteensä 6 vastausta. Merkittävämpää on katsoa kuitenkin niiden alueiden arvosanoja, joissa vastausmäärä on suuri, silloin saatu tieto on luotettavampaa. Kokonaisuutena Espoon viherhoitoon ollaan varsin tyytyväisiä.

24 Kuva 18 Puistojen hoitoindeksi 23

25 Viheralueiden määrä ja hoidon kustannukset Tarkastelujaksolla Espoon viheralueiden määrä asukasta kohden on pysynyt lähes samana, kuten myös muilla verrokkikunnilla. Espoon viheralueiden määrä asukasta kohti on nyt samalla tasolla Helsingin ja Tampereen kanssa (kuva 19). Eri kunnissa viheralueet tilastoidaan eri tavoin, esimerkiksi hoitoluokkien jaottelussa on eroja. Viheralue / asukas m2 / asukas Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kuva 19 Viheralueiden määrä asukasta kohti vertailukunnissa Viheralueiden hoidon kustannukset asukasta kohti on pysynyt hyvin tasaisena viimeisen kolmen vuoden aikana (kuva 20) ja Espoon kustannustaso on lähellä Helsingin ja Tampereen tasoa.

26 25 Eur / as Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 20 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset asukasta kohden , vuoden 2015 indeksiin korjattuna Eur / m² Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Kuva 21 Vertailukuntien viheralueiden hoitokustannukset pinta-alayksikköä kohden , vuoden 2015 indeksiin korjattuna

27 26 Viheralueiden hoidon kustannukset pinta-ala yksikköä kohden on laskenut hieman. Espoon viheralueiden hoitokustannukset asukasta ja pinta-ala yksikköä kohden on laskenut. Säästöpotentiaalia laskelman mukaan näyttäisi olevan pinta-ala yksikköä kohden noin 63 %. Vastaava laskelma asukasta kohden on 37 % (kuva 22). Näin ollen viheralueiden hoitokustannuksissa Espoo on hieman lähentynyt 6-pack kaupunkien tasoa edelliseen vuoteen verrattuna. Asukasta kohden mitattuna /asukas hinta on pysynyt hyvin samanlaisena viimeiset neljä vuotta. Viheralueiden kustannukset /m2 ovat olleet nousujohteisia viimeisen viiden vuoden aikana. 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% -10% -20% Espoon suhteellinen säästöpotentiaali / viheralueet pintaalayksikkö ä kohden asukasta kohden Kuva 22 Espoon suhteellinen säästöpotentiaali viheralueiden hoidossa

28 27 5 Katuvalaistus Katuvalaistusta selvitettiin kolmella monivalintakysymyksellä, joissa pyydettiin arvioimaan seuraavia osa-alueita: Katuvalaistus keskustan kaduilla, katuvalaistus asuntokaduilla, ja katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä. Espoon arvosana on noussut hieman viime vuodesta. Espoo, Turku ja Vantaa saivat saman arvosanan 3,87. Helsingin arvosana on edelleen 6-pack kaupunkien korkein. Vaihteluvälit ovat melko pienet, vaihdelleen arvosanojen 3,7 ja 4 välillä. 4.2 Katuvalaistus Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 6-pack Kuva 23 Katuvalaistus -mittari

29 28 Katuvalaistuksen eri komponenttien indeksit ovat pysyneet hyvin yhdenmukaisina viime vuosien aikana. 5 Katuvalaistuksen arvosana JK + PP ASUNTOKADUT KESKUSTAN KADUT KATUVALAISTUS Kuva 24 Katuvalaistusindeksin komponentit

30 Kuva 25 Katuvalaistusindeksi postinumeroalueittain 29

31 30 Katuvalaistuksen kaikki arvosanat sijoittuvat välille 3 ja 4,33. Korkeimmat arvosanat tulivat Olari- Friisilään, Lintuvaaraan ja Kiloon. Kunnarla-Karhusuo-Röylä alue sain heikoimman arvosanan. Kunnarlan arvosana laski edellisvuoden arvosanasta 4,11 arvosanaan 3. Vastaajien vähäinen lukumäärä (Kunnarlan alue 4 vastaajaa) vaikuttaa vastausten luetettavuuteen.

32 31 6 Ulkoistetut alueurakka-alueet Tapiolan urakka-alue oli ensimmäinen urakka-alue, jossa urakoitsijana on ulkopuolinen toimija. Urakoitsija aloitti siellä työt Tapiolan tuloksia on haluttu ottaa tarkempaan tarkasteluun ja kyselyjä lähetettiin alueelle suhteellisesti enemmän (kuva 26). Vastauksia saatiin 73 kpl (vuonna kpl). Urakka-alueen rajaus ei noudata täysin postinumeroalueita, mutta tässä vertailussa Tapiolan urakka-aluetta koskeviksi vastauksiksi on katsottu vastaukset postinumeroalueille: Tapiola, Otsolahti, Länsikorkee-Hakalehto, Pohjois-Tapiola, Laajalahti-Friisinmäki ja Otaniemi. 3.7 Tapiolan indeksit i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist K-arvo Muut Muut Muut Tapiola Yksit Tapiola Yksit Tapiola Yksit Kuva 26 Koko Espoon ja Tapiolan alueurakka-alueen kunnossapitoindeksi vertailu

33 32 Espoo kaupunkitekniikan ja Tapiolan urakoitsijan hoitamilla alueilla kaikki indeksit ovat nousseet. Yksityisen urakoitsijan ja Espoo kaupunkitekniikan hoidon laadussa ei voida tämän tutkimuksen perusteella sanoa olevan merkittävää eroa. Pohjois-Espoon alueurakka ulkoistettiin ja Pohjois-Espoon arvosanoja on tarkasteltu myös erikseen (kuva 27), kyselyjä alueelle ei kuitenkaan lähetetty normaalia enemmän. Alueurakan alueen postinumeroille kohdistuvia vastauksia saatiin 25 kpl. Vastauksia on pinta-alaan nähden vähän, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Pohjois- Espoon alueurakka-alueen postinumeroalueet ovat: Karvasmäki-Kunnarla, Niipperi, Lippajärvi, Kalajärvi ja Lakisto. Lakistosta ei saatu yhtään vastusta. Talvihoidon, lumenaurauksen ja liukkaudentorjunnan arvosanat ovat Pohjois- Espoon osalta noususuuntaiset ja korkeammat kuin muun Espoon tai Tapiolan arvosanat. Puistonhoidon arvosana on Pohjois-Espoon osalta laskusuuntainen.

34 Pohjois-Espoon indeksit i01katu i02talvi i03lumi i04liuk i05puhta i07puist K-arvo Muut Muut Muut Pohjois-Espoo Yksit Pohjois-Espoo Yksit Pohjois-Espoo Yksit Kuva 27 Koko Espoon ja Pohjois-Espoon alueurakka-alueen kunnossapitoindeksi vertailu 7 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset 7.1 Yhteenveto Tyytyväisyys Espoon katu- ja viheralueiden hoitoon on noussut hieman viime vuoteen verrattuna. Kaikkiin kyselyssä mukana olleisiin kuntiin verrattuna Espoo on keskiarvon yläpuolella liikennealueiden ylläpidossa, mutta puistojen hoidossa hieman alle keskiarvon. Vertailuun osallistuneiden kaupunkien tuloksia ei voida keskenään suoraan verrata, sillä kunnat, kuntien toiminnot ja kunnan asukkaiden palveluodotukset ovat hyvin erilaisia.

35 34 Kustannusten osalta katukustannukset nousivat noin 1 %. Katualueiden kustannuksiin vaikutti päällystystyön määrän lisäys. Säästöpotentiaalia näyttäisi olevan silti vielä 20 %. Viheralueiden hoidossa oli kustannuslaskua 1% verran ja säästöpotentiaalia on viherpuolella katupuoleen verrattuna vielä %. Pinta-alojen pieni kasvu voi vaikuttaa säästöpotentiaaliin myönteisesti. 7.2 Kehittämiskohteet Tämän tutkimuksen mukaan Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat edelleen katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät vuoden 2016 alusta lähtien. Yhdistymisellä on tarkoitus parantaa tuottavuutta ja parantaa palvelua. Katu- ja viheralueiden kustannusseurantaa tullaan edelleen kehittämään ja yhdistymisen seurauksena saadaan läpinäkyvyyttä ja joitakin päällekkäisyyksiä poistuu. Ensi vuoden Kuve- ja Tekpa raportteihin saadaan tietoa siitä, miten liikelaitoksen ja teknisen keskuksen yhdistäminen vaikuttivat kustannuksiin ja asukastyytyväisyyteen. Strategiset päätökset voidaan tehdä, kun luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa on saatavissa. Erityisen tärkeää tietoa saadaan organisaatiomuutosten vaikutuksista kustannuksiin. 7.3 Kuntalaisten toiveet Tekpa kyselyn yhteydessä asukkailta kysyttiin mihin Espoon tulisi panostaa katujen kunnossapidossa. Asukkaiden vastausten perusteella tärkein panostuskohde on päällysteiden kunnossapito. Espoon panostukset ovatkin viime vuoden osalta olleet yhteneväisiä asukkaiden toiveiden kanssa. Espoon uudelleenpäällystyssatsaus nosti hieman katukustannuksia, mutta uutta päällystettä saatiin 5 km tavanomaista määrää enemmän. Uudelleenpäällystämisen merkitys on myös liikenneturvallisuuteen liittyvä. Huonokuntoinen tiestö voi lisätä liikennetapaturmariskiä. Viheralueiden kunnossapidosta kysyttäessä tärkein panostuskohde oli penkit ja istuimet. Viheralueiden kunnossapitoon liittyvä penkkien lisäämiseen toive toteutuu vuoden 2017

36 35 aikana. Espoon kaupunki teki päätöksen tuoda Suomi 100v. juhlavuoden kunniaksi 100 uutta penkkiä kävelyteiden varsille ja puistoihin. Espoon kaupunkitekniikan keskuksen tavoitteena on tuottaa katu- ja viherpalveluita valtakunnallisesti kilpailukykyisin hinnoin, asukkaita palvellen ja asukkaita kuunnellen. Korkeat säästöpotentiaaliluvut kertova, että tehostamisen varaa on vielä olemassa. Organisaatiomuutokset ovat yksi keino pyrkiä työn tehostamiseen.

37 36 8 Liitteet Liite 1 Espoon TEKPA tulokset Liite 2 TEKPA kyselylomake

38 1 Liite 1 Espoon TEKPA-tulokset 2016 ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

39 2 Liite 2 TEKPA 2016-kyselylomake ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

40 3

41 4