Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Transkriptio

1

2

3 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008

4 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia 2007 ISBN Paio: Scaprit A/S, Århus 2007 Suuittelu: Kjell Olsso Paios: Paiettu ympäristöä säästävälle paperille, joka täyttää pohjoismaise Joutsemerki kriteerit. Julkaisua voi tilata osoitteesta Muita julkaisuja o osoitteessa Prited i Demark Nordisk Miisterråd (Pohjoismaide miisterieuvosto) Store Stradstræde 18 dk-1255 Købehav K Puh. (+45) Faksi (+45) Nordisk Råd (Pohjoismaide euvosto) Store Stradstræde 18 dk-1255 Købehav K Puh. (+45) Faksi (+45) Pohjoismaie yhteistyö Pohjoismaie yhteistyö o yksi maailma laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyö perustaa o maatieteellie, historiallie ja kulttuurie yhteekuuluvuus, ja se piirii kuuluvat Islati, Norja, Ruotsi, Suomi ja Taska sekä itsehallitoalueet Ahveamaa, Färsaaret ja Grölati. Pohjoismaista yhteistyötä tehdää politiika, taloude ja kulttuuri aloilla tärkeää osaa eurooppalaista ja kasaivälistä yhteistyötä. Pohjoismaise yhteisö tavoitteea o vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismaie yhteistyö pyrkii vahvistamaa pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maide yhteiset arvot lujittavat osaltaa Pohjola asemaa yhteä maailma iovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

5 Sisällys 7 Esipuhe 8 Pohjoismaat yhdistävät voimasa 13 Kilpailukyky 17 Ilmasto 21 Luovuus 25 Koordioiti

6

7 Esipuhe Meillä pohjoismaalaisilla o paljoki syytä ylpeytee. Maamme ovat vauraita ja hyvivoitimallimme moilta osi toimivia. Maaperä o otollie iovaatiolle, tutkimukselle ja yrittäjyydelle. Lisäksi Pohjoismaide asukkaat saavat auttia demokratiasta, ihmisoikeuk sista ja yksilövapaudesta sekä pitkälle edeeestä tasaarvosta. Yhteiste ylpeydeaiheide lisäksi meitä yhdistävät myös useat uudet tulevaisuudehaasteet. Vuoa 2008 o Ruotsi vuoro toimia Pohjoismaide miisterieuvosto puheejohtajamaaa. Puheejohtajakaudellamme haluamme koota voimat vastataksemme yhteisii haasteisii aloilla, joilla yhteistyöstä o äkemyksemme mukaa erityistä hyötyä. Meidä tulee vahvistaa Pohjoismaide kokoaiskilpailukykyä globalisoituvassa maailmassa ja luoda yhdessä osallistavat työmarkkiat. Meidä tulee etistä aktiivisemmi pyrkiä löytämää yhteisiä ratkaisuja ilmastokysymyksii ja jatkaa yhteistyötämme tutkimukse ja kulttuuri alalla. Ee kaikkea meidä o terävöitettävä ja tarkeettava pohjoismaista yhteistyötä. Pohjoismaisee periteesee kuuluvat keskiäie yhteistyö, yhteyksie solmimie ja tiedovaihto. Tiivis ja kasa tukema pohjoismaie yhteistyö o ja o jo kaua ollut vahvuutemme toimiessamme joko yksittäi tai alueea eurooppalaisissa tai maailmalaajuisissa yhteyksissä. Olemme iloisia voidessamme vuoa 2008 jatkaa aapurimaidemme kassa poisteluja tehokkaa ja määrätietoise pohjoismaise yhteistyö puolesta. Yhteistyö avulla olemme usei aiemmiki meestyeet ja oistueet ratkaisemaa yhteisiä ogelmia. Olemme vakuuttueita siitä, että vahva pohjoismaie yhteistyö hyödyttää sekä maita ja iide asukkaita että koko meitä ympäröivää maailmaa. fredrik reifeldt yhteisvoimi

8 Pohjoismaat yhdistävät voimasa Kasvu o Pohjoismaissa voimakkaampaa kui moilla muilla alueilla, lisäksi työttömyys o muihi Euroopa maihi verrattua alhaie ja julkie talous o vahva. Pohjoismaat pitävät hallussaa kasaiväliste mittauste kärkisijoja tarkasteltaessa maide meestystä yhteiskua useilla tärkeillä osa-alueilla, kute sijoitusilmasto, tietotekiikka, koulutus ja tutkimus. Nämä peruslähtökohdat ja maidemme vahva keskiäie yhteekuuluvuudetue luovat suotuisa lähtökohda tilateessa, jossa joudumme yhdessä kohtaamaa yhteiskutiemme edessä olevat mittavat haasteet. Globaali kilpailu kiristyessä meidä o vahvistettava kilpailukykyämme, jotta pystyisimme ylläpitämää ja kehittämää aikaasaamaamme hyvivoitia. Ilmastomuutokset osoittavat, että yhteiskutiamme o syytä kehittää ympäristöä säästävämmäksi. Haluamme ii ikää pyrkiä säilyttämää myöteiset omiaispiirteemme ja pysyä samalla avoimia ulkopuolisille vaikutteille. Pohjoismaide päämiisterit päättivät kesäkuussa 2007 pitämässää kokouksessa suutaviivoista pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämiseksi. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa tehdä kyseise ala kokreettisia aloitteita. Pohjoismaille o hyötyä Itämeri-yhteistyö kehittämisestä muu muassa kilpailukykyy ja ympäristöö liittyvissä kysymyksissä. Tämä pätee sekä eu: sisäisee yhteistyöhö, eu: ja Veäjä välisee yhteistyöhö että varsiki kahdeksa eu- ja Eta-maa välisee pohjoismais-balttilaisee yhteistyöhö. Näi saadaa aikaa tehokas foorumi globaalie haasteide kohtaamiseksi. Lisäksi o tärkeää jatkaa ja kehittää Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Luoteis-Veäjä ja muide lähialueide kassa. Ruotsi puheejohtajakaudella paiotetaa pohjoismaista yhteistyötä ulkopuolisuudesta kärsivie ryhmie ja yksittäiste hekilöide osallistamiseksi yhteiskutaelämää, koulutuksee, asumisee ja ee kaikkea työelämää. Kaikki Pohjoismaat priorisoivat poisteluja tavoitteea saavuttaa sellaie yhteiskuta, joka tarjoaa yhteisvoimi

9

10 miehille ja aisille yhtäläiset mahdollisuudet ii työ- kui yksityiselämässäki. Työtä sukupuoli- ja tasa-arvoäkökulma sisällyttämiseksi pohjoismaisee yhteistyöhö oki site luotevaa jatkaa. Toie keskeie perustekijä o laste ja uorte äkökulma. Priorisoiit Ruotsi puheejohtajakaude ohjelma o jaettu eljää aihekokoaisuutee: kilpailukyky, ilmasto, luovuus ja koordioiti. Kuki aihepiiri alle o koottu yleise taso tavoitteita ja toimepiteitä. Sektorikohtaisissa ohjelmissa kuvataa tarkemmi erityispaiotuksia kuki miisterieuvosto vastuualueilla. Kilpailukyky Ruotsi puheejohtajakaude tavoitteea o Pohjoismaide asema vahvistamie kiristyvässä kasaivälisessä kilpailussa. Päämiistereide aloitetta pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämisestä o tarkoitus seurata. Lisäksi käyistetää toimepiteitä Pohjoismaide profiloimiseksi alueea. Yhteistyötä aiotaa edistää esimerkiksi soveltava tutkimukse ja pieimuotoise tuotao saralla. Pohjoismaide väliste rajaesteide purkamie o pohjoismaise yhteistyö tärkeimpiä tehtäviä. Koulutukse saralla tuetaa koulutukse laadu paratamisee tähtääviä hakkeita. Ilmasto Viime aikoia havaitut ilmastomuutokset osoittavat, että yhteiskutaa o tarpee kehittää kestävää suutaa. Pohjoismailla o hyvät edellytykset toimia ilmastotyö edelläkävijäalueea. Vuoa 2008 kiiitetää huomiota ilmastokysymyksii ja tehdää yhteisiä valmisteluja ja aloitteita kasaivälise ilmastosopimukse aikaasaamiseksi vuoa Lisäksi edistetää pohjoismaista yhteistyötä kehitysmaissa ja kasvutalouksissa toteutettavie ilmastotoimepiteide tukemiseksi. Luovuus Koulutus-, tutkimus- ja kulttuurivaihto ovat pohjoismaise yhteistyö kulmakiviä. Yrittäjyyttä ja luovia tutkimusympäristöjä kaustetaa ja tuetaa. Pohjoismaat ovat iittäeet maailmamaietta kulttuu- yhteisvoimi

11 ri useilla eri osa-alueilla, kute elokuva, muotoilu, musiiki ja lastekulttuuri saralla. Laste ja uorte luovuude edistämie o koulu tärkeä tehtävä, ja keskiäise kokemustevaihdo lisäämisestä o rusaasti hyötyä myös tällä alalla. Koordioiti Toimiva pohjoismaie yhteistyö edellyttää tiivistä kytketää eurooppalaisee yhteistyöhö. Pohjoismaide miisterieuvostolle o suurta hyötyä myös yhteistyö kehittämisestä ja keskiäise vastuujao selkiyttämisestä alueelliste toimijoide, kute Baretsi euvosto, Itämere valtioide euvosto (cbss) ja Arktise euvosto, kassa. Pohjoismaide miisterieuvosto roolia uudistetussa Itämeri-yhteistyössä valotetaa. Vuoa 2008 päätetää uusista suutaviivoista Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyölle Luoteis-Veäjä ja Baltia maide kassa. Lisäksi hyväksytää uusi arktie yhteistyöohjelma vuosiksi O myös tarpee koordioida pohjoismaiste ja kasalliste laitoste toimitaa ja syvetää kasalliste viraomaiste välistä yhteistyötä. Ruotsi puheejohtajakaudella jatketaa edelliste puheejohtajamaide käyistämiä prosesseja. O erittäi tärkeää jatkaa pohjoismaise yhteistyö uudistamista ja ykyaikaistamista eteki Pohjoismaide miisterieuvosto laitoste ja muide elite osalta. Työ tasa-arvoäkökulma yhdistämiseksi Pohjoismaide miisterieuvosto toimitaa saatetaa päätöksee, samoi esteettömä suuittelu toimitaohjelma, joka tavoitteea o parataa yhteiskua saavutettavuutta toimitarajoitteiste äkökulmasta. Vuoa 2008 myös tarkistaa pohjoismaista kestävä kehitykse strategiaa. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa käymää jatkuvaa vuoropuhelua Pohjoismaide euvosto parlametaarikkoje sekä euvosto vuode 2008 puheejohtajamaa Suome kassa. Pohjoismaise yhteistyö vahvuutea o se auttima kasa laaja tuki. Yhteistyö pohjautuu maillemme yhteisee avoime ja demokraattise yhteiskua periteesee. Pohjoismaide miisterieuvosto ja vapaaehtoisjärjestöje, eteki Norde-yhdistyste, välie yhteis työ oki site erittäi tärkeää. Ruotsi puheejohtajakautee voi tutustua tarkemmi osoitteessa yhteisvoimi

12

13 Kilpailukyky Maailmataloude globalisaatio kiihtyy ja se seuraukset äkyvät etistä selkeämmi. Pohjoismailla o hyvät edellytykset vastata globalisaatio haasteisii, mutta meidä o silti syytä syvetää yhteistyötämme ja vaalia alueellisia etujamme. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa toteuttamaa Pohjoismaide päämiistereide kesäkuussa 2007 tekemä aloittee yhteistyö syvetämisestä globalisaatiokysymyksissä. Pohjoismaide hallituste, liike-elämä, tutkijoide ja yliopistoje sekä järjestötoimia edustajille järjestetää keväällä 2008 huippukokous, jossa keskustellaa globalisaatio maillemme tuomista haasteista. Maidemme väliste rajaesteide mahdollisimma tehokas purkamie o tärkeä askel pyrittäessä paratamaa alueemme kilpailukykyä. Rajaesteet hakaloittavat ii rajatyötekijöide kui toisessa Pohjoismaassa opiskelevie, työsketelevie tai muusta syystä maasta toisee muuttavie ihmiste elämää. Aiva yhtä tärkeää o raivata rajaesteitä yrityste ja kuluttajie tieltä. Erittäi myöteisiä kokemuksia o saatu Euroopa maide kasalliste viraomaiste ja muide toimijoide yhteisestä solvit-verkostosta, joka avulla pyritää auttamaa eri sääöstöje välii pudoeita yrityksiä ja yksityishekilöitä. Ammattitaitoise ja koulutetu työvoima turvaamie o edellytys maidemme meestykselle kasaivälisessä kilpailussa. Ruotsi puheejohtajakaudella kiiitetääki huomiota pohjoismaisee yhteistyöhö koulutukse laatuu liittyvissä kysymyksissä. Väestökehitys huomioo ottae työssäkäyvä, työkykyise väestö osuude täytyy kasvaa. Tärkeää o muu muassa helpottaa uorte ja maahamuuttajie pääsyä työmarkkioille. Vuoa 2008 paiotetaaki syrjäytymistä ehkäiseviä toimepiteitä. Ruotsi puheejohtajakaudella kiiitetää huomiota ammatillise koulutukse laatuu sekä ammatillise liikkuvuude edistämisee tekemällä yhteistyötä koulutukse tuustamisee liittyvissä kysymyksissä. yhteisvoimi

14 Pohjoismaat ovat vuosie saatossa raketaeet sosiaalisia turvaverkkoja, joide välillä o moia yhtäläisyyksiä mutta myös ratkaisevia eroja. Pohjoismaide vakiitueet sosiaaliturvajärjestelmät ovat maailmalaajuisesti tarkasteltua vahvuutemme ja kilpailuetumme. Niihi kohdistuu kuiteki myös haasteita, jotka johtuvat muu muassa ikäätyee väestö osuude kasvusta. Vuoa 2007 o tutkittu pohjoismaise hyvivoitimalli toimivuutta työvoimaastee äkökulmasta. Tutkimusta seurataa Ruotsi puheejohtajakaudella. Osaava työvoima saatavuus koko alueellamme vahvistaa kilpailukykyä. Oki tärkeää varmistaa Pohjoismaide välie ja edellytyste se salliessa myös Baltia maide kassa tehtävä strategie yhteistyö kasalliste paostuste täydetämiseksi ja toimivie, kestävie työmarkkia-alueide mahdollistamiseksi. Työmarkkioide saavutettavuude paratamie muu muassa alueita laajetamalla ja tietotekiika käyttöä lisäämällä o ratkaiseva tärkeää yrityste ja alueide kilpailukyvylle globaaleilla markkioilla. Ruotsi puheejohtajakaudella paostetaa Pohjoismaide miisterieuvosto ja raja-alueide välise yhteistyö vahvistamisee. Maidevälisiä tilastoja ja aalyyseja syveetää ja kehitetää. Raja-alueilla tehtävää rajaesteide purkamistyöhö kiiitetää huomiota ja sitä selkeytetää ja seurataa. Tutkimus ja iovaatio ovat avaiasemassa vahvistettaessa aluee kasaivälistä kilpailukykyä. Jatkamalla pohjoismaise tutkimusja iovaatioaluee kehittämistä vahvistetaa Pohjoismaide asemaa osaa eurooppalaista tutkimus- ja iovaatioaluetta. Iovaatiojärjestelmiä ja klustereita vahvistavat toimepiteet asetetaa selkeästi etusijalle Ruotsi puheejohtajakaudella. Riskipääoma alalla tehtävää pohjoismaisee yhteistyöhö keskittyviä tutkimuksia seurataa. O tärkeää jatkaa pohjoismaiste sähkömarkkioide kehittämistä. Tavoitteea o saada aikaa tehokkaat, rajattomat, kestävät ja kilpailutetut pohjoismaiset sähkömarkkiat. Matkailu o kasvava elikeioala, ja Pohjoismailla o matkailijoille paljo tarjottavaa. Tietyillä ulkomaisilla markkia-alueilla meidä o välttämätötä tehdä keskiäistä strategista yhteistyötä maidemme kilpailukyvy lisäämiseksi. Matkailuala yhteistyötä oki tärkeää kaustaa ja vahvistaa. yhteisvoimi

15 Uusi pohjoismaie ruoka -hakkee avulla pyritää saamaa aikaa myöteistä kehitystä useilla ruokaa liittyvillä aloilla, joista maiittakoo gastroomia, matkailu, aluekehitys ja terveelliset ruokailutottumukset. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa kiiittää projektii huomiota eri tavoi. Pohjoismaat ovat päässeet pitkälle pyrkimyksissää kohti tasa-arvoista yhteiskutaa, millä o ollut suotuisa vaikutus myös maide talouskehityksee ja kilpailukykyy. Tasa-arvotyötä priorisoidaa selkeästi myös vastaisuudessa. toimepidelista vuodeksi 2008 Seurataa Pohjoismaide päämiistereide kesäkuussa 2007 tekemää aloitetta pohjoismaisesta yhteistyöstä globalisaatiokysymyksissä. Järjestetää esimmäie pohjoismaie globalisaatiofoorumi, joe kutsutaa poliittise elämä, elikeioelämä ja järjestöketä edustajia. Seurataa Pohjoismaide Ivestoitipaki (ib) uudistettua paostusta Itämere aluee kilpailukykyy ja meriympäristöö. Järjestetää pohjoismaisia sähkömarkkioita käsittelevä semiaari. Edistetää raja-alueide keskiäistä koordioitia ja tiedovaihtoa. Hyväksytää uusi aluepoliittie yhteistyöohjelma vuosiksi Edistetää matkailusta vastaavie Pohjoismaide kasalliste elite välistä yhteistyötä Pohjoismaide markkioimiseksi yhteäiseä matkailualueea. Järjestetää yrittäjyyttä Euroopa käyttövoimaa käsittelevä koferessi, jossa keskustellaa rajaestekysymyksistä, raja-alueyhteistyöstä, säätöje yksikertaistamisesta ja matkailusta. Järjestetää semiaareja ja muuta toimitaa Uusi pohjoismaie ruoka -hakkee puitteissa. Järjestetää semiaari kilpailukykyisestä yrittäjyydestä maaseudulla. yhteisvoimi

16

17 Ilmasto Viimeaikaiset etistä selvemmi havaittavat ilmastomuutokset osoittavat, että o tärkeää pyrkiä luomaa kestävä yhteiskuta. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ilmasto-ogelmie havaitsemisessa ja ratkaisemisessa. Ruotsi kiiittää puheejohtajakaudellaa huomiota ympäristö- ja ilmastokysymyksii sekä toimepiteisii, joihi pohjoismaisissa yhteyksissä voidaa ryhtyä myöteise kehitykse aikaasaamiseksi. Esimerkkiä maiittakoo yhteistyö eu: ilmastotavoitteide saavuttamiseksi. Tärkeää roolia ympäristötyössä äyttelevät ympäristöala pohjoismaiset laitokset, kute Pohjoismaide Ivestoitipakki (ib) ja Pohjoismaide ympäristörahoitusyhtiö (efco). Ilmastokysymykset ovat luoteeltaa globaaleja. Kasalliset tai pohjoismaiset ilmastomuutoste vastaiset toimepiteet eivät yksi riitä, vaa muutoste torjumiseksi tarvitaa laajaa ja syvällistä kasaivälistä yhteistyötä. Ruotsi aikoo omalta osaltaa edistää pohjoismaisia valmisteluja ja aloitteita kasaivälise ilmastosopimukse aikaasaamiseksi vuoa Pohjoismailla o edellytyksiä aktiivisee roolii suuiteltaessa kasaivälisiä ilmastotoimepiteitä, joihi ryhdytää Kioto pöytäkirja voimassaolokaude päätyttyä vuoa Pohjoismaat voivat yhdessä kehittää tehokkaita ohjauskeioja ja osallistua tekiste ratkaisuje kehittämisee. Voimme myös lisätä ymmärtämystä ilmastomuutoste vaikutuksista luotoo ja yhteiskutaa. Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakausi osuu päällekkäi vuosia vietettävä kasaivälise polaarivuode (ipy) kassa. Polaaritutkimus o luoteeltaa kasaivälistä, ja sillä o suuri merkitys maapallo ilmastojärjestelmä ymmärtämise kaalta. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa edistämää pohjoismaista polaaritutkimusyhteistyötä syvetääksee maide yhteistoimitaa myös kasaivälise polaarivuode jälkee. yhteisvoimi

18 Kestävä yhteiskua aikaasaamiseksi meidä o muu muassa väheettävä fossiiliste polttoaieide tuotatoa ja käyttöä. Ruotsi aikoo tehdä aloittee pohjoismaise tiedovaihdo ja yhteistyö kehittämisestä kysymyksissä, jotka liittyvät maa- ja metsätaloude roolii bioeergia kustaustehokkaassa ja ykyistä laajamittaisemmassa tuotaossa. Ilmastomuutokset aiheuttavat muutoksia myös maakäyttöö. Ruotsi puheejohtajakaudella tehdää aloite metsäviljelyaieistoo liittyvä yhteistyö kehittämisestä. Maa- ja metsätalousyhteistyötä halutaa edistää myös muilta osi ilmastomuutokse äkökulmasta. Myös kulttuuriympäristöö ja kulttuurimaisemaa liittyviä kysymyksiä tarkastellaa vuoa 2008 muu muassa ilmastoäkökulmasta. Eergia-ala pohjoismaie yhteistyö pohjautuu vuosie pohjoismaisee toimitasuuitelmaa, joka kolme pääaluetta ovat eergiamarkkiat, kestävä eergiajärjestelmä ja Pohjoismaat kasaivälisessä yhteistyössä. Toimitasuuitelma puitteissa priorisoidaa pohjoismaiste sähkömarkkioide kehittämistä, eergiasektori osallistumista ympäristövaikutuste pieetämisee sekä yhteistyötä ajakohtaisissa EU-asioissa. Vuoa 2008 käyistetää työ pohjoismaise eergiapoliittise yhteistyö uude toimitasuuitelma laatimiseksi vuosiksi Asiakirja hyväksytää vuoa Pohjoismaie ympäristöyhteistyö o jo pitkää pohjautuut ympäristöyhteistyö toimitaohjelmille. Nykyie toimitaohjelma o voimassa vuode 2008 loppuu, ja ympäristöyhteistyö uusi pohjois maie toimitaohjelma vuosiksi o tarkoitus euvotella valmiiksi Ruotsi puheejohtajakaudella. Lisäksi Ruotsi aikoo virittää keskustelua siitä, mite Pohjoismaat voivat auttaa kehitysmaita sopeuttamaa yhteiskutasa ilmastomuutoksii ja kuika kehitysmaat voivat kehittää yhteiskutiaa ilmastoeutraalimpaa suutaa. yhteisvoimi

19 toimepidelista vuodeksi 2008 Hyväksytää ympäristöyhteistyö uusi toimitaohjelma vuosiksi Käyistetää työ eergia-ala pohjoismaise yhteistyö uude toimitasuuitelma laatimiseksi vuosiksi Järjestetää tuulivoimasemiaari. Järjestetää Pohjoismaide polaaritutkimusta tukevie laitoste kokous, joka avulla pyritää syvetämää Pohjoismaide yhteistoimitaa kasaivälise polaarivuode päätyttyä. Järjestetää pohjoismaie ilmastokoferessi, jossa käsitellää myös kulttuurimaisemaa ja kulttuuriympäristöö liittyviä kysymyksiä. Järjestetää koferessi ilmastomuutoste vaikutuksista metsii. yhteisvoimi

20

21 Luovuus Luovuus o tuusomaista useille pohjoismaise yhteistyö ydialueille, kute kulttuuri, koulutus, tutkimus ja iovaatio sekä lapsi- ja uorisoyhteistyö. Pohjoismaide välie koulutus- ja kulttuurivaihto auttaa meitä ymmärtämää toie toisiamme ja vahvistaa maidemme ja itsehallitoalueidemme välistä yhteekuuluvuutta. Pohjoismaie koulutus-, tutkimus- ja kulttuuriyhteistyö o kokeut viime vuosia suuria muutoksia. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa jatkaa tätä tärkeää prosessia yhteistyö tehostamiseksi ja äkyvöittämiseksi etisestää. Kulttuuri ja media alalla paiopistealueita ovat pohjoismaie yhteistyö laste ja uorte luovuude kaustamiseksi, lapsii ja uorii liittyvät mediakysymykset sekä luova sektori taloudelliset toimitaehdot. YK: lapse oikeuksie julistuksee o kirjattu laste ja uorte oikeus saavapautee ja luovaa toimitaa sekä heidä oikeutesa osallistua kulttuurielämää. Nämä asiat ovat etusijalla myös lapsija uorisoyhteistyö pohjoismaisessa strategiassa. Luova toimita pyritää useissa Pohjoismaide kouluissa liittämää osaksi muuta oppimista, ja kysymyksee suhtaudutaa suurella mielekiiolla maissamme. Suuri osa laste ja uorte luovasta toimiasta tapahtuu vapaa-ajalla digitaalitekiika ja uusie medioide avulla ja ilma aikuiste valvotaa. Haasteea o kuioittaa laste saavapautta, tiedosaatioikeutta ja oikeutta luovaa toimitaa ii, että heitä samalla kuiteki suojellaa vahigolliselta iformaatiolta ja aieistolta. Ala pohjoismaise tiedovaihdo lisäämie o erittäi arvokasta. Luova sektori merkityksestä muu muassa kasvulle ja työllisyydelle keskustellaa parhaillaa sekä kasallisella tasolla että eu:ssa. Eteki pohjoismaise globalisaatioyhteistyö syvetämissä maat voisivat lisätä yhteistyötää myös äide kysymyste osalta. Ruotsi haluaa kaustaa pohjoismaisee yhteistyöhö luova sek- yhteisvoimi

22 tori taloudellisia toimitaedellytyksiä koskevissa kysymyksissä. Puheejohtajakaudella aiotaa tarkastella myös kulttuurisektori tulevia rahoitusmalleja. Koulutukse tasa-arvoisuus o tärkeä kysymys. Poikie koulumeestys ja oppimistulokset ovat kaikissa Pohjoismaissa tyttöjä heikommat, ja sukupuolte väliset erot ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltua kasvaeet. Vaikka aiset ovat hyvi koulutettuja, heidä voi kuiteki olla miehiä vaikeampi meestyä työmarkkioilla. Kysymystä aiotaa tarkastella vuoa Yrittäjyytee o tärkeää paostaa, jotta yhä useammat ryhtyisivät yrittäjiksi ja jotta yritykset haluaisivat ja voisivat kasvaa. Tavoitteesee päästää muu muassa lisäämällä koululaiste kiiostusta yrittäjyyttä kohtaa ja uorte tietoa siihe liittyvistä kysymyksistä. Ruotsi puheejohtajakaudella valotetaa mahdollisuuksia Pohjoismaide välisee yhteistyöhö ja yrittäjyyttä opetukse osaa koskevaa kokemustevaihtoo. Pohjoismaille o tuusomaista toisaalta kieliyhteys, toisaalta kielellie moimuotoisuus. O tärkeää pitää kiii pääperiaatteesta, joka mukaa virallise pohjoismaise yhteistyö pääkieliä ovat skadiaaviset kielet, samalla ku suome ja islai kielellä o ja tulee myös vastaisuudessa olla vahva asema. Pohjoismaisessa yhteistyössä o edistetty myös piete pohjoismaiste kielte asemaa erilaiste ohjelmie ja paostuste avulla. Pohjoismaide opetusmiistereide vuoa 2006 hyväksymä kielipoliittie julistus muodostaa perusta yhteäiselle, pitkäjäteiselle ja tehokkaalle kielipoliittiselle paostukselle. Kielikysymyksii kiiitetää vuoa 2008 huomiota moi eri tavoi. toimepidelista vuodeksi 2008 Järjestetää koferessi kulttuurista kouluissa. Vaihdetaa kokemuksia yrittäjyydestä osaa koulutusta. Järjestetää pohjoismaie semiaari, jossa käsitellää sukupuolta, koulutusta koskevaa meestystä ja työmarkkioita eliikäise oppimise äkökulmasta. Järjestetää koferessi uorte mediakulutuksesta ja mediatottumuksista. Seurataa opetusmiistereide päätöstä pohjoismaisesta kielipoliittisesta julistuksesta. yhteisvoimi

23

24

25 Koordioiti Pohjoismaat ovat kulkeeet eri teitä suhteessa eu:hu ja muuhu eurooppalaisee yhteistyöhö. Kaikki Pohjoismaat ovat kuiteki Färsaaria ja Grölatia lukuu ottamatta eu: tai Eta jäseiä ja site myös osa Euroopa sisämarkkioita. eu: päätökset vaikuttavat pohjoismaalaiste elämää ja arkipäivää. Pohjoismaise yhteistyö roolia ja mahdollisuuksia oki site sekä välttämätötä että itsestää selvää tarkastella laajemmasta eurooppalaisesta äkökulmasta. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa mukauttaa Pohjoismaide miisterieuvosto toimitaa maide kasallisee eu-työhö sekä parataa miisterieuvosto ja maide välistä koordioitia. Joillaki aloilla koordioitia o syytä edistää myös Baltia maide kassa. Moet Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude keskeisistä asioista ovat ajakohtaisia myös maa eu-puheejohtajakaudella syksyllä Arktiste alueide kehitykse seuraukset äkyvät kaikkialla maailmassa ja eritote muualla Euroopassa. Kaikki Pohjoismaat ovat ii kutsuttuja arktisia valtioita. Pohjoismaise yhteistyö pohjalta meillä o hyvät mahdollisuudet kiiittää lisähuomiota arktisii kysymyksii esimerkiksi eu:ssa. Meidä osassamme Pohjois-Eurooppaa yhteistyötä tehdää ykyää useissa erilaisissa moevälisissä yhteyksissä. Maide paostuste tehostamiseksi ja kaksikertaise työ välttämiseksi o tärkeää pyrkiä löytämää sopivia yhteistyö ja vastuujao muotoja. Ruotsi toimii vuoa 2008 paitsi Pohjoismaide miisterieuvosto puhee johtajamaaa myös pää- ja ulkomiisteritaso pohjoismaiste kokouste (N5) puheejohtajaa. Vastaavie pohjoismais-

26 balttilaiste kokouste (NB8) puheejohtajaa toimii Viro. Ruotsi arvostaa suuresti sekä N5- että NB8-yhteistyötä. Myös muilla politiika aloilla tehdää vilkasta miisteri- ja virkamiestaso NB8- yhteistyötä, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia. Läsi-Pohjola maatieteelliset erityisolot edellyttävät toimivaa yhteistyötä muu muassa elikeioelämä alalla. Yhteyksie ja verkostoje luomista Pohjois-Atlatilla sijaitsevii Pohjoismaide ulkopuolisii kumppaeihi tulee kaustaa. EU: laajeemise, eri aloje siirtymäsäätöje asteittaise purkamise ja elikeioelämä paostuste myötä Pohjoismaide yhteistyö Viro, Latvia ja Liettua kassa o edeyt uutee vaiheesee, jolle o tuusomaista etistä tiiviimpi yhteistyö tietyillä strategisilla aloilla. Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyö Luoteis- Veäjä kassa o laaja-alaista ja se osuus kokoaistoimiasta ja budjetista o merkittävä. Lisäksi Pohjoismaide miisterieuvosto o muutama vuode aja tukeut aktiivisesti Vilassa maapaossa toimiva valkoveäläise Europea Humaities -yliopisto (ehu) toimitaa. Vuoa 2008 hyväksytää Baltia maide ja Luoteis- Veäjä kassa tehtävä yhteistyö uudet toimitaohjelmat, jotka tulevat voimaa vuode 2009 alusta. Vuoa 2008 arvioidaa Pohjoismaide miisterieuvosto Baltia- ja Veäjä-toimistoje työtä ja päätetää iide toimitalijoista vuode 2009 alusta lukie. eu- ja Eta-säädöksiä täytätöö pataessa o tärkeää pyrkiä ylläpitämää ja edistämää Pohjoismaide välistä laisäädäö yhteäisyyttä. Tämä varmistamiseksi Pohjoismaat ovat jo vuosia teheet tehokasta laisäädätöyhteistyötä etupäässä oikeusmiisteriöide välillä. Yhteistyötä edistetää ja laajeetaa etisestää Ruotsi puheejohtajakaudella. Lisäksi aiotaa edistää euvotteluvaihee koordioitia ja tiedovaihtoa. Ruotsi toimii Euroopa euvosto puheejohtajaa toukokuusta marraskuuhu Maiitu järjestö kassa o tarkoitus toteuttaa toimepiteitä laste oikeuksie vahvistamiseksi. Toimiessaa samaaikaisesti sekä Pohjoismaide miisterieuvosto että Euroopa euvosto puheejohtajaa Ruotsi aikoo kehittää maiittuje järjestöje välille yhteistyötä myös tasa-arvo- ja vammaisasioissa. Itämere valtioide euvosto (cbss) päätti kesäkuussa 2007 Malmössä pitämässää ulkomiisterikokouksessa uudistaa orgaisaatiotaa. Ulkomiisterit toivottivat ii ikää tervetulleeksi Itämere aluee erityise eu-strategia. Itämeri-strategia parissa tehtävä työ o yhteisvoimi

27

28

29 tärkeää sovittaa yhtee Pohjoismaide miisterieuvosto strategiste priorisoitie kassa. Tällöi o syytä kiiittää huomiota muu muassa Itämere ympäristökysymyksii. Markkiavalvotaa koskevie eu-säädöste parissa tehtävä työ seurauksea aiotaa paostaa meetelmie ja paostuste pohjoismaisee koordioitii. eu: uude koedirektiivi myötä joudutaa tarkistamaa yli 600 eurooppalaista stadardia. Pohjoismailla o äistä asioista yhteie äkemys. Keskiäise koordioii ja työjao avulla Pohjoismaat voivat parataa mahdollisuuksiaa saada käsityksillee äkyvyyttä. Merkittävää pohjoismaista stadardoiti- ja tuoteturvallisuusyhteistyötä tehdää vastaavasti myös kuluttajatuotteide alalla. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa kiiittää huomiota myös kasaiväliste rahoituslaitoste roolii. Moet iistä ovat tärkeitä toimijoita Itämere alueella ja se lähialueilla, ja iide käytössä o merkittäviä pääomaresursseja. Ruotsi pyrkii puheejohtajakaudellaa aikaasaamaa strategia, jota oudattamalla Pohjoismaat voivat yhdessä edistää etujaa moevälisissä rahoituslaitoksissa. Tavoitteea o eteki edistää kasvua ja työllisyyttä Itämere aluee ja se aapurimaide kestävää kehitystä kuioittavalla tavalla. Erittäi tärkeää o myös edistää koordioitia pohjoismaiste laitoste ja kasalliste viraomaiste ja laitoste välillä. Myös Pohjoismaide kasalliste viraomaiste välistä yhteistyötä tulee vastaavasti parataa. Kasalaiste o muu muassa tärkeää tutea oikeutesa ja velvollisuutesa työskeellessää tai oleskellessaa pitempiä aikoja toisessa Pohjoismaassa. Tähä pyritää muu muassa valmisteilla oleva pohjoismaise sosiaalivakuutusportaali avulla. Työ saataee päätöksee kesäkuussa Oikeussektorilla priorisoidaa yhteistyömuotoje yksikertaistamista ja tehostamista rikoslaisäädäö ja rikosprosessilaisäädäö alalla. Tähä liittye Pohjoismaide oikeusmiisterit ovat käyistäeet selvitykse poliisi- ja syyttäjäviraomaiste yhteistyö tiivistämise edellytyksistä ja tarpeista rikoste selvittämisee ja syyttee ostamisee liittyvissä kysymyksissä. Selvitys valmistuu vuode 2008 kuluessa, ja raporttia seurataa Ruotsi puheejohtajakaudella. Pohjoismaide poliisiviraomaiste tulee voida tehdä yhteistyötä myös muute kui rikoste selvittämistarkoituksessa. Mahdollisuus pohjoismaise virka-avu saamisee voi helpottaa rikoste torjutaa yhteisvoimi

30 ja havaitsemista eteki rajaseuduilla. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa tehdä aloittee asia selvittämiseksi. Pohjoismaat ovat päässeet moii muihi maihi verrattua pitkälle toimitarajoitteiste tasa-arvoisuutee ja yhteiskua saavutettavuutee liittyvissä kysymyksissä. Työsarkaa o kuiteki vielä jäljellä. Ruotsi aikoo puheejohtajakaudellaa vahvistaa vammaispolitiika ala keskeiste kasalliste elite ja toimijoide pohjoismaista koordioitia. Syrjäytymise vastaisessa työssä o tärkeää kiiittää huomiota toimitarajoitteiste tilateesee työmarkkioilla. yhteisvoimi

31 toimepidelista vuodeksi 2008 Järjestetää koferessi, jossa käsitellää arktisia kysymyksiä muu muassa eu-äkökulmasta. Hyväksytää uusi arktie yhteistyöohjelma vuosiksi Laaditaa strategia siitä, mite Pohjoismaat voivat vahvistaa asemaasa Itämere alueella toimivissa kasaivälisissä rahoituslaitoksissa ja tiivistää yhteistyötää iide kassa. Hyväksytää uusi strategia, joka koskee Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Viro, Latvia ja Liettua sekä Veäjä kassa. Päätetää Pohjoismaide miisterieuvosto Viro-, Latvia-, Liettua- ja Veäjä-toimistoje tuleva toimia suuasta. Järjestetää yhdessä Euroopa euvosto kassa kaksi semiaaria, joide aiheea o laste osallistumie ja vaikuttamie yhteiskutaelämää sekä lapsii kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö. Semiaarit ovat osa Euroopa euvosto laste oikeuksia koskeva uude ohjelma laaditaa. Järjestetää yhteistyössä Euroopa euvosto kassa koferessi, jossa keskustellaa vammaispolitiika toimitasuuitelmista ja tavoitteista yk: vammaiste hekilöide oikeuksia koskeva yleissopimukse valossa. Vaihdetaa kokemuksia tai pidetää koferessi työmarkkia- ja sosiaaliturvahallio tehokkaasta järjestämisestä. Järjestetää Pohjoismaide miisterieuvosto sihteeristölle ja virkamieskomiteoide puheejohtajille koulutusta tasaarvoäkökulma sisällyttämisestä toimitaa. Kehitetää Pohjoismaide miisterieuvosto yhteistyötä Itämere valtioide euvosto, Baretsi euvosto ja Arktise euvosto kassa. yhteisvoimi

32 Kae kuva: Moodboard (ulkokasi), Per-Erik Adamsso/Greatshots (sisäkasi). S. 6: Frederic Cirou/PhotoAlto; s. 9, 12: Igram; s. 16: copyright/kuva Joha Ylitalo/Image Bak Swede; s. 20: copyright/kuva Theresia Parsby/Image Bak Swede; s. 24: copyright Rubberball; s. 28: kuvaaja tutemato