Valtio koulukotie strategia vuotee 2015
2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät Vammala Kirjapaio Oy Vammala 2008
Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 3 Vuoa 2015 Suomessa o vähitää yhtä paljo vaativimma lastesuojelu tarpeessa olevia lapsia, uoria ja heidä perheitää kui vuoa 2008. Valtio koulukotie tehtävä ja vastuu vaativimma lastesuojelu asiakasryhmä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa o johtava ja keskeie. Valtio koulukodit tarjoavat laadu ja kehittämise mittapuut kaikille lastesuojelu sijaishuollossa toimiville. Oistuessaa tässä tehtävässä valtio koulukodit vahvistavat laste ja heidä perheidesä toimitakykyä ja selviytymistä sekä vähetävät ihimillistä kärsimystä ja säästävät yhteiskua voimavaroja muissa palveluissa.
4 Toimitaympäristö Suomi vaurastuu, mutta vaurastumie ei tavoita samalla tavalla kaikkia. Maamme moikulttuuristuu ja kasaivälistyy. Tämä kehitys tuottaa paljo hyvää, mutta myös kulttuurista sopeutumattomuutta. Turvattomuude kasvaessa yhteisöllisyyde tarve lisäätyy. Yhteiskuassamme törmätää kasvavii riippuvuusogelmii ja lisäätyvää psyykkisee pahoivoitii. Suomi ikäätyy, mutta tämä kehitys ei saa viedä huomiota laste ja uorte kysymyksistä. Edellä kuvatu äköala edessä o ilmeistä, että valtio koulukotie tarjoamie erityispalveluje tarpeessa olevie laste ja uorte määrä ei oleellisesti muutu ykyisestä. Lastesuojelua koskevat peruslijaukset esimerkiksi laisäädäössä eivät eakoi perustavalaatuisia muutoksia lastesuojelussa. Laste pahoivoiti sekä lastesuojelu ovat jo vuosia olleet yhteiskuallise keskustelu ja toimepiteide kohteea eikä se äytä osoittava laatumise merkkejä. Erityie ja esisijaie paiotus kohdistuu jatkossaki ogelmia ehkäisevää ja iihi varhaisesti puuttuvaa toimitaa. Se lisäksi tarvitaa koulukotie tarjoamaa sijaishuollo erityisosaamista. Se mitä lastesuojelussa tapahtuu lähivuosia, vaikuttaa suoremmi koulukotie toimitaa kui yhteiskualliset muutokset yleesä. Lähivuosie haasteea ovat lastesuojelu sisäiset muutokset. Lastesuojelupalveluide erityistymise myötä lastesuojelussa o jatkossaki tarjolla moipuolie palvelutarjota, eri tavoi erikoistueita sijaishuoltoyksiköitä ja muita lastesuojeluyksiköitä, kliikoita tai yhteisöjä, jotka toimivat käytäössä vai välillisesti julkise valvoa alla. Koulukodit ovat merkittävä osa tätä kettää. Valtio koulukotie tehtävää o vastata kaikkei haasteellisimpie laste ja uorte sijaishuollosta valtakuallisesti. Tämä tehtävä toteuttamisee vaikuttavat lastesuojelu palvelujärjestelmä muutokset kuta- ja palvelurakeeuudistuksessa. Koulukodille omiaisia erityisiä palveluja tarjotaa paikallisesti ja seudullisesti aikaisempaa laajemmi ja moipuolisemmi. Lastesuojelussa vahvistuvat käytäöt, joissa erilaisia palveluita ja sijaishuoltoyksiköitä vertaillaa, laatuja ja hitoja arvioidaa ja iide osuvuutta kua, lapse/uorte ja häe perheesä tarpeisii putaroidaa. Jatkossa korostuu etistä eemmä
5 sellaiste lastesuojeluyksiköide tärkeys, joide toimita tuetaa laajasti lastesuojelu ketällä ja joita kohtaa koetaa pitkäkestoista luottamusta. Oleellisia muutostekijöitä lähitulevaisuudessa ovat myös asiatutijuutta yleisesti koskevat käsitykset. Moiammatillisuus, asiakaslähtöisyys ja euvottelevuus ovat viime vuosia asiatutijatoimitaa liitettyjä odotuksia eivätkä e katoa lähitulevaisuudessakaa. Koulukodeilla o pitkä kokemus ja vahva osaamie moimutkaistuvie perhe- ja läheissuhteide kassa työsketelystä. Tämä aluee haasteet eivät ole väheemässä. Sijaishuollo ammatillie koulutus o viime vuosia jääyt sosiaaliala yleise koulutukse varjoo. Sijaishuollo perus- ja täydeyskoulutukse uudelaiset avaukset ajakohtaistuvat lähitulevaisuudessa. Siiä tarvitaa sijaishuollossa toimimise pitkäkestoisia kokemuksia ja asiatutijatietoa, jota koulukotie vahva koulutuskulttuuri kehittymiskeskuksiee tarjoaa. Koulukotie toimitaympäristö kaalta keskeistä o luoollisesti myös uoruudessa tapahtuvat muutokset. Nuoruutta koskevat yhteiskualliset muutokset ovat kuiteki perustaltaa hidastempoisia. Nuorte ikäryhmie väheemie eakoi sitä, että odotukset uoria kohtaa ovat suuria. Sitä kautta uorte koulutukse ja työelämää siirtymise ja siiä pysymise teemat korostuvat jatkossa aiempaaki eemmä. Valtio koulukotie strategiaa varte pyydettii Stakesi Hyvivoiti -tulosaluee tutkimusryhmiltä arviota lastesuojelutarpeesee vaikuttavista tekijöistä (tiivistelmä ks. liite). Arvioide yhteevetoa todetaa, että lastesuojelutarpee ei kokoaisuudessa ähdä kasvava. Ku kuiteki moiogelmaisuude ja syvie kriisie arvioidaa yleistyvä, pysyy valtio koulukotie asiakaskysytä ykyisellä tasolla.
6 Visio Valtio koulukodit ovat vaativa alueellise ja valtakuallise lastesuojelu edelläkävijöitä kokoaisvaltaiste ja moipuolistuvie lastesuojelu- ja erityisopetuspalveluje tuottajia motivoivia, palkitsevia ja turvallisia kasvu- ja työympäristöjä
Toimita-ajatus 7 Valtio koulukodit ovat Stakesi tulosohjaamia ja taloudellista voittoa tavoittelemattomia lastesuojelulaitoksia, jotka tarjoavat myös opetuspalveluja. Koulukodit edistävät sosiaalisi, terapeuttisi ja kasvatuksellisi keioi lapse ja uore sekä häe perheesä omia voimavaroja vahvistavaa selviytymiskykyä laste ja uorte iä mukaista kehitystä
8 Arvot Usko ihmise kehittymisee ja kykyy oppia katamaa vastuuta elämästää ja teoistaa Toise ihmise arvostamie ja kuioittamie Myöteie tavoitteellisuus Ammatillisuus ja ammattietiikka Yhteistyö
Strategiset lijaukset 9 Valtio koulukodit ovat parhaide käytätöje mittapuua koko sijaishuollo ketässä. Niide toimita kattaa moiammatillise kasvatus-, hoito- ja opetustyö. Strategiset lijaukset eteevät eakoiista toimia kehittämise kautta tuloste seurataa, vaikuttavuude arvioitii ja jatkuvaa laadu kehittämisee. 1. Moiammatillie asiatutijuus kasvatuksessa ja opetuksessa Koulukodit syvetävät moiammatillista ja asiakaslähtöistä työsketelymallia kehittämällä yhteistyöraketeita. Koulukodit vahvistavat kokoaiskasvatuksellista osaamistaa haasteelliste oppilaide kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Luotettavaa työatajaa koulukodit pitävät yllä hekilöstö ammatillista kehittymistä ja hekistä hyvivoitia sääöllisellä työohjauksella ja hekilöstökoulutuksella. Kiristyvillä työmarkkioilla koulukotie kiiostavuutta työatajaa vahvistetaa työvoima- ja opetustoime kassa. 2. Yhteistyö tilaaja-asiakkaide kassa Koulukodit tekevät tiivistä yhteistyötä sijaishuollo palveluja ostavie tahoje kassa. Tavoitteea o kyetä vastaamaa opeasti ja joustavasti kutie muuttuvii tarpeisii ja lastesuojelu toimitaympäristö muutoksii. Yhteistyö tukee ja ohjaa koulukotie jatkuvaa asiakaslähtöistä kehittämistä. 3. Erityistä huolepitoa vaativie laste ja uorte lisäätyvä hoido tarpeesee vastaamie Koulukodit vahvistavat lapse tarpeisii vastaavaa osaamistaa erityise huolepido tuottamisessa sekä raketeellisesti että sisällöllisesti. Erityise huolepido palveluja mitoitetaa kulloiseki kysyä mukaisesti. Erityise huolepido sisältöä ja laatua kehitetää tutkimuksellise tiedo ja toimiasta saatuje kokemuste perusteella.
10 4. Eri kulttuuritaustaiste laste ja heidä perheidesä koulukotipalvelut Suome moikulttuuristumie haastaa koulukoteja pitkäjäteisee moikulttuurisuustaitoje kehittämisee laste ja heidä perheidesä kassa. Koulukodit et sivät keioja huomioida ja ymmärtää eri kulttuuritaustoista tulevie laste ja heidä perheidesä erityise tue tarpeita. Koulukodit pyrkivät myös rekrytoiissaa moiarvoisuutee. Lisäksi hekilöstökoulutuksessa kiiitetää huomiota moikulttuurisuustaitoje sisäistämisee. 5. Alueellie ja kasaivälie verkostoitumie Koulukodit kehittävät ja tarjoavat erityisosaamistaa verkostoitumalla alueelliste kehittämisyksiköide, oppilaitoste ja järjestöje kassa. Koulukotie roolia lastesuojelu alueellisessa ja valtakuallisessa kehittämisessä vahvistetaa. Koulukodit osallistuvat sijaishuollo kasaivälisee kehittämistyöhö osallistumalla yhteistyöhakkeisii ja luomalla kahdevälisiä yhteistyösuhteita. 6. Tutkimus- ja kehittämistyö Koulukodit tarjoavat haasteellise tutkimus alusta erilaiste opiäytetöide tekemi see, kokeilu- ja kehittämishakkeide to te ut tamisee sekä Stakesissa tehtävää las te suojelututkimuksee. Tut ki mustieto todetaa ja ohjaa tuloksellisuude ja vaikuttavuude arvioitia. Tutkimustietoa hyö dyetää koulukotitoimia kehittämisessä.
11
LIITE Lastesuojelutarpeesee vaikuttavista syy- ja taustatekijöistä sekä kehityssuuista 12 Valtio koulukotie strategiaa varte pyydettii Stakesi Hyvivoiti -tulosaluee tutkimusryhmiltä arviota lastesuojelutarpeesee vaikuttavista tekijöistä. Tiivistelmää o koottu keskeiset havaiot arvioista. Yhteiskua raketeellisilla muutoksilla o suoria ja välillisiä vaikutuksia ihmiste aieellisee ja metaalisee arkee ja sitä kautta koulukotieki asiakaskutaa. Vaikutukset ovat erilaisia eri väestöryhmillä; työelämä suurilla muutoksilla, tehokkuude, kilpailu ja suorittamise kiristymisellä sekä eriarvoistumise syveemisellä o moet kas vot elioloissa sekä palveluissa. 1990-luvulta alkae laste ja uorte eemmistö hyvivoiti o edellee lisäätyyt. Laste ja uorte vähemmistöllä (15 20 %) o yleistyvää pahoivoitia ja pieelle vähemmistölle (3 5 %) kasautuu vaikeaa pahoivoitia, joka o lisäätyyt selvästi. Kodi ulkopuolelle sijoitettuje laste määrä o lisäätyyt erityisesti yli 12 -vuotiaide osalta. Lastesuojelu asiakkuus äyttää usei alkava vasta murrosiässä ja silloi se saattaa johtaa opeastiki huostaaottoo (Heio 2007, 70). Väestöeusteide mukaa lähivuosia laste (0 17-v.) määrä väheee Suomessa site, että erityisesti kouluikäiste määrä väheee alle 7-vuotiaide määrä pysyessä vakaaa. Perheraketeide osalta voidaa todeta eroeide huoltajie ja yksihuoltajaperheide osuude kasvu lapsiperheistä taittuee viime vuosia. Yksihuoltajaperheide osuus äyttää vakiituee 20 proseti tasolle. Uusperheide osuus lapsiperheistä o kasvaut hitaasti, vuodesta 1990 vuotee 2005 osuus o kasvaut seitsemästä yhdeksää prosettii. Suhteellie köyhyys tulee todeäköisemmi kasvamaa kui väheemää lähivuosia. O kuiteki vaikea arvioida, kuika tuloeroje ja suhteellise köyhyyde kasvu tulee heijastumaa lastesuojelutarpeesee. Yksi ilmeie seuraus tästä kehityksestä o, että piei-, keski- ja suurituloiste perheide laste elämismaailmat erilaistuvat tuloeroje kasvaessa. Lapsiperheide toimeetulo- ja hoivaogelmie kasautumie sekä esimerkiksi alueelliset hyvivoitierot voivat kuiteki lisätä perheide vaikeuksia ja johtaa mieleterveystai päihdeogelmii, jotka ovat tyypillisimmi laste huostaaoto taustalla. Ko koai suutea kuiteki yleiset elioloja hyvivoititiedot äyttäisivät eustava korkeitaa hyvi maltillista kasvua lastesuojelu tarpeessa. Euste riippuu kuiteki voimakkaasti muusta yhteiskuallisesta ja kult tuurisesta kehityksestä, erityisesti liittye maaha muuttajie kotoutumisee sekä päihde- ja mie leterveyssektorii. Koulukodeissa hoidetaa pääsäätöisesti yli 12-vuotiaita uoria. Koulukotii sijoitettuje laste keskimääräie ikä sijoitukse alkaessa o 15.5 vuotta (ks. esim. Kitioja 2005). Nuorisososiaalityö sekä uorte erityise ja itesiivise tue tarve äyttäisi kasvava tulevaisuudessa. Nuorte ogelmat eivät ole polarisoitueet, vaa pikemmiki lavetueet moiogel-
13 maisiksi. Nuorte palveluja tulisi kehittää omaa laajaa kokoaisuutea. Nuorille tarjotut palvelut ovat pirstaloitueet ja kriisie luoe opeutuut; uorille ehditää tarjota etistä vähemmä avohuollo tukitoimia ee tilatee kriisiytymistä (Heikkie 2007). Viihdepelie, erilaiste iteret-kotaktie sekä keskustelupalstoje käyttö o tulevaisuudessaki uorte arkea. Tämä kehitys tulee ottaa huomioo auttamismalleja ja palvelutarjotaa kehitettäessä. O metävä sie missä uoret ovat, eli auttamise tapoja myös verkossa o kehitettävä laajamittaisesti. Samoi mediakasvatusta o laajeettava. Koulukoteihi sijoitetaa uoria, joilla o usei psykiatrisia hoito- ja tutkimusjaksoja taustalla ja useilla lapsilla o myös psykiatrisia diagooseja (ks. esim. Kitioja 2005). Laste ja uorte kehitykse häiriitymie ja psyykkie sairastavuus o lähivuosie erityie haaste useissa pitkälle teollistueissa maissa. Yhä useampi lapsi ja uori kärsii kehityksellisistä, tue-elämä tai käyttäytymise ogelmista. Yhteise viitekehykse puute aikuiste mieleterveys- ja päihdetyö- ja lastesuojelu keske sekä yhteistoimia hataruus vaikeuttaa lastesuojelu toteutumista. Hyvä elämä käsittämistapoje ja ihmise ihateide jyrkähkö yksipuolistumie ja yliyksilöllistymie äyttävät tuottava myös lapsille ja uorille uusia paieita (mm. pärjäämise, riittävyyde ja ulkoäö suhtee) ja pahimmillaa ilottomuutta ja masetumista. Erityisopetusta tarvitsevie määrä o lisäätyyt rajusti viimeise kymmee vuode aikaa. Erityisoppilaide määrä perusopetukse oppilasmäärästä o jo lähes 8 %. Luokkakokoje suureemie, piete kouluje lakkauttamie ja pula pätevistä erityisopettajista äkyy erityisopetukse tasossa ja järjestelyissä. Laste yhteisöistä tärkeitä ehkäiseviä toimia väheetty; mm. kouluterveydehoitajia ja koulukuraattoreita o liia vähä. Koulukotikouluje erityisvahvuutea ovat pieet opetusryhmät, vahva oppilashuollollie osaamie ja tiivis yhteistyö lapse lähiverkosto kassa. Suome moikulttuuristumie haastaa koulukoteja pitkäjäteisee moikulttuurisuustaitoje kehittämisee kouluyhteisössä sekä laste ja heidä perheidesä kassa tehtävässä työssä. Palveluje moimuotoistumise tarve o ilmeie moikulttuurise toimia kehittämisessä. Maahamuuttajaperheissä o iille omiaisia ogelmia muu muassa esimmäise ja toise sukupolve erilaiste lähtökohtie vuoksi. Maahamuuttajie määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaeet tasaisesti ja kasvaevat jatkossaki. Maahamuuttajie määrä vaihtelee kuiteki paljo alueellisesti paiottue suurimpii kaupukeihi ja iissäki tietyille alueille. Jo yt valtaosa koulukoteihi sijoitettavista lapsista tulee pääkaupuki seudulta. Samalaie alueellie tihetymä koskee siis myös iitä maahamuuttajataustaisia lapsia, jotka ovat sijoitettua koulukotii.
14 Kokoaisuutea maahamuuttajie ikärakee paiottuu syytysikäisii, jote maahamuuttajie asuialueilla maahamuuttajataustaiste laste osuus o erityise suuri. Alkoholi kokoaiskulutus o lisäätyyt vuodesta 2003 kymmeise prosettia. Kuolemat krooisii alkoholitauteihi lisäätyivät vuosia 2004 ja 2005 yhteesä 50 prosetilla, mikä kertoo siitä, että kulutukse kasvu o ollut erityise merkittävää suurkuluttajilla. Alkoholiogelmat alkavat vähitelle äkyä myös laajemmi väestössä. Tämä voi alkaa heijastua myös lastesuojelu työhö. Haitat ovat lisäätyeet eite keski-ikäisissä ja sitä vahemmissa ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaide kohdalla alkoholikuolemat eivät ole lisäätyeet laikaa. Lastesuojelu kaalta tämä lieee hyvä merkki, koska se viittaa siihe, että aiakaa piete laste vahempie sukupolvi ei äyttäisi laajamittaisesti lisäee alkoholi käyttöää. Koulukotie kaalta keskeistä o jakauma kaikkei haasteellisi ääripää. Syytysikäiste aiste alkoholiehtoiste sairaalahoitoje lukumäärä o vähetyyt lähes vuosittai vuodesta 1996 alkae, eikä suotuisa tredi taittuut edes vuoa 2004. Tämä o lastesuojelu kaalta hyvä merkki. Naisista, joilla o lapsia, oli vuoa 2006 käyttäyt huumeita 12 kuukaude aikaa 1.3% (väestötasolla 8300 aista). Arvioitu 20 40 -vuotiaide aiste 12 kuukaude aikaa huumeita käyttäeide määrä oli vuoa 2006 4.2% (29 200 aista). Aieistoista ei voida päätellä muutokse suutaa. Alle 18-vuotiaide tupakoiti, huumekokeilut ja humalajuomie ovat vähetyeet. Nuorte parissa raittius o lisäätyyt viime vuosia. Rajusti kerralla juovie osuudet eivät ole kuitekaa vähetyeet yhtä paljo. O siis varauduttava lastesuojelutarpee pysymisee tältä osi eallaa tai lievää väheemisee. Erityislaste määrä kasvu o ähty heijastava herkistymistä laste tarpeille ja oikeuksille; huolta herättävii tilateisii puututaa; lapsiammattilaiste tieto, osaamie ja valppaus ovat lisäätyeet. Erityislaste määrä kasvu o ähty myös ilmetävä lapsuude ormalisaatioprojekti syveemistä ja laajeemista; erilaiset erotetaa tavallisista, lapsuude tilat tiukkeevat ormimukaisessa sosialisaatiopaieessa. Huolipuhe yleistyy koskemaa kaikkia lapsia, ja lapsuudesta siällää tulee yhä useammi huolie aihe. Arvioide päätulemaa o, että lastesuojelutarpee ei kokoaisuudessa ähdä kasvava. Lopullista arviota vaikeuttaa lastesuojelu tarvetta syyttävie tekijöide mo i muo toisuus ja osi yllätyksellisyyski. Ku kuiteki moiogelmaisuude ja syvie kriisie arvioidaa yleistyvä, pysyy valtio koulukodeissa tuotettavie vaativa kasvatukse ja hoido palveluje kysytä aiaki ykyisellä tasolla.
15 LÄHTEITÄ: Heikkie, Alpo: Nuoret lastesuojelu avohuollossa - palveluje ja meetelmie tarkastelu. Sosiaali- ja terveysmiisteriö Sosiaaliala kehittämishakkee lastesuojelu kehittämisohjelma raportti, 2007:1 Heio, Tarja: Keitä ovat uudet lastesuojelu asiakkaat? Tutkimus lapsista ja perheistä tilastolukuje takaa. Stakes, Työpapereita 30/2007. Kitioja, Mau 2005. Kuja päässä koulukoti. Tutkimus koulukoteihi sijoitettuje laste lastesuojeluasiakkuudesta ja kouluhistoriasta. Stakes tutkimuksia 150. Stakes: Saarijärvi.
Valtio koulukotie yhteystiedot HARVIALAN KOULUKOTI Myllykulmatie 249, 13330 Harviala Puh. (03) 622 670 etuimi.sukuimi@harvialakoulukoti.fi www.harvialakoulukoti.fi LAGMANSGÅRDEN Gåtasitie 99, 68910 Pääie Puh. (06) 781 6800 ifo@lagmasgarde.fi etuimi.sukuimi@lagmasgarde.fi www.lagmasgarde.fi SIPPOLAN KOULUKOTI Sippolatie 1, 46710 Sippola Puh. 0207 579 600 sippola@sippolakk.fi etuimi.sukuimi@sippolakk.fi www.sippolakk.fi KASVUN YHTEISÖT KOIVIKKO Koivikotie 8, 50100 Mikkeli Puh. (015) 3216 40 SAIRILA Sairilatie 31, 50180 Mikkeli Puh. (015) 3216 30 etuimi.sukuimi@kasvu.et www.kasvu.et LIMINGAN KOULUTUSKESKUS Läetie 1, 91900 Limika Puh. (08) 5624 400 etuimi.sukuimi@likk.fi www.likk.fi VUORELAN KOULUKOTI Vuorelatie 73, 03100 Nummela Puh. (09) 2252 0300 etuimi.sukuimi@vuorelakoulukoti.fi www.vuorelakoulukoti.fi Sosiaali- ja terveysala tutkimus- ja kehittämiskeskus Postiosoite: Stakes PL 220 00531 Helsiki Käytiosoite: Litulahdekuja 4 00530 Helsiki Puheli: (09) 39 671 Iteret: www.stakes.fi