Eheyttävään aluepolitiikkaan

Transkriptio

1 Eheyttävää aluepolitiikkaa Selvitysraportti Alueide kehittämie Sisäasiaimiisteriö julkaisuja 23/2007

2 EHEYTTÄVÄÄN ALUEPOLITIIKKAAN Selvitysraportti Valtiosihteeri Atti Mykkäe

3 Sisäasiaimiisteriö julkaisu Teema: Alueide kehittämie Taitto: Petti Nuortimo Moistus: Sisäasiaimiisteriö moistamo 2007

4 Sisäasiaimiisteriö Tekijät (toimielimestä, toimielime imi, puheejohtaja, sihteeri) Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäe Sihteeristö: euvotteleva virkamies Au Nousiaie, ylitarkastaja Matti Kemppaie ja ylitarkastaja Ilkka Saloe Julkaisu imi (myös ruotsikielie) Eheyttävää aluepolitiikkaa -selvitysraportti Julkaisu osat Kuvailulehti Julkaisu päivämäärä Julkaisu laji Raportti Toimeksiataja Sisäasiaimiisteriö Toimielime asettamispäivä Tiivistelmä Alue- ja kutamiisteri Haes Maie asetti marraskuussa 2006 aluepolitiika eväät myöteiselle aluekehitykselle -selvityshakkee. Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäse tehtävä oli arvioida aluekehitykse uudistamistarpeita ja tehdä ehdotuksia maa eri osie myöteisestä aluekehitystä ja - kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Selvitystyössä o kartoitettu Suome alueellise kehitykse ykykuvaa ja tulevaisuutta sekä maa sisällä että osaa Euroopa uioiia. Suomi o haasteide edessä. Se väestö ikäätyy opeammi kui muide Euroopa maide väestö. Suomessa o samaaikaisesti sekä työttömyyttä että pulaa työtekijöistä. Tämä rajoittaa elikeioje kehitystä ja uhkaa palveluja. Kehityserot eri maakutie välillä uhkaavat kasvaa etisestää. Selvitykse mukaa aluepolitiikka kiteytyy seuraavii tavoitteisii: 1) Edistetää alueide kykyä meestyä maailmalaajuisesti 2) Pieeetää alueide välisiä kehityseroja 3) Turvataa peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa Selvitystyö perusta ojaa eljää kehittämislijaa. Ne ovat elikeio- ja yritystoimita, osaamie ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Lisäksi selvitystyössä arvioidaa alueellisia erityispiirteitä ja hallio muutostarpeita. Raportissa o 57 toimepide-ehdotusta, iide vaikuttavuusarvio ja rahoitustarpeet. Toimepide-ehdotuste tavoiteea o parataa työllisyyttä, uude yritystoimia perustamista, alueellisesti tasapaioista liikkumise ja asumise mahdollisuutta sekä vahvistaa osaamisraketeita, työmarkkioide toimivuutta ja palveluje järjestämise taloudellista perustaa. Tavoitteea o myös virtaviivaistaa ja kasavaltaistaa hallitoa kaikilla tasoilla. Avaisaat (asiasaat) aluepolitiikka, aluekehitys, iovaatiopolitiikka, elikeio- ja yritystoimita, osaamie, työvoima, palvelut, hallito Muut tiedot Verkkoversio ISBN (pdf), osoitteessa Sarja imi ja umero ISSN ISBN Sisäasiaimiisteriö julkaisusarja 23/ (id.) Kokoaissivumäärä Kieli Hita Luottamuksellisuus 47 Suomi 20 + alv+ postikulut Julkie Jakaja Kustataja Sisäasiaimiisteriö Sisäasiaimiisteriö

5 Irikesmiisteriet Författare (uppgifter om orgaet: orgaets am, ordförade, sekreterare) Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäe Sekretariat: kosultativ tjästema Au Nousiaie, överispektör Matti Kemppaie och överispektör Ilkka Saloe Publikatio (äve de fiska titel) Till e förehetlig regioalpolitik - utredigsrapport Publikatioes delar Presetatiosblad Utgivigsdatum Typ av publikatioe Rapport Uppdragsgivare Irikesmiisteriet Datum för tillsättadet av orgaet Referat I ovember 2007 tillsatte regio- och kommumiister Haes Maie ett utredigsprojekt med am Regioalpolitikes vägkost för e positiv regioutvecklig. Utredigsma, statssekreterare Atti Mykkäes uppgift var att utvärdera regioutveckliges behov av reform och att lägga fram förslag på sådaa regioalpolitiska åtgärder som stöder e positiv regioutvecklig i ladets olika delar samt de regioala allokerige av dessa åtgärder. Uder utredigsarbetet har ma kartläggt de regioala utveckliges uläge och framtid både atioellt och som e del av Europeiska uioe. Filad står iför stora utmaigar. Dess befolkig åldras sabbare ä i adra europeiska läder. I Filad fis dessutom samtidigt både arbetslöshet och brist på arbetskraft. Det begräsar utvecklige av ärigar och hotar service. Utveckligsskilladera mella olika regioer hotas bli äu större. Sammafattigsvis har regioapolitike följade målsättigar: 1) Regioeras möjligheter att klara sig globalt befrämjas 2) Utveckligsskilladera mella regioer förmiskas 3) Basservice och förbidelsera garateras i hela Filad Utredigsarbetet baserar sig på fyra utveckligslijer. De är ärigs- och företagsverksamhet, kuade och arbetskraft samt service och förbidelsera. Dessutom utvärderas regioala säregeheter och admiistrativa förädrigsbehov. Det fis 57 åtgärdsförslag i rapporte, värderig av deras slagkraft och fiasierigsbehove. Målet med åtgärdsförslage är att förbättra sysselsättige, att starta ya företag, regioalt balaserade möjligheter att bo och röra sig samt att förstärka kompetesstrukturer, arbetsmarkader och de fiasiella grude för orgaiserig av service. Målet är dessutom att strömlijeforma och demokratisera förvaltige på alla ivåer. Nyckelord regioalpolitik, regioutvecklig, iovatiospolitik, ärigs- företagsverksamhet, kuade, arbetskraft, service, förvaltig Övriga uppgifter ISBN-umret på ätversioe är ( Series am och ummer ISSN ISBN Irikesmiisteriets publikatioer 23/ Sidoatal Språk Pris Sekretessgrad 47 Irikesmiisteriet 20 euro + moms Offetlig Distributio Förlag Irikesmiisteriet Irikesmiisteriet

6 Sisällysluettelo 1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET Näillä eväillä eteepäi Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi Palvelut kaikkie saataville Yhteydet kutoo Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla Alueelliset erityistoimet Rahoitusyhteeveto Ehdotuste vaikuttavuus ALUEELLISEN KEHITYKSEN NYKYTILA Väestö, työvoima ja työllisyys Talouskehitys ja tuotatorakee Osaamie ja iovaatioympäristöt Palvelurakee Yhteydet ALUEIDEN KEHITTÄMISEN NYKYPUITTEET Aluekehityslaki ja suuittelujärjestelmä Alueide kehittämise valtakualliset tavoitteet, kehittämistoimet ja iide vaikuttavuus Liite Lähteitä

7 1 EHEYTTÄVÄN ALUEPOLITIIKAN LINJAT JA EHDOTUKSET 1.1 Näillä eväillä eteepäi Taustalla ovat maapalloistumie sekä vapaude, veljeyde ja tasa-arvo ihateet Maailma taloude muutos muuttaa aluepolitiika toimitaympäristöä. Maapalloistumise myötä taloudellie kilpailu kiristyy, sillä yhä suurempi osa tuotteista o kautta maailma yhteäisesti hioiteltuja. Uusia tuotao aloja sytyy uusie iovaatioide 1 seurauksea. Samaaikaisesti työvoimatarpeet muuttuvat opeasti. Äkilliset ja etistä mittavammat rakeemuutokset koskettavat yhä suurempaa määrää alueita. Samaaikaisesti muutokset alueide raketeissa ovat hitaampia. Tulevaisuudessa sekä työ että pääoma liikkuvat alueellisesti samaa suutaa. Maapalloistumise seurauksea kaikki alueet tulevat osittai samalla viivalle. O kyettävä tarjoamaa mahdollisuuksia hyvi koulutettua työvoimaa, kasvaville markkioille suutautuvaa yritystoimitaa ja hyviä yhteyksiä. Kyky saavuttaa tuotao kilpailuetuja ja markkioita o tärkeämpää kui aiemmi. Kasvavaa riskiä o, että muuttoliikkee seurauksea sekä lähtö- että tuloalueilla sytyy etistä eemmä kustauksia ifrastruktuuri ja palveluje uudellee järjestämisestä sekä sosiaaliste ogelmie lisäätymise vuoksi. Samaaikaisesti keskeisi haaste aluepolitiikassa o yhdistää vapaude ja tasa-arvo ihateet. Tämä o vaativaa erityisesti käytäö toimiassa. Vapaude ihateesee liittyy kiiteästi koko maapallo, Euroopa ja Suome kattava mahdollisuus kilpailuu ja siiä pärjäämisee. Tasa-arvo ihateesee puolestaa liittyy jokaise ihmise ja aluee mahdollisuus saada elämise peruspuitteet samalaisia. Tässä selvityksessä aluepolitiikalle asetetaa kolme keskeistä tavoitetta. Ne ovat samalla lijaus lähivuosia esii ousevii haasteisii: 1. Edistetää alueide kykyä meestyä maailma laajuisesti. 2. Pieeetää alueide välisiä kehityseroja. 3. Turvataa peruspalvelut ja yhteydet kaikkialla Suomessa. Kaksi esimmäistä tavoitetta ovat osi yleiseurooppalaisia. Euroopa uioi kilpailu- ja koheesiopolitiikka perustuvat iihi. EU: sisällä o jatkuva, osi ristiriitoje sävyttämä, vuoropuhelu kahde tavoittee välillä: Kuika kyetää samaaikaisesti vahvistamaa markkioita avaamalla kasakua tai koko maaosa kilpailukykyä suhteessa muihi ja samalla huolehtimaa, että elitaso- ja hyvivoitierot eivät samalla kärjisty alueide ja maide sisällä, Euroopassa ja maailmassa. Kolmas tavoite o suomalaie ja osi pohjoismaie: Turvataa peruspalvelut kaikille ja mahdollisuus liikkua. Tässä yhdistyy kaksi ajattelutapaa: Halu turvata kaikille perustasoltaa samalaiset elämise puitteet ja saada piee kasakua kaikki voimavarat käyttöö. Tavoite vahvistaa alueide kilpailukykyä o perusteltu. Suome kasatalous ei ole kaike kattava ykseys. Se muodostuu moi tavoi kasallisesti ja kasaivälisesti verkottueista, maakutii ja iide 1 Iovaatiolla tarkoitetaa kaikkea tieteellistä, tekologista, orgaisatorista, rahoituksellista ja kaupallista toimitaa, joilla tähdätää uusie tuotteide, meetelmie, palveluje ja toimitatapoje syyttämisee ja hyödytämisee.

8 keskuksii perustuvista aluetalouksista. Globaalissa taloudessa tietyt kilpailuedut ovat yhä eemmä paikallisia, osaamista ja verkostoja, joita muide kilpailijoide o erittäi vaikeaa kopioida. Nykyisessä avoimessa taloudessa suomalaiste alueide asemaa o tarkasteltava osaa EU: sisämarkkioita ja kasaivälistä kilpailua. Kasallise aluepolitiika suuittelussa korostuvat tällöi Suome pohjoise ja syrjäise sijaii sekä harva asutukse ja pitkie keskusetäisyyksie vaikutukset. Keskeie tavoite o saada aikaiseksi asetelma ja kehittymispolku, jossa aluetalouksie oma kyky vahvistua ja uusitaa omaa perustaasa o mahdollie. Tämä tarkoittaa kykyä meestyä mahdollisimma pitkälle omi voimi ilma, että meestymie perustuu ratkaisevasti valtio ja Euroopa uioi merkittävii tulosiirtoihi. Tavoitellaa pärjäämistä omillaa. Kaikkie alueide osalta tämä ei liee koskaa täysi mahdollista. Siksi tarvitaa yhteisvastuuta ja kehityseroje kavetamista. Oma kehitykse strategia ja malli Suomella o oma strategia. Se koskee kaikkea alueide kehittämistä. Se ostaa esille alue- ja rakeepolitiika toteuttamise tärkeimmät kilpailutekijät. Kyky meestyä kilpailukykyisyys edellyttää, että maakuat tuistavat omat vahvuutesa. Ne ovat hyvä osaamie, alueide erikoistumie ja verkostoitumie, yrittämie, toimivat työmarkkiat, katkottomat ja opeat liikee- ja viestitäyhteydet, hyvät palvelut, viihtyisä asumie ja turvallie ympäristö. Kyse o samalla vetovoimatekijöistä. Ne edistävät ihmiste ja yritystoimia saamista alueille ja pysymistä siellä. Samalla tämä kaikki vahvistaa alueellista ja paikallista kykyä luoda uutta pärjäämistä. Myös ihmiste määrä o kilpailutekijä. Suuret väestökeskittymät tarjoavat vahva kysytäpohja moipuoliselle elikeioelämälle, erityisesti palveluille. Ne muodostavat laajat työmarkkiat. Vastaavasti väestöää meettävät alueet tulevat kärsimää tulevaisuudessa samaaikaisesti työvoimapulasta, lisäätyvästä palveluje kysyästä ja rahoitusperusta heikkeemisestä. Kilpailukykyy ja alueide välisee kehityksee vaikuttaa myös se, kuika verotus kohdetuu, millaie o tukipolitiikka ja mite valtio toimitojaa sijoittaa. Tasapaioie alueellie kehitys voi toteutua vai, jos kaikissa maakuissa o hyvi pärjäävä elikeioelämä ja tehokkaasti toimiva julkie sektori. Niide avulla työttömyyttä voidaa pieetää ykyisestä. Maakutie oma tulomuodostukse o riitettävä vähitää ykyisessä määri huolehtimaa asukkaide hyvivoiista. Maakutie elikeioelämä o oltava erikoistuutta, mutta kuiteki riittävä moipuolista ja sopeutumiskykyistä suhdaevaihteluissa selviytymiseksi. Maakutaa o saatava osaavia ihmisiä. Maakua omie työmarkkioide o oltava toimivia. Vai äi voidaa turvata asukkaide hyvivoiti. Kiteyttäe: maakutie kilpailukykyä tulee edellee parataa, Suome ja se alueide kiiostavuutta vahvistaa. Samaaikaisesti o huolehdittava siitä, että alueide väliset kehityserot eivät kasva kohtuuttomiksi. Päivastoi, eroja o kaveettava. Euroopa uioi ja kasallise aluepolitiika väliei aluepoliittisia tukia kohdistetaa eite tarvitseville eli kehitykseltää ja tulevaisuude kehityskuvaltaa haasteellisille alueille. Suuri aluepolitiikka o perusta Selvitystyössä aluepolitiikkaa ymmärretää se laajassa merkityksessä s. suurea aluepolitiikkaa. Kaikella yhteiskuallisella toimialla, mukaa lukie valtio harjoittama fiassi- ja veropolitiikka sekä tulopolitiikka, o alueellie ulottuvuus. Jokaisella eduskua ja valtioeuvosto päätöksellä o aia alueellie ulottuvuus. Päätökset vaikuttavat alueide kehittymisedellytyksii suoraa tai välillisesti. Aluepolitiikalla suppeassa merkityksessä ymmärretää vai se osa valtio toimioista, jossa eriksee määritellää aluepolitiika rahoitus. Aluee perustaso o maakuta tai iide rypäs. Peruste o selvä. Suhteellise itseäise ja vahvistumaa kykeevä aluetaloude täytyy olla alueeltaa riittävä laaja, elikeioraketeeltaa kohtuullise moipuolie ja väestöpohjaltaa riittävä. Alueella täytyy olla aiaki yksi avoimessa taloudessa pärjäävä keskus, joka kykeee vahvistumaa omi voimi.

9 Tulevaisuudessa ja jo yt, työssäkäytialueet ovat laajetueet kutie ja seutukutie yli. Suuri osa kuallisista julkisista palveluista järjestetää maakuittai. Valtio aluehallito ja eeevässä määri myös paikallishallito orgaisoituu maakuittai. Aluepolitiikka ja se tukijärjestelmä o rakeettava riittävä vahvoille alueille. Maakuta o tässä katsaossa piei ajateltavissa oleva alue. Kuat ja seudut ovat sopivia alueita käytäö toimijoiksi. Kuta- ja seutujakoa voidaa tarvittaessa käyttää myös joideki aluepoliittiste erityistoimie kohdetamisalueia. Elikeioelämä Iovaatiot ja osaamie Yritysympäristöt Yksityiset palvelut Osaamie ja työllisyys Aluekehittämise ympäristö Palvelut Koulutukse ja tutkimukse ifra Eliympäristöt Julkiset palvelut ja palveluifra Ifrastruktuuri ja eliympäristö Kuva: Sisäasiaimiisteriö Kuva 1. Aluekehittämise toimitaympäristö Selvitystyössä ojataa pitkälle eurooppalaisee tapaa määritellä kehitykse paiopisteet. Ne tapahtuvat kasavaltaisesti alueilla. Läpi Suome, kaikissa maakuissa ja myös kasallisesti o ostettu eljä kehittämislijaa. Ne ovat selvitystyö toimepidesuosituste perusta. Samalla e kuvaavat aluekehitykse toimitaympäristöä. Lisäksi arvioidaa hallio muutostarpeita. Paiotukset ovat: 1. Elikeio- ja yritystoimita, 2. osaamie ja työvoima, 3. palvelut, 4. yhteydet sekä 5. hallito. Eheyttävä aluepolitiika tavoitteea o tasapaioie aluerakee, joka pitää kaikki maakuat elivoimaisea. Se mahdollistaa ykyistä tasaisemma taloudellise kasvu ja hyvivoii edellytykset koko maassa.

10 Jokaisessa maakuassa o oltava vähitää yksi kaupukiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyise sijaitipaika erityyppisille yrityksille ja moipuoliset paikalliset työmarkkiat. Lisäksi maakuissa o oltava hyvi meestyviä pieempiä kaupukiseutuja, vahvoja kutakeskuksia ja maaseutualueita. Maakua yritykset ovat tehokkaasti verkottueet sekä aluee sisällä että se ulkopuolelle. Alueide ja koko maa kilpailukyvy ja kehitykse kaalta o keskeistä, että vahvistetaa avoimessa taloudessa pärjääviä, kilpailukykyisiä klustereita. Samalla o vahvistettava osaamista ja se raketeita sekä hyvivoii perustaa. Tätä tukevat koulutukse, tutkimukse, liiketee, tietoliiketee sekä valtio ja kutie kehittämistoimet. Parhaimmillaa aluekehitystyö kokoaa yhtee ja verkostoi ihmisiä ja alueita. Kaikilla alueilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet toimia verkostoissa ja etsiä parhaat mahdolliset kumppait omalle toimiallee. Kasataloude kasvutavoitteet tulee pystyä osittai erottamaa alue-eroje kavetamistavoitteesta, koska kasvuu ja tehokkuutee tähtäävät toimet yleesä kehittävät keskuksia ja syrjäseuduille valuva hyöty jää pieemmäksi. 1.2 Elikeioihi ja yritystoimitaa uutta vauhtia Elikeio- ja yritystoimia vahvistamie o keskeie osa aluepolitiikkaa. Yritykset työllistävät ja tuovat aluee ulkopuolelta rahavirtaa aluetaloutee. Lisäksi e varmistavat hyvivoitiyhteiskua rahoitusperustaa. Suome bruttokasatuotteesta ja työllisyydestä pääosa sytyy jalostuksesta ja palveluelikeioista. Teollisuus työllistää eite maa etelä- ja läsiosissa sekä muutamissa keskuksissa. Alueellisii raakaaieisii perustuvaa teollisuutta toimii myös maa itä- ja pohjoisosissa. Iovatiivie pk-teollisuus o keskittyyt kaupukie ympäristöihi ja uusi korkea tekologia tuotato pääasiallisesti yliopistoje ja osaamiskeskittymie seutukutii. Vuoa 2003 yrityste lukumäärä ylitti jo lamaa edeltävä aja ja oli oi kpl. Tästä piete ja keskisuurte yrityste osuus o yli 99 prosettia. Yrityste määrää vaikuttaa yrityste perustamisaktiivisuude lisäksi myös yrittäjie ikäätymie ja yritykse sukupolvevaihdokse oistueisuus. Palveluelikeioilla o huomattava ja etisestää kasvava merkitys työllistäjää. Lukuu ottamatta muutamia korkea tuottavuude aloja erityisesti rahoitus ja teleliikee palvelusektori tuottavuus o kuiteki alhaisempi kui teollisuudessa. Keskeiseä haasteea oki palveluje ja iide tuottavuude kehittämie sekä erilaiste julkis-yksityiste palvelumuotoje luomie. Kasataloude ja työllisyyde kasvu riippuu keskeisesti olemassa olevie yrityste ja yrittäjie kasvuhalusta ja uusiutumiskyvystä sekä uusie kasvuyrityste lukumäärästä ja toimitakyvystä. O välttämätötä lisätä kasvuhakuiste yrityste lukumäärää, rohkaista yrityksiä raketeellisii muutoksii sekä parataa iide mahdollisuutta osallistua tutkimus- ja tuotekehityksee ja saada riskirahoitusta. Valtaosa kaikista uusista yrityste työpaikoista sytyy pieessä joukossa kasvuyrityksiä. Suome alhaie kasvuyrittäjyysaktiivisuus o ristiriidassa korkea iovaatioastee ja hyvä koulutustaso kassa. Uusie, iovatiiviste yrityste perustamie tai olemassa olevie yrityste liiketoimia uudistamie lisäävät kilpailua. Tämä saa myös muut yritykset iovoimaa ja tehostamaa toimitaasa. Seurauksea o työllisyyde kasvu ja kilpailukyvy kaalta välttämätö tuottavuude paraemie. Lähtökohtaisesti tuetaa alueide elikeiollista erikoistumista iide omie vahvuuksie ja osaamise perusteella. Työllisyys- ja aluepoliittisista syistä yritys- ja iovaatiotuki kohdistetaa erityisesti aloittavii yrityksii, palveluyrityksii sekä kasvavii ja kasaivälistyvii yrityksii. Lisäksi tuetaa yrityksiä iide toimia murrosvaiheissa. Huipputekologia kehittämisee perustuvat ivestoiti- ja kehittämistuet ohjautuvat pitkälti suuryrityksille ja alueellisesti muutamii kasvukeskuksii. Liiketoimitaosaamisee, myytii ja

11 markkioitii ja kasaivälistymisee sekä eri toimijoide verkostoitumisee paiottuvat toimepiteet kohdistuvat suhteellisesti eemmä pk-yrityksii ja alueellisesti tasapaioisemmi. Tätä paiotusta vahvistetaa. Uusiutuvie eergialähteide kehitystä, iovaatioita ja iide kaupallistamista edistetää. Suomi o bioeergia hyödytämisessä Euroopa kärkimaita, ku mittaria käytetää puu ja muide biopolttoaieide osuutta eergia kokoaiskulutuksesta. Suomessa suuri osa uusiutuvie eergialähteide käytö kasvusta tulee edellee bioeergia käytö lisäämisestä. Maassamme o bioeergiapohjaa biodieseli, bioetaoli ja biokaasu tuotao merkittäväksi käyistämiseksi. Samoi kylmä ilmasto haasteesta o sytyyt merkittävä osaamise vahvuus, jota hyödyetää korkeatasoise tekologia vieissä. Suomella o tarjottavaaa mm. eergiatekologiaa, jolle maailmalla o kasvavaa kysytää. Maa- ja metsätalous o yksi keskeie tulomuodostukse lähde maaseudulla ja pieemmissä taajamissa. Bioeergia merkitykse kasvu luo uutta kysytää äille toimialoille. Samalla se johtaa hajautettuu eergiatuotatoo. Pk-yrityksillä ja yrittäjyydellä o keskeie merkitys aluetaloude kaalta. Maaseudu yritystoimia paiopisteiä ovat maa- ja metsätaloude kilpailukyvy turvaamie, maaseudu elikeioje moipuolistamie yrittäjyyttä vahvistamalla ja moipuolistamalla sekä paikallise omaehtoisuude aktivoimie. Maaseudu ja keskuste vuorovaikutusta ja yhteistyötä tiivistetää. Suome matkailustrategia vuotee 2020 ja valtioeuvosto periaatepäätös Suome matkailupolitiikasta asettavat merkittävät kasvutavoitteet maamme matkailulle, jolle haetaa kasvua erityisesti ulkomailta. Matkailu o luotaisesti elikeio, joka kehittämie vaikuttaa alueellisesti laajasti. Matkailustrategia läpivieti o osa laajaa aluepolitiikkaa. Jo yt o edistetty kokeiluluotoisesti työllistymistä kehityksiltää haasteellisimmilla väestötappioalueilla. Suomessa sosiaaliturvamaksuja o kokeilua aleettu Pohjois-Lapissa sekä eräissä saaristokuissa vuodesta 2003 alkae koskie yksityisiä työatajia. Maksuja aleettii myös Kaiuussa, jossa kokeilu koskee vuosia Kaiuu aleus koskee myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Pohjois-Lapi ja eräide saaristokutie kokeilua laajeettii vuoa 2006 koskemaa myös kuta- ja seurakutatyöatajia. Kokeilua jatketaa vuode 2009 loppuu ja se piiriä laajeettii Itä-Suomessa. Vuoa 2007 alkaa kokeilu, jossa em. eite väestöää meettäville alueille esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä vapautetaa työatajamaksuista määräajaksi. Rakeerahastokaudella komissio mahdollistaa erityistoimepiteitä syrjäisimmille alueille. Tämä koskee yritykse juoksevie kustauste aletamisee tarkoitettuja toimitatukia, jotka ovat kilpailulaisäädäö mukaa muutoi kiellettyjä. Tällaisia uusia tukimuotoja ovat erittäi harvaa asuttuje alueide toimitatuet (alle 8 asukasta eliökilometriä kohde, alueide kokoaisväestömäärä o oi ) väestökado hillitsemiseksi sekä tuet yrityste perustamise ja aikaise kasvu helpottamiseksi. Lisäksi syrjäisimmillä ja harvaa asutuilla alueilla voidaa hyväksyä tuki lisäkuljetuskustauste osittaisee korvaamisee. Myös de miimis -kato korotus ataa lisävapauksia uusie tukimuotoje kehittämiselle tai ykyiste tehostamiselle. Ehdotukset: 1 Kasallisesti o ykyistä selkeämmi kohdeettava erityisesti suoria ivestoititukia kaikkei haasteellisimmille alueille Itä- ja Pohjois-Suomee sekä syvästä ja jatkuvasta rakeemuutoksesta kärsiville alueille. Aluetukialueita o tarkasteltava tästä lähtökohdasta vuotee 2010 meessä. 2 Starttirahauudistus o vakiaistettava. Starttijärjestelmä toteuttamisee vähitää ykyisellä tasolla osoitetaa riittävä rahoitus työmiisteriö ja kauppa- ja teollisuusmiisteriö ao. mometeilta. Lisärahoitusta ei tarvita. 3 Fivera Oyj: mahdollisuuksia rahoittaa riittävästi ja joustavasti heikoimpie alueide yritystoimitaa o paraettava seuraavi toimepitei: 10

12 3.1 Poistetaa valtio talousarviossa määritellyt vuosittaiset rahoitukse myötämise eimmäisvaltuudet, joilla säädellää mm. aluepoliittiste korkotukilaioje vuosittaista eimmäismäärää. Näi mahdollistetaa mm. suurte ivestoitihakkeide rahoitus kehitysalueilla. 3.2 Fivera Oyj: o lisättävä riskiottoaa kehitysalueilla erityisesti aloittavie yrityste ja kasvuyrityste osalta. Riittävällä riskirahoituksella voidaa turvata yritystoimia jatkumie yrittäjäpolve vaihtuessa. Fivera Oyj: myötämä laia- ja takausvolyymi ostetaa yli miljardii euroo vuodessa. Tämä mahdollistamiseksi Fivera Oyj: korkotukie ja tappiokorvauste lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa. 3.3 Alueellista pääomasijoitustoimitaa o kehitettävä site, että valtio budjetissa osoitetaa riittävät varat Fivera Oyj:lle sijoitettavaksi sellaisii alueellisii pääomasijoitusrahastoihi, joissa o myös yksityistä pääomaa tarvittava määrä. Yksityise rahoitukse määrä tulee porrastaa site, että se o tukialueilla 1 ja 2 vähitää 30 prosettia ja muualla vähitää 50 prosettia. Valtio kohdetaa Fivera Oyj: pääomasijoitustoimitaa valtioyhtiöide myytituloista vuosia miljooa euro lisäykse alueellisii rahastoihi ja 30 miljooa euro lisäykse iovatiiviste yrityste pääomituksee vuosia Lisäksi Euroopa aluekehitysrahasto varoja suuataa tässä tarkoituksessa alueellisii pääomasijoitusrahastoihi. Alueelliste rahastoje sijoitustoimia paiopisteeä ovat aluee aloittavat tai kasvuvaihee iovatiiviset yritykset, joilla moipuolistetaa ja uudistetaa alueellista elikeiorakeetta ykyistä kilpailukykyisemmäksi. Tällaista sijoitustoimitaa o kehitettävä myös äkillise rakeemuutokse kohteeksi joutueilla alueilla. Iovatiiviste yrityste pääomitukse rahoituksesta osa käytetää toimitaa, jolla ostetaa yrityste aloittavie iovatiiviste hakkeide osaamise ja kasaivälisee markkiaa hakeutumise tasoa. 4 Kokeilua, jossa esimmäise työtekijä palkkaava yrittäjä saa vapautukse työatajamaksuista, o laajeettava eite väestöää meettävii alueisii (seutukuat, joissa väkiluvu väheemie vuosia o ollut 10 prosettia tai suurempi) ja harkia mukaa osalle äkillisestä rakeemuutoksesta kärsiviä seutukutia. Laajeukse vuoksi tarvitaa lisää myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa. Kokeilu jälkee arvioidaa mahdollisuus muuttaa tuki verohuojeukseksi. 5 Erittäi harva asetukse alueella (alle 8 as./km 2 ) kohdeetaa seuraavat uudet toimitatuet: 5.1 Pk-yrityste tietoliikeekustauksii ml. liittymismaksut myöetää toimitatukea 20 prosettia vuodessa. Lisärahoitustarve o 26 miljooaa euroa. 5.2 Selvitetää mahdollisuus poistaa sähkövero pieiltä ja keskisuurilta yrityksiltä vuode 2007 kuluessa. 5.3 Matalapalkkatuki ulotetaa kaikkii työtekijöihi. Tukea saavat työatajat palkatessaa työtekijä, joka palkkatulot ovat yli 900 euroa, mutta alle 2000 euroa. Tuki o porrastettu ja se eimmäismäärä o 220 euroa kuukaudessa. Arvioitu lisärahoitustarve o oi 90 miljooaa euroa. 6 Kuljetustukea jatketaa ykyisellä alueella vuode 2007 jälkee. Tukea lisätää. Tavaroide kuljetustue porrastusta ostetaa pitkiä etäisyyksiä suosie prosettii. Tuki laajeetaa koskemaa myös letorahtia ja tuotteide toimittamista posti kautta. Tuki ulotetaa myös soveltuvi osi raaka-aie- ja puolivalmistekuljetuksii. Lisärahoitustarve o 3,5 miljooaa euroa. 7 Maakua kehittämisrahaa o tehtävä kymmee miljooa euro tasokorotus. Osa tästä kohdeetaa äkillise rakeemuutokse alueille. 8 Alueellista eergiataloutta ja omavaraisuutta o vahvistettava ivestoititui, tutkimusja tuotekehitysrahoitusta lisäämällä, sopimuksi, verkostoje avulla ja kokeilui. 11

13 Kilpailukykyie eergia hita turvataa koko maassa ja hyödyetää tehokkaasti bioeergiaa ja eergiatekologia kasaivälisiä markkiamahdollisuuksia. Uusiutuva eergia tuotao sekä eergia käytö tehostamiseksi lisätää eergiahakkeide tukea sekä tiedotus ym. kampajarahoitusta. Lisärahoitustarve o 30 miljooaa euroa. Hakkeide käyistymise opeuttamiseksi uusiutuvie eergiahakkeide tukitasoa ostetaa. Liiketee toise sukupolve biopolttoaieide kehittämisohjelma toteuttamisee tarvitaa myötämisvaltuutta viisi miljooaa euroa vuosille 2010 ja 2011 sekä selvitysrahoituksee 0,5 miljooaa euroa vuosille Matkailu edistämiskeskukse (MEK) roolia Suome matkailukuva markkioiissa terävöitetää tukemalla MEK: ja matkailu suuralueide alueide (Lappi, saaristo, Järvi- Suomi) vieiedistämistoimitaa, joho myös alueide kärkiyritykset ja matkailukeskukset osallistuvat. 10 Elikeio- ja yritystoimia kehittämisorgaisoiti uusitaa: 10.1 Valtioeuvosto periaatepäätökse ( ) mukaisesti toteutetaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmä uudistus Maakuittai kootaa yhtee verkostoo tekologia kehittämiskeskukset ja seudulliset elikeioje kehittämisyhtiöt. Tavoitteea o yksi maakuallie elikeioje kehittämisorgaisaatio, joka o orgaisoituut seutukuallisesti. Tähä kutaperusteisee orgaisoitii kytketää valtio eli TE -keskuste asiatutijoita. Yrityspalveluorgaisaatiolle luodaa yksi yhteie tietokata. 1.3 Osaamista vahvistettava ja työmarkkiat toimiviksi Eheyttävää aluepolitiikkaa kuuluu, että hajallaa Suomessa ja maailmalla olevia osaamise saarekkeita kootaa toimiviksi ja erikoistueiksi kasaivälisiksi verkostoiksi. Koulutustarjota ja se laatu ovat avaiasemassa, ku osaamista vahvistetaa. Siihe vaikuttavat alueellie korkeakoulu- ja oppilaitosverkko, tutkimus- ja kehittämistoimita, uude tiedo ja tekologia soveltamie, iide tuloste levittämie sekä osaamise raketeet. Osaamispääomaa ja työmarkkioide toimivuutee vaikuttaa myös osaavie ihmiste muutto alueelle ja alueelta. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammatillise koulutukse verkostoa kehitetää tukemaa maa eri osie kilpailukykyä, tasapaioista kehitystä ja alueellista iovaatiotoimitaa. Kaikkii maakutii turvataa korkeakoulutusta tarjoava yksikkö. Se voi olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Haasteellisi tilae o iissä maakuissa Etelä-Pohjamaa, Etelä-Savo, Kaiuu, Keski-Pohjamaa, Satakuta, Päijät-Häme, Kata-Häme, Kymi ja Itä-Uusimaa joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Nämä maakuat edustavat yli 20 prosettia Suome väestöstä ja yritystoimiasta. Näissä maakuissa tulee yliopistokeskuste toimitamalli ratkaista yhdessä maakua, ao. yliopistoje ja ammattikorkeakoulu keske. 12

14 Yliopisto Yliopisto sivutoimipiste Yliopistokeskus Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu sivutoimipiste Tekologiakeskus (TEKEL) Kuva 2. Yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja tekologiakeskusverkosto Osaamise vahvistamista o tarkasteltava vähitää maakuallisea kysymykseä. Yliopistot eivät ole kaupukeihi tai seutuihi sitoutueita laitoksia, vaa suurelta osi iillä o tutkimuksessa kasaivälie ja koulutuksessa valtakuallie tai osavaltakuallie rooli. Ammattikorkeakoulut ovat lähes kaikki vähitää maakuallisia. Ammatillise koulutukse ylläpito o useilla alueilla maakuallista tai lähes maakuallista. Lukioide ylläpidossa o lähitulevaisuudessa lähes samat haasteet. Peruskoulutus o pääosi kuallista. Ammattisiirtymät ja ammattie vaihdot yleistyvät. Aikuiskoulutukse tulee luoda edellytyksiä ammatilliselle ja alueelliselle liikkuvuudelle. Osaamise kehittämie tulee raketumaa lyhyille hekilöstökoulutusjaksoille ja pidempikestoisille, useimmite tutkitoo tähtääville osaamise uudistamisjaksoille. 13

15 Maakuissa työvoima tarjota polarisoituu keskus- ja reua-alueide välillä. Väestö ikäätymie, muuttoliike ja se vaikutus aluee väestöraketeesee, ml. sukupuolirakee, vaikuttaa merkittävästi paikallis- ja aluetalouksii ja iide työmarkkioihi. Nämä tekijät eriyttävät työvoima tarjotaa eri maakutie välillä. Alue- ja paikallishallio päätösvaltaa työvoimapoliittiste välieide käytössä ja liikkumavaraa työvoimapolitiika toteuttamisessa o lisättävä. Tavoitteet ovat selvät: Työvoima saatavuus o turvattava koko maassa. Työuria o pideettävä. Työllisyysastetta o ostettava. Kaikki tämä edellyttää tulevaisuudessa koko väestöltä riittävää ammatillista peruskoulutusta sekä mahdollisuuksia osaamise ja ammattitaido jatkuvaa huoltoo ja kehittämisee. Alueelliste työmarkkioide toimivuutta o myös paraettava. O huolehdittava siitä, ettei mikää maakua työttömyysaste oleaisesti ylitä maa keskimääräistä työttömyyde tasoa. Tavoitteea o työllisyysastee ostamie ja työttömyyde aletamie jokaisessa maakuassa. Työvoima- ja koulutustarpeide eakoiti o edellee hajaaista ii valtakuallisesti kui alueellisesti. Eakoiti o edellee keskeisimpiä aluekehitykse strategise suuittelu asioita. Lähivuosia tämä koskee erityisesti elikeio- ja palveluraketee muutoste ja ikäätymise vaikutuksia kehityksee. O luotava kasallisesti yhteäie koulutukse ja työelämä tarpeide eakoitijärjestelmä. Tämä edellyttää, että saadaa aikaiseksi toimiva maakutie, keskushallio ja eri toimijoide vuoropuhelu ja päätöksetekojärjestelmä. Taloude ja työpaikkoje kasvu tapahtuu yrityste ja erityisesti kasvuyrityste kautta. Voimakkaimmi kasvavat yritykset ovat lähes poikkeuksetta iovatiivisia, osaamispohjaisia ja kasaivälisesti suutautueita. Kasaivälistämise haaste koskee yrityksiä, oppilaitoksia sekä välittäjä- ja muita tukiorgaisaatiota. Se tarkoittaa samaaikaisesti kahta asiaa: Suomalaiste asiatutijoide ja orgaisaatioide tiivistä kytkeytymistä ulkomaisii verkostoihi, sekä ulkomaise osaamise ja yritystoimia saamista Suomee eri muodoissaa. Huippuosaamie ja toimivat yhteistyöalustat ovat keioja, joilla kyetää lisäämää alueelliste iovaatioympäristöje vetovoimaa sekä kotimaiste että ulkomaiste yrityste, tutkimusyksikköje ja asiatutijoide silmissä. Oleellista o kehittää olemassa olevia alueellisia vahvuuksia ja julkise sektori ja elikeioelämä yhteistyöä luoda edellytykset pitkä aikaväli kehittämistyölle. Maakutie kykyä luoda iovaatioita o tuettava. Maakuissa o saatava aikaa etistä vahvemmi sisäsytyistä kasvua. Siiä perustaa ovat kasaiväliset ja kasalliset verkostot sekä alueella toimivie klustereide kyky tuottaa uusia iovaatioita. Arvio mukaa sisäsytyise kasvu aikaa saamiseksi oi kolme prosettia alueellise klusteri työvoimasta tarvitaa iovaatioide kehittelyy ja tuotekehityksee. Samaaikaisesti maakua korkeakoulutuksessa o tuotettava sellaista liiketoimitaosaamista, joka pystyy luomaa valmiita markkioita eakoivalla otteella. Voimavaroja kohdeetaa maakutaohjelmie, osaamiskeskusohjelmie, kasallise koulutus-, kulttuuri-, tiede- ja tekologiapolitiika, alueelliste tekologiastrategioide ja työelämä kehittämishakkeide perusteella. Osaamiskeskukset kytketää tiiviisti kasallisee iovaatio- ja tekologiapolitiikkaa. Osaamiskeskustoimita o ollut osaltaa luomassa alueellisia iovaatiojärjestelmiä. O tärkeää, että uude vuodet kattava osaamiskeskusohjelma toimitamallit ja raketeet pystyvät mahdollisimma hyvi vastaamaa kasvuyrityste kehittämistarpeisii. Osaamise hyödytämistä keskuste ulkopuolella o tuettava. Koko maa edellytyksistä hyötyä lisäätyvästä tekologia- ja osaamisrahoituksesta o huolehdittava. Ehdotukset: 11 Aluekehitykse äkökulmasta yliopistoje kasaivälie verkottumie o aiempaa tärkeämpää. Kasallisi voimavaroi o vahvistettava erityisesti tätä verkottumista osaa korkeakouluje kasaivälistymisstrategiaa. Lisärahoitustarve o 10 miljooaa euroa vuosittai aikavälillä

16 12 Yliopistoje välillä työjakoa o kehitettävä site, että eri tieteealoja kootaa vahvemmiksi kokoaisuuksiksi. Opetusmiisteriö valmistelee yhteistyössä yliopistoje kassa vuotee 2012 meessä esitykse yliopistoverkostosta, jossa o ykyistä vähemmä, mutta tieteellisesti vahvempia tiedekutia. Raketeellie kehittämie edellyttää siirtymävaihee hakerahoitukse lisäämistä miljooaa euroa vuosittai raketeelliste uudistuste määrästä riippue. 13 Yliopistokeskuste asema o selkeytettävä. Niide roolia alueellisessa iovaatiopolitiikassa o täsmeettävä. Toimia rahoituksee o löydettävä ykyistä ohjelmarahoitusta pysyvämpiä ratkaisuja. Tämä voi tapahtua yliopistoje, ammattikorkeakouluje ja aluee toimijoide yhteistyöllä ja rahoituksella. Kehyslisäykseä toimitameorahoituksee o lisättävä ykyie kolme miljooa euro kehittämisrahoitus. Yliopistokeskuksista ei kehitetä yliopistoja, vaa e ovat useide yliopistoje yhteistoimitaa perustuvia erityisesti yliopistoje yhteiskuallista palvelutehtävää toteuttavia yksiköitä. Niissä tehtävä tutkimus ja tutkitoo johtava koulutus kytketää tiiviisti aluee huippuosaamise kehittämisee ja toisaalta aikuiskoulutuksee. 14 Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistyötä ja työjakoa o tiivistettävä kaikissa maakuissa eteki maakua koulutus-, työvoima- ja yrityste tarpeide äkökulmasta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut laativat ja päivittävät yhteise aluestrategia yhdessä maakua liittoje kassa. Yliopistoje ja ammattikorkeakouluje yhteistä hallitoa voitaisii kokeilla iissä maakuissa, joissa yhteistyö jo luotaisesti o edeyt pisimmälle. Ulkopuoliste jäsete mukaaoloa korkeakouluje hallituksissa vahvistetaa. 15 Ammattikorkeakouluja o vahvistettava ii, että iissä tarjotaa vaikutusaluee tarvitsemaa kaupallista ja tekistä koulutusta sekä osaamista. Niissä maakuissa, joissa ei ole tiedeyliopistoja, o lisättävä sellaista ammattikorkeakouluje tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, joka hyödyttää vaikutusaluee yritystoimitaa. Lisämääräraha tarve o viisi miljooaa euroa. 16 Ammatillie koulutus o koottava maakuittai yhdelle ylläpitäjälle. Muutoi ei kyetä varmistamaa hallittua muutosta tilateessa, jossa samaaikaisesti ikäluokat ja maakutie voimavarat pieetyvät. Samaa kokoaisuutee tulee koota myös lukiokoulutukse järjestämisvastuu. Samassa yhteydessä valtioosuusjärjestelmää o muutettava ii, että piete lukioide tuki muutetaa toimitayksikkökohtaiseksi. Valtiovalla o tuettava tällaiste kestävie ja ykyistä vahvempie koulutukse järjestämisraketeide aikaasaamista. 17 Aikuiskoulutustarjotaa o kehitettävä työelämä, työikäise aikuisväestö ja alueide kehittämise tarpeita paremmi vastaavaksi. Oppisopimuskoulutusta o laajeettava ammatillisee aikuiskoulutuksee ja korkeakoulutasoisee aikuiskoulutuksee. 18 Kehitetää yksi maakuallise ja valtakuallise työvoima- ja koulutustarpee eakoitijärjestelmä. Siihe sisällytetää kaikki koulutusasteet ja -muodot. Maakuissa perusarvio suoritetaa maakua liito koordioimaa yhteistyössä valtio aluehallitoviraomaiste, järjestöje ja koulutukse järjestäjie kassa. Arvio sisällytetää maakutaohjelmaa. Maakuallie ja valtakuallie vuoropuhelu varmistetaa vuosittai liittoje ja ao. miisteriöide välillä. Valtakuallisesti muodostettava kokoaisäkemys työvoima- ja koulutustarpeista perustuu yhtäältä alueide lijauksii ja toisaalta keskushallio sisällä koottuu äkemyksee. Koulutustarpee eakoii osalta käyttöö otettu MITENNA-malli muodostaa toteutukse perusta. Valtakuallie kokoaisarvio ja lijaukset laaditaa opetusmiisteriö, sisäasiaimiisteriö ja työmiisteriö yhteise valmistelu pohjalta valtioeuvostossa. 19 Osaamiskeskusohjelma klusteripohjaista alueide välistä yhteistyötä o laajeettava maakutie sisällä site, että myös pieempie keskuste ja syrjäisempie alueide toimijat voivat ottaa osaa siiä toteutettavii kehittämishakkeisii ja hyötyä uusimma tiedo ja osaamise siirrosta. 15

17 20 Vuodesta 2007 lähtie vähitää vuotee 2012 saakka o lisättävä joka vuosi 5 10 tekologia-asiatutijaa TE-keskuste tekologiayksiköihi joko TEKES: sisäisiä siirtoia tai osi palkkaamalla lisähekilöstöä. 21 VTT: tulee vahvistaa olemassa olevie alueyksiköidesä toimitaa ja kehittää toimipisteverkostoaa alue- ja yrityslähtöisesti. 22 Työllisyysperusteisia ivestoitimäärärahoja o lisättävä ykytasosta kymmee miljooaa euroa. Valtioapuivestoieissa jakoperusteita o tarkistettava site, että työttömyysastee paioarvo ostetaa ykyisestä 40 prosetista 60 prosettii. 23 Valtio, kutie ja yrityste o yhdessä huolehdittava työllisyyde alueellisesta tasapaiosta. Tällä hetkellä valtio o velvollie järjestämää työmahdollisuuksia työssäkäytialueilla, joissa työttömyys ylittää koko maa taso 1,8-kertaisesti. Kerroi tulee laskea 1,6:ee. 24 Valtakuallisesti o laadittava aktiivise ja työperäise maahamuuto ohjelma. Maahamuuttopolitiikkaa o kehitettävä site, että ulkomaie työvoima sijoittuu alueellisesti tarvetta vastaavasti. Tämä edellyttää, että viisumikäytäöt ovat joustavia ja työlupameettely yksikertaie. Maakuissa tai maakutie yhteistyöllä tulee perustaa aktiivista työperäistä maahamuuttoa edistävät ja sitä koordioivat maahamuuttotoimistot. 1.4 Palvelut kaikkie saataville Julkisesti järjestettyje palveluje tasavertaie saatavuus o välttämätötä ihmiste ja alueide välise tasa-arvo varmistamiseksi. Näistä keskeisimpiä ovat hyvivoiti-, sivistys- ja turvallisuuspalvelut. Tavoittee saavuttamiseksi o muutettava hallio raketeita ja kehitettävä tapoja järjestää ja tuottaa palveluita. Asiakkaa pääsyä palveluihi asuipaikasta riippumatta o helpotettava. Sekä kutie että valtio palveluissa o erotettava iide järjestämie ja tuottamie. Järjestämie voi olla orgaisoitu laajalla maatieteellisellä alueella, kute maakuallisesti. Se sijaa palveluja o tuotettava laadukkaasti, tehokkaasti ja e o saatava helposti ja läheltä. Julkise taloude ja erityisesti kutie taloudellie katokyky tuovat haasteita palveluje rahoittamisee. Väestö väheee harvaa asutuilla alueilla. Tämä vuoksi myös palveluje asiakaskuta väheee ja tuottavuus heikkeee. Ikäätymise vuoksi työtekijöitä o vaikea saada harvaa asutuilla alueilla ja kaupugeissa. Tämä tuo haasteita palveluje järjestämiselle. Palvelutyö o keskeie aluetalouksie vahvistaja. Hyvä palvelutaso, uudet palveluiovaatiot ja yksityie palvelutuotato työllistävät iissä työpaikat eivät helposti karkaa rajoje ulkopuolelle. Ne voivat toimia myös houkuttimia muuttaa paikkakualle tai ehkäistä poismuuttoa. Julkise ja yksityise sektori kumppauus palvelutuotaossa o tärkeää. Se avaa oistuessaa alueelliselle elikeiotoimialle uusia mahdollisuuksia erityisesti haasteellisilla alueilla. Aluetalouksie vahvistamiseksi iovaatiotoimita o ulotettava julkiste toimijoide kilpailuttamisee. Tarjouspyytöihi o sisällytettävä vaatimus uusie palvelu- ja muide iovaatioide aikaasaamisesta asiakkaille, palveluje taloudelliselle toteuttamiselle ja palvelu tuottajille. Malli ohjaa suoraa sellaisee kehittämistyöhö, joka hyödyt ja käyttööottohalukkuus o varmistettu ealta. Muutoi rahoitusperusta ei kestä. Palveluja tulee tarjota mahdollisimma paljo sähköisessä muodossa, jotta e ovat alueellisesti tasavertaisesti saatavilla. O luotava kasallisesti yhteesopivia sähköisiä julkisia palveluja ja prosesseja. Samaaikaisesti kehitetää yhteispalvelujärjestelmää. Nämä yhdessä muodostavat valtakuallisesti kattava asiakaspalvelukokoaisuude. Kuta- ja palvelurakee -uudistukse tavoitteea o, että kutie järjestämisvastuulla olevie sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluje laatu voidaa kohtuuhitaisesti tuotettua turvata koko maassa. Se edellyttää kuiteki moissa palveluissa kuta- ja seutukutarajat ylittävää järjestämisyhteistyötä 16

18 ja uusia tuottamise tapoja. Kiireellisitä o aikaasaada terveydehuollo, siihe läheisesti liittyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomat hoitoketjut. Myös ammatillise ja lukiokoulutukse ylläpitojärjestelmät o saatava kootuksi lähiä maakuallisiksi. Valtio paikallishallitopalveluita o tarkasteltu liia sektorikohtaisesti. Sektoriviraomaiset kehittävät palveluverkostoa puhtaasti omista lähtökohdistaa osi tuottavuushakkee myötävaikutuksella. Se seurauksea paikallishallitoverkosto karsiutuu epätarkoituksemukaisesti ja eri viraomaiste yhteistyöllä aikaa saatavia syergiaetuja jää saamatta. Ehdotukset: 25 Sähköisiä palveluja kehitetää voimakkaasti. Kutie (KutaIT), valtio (ValtIT) ja sosiaalija terveydehuollo kasallie toimija o yhdistettävä julkishallio yhteiseksi toimijaksi (JulkIT:ksi) vuotee 2011 meessä. 26 Vuotee 2010 meessä o muodostettava maalaajuisesti kattava yhteispalveluverkosto. Siiä valtio viraomaiset, kuat ja Kasaeläkelaitos tarjoavat asiakaspalvelusa yhteisesti silloi, ku oma palvelupistee ylläpitämie ei ole perusteltua. Yhteispalvelupisteide palveluvalikoima sovitaa paikalliste tarpeide mukaisesti. Yhteispalvelussa o aia saatavilla hekilökohtaista asiakaspalvelua sekä pääsy sähköisii palveluihi ja tarvittaessa ohjaus tai avustus iide käyttämisessä. Julkisia palveluita viedää yhteispalvelua esimerkiksi palvelukeskuksii, kauppoihi, kuataloille, terveyskeskuksii ja kirjastoihi. 27 O kehitettävä erityie syrjäiste ja harvaa asuttuje kutie palveluraketeide muutostuki. Sitä kohdeetaa kuille, jotka toteuttavat yhteispalveluu ja sähköisee asioitii liittyviä, laissa määriteltyjä hallito- ja palveluraketeide muutoksia. Tue myötämisestä tehdää eakkopäätös, mutta tuki maksetaa jälkikätee ku suuiteltu rakeemuutos o toteutuut. Tue myötämisperiaatteet, määrä ja toteutus valmistellaa vuode 2007 kuluessa. 28 Valtioosuusjärjestelmää kehitettäessä o varmistettava, että olosuhde- ja demografiset tekijät sekä tulopohja tasaus otetaa riittävä paiavasti huomioo. Verotuloje tasausrajoja o korotettava valtakuallisee keskiarvoo, jotta julkisesti järjestettävie palveluje rahoitusperusta voidaa varmistaa koko maassa. 29 O tuettava kualliste palveluje järjestämistä maakuallisesti muide kui lähipalveluje osalta. Valtio ohjaa mahdollisesti käyttämättä jäävää kutie yhdistämisavustusta tai eriksee imettyä uutta avustusta väestöpohjaltaa riittävä laaja-alaiste järjestämisvastuualueide luomisee. Tavoitteea o erityisesti saada aikaiseksi terveydehuollo, siihe läheisesti kytkeytyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomia kokoaisuuksia. Vastaavalla tavalla tuetaa ammatillise ja lukiokoulutukse maakuallista kokoamista. Tukijärjestelmästä tehdää tehokkaampi kui kutie yhdistymisavustustuki o. Osa tuesta kohdeetaa järjestelmä luomisee; toie osa kohdeetaa saavutettavie tuloste (vaikutukset kutataloutee, palveluje tuottamise tehokkuus ja palveluje laatu) perusteella. 30 Maakuittai o laadittava alueelliset toimepideohjelmat väestö ikäätymise tuomie työmarkkia-, talous- ja palvelurakeehaasteide varalle sekä väestö terveyde edistämisee. Lijaukset kytketää maakutaohjelmii. 17

19 1.5 Yhteydet kutoo Toimivat ja koko maa kattavat liikee- ja viestitäviestitäverkot sekä -palvelut ovat perusedellytys maakutie elivoima säilymise sekä kestävä ja tasapaioise alueraketee kehittämise kaalta. Liikee- ja viestitäyhteyksie laatu ja opeus vaikuttavat erityisesti yrityste sijoittumisee ja toimitaa. Yhteyksillä o keskeie vaikutus kasallise ja alueellise kehitykse tilaa sekä Suome kasaivälisee asemaa ja kilpailukykyy. Suome sijaiti Euroopa uioi reualla, kaukaa päämarkkia-alueista korostaa tarvetta paostaa toimivaa liikee- ja viestitäifrastruktuurii ja se tehokkuutee. Alueraketee keskittymie vaikuttaa liikeejärjestelmie ja -palveluje kehittämistarpeisii. Muuttotappiosta kärsivillä hajaseutualueilla o vaikea ylläpitää kustaustehokkaasti toimivia joukkoliiketee peruspalveluja sekä raketaa ja ylläpitää korkealaatuisia liikee- ja viestitäverkkoja. Vaaraa o, että haja-asutusalueilla joukkoliikeepalveluje karsimie, liikeeverkkoje rapistumie sekä viestitäpalveluje hidas kehitys kiihdyttävät muuttotappiota. Toisaalta väestö keskittymie kasvavii kaupukikeskuksii aiheuttaa paieita liikee- ja viestitäpalveluje järjestämiselle ja ylläpidolle äillä alueilla. Kotitalouksista 96 prosetilla o mahdollisuus ottaa käyttöö laajakaistayhteys. Sitä käyttää tällä hetkellä jo lähes 40 prosettia kotitalouksista. Neljä prosettia eli oi ihmistä o kokoaa yhteyksie ulkopuolella. Jotta Suomi säilyisi jatkossaki tietoyhteiskutakehitykse eturivi maaa, o tärkeää kyetä turvaamaa opeide laajakaistayhteyksie ja tietoliikeepalveluje tarjota erityisesti syrjäisillä ja harvaa asutuilla alueilla. Tasapaioise alueraketee vahvistamie edellyttää hyviä liikeeyhteyksiä keskuste välillä sekä kaikilla alueilla sellaista liiketee peruspalvelutasoa, joka tyydyttää väestö ja elikeioje liikeetarpeet. Erityisesti harvaa asuttuje alueide kaalta perus- ja yksityistiet ovat avaiasemassa. Maatieverko laajuus o kilometriä. Yksityisteitä o oi kilometriä, joista valtioavustukse piirissä oi kilometriä. Molempie tiemuotoje kuto uhkaa rapistua. Saaristo kehitykse edistämisestä aetu lai (458/1981) mukaa valtio o pyrittävä huolehtimaa siitä, että saaristo vakituisella väestöllä o käytettävissää kuljetuspalvelut. Vähitää ykytasolla toimiva saaristo yhteysalus- ja tuettu liikee o välttämätö saaristo pitämiseksi asuttua ympäri vuode. Ku alueraketeemme o hajautuut ja alueelliset klusterit ovat usei hyvi erikoistueita, o epätodeäköistä, että uusia työpaikkoja voi sytyä aia juuri iille alueille, joista työpaikkoja eite katoaa. Pedelöii merkitys työvoima alueellise liikkuvuude muotoa ousee keskeiseksi. Vuosittai oi työtekijää pedelöi kotikutasa ja työpaikkakutasa välillä. Alueellise kehitykse kaalta pedelöiti o suotavampaa kui kotipaika muuttamie työpaika perässä. Pedelöii helpottamisee liittyvät keiot oleellisia. Tämä edellyttää paitsi hyviä liikeeyhteyksiä, myös hyvää julkista liikeettä sekä riittävää työmatkakuluje kompesoitia. Vuoa 2007 työmatkakuluje veroväheysoikeude yläraja kaksikertaistuu. Etätyö edellytyksiä tulee kaiki keioi vahvistaa. Ympäristöraketeita o kehitettävä turvaamaa asutukse ja elikeioelämä tarpeet ii kaupugeissa kui maaseudullaki. Ehdotukset: 31 Julkise liiketee palvelutaso turvaamiseksi o päivitettävä jua-, lija-auto- ja taksiliiketee alueelliset tavoitteet ja palvelutasomittarit yhteistyössä lääihallituste, kutie ja maakua liittoje kassa. Työssä otetaa huomioo ikäätyvä väestö tarpeet ja väestö työssäkäytimahdollisuudet eri osissa maata. Maataloude kuljetuksille ja raakapuukuljetuksille luodaa edellytykset kaikkialla. Oleaisesti matkailuelikeiosta riippuvaisilla alueilla tulee matkailuliikee ottaa huomioo joukkoliikeetue myötämisperusteissa. 18

20 32 Liikeeväylie peruspalvelutaso o turvattava. Perustiepido rahoitukse kohdetamisessa korostetaa ykyistä eemmä olemassa oleva maatieverko korkeaa laatua ja kuossapitoa kaikissa osissa maata. Perustiepido hoitoo kohdeetaa 30 miljooa euro lisärahoitus. 33 Yksityistieavustuksia korotetaa vuositasolla 10 miljooaa euroa ykyisee kehyksee ähde. 34 Kiiteä ja lagattoma verko tietoliikeeyhteyksiä o kehitettävä. Tavoitteea o iide alueellie kattavuus ja verkkopalveluide saatavuus sekä uudet työ- ja liiketoimitamuodot. Suomessa o varmistettava vuotee 2011 meessä 70 prosettii kotitalouksista vähitää 8 Mbit/s opeuksie laajakaistayhteys ja sada proseti peitto 2 Mbit/s opeuksiselle laajakaistayhteydelle. 35 Kauppamerekulu väyliä o kehitettävä kaattavuude ja alueelliste liikeetarpeide perusteella. Merekurku ympärivuotie liikee o turvattava. Vuosie tarve o yhteesä 0,8 miljooaa euroa. Sisävesiliikeettä o kehitettävä matkailu ja muu elikeioelämä toimitaedellytyste paratamiseksi. 36 Saaristo liiketeelle o määriteltävä riittävä ja sitova palvelutaso, joka ottaa huomioo sekä vakiaiste asukkaide tavaomaise liikkumistarpee että matkailuelikeio kasvumahdollisuudet. 37 Jätehuolto, jätevesie käsittely sekä hyvälaatuise talousvede saatavuus yhdyskutie ja elikeiotoimia tarpeisii o varmistettava. Valtio tukea o suuattava alueellise yhteistyö paratamisee, vesihuollo turvaamisee erityistilateissa, vesihuollo paratamisee matkailukeskuksissa, maaseutuyhdyskuissa ja haja-asutusalueilla. Huolehditaa siitä, että vesi- ja eergiahuollo peruspalvelut ja -turvallisuus toimivat myös erityistilateissa. 1.6 Hallito virtaviivaiseksi ja kasavaltaiseksi kaikilla tasoilla Aluekehitys, aluepolitiikka ja hallio kehittämie ivoutuvat kiiteästi yhtee. Tällä hetkellä hallio kehittämie o jaettu kahde miisteri keske alue- ja keskushallitoo. Järjestelmä ei ole toimiva. Aluekehitykse ja aluepolitiika järjestelmää tulee selvästi yksikertaistaa ja virtaviivaistaa. Politiika johdo ja koordiaatio tulee olla kaikilla tasoilla keskushallito ja aluehallito yksissä käsissä. Hallio sektoriputket jopa tavoitteisii ähde ristikkäisellä toimiallaa ovat osittai esteitä virtaviivaiselle toimialle. Politiika ja eteki se toteuttamise hajaaisuus o poistettava. Demokraattise päätökseteo tulee äkyä alueide kehittämisessä kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä peruslijaus siitä, että kasallisesti valtioeuvosto piirissä ja miisteriössä keskitytää politiika määrittelyy ja strategisii lijauksii ei toimi. Edellee miisteriöt työstävät varsi yksityiskohtaisia ohjelmia ja hakepäätöksetekoa. Jatkossa työjakoa miisteriöide ja aluetaso välillä o yksikertaistettava ja selkeytettävä. Nykyie ohjelmajärjestelmä o edellee liia pirstaleie ja hajaaie. Lähes kaikissa maakuissa toteutetaa kokoava maakutaohjelma ohella eljää erityisohjelmaa (aluekeskus-, maaseutu-, osaamiskeskus- ja saaristo-ohjelma), kahta Euroopa uioi rakeerahasto-ohjelmaa (EAKR ja ESR), maaseudu ja kalataloude kehittämisohjelmia sekä sisä- ja ulkoraja-alueohjelmia. Lisäksi maakuissa o laadittu aihekohtaisia strategioita. Kaike tämä seurauksea maakuissa uhkaa hämärtyä se, mikälaisella strategialla ja lijauksilla kehittämistyötä tehdää. Sama riski o keskushalliossa. Miisteriöt pyrkivät jossaki määri edellee omilla sektoripoliitikoillaa ja strategioillaa ohittamaa maakutaohjelmie lijauksia. Erityi- 19

21 e haaste o aluee tahdo ja valtio tulosohjaukse yhteesovittamie. Lisäksi alueilla lukuisat ohjelmat syövät voimavaroja hallitoo ja ohjelmabyrokratia pyörittämisee. Kaiuu malli kokeiluaika päättyy vuoa Se vaikutuksia aluekehityksee, palveluihi ja taloutee ei voida vielä kaikilta osi pitävästi arvioida. Joka tapauksessa tulevia vuosia o vedettävä johtopäätöksiä malli tulevaisuudesta. Rakeerahasto-ohjelmat ja iihi liittyvä laisäädätö o käytäössä valmisteltu vuosiksi Tämä vuoksi tässä selvitystyössä ei oteta siihe kataa. Se sijaa lähivuosia käyistyy jo keskustelu seuraavasta ohjelmakaudesta vuodesta 2014 eteepäi. Rakeerahasto-ohjelmat o syytä laatia vastaamaa paremmi Euroopa uioi sisäistä ja se istituutioide kehitystä. Nykyiset seitsemä vuode aikajäteelle laaditut ohjelmat istuvat huoosti muuttueesee tilateesee ja Euroopa parlameti lisäätyeisii vaikutusmahdollisuuksii. Myös raja-alueohjelmat kaipaavat tarkistusta. Niide piiriä o laajeettu ilma lisäätyvää rahoitusta. Ohjelmie parempi kohdetamie ja alueellie rajaamie ovat perusteltuja. Kasalliset ja rakeerahasto-ohjelmat kilpailevat keskeää siitä, mitä vaikuttavuutta iillä saadaa aikaiseksi. Tämä äkyy erityisesti raportoitaessa ohjelmie saavutuksia. Kasalliset erityisohjelmat saavat rahoituksesa maakutaohjelma ja rakeerahasto-ohjelmie kautta. Kuiteki erityisohjelmat raportoivat saavutuksista kui e olisi saatu aikaiseksi juuri ao. ohjelma asiosta. Aluepolitiika vaikutuste arvioiti o pirstaloituut eri ohjelmie ja jopa yksittäiste määrärahoje vaikutuste arvioitii. Tämä suutaus o osi edellee vahvistumassa mm. eri ohjelmie tarkastustoimia vaatimuste johdosta. Keskeistä o ähdä kaikki ohjelmat kasalliset ja Euroopa uioi puitteissa laadittavat ja strategiat kehittämise välieiä. Eri ohjelmie ja politiikkoje vaikutuksia o kyettävä seuraamaa ja arvioimaa aluetasolla ja kasallisesti samaaikaisesti. Aluepoliittista järjestelmää ei voi kehittää site, että koko aja lisätää erilaiste tukie piiri tulevia alueita. Tulevaisuudessa myös tukie piiristä o voitava poistua. Sellaiset kaupugit tai seudut, joissa elikeiotoimia ja siihe läheisesti kytkeytyvät ivestoiit tapahtuvat markkiaehtoisesti, eivät jatkossa tarvitse aluepoliittisia suoria ivestoititukia. Ehdotukset: 38 Kasallie vastuu aluekehityksestä ja aluepolitiikasta sekä se koordioiista tulee olla aluekehitys- ja hallitomiisterillä, joka voi toimia sisäasiaimiisteriössä tai valtiovaraimiisteriössä. Miisteri tehtävii kuuluu aluepolitiika ohella hallio kehittämie kokoaisuudessaa (alue- ja keskushallito). Häe tehtäviisä voivat kuulua myös kuta-asiat. Valtioeuvosto piirissä toimii koordioivaa elimeä ao. miisterivaliokuta. Valtioeuvosto määrittelee vaalikaude alussa valtakualliset aluekehittämise suutaviivat. 39 Miisteriöille kuuluvat politiika lijaukset ja strategise taso päätökseteko sekä ohjelmatyö yleisjohto. Miisteriöt laativat edellee aluekehitysstrategiasa kuiteki ii, että maakutasuuitelmat ja -ohjelmat ovat iissä otettu huomioo. Kaikki ohjelmie EU- ja kasalliset ohjelmat operatiivie vastuu o siirrettävä maakutii. Myös hakepäätökseteko pl. kasallisesti merkittävimmät hakkeet, o siirrettävä kaikista miisteriöistä alueille. Tämä o lijassa myös tehtävie alueellistamise kassa. 40 Keskushallio toimitoje alueellistamista o jatkettava. Pääkaupukiseudulta alueellistetaa työpaikkaa vuotee 2015 meessä. Paiopiste alueellistamisessa siirretää Väli- ja Pohjois-Suomee. Alueellistamista toteutetaa site, että vahvistetaa maakutie omia vahvuuksia ja turvataa julkishallio työpaikkoja erityisesti alueilla, joissa e ovat uha alla. Eläköitymise yhteydessä vapautuvaa työtä siirretää tehtäväksi pääkaupukiseudu ulkopuolella sijaitsevii toimipisteisii. Valtio vahvistaa omassa toimiassaa etätyö tekemise mahdollisuuksia. 20

22 41 Kasallista ohjelmajärjestelmää o yksikertaistettava. Aluetasolla maakuissa o vai yksi ohjelma, maakutaohjelma. Se sisältää tarvittavat kasalliset erityispaiotukset, kute kaupuki- ja maaseutupolitiika. Vuoa 2010 aluekeskus-, maaseutu- ja saaristo-ohjelmat ivotaa osaksi maakutaohjelmia ja operatiivie vetovastuu siirretää miisteriöstä maakutii. 42 Aluekehittämise voimavarat o koottava valtio talousarviossa maakuittai yhdelle mometille ja iistä päättämie siirretää alueille Kaiuu malli tapaa. 43 Maakua liittoje toteuttamissuuitelma- ja valtio aluehallio tulossopimuseuvottelut o yhdistettävä. 44 Perustetaa laaja-alaie aluehallio uudistamishake. Maakua liittoje asemaa vahvistetaa kokoamalla alueellisee kehittämisee liittyviä tehtäviä maakua liittoihi. Valtio aluehallitoo, esimerkiksi lääihallituksii, kootaa valvota- ja halliollisia viraomaistehtäviä. Keskushallio tehtäviä, jotka soveltuvat aluehalliossa hoidettaviksi, siirretää aluehallitoviraomaisille oudattae edellä kuvattua tehtäväjakoa. 45 Tuleva hallituskaude aikaa o arvioitava Kaiuu malli kokeilu jälkeise aja toteutus yhdessä Kaiuu maakua kassa. Jo tätä ee tuetaa kokeilu eri osa-alueide soveltamista räätälöidysti maakutie ii halutessa. Tällaisia osa-alueita ovat mm. Kaiuu kutayhtymä rahoitusmalli, palveluje järjestämise keskittämie maakuallisesti yhdelle ylläpitäjälle sekä aluekehittämise hallitomalli. 46 O luotava uusi kokoaisvaltaie aluepolitiika vaikutuste ja vaikuttavuude arvioitijärjestelmä, jossa arvioidaa koko laaja aluepolitiika vaikuttavuutta. Erilliste ohjelmie ja määrärahoje arvioiissa keskitytää toimia oikeellisuude varmistamisee ja suoritteide, tuotoste ja tuottavuude mittaamisee sekä yleisarvioitii siitä, vaikuttavatko e aluepolitiika tavoitteide suutaisesti. Otetaa käyttöö vai yksi eri hallioaloille ja aluetasoille yhteie hakerekisteri ja seuratajärjestelmä. Sisäasiaimiisteriö kokoaa tietopaki, joho kootaa alueide kehittämise suuittelujärjestelmä epäkohtia ja parhaita käytätöjä. 47 Harvaa asuttuje alueide paikallise aloitteellisuude vahvistamiseksi kylätoimia valtioapua o korotettava kahdella miljooalla eurolla. 48 EU: rakeerahastoje ohjelmahallitoa o yhteäistettävä Euroopa parlameti ja samalla komissio toimikausie kassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi site, että ryhdytää toteuttamaa kymmevuotisia (5+5) kausia. Koko kymmevuotiskaudelle laadittaisii tavoitelijaukset ja rahoituskehykset, joita tarkeettaisii viide vuode kohdalla. Tämä järjestelmä olisi rullaavampi. Silloi Euroopa parlametti ja komissio pääsisivät vaikuttamaa harjoitettavaa politiikkaa. Myös arvioimise tahti lähestyisi ykyistä tarkoituksemukaisempaa aikaväliä. Tällaie uudistus voitaisii toteuttaa jo tällä alkaeella kaudella ulottamalla se vuotee 2014 ja aloittamalla se jälkee 5+5-vuosisysteemi. 49 Nykyiset eljä suuraluetta (Etelä-, Itä-, Läsi- ja Pohjois-Suomi) toimivat seuraavalla ohjelmakaudella ohjelma-alueia. Tavoitteea o yksi, kaikki rahastot kattava suuralueittaie ohjelma. O valmistauduttava hyvissä ajoi ee seuraavaa EU: rakeerahastokautta muuttamaa ykyie hajaaie EU: rakeerahastovaroje hallioiti site, että EU: rakeerahastovarat siirtyvät jatkossa alueille ilma valtiohallio ja miisteriöide toimitaa välikäsiä. 50 Raja-alueohjelmie määrää o väheettävä. Lähtökohtaisesti laaditaa yksi ohjelma yhtä rajaa kohde. Suome pitkie etäisyyksie vuoksi Suome ja Ruotsi välille laaditaa yksi maaraja- ja yksi merirajaohjelma; Suome ja Veäjä välille laaditaa pohjoise aluee ohjelma ja Pietari-Karjala ohjelma; Suome ja Viro välille laaditaa yksi ohjelma. Lisäksi laajempaa verkottumista varte laaditaa Itämere ohjelma ja Baretsi aluee ohjelma. 21

23 1.7 Alueelliset erityistoimet Alueellise kehitykse ja alepoliittiste toimepiteide kohdetamise äkökulmasta ousee esille kolme aluejaotusta: Itä- ja Pohjois-Suome suuralueet, Etelä- ja Läsi-Suome haasteelliset alueet ja Helsigi metropolialue. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaa toimepiteitä äkillise rakeemuutokse alueilla, jotka voivat sijaita missä päi Suomea tahasa. Selvitysraporti suosituste mukaisia toimepiteitä kohdeetaa erityisesti äille alueille. Lisäksi alueide erityispiirteet otetaa huomioo seuraavasti: Haasteellisimmat alueet Itä- ja Pohjois-Suomi Helsigi metropolialue Kuva 3. Alueelliste erityistoimepiteide kohdistamie 22

24 Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi Itä-Suomi Etelä-Savo, Kaiuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo maakutie muodostama alue o lähes kaikilla keskeisillä kehitystä mittaavilla mittareilla mitattua haasteellista aluetta, vaikka alueella o vahvoja keskuksia, kute Kuopio ja Joesuu. Vastaavasti Lappi ja suuri osa Pohjois-Pohjamaata pl. Oulu seutu o ii ikää haasteellista aluetta. Rakeerahastotuesta keskeie osa kohdistuu jo Euroopa uioi kriteerie mukaisesti em. aluille. Ehdotukset: 51 Itä-Suomi -ohjelma (makrohakkeet) ja Pohjois-Suomi -ohjelma (Polis -hakkeet) toteutusta o edistettävä valtio toimi. Hakkeet sijoitetaa esisijaisesti maakutaohjelmii. Alueet ja miisteriöt järjestävät tarvittavat yhteiset euvottelut laaja-alaisimpie hakkeide toteutuksesta. 52 O osoitettava valtio rahoitusosuutta Itä- ja Pohjois-Suome työllisyyttä ja taloudellista kasvua merkittävästi tukeville kaivos- ja muille hakkeille, jotta iide kaalta välttämätö ifrastruktuuri voidaa raketaa. Tapauskohtaisesti voidaa käyttää tukimuotoa myös valtio takausta. 53 Vähäliiketeiste rataosuuksie ja letoreittie toimivuutta o arvioitava Itä- ja Pohjois- Suomessa elikeioelämä, erityisesti matkailu ja kasaivälise vietiteollisuude äkökulmista. Liikeöii tukemista o arvioitava maakutie, ao. kaupukie ja valtio yhteisesti laatima selvitykse jälkee. Selvitys laaditaa vuode 2007 aikaa. Etelä- ja Läsi-Suome haasteelliset alueet Etelä- ja Läsi-Suome haasteellisia alueita ovat erityisesti pitkää jatkueesta ja edellee jatkuvasta rakeemuutoksesta kärsivät teollisuude ja syvä maaseudu alueet. Ne ovat osittai maakutia, osittai seutukutia. Haasteellisimmat alueet määritellää pääasiassa iide ogelmallisuutee perustuvilla tuusluvuilla, joita ovat seutukua bruttokasatuote asukasta kohde, työttömyysaste, työllisyysaste (työlliste osuus vuotiaista) ja hyvi koulutettuje osuus eli korkeakoulututkio suorittaeide osuus osuudesta 15 vuotta täyttäeestä väestöstä. Ehdotukset: 54 Etelä- ja Läsi-Suome rakeerahastotukia, suoria yritystukia ja kasallisia tukia o kohdeettava erityisesti äille alueille. 23

25 Helsigi metropolialue Helsigi metropolialue poikkeaa Suome muista kaupukiseuduista. Se o merkittävi kasaivälise taso keskittymä maassamme. Kaikesta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 42 prosettia keskittyy pääkaupukiseudulle. Se kattaa tällä hetkellä pääkaupukiseudu ohella 14 muuta lähialuee kutaa. Pääkaupukiseudu jälkee seuraava alueellie kehitysvyöhyke o Uudemaa ja Itä-Uudemaa maakuat. Pääkaupukiseudulla sijaitsevie toimijoide alueellie vaikutus o tapauskohtaisesti tätä aluetta laajempi. Metropolipolitiikassa o syytä keskittyä pääkaupukiseudu erityiskysymyste ratkaisuu. Niitä ovat iovaatio- ja elikeiopolitiikka, kestävä yhdyskutarakee, laadukas asumie ja kasaivälisyyde vahvistamie. Parhaimmillaa aluee kehittymie hyödytää suoraa ja välillisesti koko Suomea. Ehdotus: 55 Helsigi metropolialuee kehittämistä o valmisteltava yhteistyössä pääkaupukiseudu eljä kaupugi, Uudemaa liito ja valtio välillä. Työssä yhtee sovitetaa ja suuataa metropolialuee kehityksee vaikuttavia yhteiskutapolitiika eri aloje toimepiteitä. Aluee kehittymistä tuetaa mm. asuto- ja liikeepoliittisi ratkaisui ja maakäyttösopimuksi. Äkillise rakeemuutokse alueet Äkillise rakeemuutokse alueet ovat yksipuolise elikeioraketee ja maailmataloude muutoste myötä meettäeet äkillisesti ja merkittävästi työpaikkoja. Valtioeuvosto o imeyt rakeemuutosalueita sekä vuosia äkillise rakeemuutokse alueita. Vuoa 2007 em. alueille kohdeetaa 30 miljooaa euroa erillisrahoitusta. Varsiaisesti EAKR-ohjelmie julkie rahoitus, joka o 345 miljooaa euroa Etelä-Suomessa ja 390 miljooaa euroa Läsi-Suomessa, tähtää rakeemuutokse eakoitii. Se ohella aluekehitysrahasto rahoituksesta o varattu vuosille oi 22 miljooaa euroa julkista rahoitusta Etelä- ja Läsi-Suome äkillise rakeemuutokse alueille. Ehdotukset: 56 Rakeerahasto-ohjelmie toteutuksessa o varauduttava jo eakolta kohdetamaa rahoitusta yksipuolise elikeioraketee moipuolistamiseksi. Maakua liittoje o laadittava alueeltaa yhdessä muide toimijoide kassa riskiaalyysit ja eakoivat suuitelmat em. toimepiteistä, jotka sisällytetää tarvittavilta osi maakutaohjelmie toteuttamissuuitelmii. 57 Äkilliste rakeemuutosogelmie alueita varte o perustettava työryhmä (kauppa- ja teollisuus-, sisäasiai- ja työmiisteriö), joka koordioi keskushallio toimepiteitä äkilliste rakeemuutoste tilateessa. 24

26 1.8 Rahoitusyhteeveto Suuri osa ehdotuksista ei tuo lisärahoitustarpeita valtio talousarvioo. Talousarvioo vaikuttavista ehdotuksista o koottu kaksi rahoituspakettia: 1. Peruspaketti, joka yhteelaskettu vaikutus valtio talousarvioo o 169 miljooaa euroa, sekä 2. laaja paketti, joka vaikutus valtio talousarvioo o 299 miljooaa euroa. Molemmissa paketeissa alueellisee kehittämisee kohdistetaa 10 miljooaa euroa, eergiapolitiikkaa 35,5 miljooaa euroa, yhteyksii ja logistiikkaa 70 miljooaa euroa ja osaamise raketeisii 18 miljooaa euroa. Elikeioje kehittämisee ja yritystoimitaa peruspaketissa kohdeetaa 35 miljooaa euroa ja laajassa paketissa 165 miljooaa euroa. Koko valtakutaa suutautuvaa rahoitusta o peruspaketissa 115,5 miljooaa euroa ja laajassa paketissa 155,5 miljooaa euroa. Alueellisesti kohdistettua rahoitusta o peruspaketissa 52,5 miljooaa euroa ja laajassa paketissa 143,3 miljooaa euroa. Taulukko 1. Peruspaketi rahoitus ja laaja paketi rahoitus Ehdotukse umero: kaikille alueille (milj.euroa): , , ,8 Yhteesä 115, ,3+90 alueellisesti kohdeettu (milj.euroa): 25

27 1.9 Ehdotuste vaikuttavuus Elikeio- ja yritystoimia ehdotuksilla paraetaa työllisyyttä, uude yritystoimia perustamista ja kasvuyrittäjyyttä. Osaamise ja työmarkkioide toimivuutee liittyvillä ehdotuksilla vahvistetaa osaamisraketeita ja paraetaa työmarkkioide toimivuutta. Palveluihi liittyvillä ehdotuksilla vahvistetaa palveluje järjestämise taloudellista perustaa, paraetaa iide tuottavuutta ja turvataa iide alueellista saatavuutta. Yhteyksii liittyvillä ehdotuksilla paraetaa alueellisesti tasapaioista liikkumise ja asioii mahdollisuutta. Hallio ehdotuksilla yksikertaistetaa ja kasavaltaistetaa järjestelmää. Seuraavassa o esimerkkejä ehdotuste määrällisistä vaikutuksista: Starttirahajärjestelmä kustaukset olivat vuoa 2006 oi 30 miljooaa euroa. Aloittavia yrityksiä oli oi 8 000, joista työttömie aloittamia oi puolet. Vaikutuste arvioidaa oleva vakiaistamise seurauksea samasuutaisia. Fivera Oyj: miljardi euro myötämisvaltuudella (10 miljooa euro valtiomeolisäyksellä) mahdollistetaa oi hakkee rahoitus, joissa arvioidaa uusia työpaikkoja sytyvä oi Uusie työpaikkoje määrää lisättäisii site ykyisestä oi 1 000:lla. Alueelliste rahastoje pääomittamisella 20 miljooalla eurolla aktivoidaa paikallista ja yksityistä pääomaa rahastoihi 1,5 2 -kertaie määrä julkisee paostuksee verrattua. Edellee rahastoje sijoittaessa kohdeyrityksii yksityistä pääoma ja rahoitusta kohdistuu hakkeisii moikertaie määrä julkisee sijoituksee ähde. Ko. pääomituksella voidaa tehdä alueellisesti sijoituksia arviolta alkavaa, muutos- tai murrosvaiheessa olevaa yrityksee. Aloitusrahasto Vera Oy: pääomie kasvattamie 30 miljooalla eurolla vuosia voi olla katalysoimassa yhteesä arviolta 100 uude alkava iovatiivise, kasvuhakuise yritykse perustamista ja markkioille meoa. Aloitusrahasto sijoituskohteet pyritää tarjoamaa myöhemmässä vaiheessa yksityiste pääomasijoittajie ja muide jatkorahoittajie kohteiksi. Matalapalkkatue laajetamie erittäi harva asutukse alueelle toisi arvioide mukaa uutta työpaikkaa pahimma työttömyyde alueille. Työllisyysperusteiste ivestoitirahoje lisäämie 10 miljooalla eurolla tuo uutta työpaikkaa. Kotimaiste biopolttoaieide tuotaossa arvioidaa työpaikkoje voiva lisäätyä tällä vuosikymmeellä ykyisestä oi hekilöllä. Eergiatekologiaa tuottavassa teollisuudessa voidaa arvioida työpaikkoje lisäätyvä oi hekilöllä. 26

28 2 ALUEELLISEN KEHITYKSEN NYKYTILA 2.1 Väestö, työvoima ja työllisyys Aluee asukkaat ovat alueide kehitykse ja kehittämise keskeisi tekijä ilma ihmisiä ei ole toimitaa. Sytyvyys, kuolevuus, muuttoliike, työssäkäyti ja koulutus vaikuttavat kaikki taustalla aluekehityksee. Ne vaikuttavat aluee tuotato-, palvelu- sekä asumis- ja yhdyskutaraketee muutoksii. Viime vuosia väestökasvu o hiema voimistuut koko maassa, sillä lisäätyee maahamuuto ohella myös väestö luoollie kasvu kehittyi myöteisesti. Vuoa 2006 väestökasvu oli voimakkaita Uudellamaalla, jolla maahamuutto, maassamuutto sekä luoollie kasvu lisäsivät väkilukua. Myös Pirkamaa ja Pohjois-Pohjamaa kasvu o jatkuut myöteiseä. Useimmissa väestötappiomaakuissa väestö väheemie o hiema hidastuut, mutta ikäätymise voimistumise myötä väestö kasvua o tulevaisuudessa eää vaikea saavuttaa. Väestötappio o ollut suurita Kaiuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Maa sisäie muuttoliike o lisäätyyt 2000-luvulla, mutta suuri osa kasvusta o aapurikutie välistä asuovaihtoo liittyvää muuttoliikettä. Maakutie välie opiskeluu ja työhö liittyvä muuttoliike o pysyyt lähes eallaa ja se ettovaikutus o tasoittuut. Maakutie sisällä muuttoliike kohdistuu yhä voimakkaammi maakutie keskuksii ja suuret keskukset kute Helsigi, Tamperee, Turu ja Oulu seutu kasvavat opeasti. Myös moet pieemmät keskukset ovat taas käätyeet muuttovoitollisiksi kute Seiäjoki, Joesuu ja Kokkola. Muuttoaktiivisi o yhä selvemmi uorte aikuiste ( vuotiaide) ikäryhmä. Tämä ikäluokka tosi pieeee jatkuvasti erityisesti periteisillä muuttotappioalueilla. Maassamuutto heikkeee tulevaisuudessa potetiaaliste muuttajie määrä vähetyessä kaikilla alueilla. Pohjois-Pohjamaa ja myös Keski-Pohjamaa muuttoaktiiviset ikäluokat ovat suhteellisesti suuremmat kui muissa maakuissa. Tulevaisuude lähtömuuttoalueita ovat etistä selvemmi myös moet aluekeskukset, jotka kilpailevat keskeää opiskelijoista ja työvoimasta. Yli 50-vuotiaide muuttoliike o kasvaut, mutta o edellee suhteellise pietä kokoaismuuttoo verrattua. Näide ikäluokkie muuttoliikkeessä suuri meettäjä o Uusimaa, lähes hekeä vuosia Moissa maakuissa muuttotase saattaa tulevaisuudessa käätyä positiiviseksi, ku uorte lähtömuutto väheee ja iäkkäide tulomuutto kasvaa. Opiskelemaa lähdettäessä muutetaa usei suurille kaupukiseuduille. Valmistumise jälkee muutetaa halvemma asuo perässä, vaikkaki käytäisii city-kaupugissa töissä. Korkeasti koulutettuje muuttoliikkeessä voittajia ovat pitkää olleet Uusimaa, Itä-Uusimaa, Pirkamaa, Kata-Häme ja Ahveamaa, mutta 2000-luvulla o tapahtuut selvää tasoittumista maakutie välillä. Uudemaa muuttovoitto käätyi lievästi tappiolliseksi. Päijät-Häme ja Kata-Häme lisäsivät muuttovoittoaa. Itä- Uusimaa o kaksikertaistaut korkeasti koulutetu väestö määrä viimeise viide vuode aikaa. Muille maakuille korkeasti koulutettuje muuttoliike o edellee tappiollista, vaikka tappiot ovat parissa vuodessa jopa puolittueet. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistueet työllistyvät joko oppilaitokse alueelle tai pääkaupukiseudulle. Uusimaa pitää parhaite kiii omista korkeakouluopiskelijoistaa. Jopa prosettia valmistueista jää alueelle töihi. Miltei samaa pääsevät myös Oulu seudu, Pirkamaa, Turu ja Tamperee yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joide valmistueista yli 70 prosettia jää samaa maakutaa työhö. Ammattikorkeakouluista valmistueet työllistyvät eriomaisesti. Niillä oki usei suurempi vaikutus omie alueittesa työlliste määrää lisäävästi kui alueyliopistoilla. Yhä useampi käy töissä päivittäi etistä kauempaa asuialueeltaa. Suurte kaupukie ympärille o muodostuut alueeltaa laajoja työssäkäytialueita, joide sisällä pedelöiti o vilkasta. Myös 27

29 maakutie välillä tapahtuu pedelöitiä. Lähes työllistä ylittää työmatkallaa maakutaraja. Laajimma pedelöitialuee muodostavat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kata-Häme, Päijät-Häme, mutta myös muista maakuista käydää työssä Uudellamaalla. Kasvava maakutie rajat ylittävä pitkä matka pedelöiti vähetää osaltaa keskusalueide muuttovoittoa. Maahamuuto ettomäärä o viime vuosia hiema lisäätyyt. Se oli vuoa 2006 eakkotietoje mukaa lähes hekeä. Uudemaa osuus tästä o Vaikka maahamuuttajie työllisyys o viime vuosia oussut erityisesti virolaiste ja veäläiste osalta, ii edellee maahamuuttajie määrällie vaikutus alueide työmarkkioilla o ollut melko vähäie pääkaupukiseutua lukuu ottamatta. Vuosia työlliste määrä o kasvaut yli Toimialoittai tarkasteltua työlliste määrä o eite lisäätyyt yksityisissä ja julkisissa palveluissa, mutta myös teollisuude kehitys o ollut myöteistä viime vuosia. Työllisyyde kasvu o ollut alueellisesti tasapaioista site, että työttömyys o aletuut kaikissa maakuissa ja työpaikkoje määrä o kasvaut useimmissa maakuissa. Määrällisesti työpaikat ovat lisäätyeet eite Uudemaa, Pirkamaa, Varsiais-Suome ja Pohjois-Pohjamaa maakuissa, joide osuus kasvusta oli yli 70 prosettia vuosia Suhteellisesti työpaikkoje kasvu o ollut suurita Pohjois-Karjalassa ja Pirkamaalla. O myös eustettu, että työttömyyde alueelliset erot supistuvat edellee, koska ikäätymisestä johtuva poistuma vähetää työvoimaa lähivuosia eite Itä-Suome maakuissa. Väestö vaheemie ja alueellisesti suhteellise tasaie tuotao kasvu eakoi myös maa sisäise muuttoliikkee pysymistä lähes ykytasollaa. Väestö väheemie o jo tosiasia useilla alueilla ja se opeutuu vuosi toisesa jälkee. Työvoima eläkkeelle siirtyvie määrä kasvaa tulevia vuosikymmeiä suurte ikäluokkie vaheemise myötä. Ikäätymie koskettaa kaikkia maakutia, mutta määrällisesti ja suhteellisesti opeita se tulee olemaa pääkaupukiseudulla, jossa yli 64-vuotiaita eustetaa oleva vuoa 2025 yli 80 prosettia eemmä kui tällä hetkellä. Myös työikäiste määrä väheee lähes kaikissa maakuissa, mutta erityise voimakasta se o Itä-Suome maakuissa ja Lapissa. Työikäise väestö määrää eri alueilla vaikuttaa eite muuttoliike ja työvoima ikäätymie ja siirtymie eläkkeelle. Maassamuuto tasapaiottumie ja maahamuuto selvä kasvu eivät riitä pitämää työikäiste väestö määrää ykyisellä tasollaa eri maakuissa, vaa se laskee muissa maakuissa lukuu ottamatta Uudemaa maakutia. Pohjois-Pohjamaalla o suhteellise korkea luoollise väestökasvu myötä mahdollisuus pitää työikäise väestö määrä tulevaisuudessa lähes eallaa. Vuosi 2010 merkitsee Suomessa ee kokematota väestöllistä taitekohtaa. Työikäie väestö alkaa supistua suurte ikäluokkie ylittäessä 65 vuode iä. Tämä merkitsee vahusväestö määrä ja osuude kasvua Suome väestö ikäraketeessa. Työmarkkiaikäiste eli vuotiaide osuus pieeee. Perusura mukaa työvoima väheemie rajoittaa voimakkaasti tuotao ja työpaikkoje määrä kasvua. Yrityksillä ja julkisella sektorilla o etistä vaikeampaa rekrytoida uorta ja osaavaa työvoimaa erityisesti Itä-Suomessa ja Lapissa. Työvoimaosuuksie kasvu vahemmissa ikäluokissa ehkäisee työvoima väheemistä joissai määri, mutta useilla alueilla se ei riitä korvaamaa kasvavaa poistumaa. Työvoima väheemie saa aikaa korkea työttömyyde alueilla työttömyysastee aleemista ja työllisyysastee ousua, vaikka työpaikkoje määrä ei kasvaisikaa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta äide alueide kehitysarviot eivät ole kovikaa myöteisiä, sillä työvoima määrä arvioidaa oleva esimerkiksi Itä-Suome maakuissa vuoa 2025 oi 20 prosettia ykytaso alapuolella. Väestö- ja työvoima resurssiogelma rajoittaa elikeiotoimia kehitystä ja perusura mukaa odotetaa lähiä vai palvelusektori toimialoje, kute kauppa, matkailu, liike-elämä palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut kasvavat tulevaisuudessa. Koko maassa sosiaali- ja terveyspalveluje osuus työpaikoista ousisi perusura mukaa vuoa proseti tasolle ja Itä-Suome maakuissa osuus olisi yli 20 prosettia, mikä saattaa rajoittaa muide elikeioje mahdollisuuksia väheevie työvoimaresurssie oloissa. 28

30 Tarvitsemme työikäisistä etistä useamma hekilö työelämää, jotta työssäkäyvie huoltotaakka ei tule kestämättömäksi. Etistä useamma hekilö pitäisi pysyä työelämässä myöhempää ikää ja uorte tulisi siirtyä opeasti ja kattavasti työelämää koulutukse jälkee. Demograafise huoltosuhtee osalta ogelmallisimpia maakutia ovat Etelä-Savo, Etelä- ja Keski-Pohjamaa ja Kaiuu. Uudellamaalla huoltosuhde o paras (=144). Se jälkee tulevat Pirkamaa, Varsiais-Suomi, Keski- Suomi. Kehityskuva seutukuittai ogelmallisimmat (23) ormaali (27) suotuisimmat (24) Kuva 4. Alueellise kehitykse kuva (lähde sisäasiaimiisteriö) Kehityskuva (kuva 4) kuvaa seutukuittai alueide kehittyeisyyttä eljä tuusluvulla, jotka ovat 1) työttömyys keskimääri vuoa 2006, 2) bkt/asukas vuosia (koko maa = 100), 3) ettomuutto vuosia ja 4) huoltosuhde vuoa Tuusluvuista o muodostettu yhdistelmäluku. Mitä suurempi o seutukua kehittyeisyyttä kuvaava yhdistelmäluku, sitä ogelmallisempi seutukuta o em. tuuslukuje perusteella. 29

31 Johtopäätökset: Vahusväestö määrä ja osuus kasvaa Suome väestö ikäraketeessa. Työmarkkiaikäiste ( vuotiaide) osuus pieeee. Demograafise huoltosuhtee taakka kasvaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maakutie sisällä muuttoliike keskuksii jatkuu. Keskusseutuje työjako, kilpailu keskeää ja rooli asumisalueia vaikuttaa maassamuuto virtoihi. Työvoima kysyä ja tarjoa välillä voi olla kohtaamattomuutta toimialoje välillä ammattiraketeessa ja alueellisesti. Epätasapaioa aiheuttavat sekä raketeellie työttömyys että alityöllisyys. Työttömyyttä voi sytyä myös aloille, joissa työpaikkoje määrä lisäätyy. Yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistueide jäämisellä töihi ja asumaa opiskeluseudullee tai se lähialueilla o etistä suurempi merkitys omie alueittesa työlliste määrä ja laadu kaalta. Työmarkkia-alueet ja päivittäise työssäkäyi alueet suureevat. Moet maakuat ovat yhtä työssäkäytialuetta. Se vaikuttaa myös yhdyskutaraketeisii ja palveluje tarjoa sijaititekijöihi. Maahamuuttajie määrällie vaikutus alueide työmarkkioilla o ollut toistaiseksi melko vähäie pääkaupukiseutua lukuu ottamatta. Tämä ryhmä määrä ja merkitys työvoima tarjoa kaalta kasvaa muuallaki Suomessa. 2.2 Talouskehitys ja tuotatorakee Suome talous ajautui vuoa 2001 lasku suhdateesee, jota kesti vuotee Laskusuhdae liittyi samaaikaisee kasaivälise taloude laskusuhdateesee. Suomessa laskusuhdae kohdistui metsä- ja muuhu teollisuutee, myös tekologiateollisuutee. Maailmataloude kasvu ja viei elpymie vuode 2004 akaa ja samaaikaie vahvaa jatkuut kotimaie kysytä saivat talouskasvu uudellee vauhtii vuode 2004 aikaa. Näi laskusuhdae käätyi vuosie vieti- ja kulutusvetoiseksi oususuhdateeksi. Vuoa 2004 bruttokasatuote kasvoi Suomessa 3,6 prosettia, mikä ylitti selvästi edelliste vuosie kasvu ja euroaluee keskitaso. Vuoa 2005 myöteie kasvu jatkui, mutta jäi 2,9 proseti tasolle paperiteollisuude tuotatoseisokkie takia. Vuode 2006 aikaa taloude kasvu voimistui ja oli Suomessa korkeimpia koko Euroopassa. Vuoa 2007 tuotao kasvu eustetaa myös Suomessa hidastuva ormaalille 3 proseti tasolle maailmataloude hidastuva kehitykse myötä. Vuosia bruttokasatuote asukasta kohde o oussut eite Itä-Uudellamaalla, Pohjois-Pohjamaalla, Pirkamaalla ja Kata-Hämeessä ja Varsiais-Suomessa. Heikoita kasvu o ollut Etelä-Karjalassa, Lapissa, Kymelaaksossa ja Pohjamaalla. Suome toimialarakee muuttuu kehittyeeä teollisuusvaltioa site, että alkutuotato ja teollisuus sitovat etistä vähemmä työvoimaa ja palvelutuotato lisää työvoimaosuutta. Myös teollisuudessa ammattirakee muuttuu tutkimus-, suuittelu-, ja palvelupaiotteiseksi. Yhteiskuassa kasvavia aloja ovat tutkimus- ja kehitystyö, hoivatyö, kauppa, rahoitus, turvallisuuspalvelut sekä viihdeja kulttuuriala palvelut. Terveydehuolto ja sosiaalipalvelut kasvavat. Teollisuude liikevaihto o käätyyt useimmissa maakuissa kasvu-uralle vuosie aikaa sitä edeltäee pitkä laskukaude jälkee. Kasvu o ollut selvästi opeita Itä-Uudellamaalla, Varsiais-Suomessa ja Kaiuussa. Vuode 2005 paperiteollisuude seisoki vaikutukset äkyvät kasvuluvuissa erityisesti Etelä-Karjala ja Kymelaakso osalta. Hitaita kasvu o ollut Pohjois-Savossa, Kata-Hämeessä ja Etelä-Savossa. 30

32 Raketamise osalta yrityste liikevaihto o kasvaut kaikissa maakuissa. Kasvu kärjessä ovat Itä-Uusimaa, Varsiais-Suomi, Pohjois-Karjala ja Lappi. Raketamise kasvuvauhti hidastui vuoa 2006 selvimmi Kaiuussa, Kymelaaksossa ja Kata-Hämeessä vuotee 2005 verrattua. Palvelusektori liikevaihto o kasvaut koko aja vuosie aikaa ja o pysyyt keskimääri 5 8 proseti tasolla. Vuode 2006 esimmäise puolisko aikaa opeita kasvu o ollut Keski-Pohjamaalla, Pirkamaalla, Etelä-Savossa ja Varsiais-Suomessa. Hitaita kasvu o ollut Päijät- Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Kaupa liikevaihto o kehittyyt myöteisesti viime vuosia ja liikevaihto o ollut kasvusuutaie. Kasvu o ollut viime aikoia opeita Etelä-Karjalassa, Kymelaaksossa ja Uudellamaalla. Hitaita kasvu o ollut Lapissa, Etelä-Pohjamaalla ja Kaiuussa. Päätoimialoje lisäksi maakuittaisia tietoja o saatavissa eräide osaamisaloje liikevaihdo kehityksestä. ICT-ala sekä bio- ja hyvivoitialat ovat mukaa useide maakutie osaamiskeskusohjelmissa. ICT-aloje osalta liikevaihdo kehitys o lähteyt jällee kasvuu vuosie aikaa usea vuode heiko kehitykse jälkee. Uudellamaalla ja Pirkamaalla kasvu käyistyi opeimmi ja se jälkee muissa maakuissa. Myös bio- ja hyvivoitialoilla liikevaihdo kasvu taittui vuode 2002 alussa ja lasku oli jyrkkää eteki Pohjois-Pohjamaalla. Vasta vuode 2004 aikaa sektorilla voitii havaita hieoista kasvua ja kasvu o voimistuut eri maakuissa vuoa Väestö ja työvoima puute rajoittaa elikeiotoimia kehitystä. Nykyäkymi lähiä vai palvelusektori toimialoje kute kauppa, matkailu, liike-elämä palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, odotetaa kasvava tulevaisuudessa. Koko maassa sosiaali- ja terveyspalveluje osuus työpaikoista ousisi perusura mukaa vuoa proseti tasolle ja Itä-Suome maakuissa osuus olisi yli 20 prosettia. Tämä saattaa rajoittaa muide elikeioje mahdollisuuksia saada työvoimaa. Johtopäätökset: Työllisyys kasvaa ja työttömyys väheee. Työllisyysastee arvioidaa oleva koko maassa vuoa 2010 oi 70 prosettia ja työttömyysastee 6 prosettia. Työttömyyde alueellise erot maakutie välillä ovat suuria. Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömyys o korkeita ja erot Etelä- ja Läsi-Suomee ovat selvät. Maakutie sisällä o myös selviä eroja työttömyysasteessa. Väestö ja työvoima puute rajoittaa elikeiotoimia kehitystä. Uusia työpaikkoja sytyy eite palvelualalle. Bruttokasatuottee kehitys jatkuee vakaaa. kolme proseti kasvu-uralla lähiaikoia. Suurimmat haasteet talouskehitykse voimistamisessa ovat harvaa asutuilla alueilla ja yksipuolise elikeioraketee maakuissa. Äkillisiä, mittavia ja arvaamattomia rakeemuutoste ogelmia voi jysähtää melkei missä päi Suomea tahasa globaalie muutoste (esim. omistusjärjestelyje) seurauksea. 31

33 2.3 Osaamie ja iovaatioympäristöt Aluee osaamisperusta ja iovaatioympäristöje kehittämistä pidetää yhä tärkeämpää alueide ja yrityste kilpailukyvy sekä myöteise aluekehitykse kaalta. Osaamie ymmärretää tällöi laajasti (huippu)tekologia lisäksi aluee sosiaalisea ja kulttuurisea osaamisea. Alueide kilpailukyky pohjautuu pitkälti maakutie ja iide kaupukiseutuje alueellisii iovaatiostrategioihi. Suomalaie korkeakouluverkko muodostuu 20 yliopistosta (10 moitieteistä, 6 muita ja 4 taideyliopistoa) ja 29 ammattikorkeakoulusta. Korkeakouluverkko o kasaivälisesti vertaille poikkeuksellise tiheä. Verkkoa o kehitetty alueellisesti kattavaksi, jotta korkeakouluje osaamista voitaisii hyödytää laajasti kasallise kilpailukykymme ja hyvivoitimme kehittämisessä. Yliopistoje määrä kasvoi huomattavasti 1950-luvu lopulta 1970-luvulle asti. Nykyiset yliopistot sijaitsevat 11 kaupugissa, mutta maisteriohjelmat mukaa lukie yliopistoje tutkitoo johtavaa koulutusta järjestetää yli 20 paikkakualla. Tämä lisäksi yliopistoilla o mm. lukuisia tutkimus- ja koeasemia ja aikuiskoulutukse yksiköitä eri paikkakuilla. Kuude maakua Etelä-Pohjamaa, Etelä-Savo, Kaiuu, Keski-Pohjamaa, Päijät-Häme ja Satakuta hajaaie yliopistotoimita o koottu yhteise sateevarjo alle. Niistä käytetää yliopistokeskus -imitystä. Alueellisella korkeakoululaitoksella o ollut myöteisiä vaikutuksia alueide kehittämisee. Yliopistoje kolmatta, yhteiskuallista palvelutehtävää opetukse ja tutkimukse rialla täsmeettii yliopistolai muuttamisella ( alkae). Yliopistot velvoitettii olemaa vuorovaikutuksessa yhteiskua kassa ja edistämää tieteellise ja taiteellise toimia yhteiskuallista vaikuttavuutta. Kehityksee o kuiteki liittyyt myös korkeakoulutukse sirpaloitumista eli pieikokoiste, vaikuttavuudeltaa vähäiste ja kapea-alaiste toimitayksiköide sytymistä (mm. yliopistosektori oi 200 lahjoitusprofessuuria ja rakeerahastovaroi toteutetut koulutushakkeet). Korkeakoulutukse yleiset laatu- ja tehokkuusvaatimukset eivät ole äissä hakkeissa aia kaiki osi toteutueet. Esimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut saivat kokeilulupasa vuoa 1991 ja viimeiset Vakiaistamie tapahtui vuosie 1996 ja 2000 välillä. Vuodesta 2000 lähtie ammattikorkeakoulujärjestelmä o toimiut kokoaa vakiaisea. Ammattikorkeakouluje yksiköitä o kaikkiaa 66. Ne atavat tutkitoo johtavaa koulutusta 80 paikkakualla. Nykyisi jokaisessa maakuassa aetaa tutkitoo johtavaa ammattikorkeakouluopetusta ja lähes kaikissa maakuissa myös tutkitoo johtavaa yliopisto-opetusta. Useissa maakuissa toimii useita korkeakouluja. Uudellamaalla koulutusta järjestää 18 eri korkeakoulua, Varsiais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä seitsemä. Satakuassa, Etelä-Savossa, Pohjamaalla ja Pohjois-Pohjamaalla toimii kullaki kuusi korkeakoulua. Koulutusta o koottu suurempii ja toimivimpii yksiköihi mm. Rovaiemellä, Oulu seudulla, Turu seudulla ja ruotsikielisessä koulutuksessa Uudellamaalla ja Varsiais-Suomessa. Ammattikorkeakouluissa o vuodesta 2003 vuotee 2005 toimipisteide määrä vähetyyt 10 yksiköllä. Edellee ammattikorkeakoulut ja iide ylläpitäjät ovat esittäeet, että uorte tutkitoo johtava koulutus lakkaisi oi 10 paikkakualla. Lisäksi esillä o ollut ammattikorkeakouluje yhdistymishakkeita. Suome ammatillise perusosaamise tae o ammatillie koulutus, sillä oi 45 prosettia ikäluokasta aloittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa joko peruskoulu tai ylioppilastutkio jälkee. Ammatillista peruskoulutusta järjestetää lähes kaikilla aloilla. Suome koulutusjärjestelmässä ammatillisee koulutuksee kuuluvat ammatillie peruskoulutus sekä ammatillie lisä- ja täydeyskoulutus. Tilastokeskukse tilastoje mukaa ammatillise koulutukse järjestäjie määrä o vuode 2000 alu jälkee vuode 2006 loppuu meessä vähetyyt 46 koulutukse järjestäjällä. Vuoa 2000 ammatillise koulutukse järjestäjiä oli 223, ku vuode 2006 lopussa iitä oli 177. Koulutukse järjestäjie yhdistymie o valtioeuvosto vuosille vahvistama koulutukse ja tutkimukse kehittämissuuitelma mukaista järjestäjäverko kehittämistä site, että koulutukse järjestäjistä 32

34 muodostuu riittävä suuria ja moipuolisia tai muutoi vahvoja koulutukse järjestäjiä, joilla o edellytykset kehittää työelämää ja vastata se osaamistarpeisii. Aikuiskoulutus o yhä tärkeämpi osa koulutuspolitiikkaa. Aikuisopiskeluu osallistuvie vuotuie määrä o 1,8 miljooaa, josta vapaa sivistystyö osuus o yli 40 prosettia. Työikäisestä aikuisväestöstä siihe osallistuu vuosittai yli puolet ja osallistumie o rusasta myös kasaivälisesti verrattua. Vähite osallistuvat vähäise pohjakoulutukse omaavat, työtekijätaso hekilöstö, yrittäjät ja piete yrityste hekilöstö, työttömät, haja-asutusalueilla asuvat, miehet, yli 55-vuotiaat. Tavoitteeksi o asetettu, että vuosittai koulutuksee osallistuvie osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa edellee vähitää 60 prosettii vuotee 2008 meessä. Julkiset tutkimus- ja kehitysmeot ovat merkittävästi suuremmat kui mitkää muut aluekehityksee vaikuttavat meot. Tutkimus- ja kehitysmeot kuvaavat keskeisesti aluee kykyä luoda uutta. Ne suutautuvat ylivertaisilta osi pääkaupukiseudulle ja suurimpii yliopistokeskuksii. Meot vuoa 2005 olivat suurimmat Uudellamaalla, Pirkamaalla, Pohjois-Pohjamaalla ja Varsiais-Suomessa. Näihi eljää maakutaa, ja ee kaikkea iide keskuksii kohdistui oi 82 prosettia rahoituksesta vuoa Yksi prosetti tai vähemmä kohdistui Ahveemaalle, Keski-Pohjamaalle, Kaiuusee, Etelä-Pohjamaalle, Etelä-Savoo, Kymelaaksoo, Itä-Uudellemaalle, Päijät-Hämeesee, Satakutaa ja Lappii (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimus- ja kehittämistoimia meot maakuittai 2003 ja 2005 sekä yrityste osuus siitä Maakuta 2003 milj % 2005 milj % muutos % yritykset % julkie sektori ja korkeakoulut % KOKO MAA YHTEENSÄ 5 005,0 100, ,7 100,0 9, Uusimaa 2 135,7 42, ,9 42,1 8, Itä-Uusimaa 43,3 0,9 43,6 0,8 0, Varsiais-Suomi 534,7 10,7 566,7 10,4 6, Satakuta 66,5 1,3 56,3 1,0 15, Kata-Häme 70,2 1,4 81,7 1,5 16, Pirkamaa 767,5 15,3 878,5 16,0 14, Päijät-Häme 43,5 0,9 51,3 0,9 17, Kymelaakso 39,3 0,8 32,8 0,6 16, Etelä-Karjala 66,4 1,3 81,2 1,5 22, Etelä-Savo 20,1 0,4 28,6 0,5 42, Pohjois-Savo 112,1 2,2 134,0 2,4 19, Pohjois-Karjala 56,4 1,1 65,7 1,2 16, Keski-Suomi 192,4 3,8 223,9 4,1 16, Etelä-Pohjamaa 18,0 0,4 29,7 0,5 64, Pohjamaa 95,0 1,9 85,0 1,6 10, Keski-Pohjamaa 15,2 0,3 12,5 0,2 17, Pohjois-Pohjamaa 668,4 13,4 717,1 13,1 7, Kaiuu 16,4 0,3 24,0 0,4 46, Lappi 42,4 0,8 52,9 1,0 24, Ahveamaa 1,6 0,0 1,4 0,0 12,

35 Tekologiakeskukset ovat avairoolissa tutkimus- ja kehittämistiedo välittämisessä yrityksii. Suomee o sytyyt viimeiste vuosikymmeie aikaa vahva tekologiakeskuste verkosto. Tekologiakeskukset luovat tutkimukselle ja elikeioelämälle toimitaedellytyksiä keskittye uude tekologia syyttämisee ja käyttööottoo sekä tekologiayhtiöide liiketoimia kehittämisee. Suome Tekologiakeskuste liittoo TEKEL:ii, joka o valtakuallie yhteistyöverkosto, kuuluu 24 tekologiakeskusta. Tekologiakeskuksissa toimii TEKEL: tietoje mukaa yritystä ja yhteisöä, joissa työsketelee oi asiatutijaa eri toimialoilla, kute tieto- ja viestitätekologiassa, hyvivoiti-, bio-, ympäristö- ja elitarviketekologiassa, materiaalitutkimuksessa ja digimediassa. Johtopäätökset: Yliopisto- ja korkeakouluverkko o alueellisesti kattava. Se o yksi maamme kilpailukyvy ja hyvivoii tae. Haasteita tuovat paieet verko supistamisee. Kehityserot yliopistomaakutie ja muide maakutie välillä uhkaavat kasvaa. Ikäluokkie pieetessä ammatillise koulutukse ja lukioverko ylläpidossa tulee ogelmia. Aluekehittämise kaalta suuri rahoitusosuus, tutkimus- ja kehittämisrahoitus, kohdistuu pääosi muutamaa keskuksee. Osaamise välittämie suurimmista keskuksista muille alueille sekä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista yrityksii o erityie haaste. Yliopistoje ja korkeakouluje kasaivälisee verkottumisee paieet kasvavat. Aikuiste ammatillise jatko-, uudellee-, täydeys- ja muutokoulutukse kokoamie joustavaksi ja työelämälähtöisemmäksi o suuri haaste. Hajaaie työvoima ja koulutustarpeide eakoitijärjestelmä heiketää kykyä varautua tulevaa. 2.4 Palvelurakee Suome perustuslaissa ja erityislaisäädäössä o määrätty kasalaiste asemasta ja oikeuksista peruspalveluje saatii. Peruspalveluilla tarkoitetaa usei tarvittavia, kaikkia kasalaisia koskevia hyvä elämise edellytyksiä. Näitä ovat koulutus, terveydehuolto, sairaahoito, yleie turvallisuus ja välttämättömie toimitoje logistiikkaa. Vauraude kasvaessa julkise hallio järjestämie palveluje saatavuus o kasalaisille itsestääselvyys. Palveluja tulee olla saatavissa mahdollisimma tasapuolisesti yhteiskuallisesta asemasta, ammatista tai asuipaikasta riippumatta luvu alkaessa kutahallito hoiti Suomessa oi kaksi kolmasosaa julkise sektori tehtävistä. Suuri osa tehtävistä o lakisääteisiä, mutta osa kutie itsehallitosa ojalla hoitamia vapaaehtoisia tehtäviä. Kaikkie kutie tulee periaatteessa tuottaa samat peruspalvelut. Käytäössä kua toimitaympäristö ja olosuhdetekijät vaikuttavat siihe, mikä tasoisea peruspalvelut tuotetaa. Peruskouluje määrä o 2000-luvulla vähetyyt merkittävästi. Tilastokeskukse tietoje mukaa vuoa 2000 Suomessa oli vielä peruskoulua, ku vuoa 2006 iitä oli Alle 50 oppilaa kouluja oli vuoa Vuoa 2005 iitä oli Maakuittai verrattaessa vuodesta 1999 vuotee 2005 kouluje määrä o vähetyyt eite Lapissa ( 29,2 %) ja Kaiuussa ( 27,4 %). Molemmissa maakuissa oppilaide määrä o samaa aikaa vähetyyt 16 prosetilla. Itä-Suome maakuissa kouluje määrä vähetymie o ollut myös yli 20 prosettia. Kouluje määrä o kasvaut vai Itä-Uudellamaalla (+1 %). Lisäksi tulee huomata kouluverko raketeessa tapahtuut muutos esimerkiksi Kymelaaksossa ja Etelä-Karjalassa, jossa kouluje määrä o vähetyyt oi 20 prosettia, vaikka oppilaide määrä o vähetyyt oi 5 prosetilla. 34

36 Lääihallituste tekemie arvioide mukaa peruspalveluide tilasta vuoa 2004 perusopetukse alueellie saatavuus o ollut valtakuallisesti vuotiaide kohdalla hyvä. Ikäryhmästä 94 prosettia asui eitää viide kilometri etäisyydellä 1 6 luokkie opetusta atavasta koulusta. Tilae oli paras Etelä-Suomessa, heikoi Itä-Suomessa ja Lapissa. Maakuittaisessa vertailussa saavutettavuus o ollut heikoita Kaiuussa. Perusopetukse saatavuus vuotiaide ikäryhmässä o ollut suhteellise hyvä. 78 prosettia ikäryhmästä asui eitää 5 kilometri etäisyydellä 7 9 luokkie opetusta atavasta koulusta. Maakuittai vertailtua paras tilae oli Uudellamaalla ja heikoi Itä-Uudellamaalla. Väestö perusterveydehuolto hoidetaa kutie terveyskeskuksissa. Sairaahoitopiirit vastaavat erikoissairaahoidosta. Sairaahoitopiirejä o 22. Vuoa 1999 terveyskeskuksia oli 265. Terveyskeskuste määrä o vähetyyt 2000-luvulla, sillä vuode 2005 lopussa terveyskeskuksia oli 212. Niistä kolme eljäsosaa toimii alle asukkaa väestöpohjalla. Lääkäriliito kysely 2006 mukaa lääkärie lukumäärä o kasvaut viimeise kymmee vuode aja. Työikäisiä lääkäreitä oli maaliskuussa Erikoissairaahoidossa työsketelevie lääkäreide osuus o myös kasvaut koko aja. Niide määrä o vuoa 2006 ollut 7 514, ku vuoa 2000 erikoissairaahoidossa lääkärie määrä o ollut Vaikka lääkereide määrä o kasvaut, lääkärit eivät ole jakaatueet tasaisesti terveyskeskuksii. Jopa suomalaista kärsii riittämättömistä terveyskeskuslääkärie palveluista. Ogelma o erityise paha syrjäseuduilla, sillä akateemisesti koulutettua väestöä o vaikea saada muuttamaa sie. Pahi tilae o Kaiuussa, jossa eljäes terveyskeskusviroista o täyttämättä. Toisaalta puolessa maa terveyskeskuksista ei ole lääkärivajausta tai se o paikattu ostopalvelui. Kasaeläkelaitokse Terveysputari mukaa Suome väestö o terveitä Etelä-Suomessa ja Ahveamaalla. Maa heikoi terveystilae vuoa 2005 oli Kaiuussa ja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Sairastavuus o kasvaut viime vuosia huolestuttavasti muu muassa Kymelaaksossa ja Etelä- Pohjamaalla. Sairaahoitopiireissä kutie keske o suuria eroja. Keskussairaalakaupukie ja iide ympäristökutie väestö o suhteellise tervettä, mutta etäämpää olevissa maalaiskuissa sairastavuus o selvästi yleisempää. Terveimpiä keskussairaalakaupukeja oli Jyväskylä, Helsiki ja Tampere. Perusterveydehuollo meot kasvavat koko aja. Peruspalveluje arvioitisuuitelma mukaa perusterveydehuollo meot asukasta kohde ovat kasvaeet vuodesta 2004 keskimääri 3,6 prosettia eli lähes 500 euroa asukasta kohde. Maakuista alhaisimmat meot olivat Kata-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Uudellamaalla, vaikkaki kahdella edellä maiitulla meoje kasvu oli suurita. Korkeimmat meot olivat Lapissa ja Pohjois-Savossa. Erikoissairaahoidossa koko maa tasolla meot ovat kasvaeet perusterveydehuoltoa eemmä. Keskimääri kasvua oli 5,9 prosettia. Maakuista suurimmat meot olisi Etelä-Savossa, Pohjamaalla ja Pohjois-Savossa, ku pieimmät meot olivat Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjamaalla ja kute perusterveydehuollossa, Itä-Uudellamaalla. Hyvivoiti- ja sivistyspalveluje järjestämise kaalta kutatalous o avaiasemassa. Vuosia kutataloude arvioidaa oleva tasapaiossa, mikäli tuottavuutta saadaa tehostettua ja kutataloude meoje kasvu hillitää. Maakutie kutataloude tulevassa selviytymisessä (selviytymisidikaattori, jossa o pisteytetty maakutie keskiäie järjestys vuosikattee, laiakaa, kassavaroje, toimitakattee sekä verotuloje ja valtioosuuksie osalta) vuotee 2008 pärjäävät parhaite Uusimaa, Pohjois-Karjala, Itä-Uusimaa, Pirkamaa ja Pohjamaa. Heikoite pärjääviä ovat Lappi, Etelä-Savo, Kymelaakso ja Keski-Pohjamaa. 35

37 Kutataloude selviytymisidikaattori maakuittai vuosia 2005 ja Uusimaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Pirkamaa Pohjamaa Pohjois-Pohjamaa Kaiuu Satakuta Pohjois-Savo Kata-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjamaa Päijät-Häme Varsiais-Suomi Keski-Pohjamaa Kymelaakso Etelä-Savo Lappi Kuva 5. Kutataloude selviytymisidikaattori maakuittai vuosia (lähde sisäasiaimiisteriö, kutaosasto) Kutataloude selviytymisidikaattori (kuva 5) kertoo tilipäätökse tuloslaskelma keskeiste tuuslukuje (paras maakuta saa luvu 19 ja huooi luvu 1) valossa maakua taloudellise tilatee muihi maakutii verrattua vuosia Käytettävät tuusluvut ovat vuosikate, laiakata, kassavarat, verorahoitus (valtioosuudet ja verotulot yhteesä) ja toimitakate. Tuuslukuja tarkastellaa euroa/asukas perusteella. Jokaie tuusluku o saaut sama paioarvo. Valtio paikallishallio toimipisteverkko o ollut varsi kattava ja palveluje saatavuus melko hyvä. Valtio paikallishalliossa vuoa 2005 oli kihlakuavirastoje ja kihlakutie erillisvirastoje palvelupisteitä oi 300, työvoimatoimistoja 148, työvoimatoimistoje muita pisteitä ja vastaaottoja 140 sekä verohalliossa 53 verotoimistoa ja 73 palvelupistettä. Yhteesä valtio paikallishallio palvelupisteitä o ollut yli 600. Valtio budjettitaloude ulkopuolella Kasaeläkelaitokse laaja palveluverkko o ollut erityise merkittävä palveluje saatavuude kaalta. 36

38 Taulukko 3. Valtio budjettitaloude hekilöstö maakuittai (lähde Tilastokeskus) Maakuta % muutos Uusimaa ,3 3,1 Varsiais-Suomi ,0 0,1 Satakuta ,4 6,4 Kata-Häme ,7 5,2 Pirkamaa ,4 2,3 Päijät-Häme ,5 1,1 Kymelaakso ,0 5,0 Etelä-Karjala ,4 10,3 Etelä-Savo ,2 1,0 Pohjois-Savo ,8 6,8 Pohjois-Karjala ,9 3,0 Keski-Suomi ,4 3,7 Etelä-Pohjamaa ,5 3,0 Pohjamaa ,6 3,2 Keski-Pohjamaa ,6 1,5 Pohjois-Pohjamaa ,7 1,8 Kaiuu ,7 0,5 Lappi ,3 2,5 Itä-Uusimaa ,4 7,7 Ahveamaa ,2 7,6 KOKO Suomi ,7 Valtio budjettitaloude piirii kuuluva hekilöstö määrä o kasvaut vuosie aikaa (taulukko 3). Itä-Uudellamaalla, Ahveamaalla, Keski- ja Pohjois-Pohjamaalla, Etelä-Savossa ja Varsiais-Suomessa valtio budjettitaloude piirissä työsketelevä hekilöstö o vähetyyt. Itä-Uudellamaalla väheys o ollut suuri 7,7 prosettia. Hekilöstö määrä o kasvaut eite Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Satakuassa ja Kata-Hämeessä. Lukumääräisesti valtio budjettitaloude piirii kuuluva hekilöstö määrä o ollut vuoa Hekilöstö määrässä o tapahtuut kuiteki merkittävä vähetymie, ku verrataa vuode 1995 tilateesee, jolloi valtio budjettitaloude piirii kuului oi hekilöä. Eri hallioaloje palveluja kootaa yhteispalvelupisteisii paikalliste olosuhteide ja tarpeide mukaa. Yhteispalvelupisteitä o Suomessa tällä hetkellä oi 200. Palvelutarjota vaihtelee täydestä palvelusta euvotaa sekä lomakkeide jakeluu ja vastaaottoo. Yhteispalvelulaki o uudistettu ja se tulee voimaa Lai tarkoituksea o parataa julkise hallio asiakaspalvelu saatavuutta ja toimia tehokkuutta. Sisäasiaimiisteriö asetti tammikuussa 2006 yhteispalvelu tehostamishakkee, joka o selvittäyt viraomaiste asiakaspalvelutehtävie kokoamista yhteisesti tarjottaviksi. Hakkeessa o kartoitettu heiko tuottavuude yksiköitä, joide palveluja voitaisii siirtää yhteisesti aettaviksi asiakaspalveluiksi. Lisäksi o selvitetty e asiakaspalvelutehtävät, joita voidaa tulevaisuudessa tarjota yhteispalvelupisteissä tai sähköisesti ja valmisteltu tietotekisiä muutoksia, koulutusta ja hekilöstöpolitiikkaa. Julkiste palveluje turvaamiseksi o asetettu alueelliset palvelutavoitteet tärkeimmille alue- ja paikallishallio toimijoille. 37

39 Valtio paikallishallito järjestettii kihlakuittai alkae. Poliisi, syyttäjä, ulosoto ja maistraati tehtäviä o hoidettu 90 kihlakuassa, joista 13 kihlakuassa äitä tehtäviä o hoidettu erillisvirastoia. Eri yksiköide määrä kussaki kihlakuavirastossa vaihtelee yhde ja eljä välillä. Kihlakutahallitoo kuuluvat toimijat ovat uudistaeet tai ovat uudistamassa orgaisaatioitaa ja toimitaasa. Maistraattie toimialueita o laajeettu ja maistraatteja yhdistetty site, että maistraatteja o aiemma 36 maistraati sijaa maer-suomessa 24 toukokuussa Syyttäjätoime uudistus merkitsee 15 syyttäjäpiiri muodostumista huhtikuussa Ulosoto laaja orgaisaatiouudistus o tarkoitus toteuttaa vuoa 2008 ja poliisitoime toimialueuudistusta valmistellaa. Syyttäjätoime, ulososto ja maistraattie toimialueide kehitykse seurauksea vuoa 2008 tulee olemaa vai 11 kihlakuavirastoa, joissa o kaksi osastoa. 66 kihlakuavirastoo jää vai poliisilaitos. Työvoimatoimistoja oli vuoa 2005 vielä 148, kute luvu alussa todetaa. Nyt vuoa 2007 iitä o 102 ja vuode 2008 lopussa iitä tulee olemaa 85. Johtopäätökset: Palveluje tuleva järjestämise kaalta suurimmat haasteet ovat kutataloude katokyky, ikäätymie ja työvoima väheemie erityisesti vuode 2010 jälkee. Paieet saada aikaiseksi perusterveydehuollo, siihe läheisesti liittyvä sosiaalihuollo ja erikoissairaahoido aukottomat hoitoketjut kasvavat. Alueelliset erot terveyspalveluje kysytää vaikuttavassa sairastavuudessa ja terveydehuollo meoissa ovat suuret. Itä-Suomi o sairastavita ja Etelä-Suomi terveitä aluetta. Perusterveydehuollo meot ovat suurimmat Lapissa ja Pohjois-Savossa ja erikoissairaahoido Savossa ja Pohjamaalla. Valtioosuusjärjestelmä uudistamie huomioo ottae kutie väliset erot o haaste. Peruskoulutukse alueellie saatavuus o parasta Etelä-Suomessa ja heikoita Itä-Suomessa ja Lapissa. Kouluverko karsimie ikäluokkie pieetyessä jatkuu edellee ja tulee koskemaa myös suuria kaupukeja. Valtio sektorikohtaie palveluje karsimie yhdistyeeä tuottavuushakkeesee uhkaa karsia palveluverkostoa ilma kuollista koordiaatiota. Sähköiset palvelut ovat vielä kokoamatta. 38

40 2.5 Yhteydet Yleisesti ottae Suome liikeejärjestelmä tila o hyvä. Valtio ja kuat käyttävät liikeeväylie pitoo ja liiketee ostoihi ja tukii oi 2,5 miljardia euroa vuodessa. Suome sisäisestä hekilöliiketeestä oi 90 prosettia ja tavaraliiketeestä oi 70 prosettia o tieliikeettä. Tieliikee o kaksikertaistuut oi 30 vuodessa. Hekilöliiketee eustetaa kasvava oi 25 prosettia ja tavaraliiketee oi 40 prosettia vuotee 2030 meessä. Rukoverkot ovat liikeeverko tärkei ja kuormitetui osa, kasallie logistie kilpailukykytekijä. Noi viisi prosettia tiepituudesta välittää lähes puolet koko tieliiketeestä. Toisaalta puolet teistä o erittäi vähäliiketeisiä iillä kulkee vai oi viisi prosettia tieliiketeestä. Pääkaupukiseutu o aioa laajemmi ruuhkautuva alue Suomessa. Maatieverko laajuus o kilometriä. Maateide suurimpaa ogelmaa ovat oettomuudet ja liiketee huoo toimivuus kaupukiseutuje pääväylillä sekä vilkkaimmilla, usei kapeilla, mutkaisilla ja mäkisillä kaksikaistaisilla pääteillä. Päällystettyjä teitä o oi kilometriä, joista huookutoisia ja uusimista vaativia o oi kymmeesosa. Yksityisteitä o oi kilometriä. Valtioavustukse piirissä äistä o oi kilometriä. Yksityisteide kuto o heikkeemässä. Yksityisteide valtioapu o ollut vuosittai miljooaa euroa. Vuode 2008 kehys o 10 miljooaa euroa. Rataverko laajuus o oi kilometriä. Vilkkai osa verkosta o pääosi hyvässä kuossa, mutta sielläki esiityy joki verra routavaurioita. Huookutoisia ratoja, joilla o ympärivuotisia opeusrajoituksia, o oi 350 raidekilometriä. Vähäliiketeisiä ratoja o oi 300 kilometriä. Kauppamerekulu väyläverko kokoaispituus o oi kilometriä. Noi 600 kilometriä väylästöstä vaatii kuostusta. Väylie madaltumie haittaa erityisesti ulkomaa merikuljetuksia, koska aluste täyttä lastikapasiteettia ei pystytä hyödytämää. Vesiväylillä o kohteita, jotka edellyttävät paostusta, jotta taloudellie ja turvallie kauppamerekulku pystytää turvaamaa. Liikee- ja viestitämiisteriö mukaa liikeeväylie palvelutaso ylläpitoo tarvittaisii vuosittai yhteesä oi 1,7 miljardia euroa: 1,2 miljardia euroa perusväyläpitoo ja 0,5 miljardia euroa liikeeväylie kehittämisee. Nykyie taso o oi 1,4 miljardia euroa. Perusväyläpitoo o viime vuosia käytetty oi 1,1 miljardia euroa vuodessa. Rahoituksesta osa o tulorahoitusta, kute ratamaksu, jote meot valtio budjetista ovat olleet oi miljardi. Perusväyläpidossa o etusijalle asetettu päivittäise liikeöitävyyde turvaamie sekä väylie kuto. Tieverko kuto ei ykyisellää heikkee, mutta alueide kehittymistä tukevia, liikeeturvallisuutta paratavia ja ympäristöhaittoja vähetäviä pieehköjä ivestoiteja o voitu tehdä erittäi vähä. Ogelmaa o ollut vähäliiketeiste väylie kuto ja hoitotaso sekä alueellisii pieii hakkeisii käytettävä ja aluetasolla päätettävissä oleva rahoitukse vähäisyys. Rataverko kuto ei vastaa kaikkia liikeöii tarpeita. Radapido suuri haaste o yli-ikäise rataverko korvausivestoiit, jotka vaatisivat vuosittai oi miljooaa euroa. Vähäliiketeiste ratoje kuostamie vaatisi yhteesä 192 miljooa euro rahoitukse. Joukkoliikee kohtaa uudelaisia haasteita sekä haja-asutusalueilla että kasvavilla alueilla. Joukkoliiketee valtio ja kutie tuki o yhteesä oi 210 miljooaa euroa vuodessa. Joukkoliikeemäärärahat ovat tiukalla sekä lija-autoliiketeessä että jualiiketeessä. Jos julkise rahoitukse uudistamista, liiketee järjestämistä ja suuitteluperiaatteita ei uudisteta, o vaaraa, että liikkumismahdollisuudet erityisesti maaseudulla heikkeevät ja julkista tukea tarvitaa etistä eemmä. Yksityisteide kasvava ogelma o toimijoide ja vastuukatajie puute. Yksityistiekutie halliollie ja orgaisatorie asema tulisi myös selvittää. Kutie rooli yksityisteide tiepido rahoittajaa vaihtelee suuresti maa eri alueilla. Lehtie jakeluverkostoje toimitahäiriöt heijastuvat kielteisesti lehtie levikkii ja sitä kautta myös taloudellisii toimitaedellytyksii. Sähköie viestitä ataa postille mahdollisuude kehittää 39

41 edullisempia palveluita. Sähköisee postii paostamie edistää kasalaiste sähköiste palveluide saatavuutta ja sähköisee liiketoimitaa ja asioitii siirtymistä. Se tuo elikeioelämää ja julkiselle sektorille kustaussäästöjä ja parataa työ tuottavuutta. Vaikeita o tuottaa postipalvelut hajaasutusalueilla, jossa jakelupalveluita ei voi tehostaa kilpailu avulla. Mikäli opeat laajakaistayhteydet puuttuvat, sähköisee jakeluu ei voida siirtyä. Tämä moikertaistaa postijakeluu liittyvät ogelmat ja lisää epätasa-arvoa. Laajakaistastrategiaa o toteutettu oistueesti. Syksyllä prosettia väestöstä oli laajakaistasaatavuude piirissä. Hitataso o kasaivälisesti verrate edullie. Johtopäätökset: Laajat tie- ja rataverkot ovat osi ruuhkaisessa käytössä ja osi hyvi vähä liikeöityjä. Pääkaupukiseutu o aioa merkittävästi ruuhkaie alue. Tie- ja radapitäjät arvioivat, että rahoitukse ykytaso merkitsee ifrastruktuuri raketeide hidasta heikkeemistä. Vesiväylillä o kohteita, jotka edellyttävät paostusta, jotta taloudellie ja turvallie kauppamerekulku pystytää turvaamaa. Erityisiä haasteia ovat vähäliiketeiset radat Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä letoliikee eräillä paikkakuilla. Haja-asutusalueide asukkaat eivät voi kohtuullisesti hoitaa työ-, opiskelu- ja asioitimatkojaa tai liitytämatkoja valtakuallisee julkise liiketee verkkoo, jos tavoitetta julkise liiketee peruspalvelutasolle ei saavuteta. Samalla lakisääteiste kuljetuste kustaukset kasvavat. Haja-asutusalueide postijakeluverko supistumie vaikeuttaisi mahdollisuuksia pitää alueet asuttuia. Myös elikeiotoimita vaikeutuisi. Laajakaistastrategia toteuttamie o vielä keske. Neljällä prosetilla kotitalouksista ei ole mahdollisuus päästä laajakaista piirii ja riittävät yhteysopeudet o turvattava. 40

42 3 ALUEIDEN KEHITTÄMISEN NYKYPUITTEET 3.1 Aluekehityslaki ja suuittelujärjestelmä Vuode 2003 alusta voimaa tulleessa alueide kehittämislaissa säädetää alueide kehittämise suuittelujärjestelmästä. Vastuu alueide kehittämisestä o kuilla ja valtiolla. Alueide kehittämisee liittyvie tehtävie hoitamisesta kussaki maakuassa vastaa maakua liitto aluekehitysviraomaisea. Maakua liitto vastaa alueellaa suuittelujärjestelmä toimiasta ja yhteistyöstä. Maakua tavoitellu alueellise kehitykse osoittamiseksi maakua liitossa laaditaa maakutasuuitelma vuode aikajäteellä. Se o pohjaa maakäytö- ja rakeuslai tarkoittama maakutakaava ja aluekehittämislai määrittelemä maakutaohjelma laadialle. Maakutaohjelma määräaika o eljä vuotta. Voimassa olevat maakutaohjelmat o laadittu vuosille Ohjelmassa esitetää maakua mahdollisuuksii ja tarpeisii perustuvat kehittämise tavoitteet, toimepiteet tavoitteide saavuttamiseksi ja keskeiset hakkeet ja iide rahoitus. Maakutaohjelmassa o otettava huomioo myös valtakualliset alueide kehittämise tavoitteet, hallioaloittaie alueide kehittämise suuittelu ja muut maakutaa koskevat ohjelmat. Maakua liito johdolla valmistellaa vuosittai maakutaohjelma toteuttamissuuitelma (totsu), joka sisältää ehdotukse maakutaohjelma ja erityisohjelmie toteuttamise kaalta keskeisiksi hakkeiksi ja toimepiteiksi sekä arvio iide rahoituksesta. Suuitelma valmistellaa yhteistyössä valtio viraomaiste, kutie ja muide maakutaohjelma rahoittamisee osallistuvie kassa. Maakutaohjelma toteuttamissuuitelma valtio rahoitusta koskeva osuus o maakua esitys valtiorahoitukseksi. Valtakualliste alueide kehittämise tavoitteide toteuttamiseksi voidaa laatia määräaikaisia erityisohjelmia, jotka sovitetaa yhtee maakutaohjelma kassa. Ohjelmat hyväksyy valtioeuvosto. Erityisohjelmat kohdistetaa teemoihi ja alueittai. Valtioeuvosto hyväksymät erityisohjelmat ovat aluekeskusohjelma vuosille , maaseutupoliittie kokoaisohjelma vuosille , saaristo-ohjelma vuosille ja osaamiskeskusohjelma vuosille Valtioeuvosto määrittelee valtakualliset alueellise kehittämise tavoitteet määräajaksi, käytäössä omaksi toimikaudeksee. Tämä päätökse pohjalta miisteriöt täsmetävät omat alueelliset kehittämise tavoitteesa ja toimepiteet sekä periaatteet toimepiteide alueellisesta kohdetamisesta ja rahoituksesta ottae huomioo maakutie kehittämise tavoitteet. Miisteriöide tulee euvotella maakutie kassa määrärahoje kohdetamisesta ja valmistelusta. Alueide kehittämistoimepiteide, alueide kehittämise rahoitukse, seuraa ja arvioii yhteesovittamiseksi sisäasiaimiisteriö yhteydessä toimii alueide kehittämise euvottelukuta. Valtioeuvosto asettaa euvottelukua eljäksi vuodeksi kerrallaa. Kasallista aluepolitiikkaa täydetää Euroopa uioi rakeerahasto-ohjelmat sekä maaseutuja kalatalousrahastosta rahoitetut ohjelmat. Rakeerahastokaudella Maer-Suomessa toteutetaa eljää alueellista Euroopa aluekehitysrahastosta osarahoitettua toimepideohjelmaa (Etelä-Suomi, Läsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) ja yhtä valtakuallista Euroopa sosiaalirahastosta osarahoitettua toimepideohjelmaa, jossa o eljä alueosiota. Jokaisessa maakuassa o maakua yhteistyöryhmä (MYR), joka yhtee sovittaa maakutaohjelma, erityisohjelmie toteuttamista ja rahoitusta sekä se käsittelee maakutaohjelma toteuttamissuuitelma ja EU-rahoitukse suutaamista varte valmisteltava maakua yhteistyöasiakirja (MYAK). 41

43 Valtioeuvosto tavoitteet T u l o s o h j a u s Miisteriöt aluekehitystavoitteet erityisohjelmat Maakua liitto maakutasuuitelma M a a k u a l i i t t o pä ät tä ä j a y h t e e s o v i t ta a Maakutaohjelma lijaukset, kooto kaikista ohjelmista Rakeerahastoohjelmat Erityisohjelmat aluekeskus osaamiskeskus maaseutu saaristo Muut ohjelmat Valtio alueviraomaiset Totsu 1 Myak 2 Myr 3 Maakua liitto h y vä k s y j ät 1) TOTSU = Maakutaohjelma toteuttamissuuitelma 2) MYAK = Maakua yhteistyöasiakirja 3) MYR = Maakua yhteistyöryhmä Kuva 6. Alueide kehittämise suuittelujärjestelmä Kuva: Sisäasiaimiisteriö 3.2 Alueide kehittämise valtakualliset tavoitteet, kehittämistoimet ja iide vaikuttavuus Matti Vahase hallitus täsmesi hallitusohjelmaasa ja hallitukse strategia-asiakirjaa sisältyviä aluekehittämise lijauksia valtakuallisilla alueide kehittämise tavoitteilla tammikuussa Tavoitteiksi kirjattii alueide kilpailukyvy vahvistamie, palveluraketee turvaamie koko maassa ja tasapaioise alueraketee kehittämie. Tavoitepäätöksessä määriteltii hallituskaude aluekehittämise strategia ja paiopisteet sekä hallioaloittai tärkeimmät aluepoliittiset hakkeet. Miisteriöide ja maakua liittoje edellytettii ottava omassa työssää ämä lijaukset huomioo. Tavoitteita toteutettaessa o otettu huomioo alueide omat vahvuudet ja kilpailutekijät sekä erilaiset väestö-, elikeio- ja alueraketee kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet. Aluepoliittisia toimepiteitä o kohdeettu eri alueide tarpeide mukaa. Erityisesti heikompie alueide kehittymistä o pyritty vahvistamaa moipuolisella ja tehokkaalla aluepolitiikalla. Politiika eriyttämise ja kehittämise lähtökohtaa o ollut heikommi meestyeide alueide yleie kilpailukyvy paratamie, suurte kaupukiseutuje kasaivälise kilpailukyvy vahvistamie ja julkiste palveluje tuotao tehostamie hyvä elämä edellytyste turvaamiseksi koko maassa. Tämä o edellyttäyt erityistoimia syrjäisillä, harvaa asutuilla alueilla. Äkillisille rakeemuutosalueille, jotka hallitus o imeyt, o laadittu kehittämisohjelmat. 42

44 Kasaivälise kilpailukyvy vahvistamisessa suurte kaupukiseutuje osaamise hyödytämisellä ja iide toimitaedellytyksie vahvistamisella o ollut erityisrooli. Lisäksi alueide kilpailukykyä o vahvistettu paratamalla alueide erikoistumista ja se edellyttämää osaamisperustaa sekä tekologia ja tietoyhteiskua mahdollisuuksie hyödytämistä. Alueellista iovaatiopolitiikkaa ja osaa sitä osaamiskeskusohjelmaa o edellee vahvistettu ja osaamise hyödytämistä keskuste ulkopuolella o tuettu. Lisäksi koko maa edellytyksiä hyötyä lisäätyvästä tekologia- ja osaamisrahoituksesta o pyritty paratamaa sekä yliopistoje ja ammattikorkeakouluje toimia alueellista vaikuttavuutta o lisätty. Yrittäjyyde vahvistamie ja yrityste toimitaedellytyste sekä osaamise ja tekologia hyödytämiskyvy paratamie o ollut keskeistä päätöstä toteutettaessa. Yksi keskeie tavoite o ollut elikeioelämä kilpailukyvy paratamie site, että työllisyysaste paraee ja työttömyys aleee kaikissa maakuissa. Samalla o pyritty siihe, että alueelliset kehityserot kavetuvat ja työllisyys lisäätyy myös siellä, missä työpaikkoje sytymie o ollut heikkoa ja työttömyys suurita. Hallitus o toteuttaut tavoitteide saavuttamiseksi yrittäjyyde politiikkaohjelmaa. Tieto- ja viestitätekiika ja liiketee ifrastruktuuri mahdollisuuksie hyödytämistä o pyritty edistämää koko yhteiskuassa laajasti site, että sosiaalie ja alueellie tasa-arvo, kilpailukyky ja tuottavuus lisäätyvät. Liikeeyhteyksie kehittämise tarkoituksea o ollut sekä alueide kilpailukyvy että tasapaioise alueraketee vahvistamie. Tietoyhteiskutakehitystä o edistetty pyrkimällä varmistamaa kaikkie kasalaiste pääsy opeide ja kohtuuhitaiste tietoliikeeyhteyksie piirii. Kestävä kehitys ja ihmiste eliympäristö ja luooympäristö hyvä laadu turvaamie o ollut yhteä päätökse lähtökohtaa. Samalla ympäristö korkealla laadulla o voitu tukea alueide kasallista ja kasaivälistä kilpailukykyä lisäämällä iide vetovoimaa sekä elikeiotoimia että asukkaide tarpeide äkökulmasta. Kualliste peruspalveluje saatavuude ja laadu turvaamie koko maassa edellyttää toimitakykyisestä ja elivoimaisesta kutarakeetta ja palveluide kestävää rahoitusta. Palveluide tuottamista aikaisempaa taloudellisemmi o pyritty edistämää tukemalla ylikuallista, seudullista ja maakuallista yhteistyötä sekä palveluraketeide ja palveluide tuottamistapoje uusimista. Myös valtio palveluje saatavuus kaikilla seuduilla o pyritty turvaamaa. Tasapaioista aluerakeetta o vahvistettu kehittämällä moikeskuksista, kilpailukykyistä pääkaupukiseudu ja aluekeskuste verkostoa, joka pitää kaikki maakuat elivoimaisea ja mahdollistaa ykyistä tasaisemma taloudellise kasvu koko maassa. Toteuttamise välieeä o toimiut mm. aluekeskusohjelma. Maaseutupolitiika kasalliseksi toteuttamiseksi hallituskaudella o valmistuut maaseutupoliittie kokoaisohjelma ja erityisohjelma. Uutee erityisohjelmaa sisältyy alueellie osuus, joka tarkoituksea o saada alueellisee kehittämisee mukaa myös e alueet, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelmaa. Saaristo-alueide kehittämistä varte hyväksyttii saaristo-ohjelma. Alueellise kehittämise ohjelmii o varattu riittävät taloudelliset voimavarat. Hallitus o pyrkiyt vahvistamaa maakua liittoje roolia aluekehityslai mukaisia aluekehitysviraomaisia alueelliste toimie koordioiissa ja voimavaroje suutaamisessa. Maakutaohjelmat kokoavat aluee kaikki keskeiset hakkeet. Vuoa 2006 otettii käyttöö euvottelumeettely maakua liittoje ja miisteriöide välillä budjettivaroje kohdetamiseksi alueellisesti. Valtio toimitoje pitkäjäteistä alueellistamista o jatkettu. Hallituskaudella o saavutettu alueellistamiselle asetettu mimiitavoite. Uusia, laajeevia ja uudistettavia toimitoja ja yksiköitä o sijoitettu pääkaupukiseudu ulkopuolelle esisijaisesti aluekeskuksii. Eläköitymise yhteydessä vapautuvaa työtä siirretää tehtäväksi pääkaupukiseudu ulkopuolella sijaitsevii toimipisteisii. Toisaalta valtiohallio tuottavuushakkeella o työpaikkoja alueellisesti supistava vaikutus. Tavoitteide toteuttamie edellyttää toimepiteide vaikuttavuude lisäämistä ja eri hallioaloje alueellista kehitystä tasapaiottavia, yhteisiä ja yhdesuutaisia toimepiteitä kasallise aluepolitiika voimistamiseksi. Esisijaisesti o paraettu käytettävissä olevie aluekehittämise voimavaroje kohdetamista. 43

45 Kasallie alueide kehittämie ja se tavoitteet asetettii esisijaisiksi alueellise kehittämise lähtökohdiksi. EU: alue- ja rakeepolitiikka täydesi ja tuki kasallista politiikkaa. Sama aluepoliittie työjako jatkuu tulevallaki ohjelmakaudella. Alueide kehittämisee suuattavat EU: rakeerahasto- ja maaseudu kehittämisvarat o hyödyettävä mahdollisimma tehokkaasti ykyisellä ohjelmakaudella. Ohjelmie toteuttamista varte o valmisteltu valtakualliset strategiat. Valtio meoje ja tuloje ettovaikutus maakuittai 2000, 2002 ja 2004 Kaiuu Pohjois-Karjala Ahveamaa Lappi Pohjois-Savo Kata-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjamaa Keski-Suomi Keski-Pohjamaa Pohjois-Pohjamaa Pohjamaa Kymelaakso Pirkamaa Etelä-Karjala Satakuta Varsiais-Suomi Päijät-Häme Uusimaa Itä-Uusimaa /asukas Kuva 7. Valtio meoje ja tuloje ettovaikutus maakuittai 2000, 2002 ja 2004, / asukas Valtio kohdistaa talousarviosa kautta meoja maakutii ja saa sieltä tuloja. Valtio budjeti mukaiset meot ja tulot olivat 32 miljardia euroa vuoa 2000, 36 miljardia euroa vuoa 2002 ja vuoa miljardia euroa. Maakuittai e ovat jo pitkää oudattaeet lähes samaa alueellista jakaumaa. Vuosia maakuista kerätyt budjeti tulot asukasta kohde ovat meoja suurempia pääasiassa Etelä- ja Läsi-Suome maakuissa sekä pieempiä Itä- ja Pohjois-Suome maakuissa. Suhteellisesti suurimpia ettomaksajia ovat Itä-Uudemaa, Uudemaa, Päijät-Hämee ja Varsiais-Suome maakuat ja vastaavasti ettosaajia Kaiuu, Pohjois-Karjala, Ahveamaa ja Lapi maakuat. 44

46 Liite Sisäasiaimiisteriö Asettamispäätös SM083: Aluepolitiika eväät myöteiselle aluekehitykselle - hake Asettamie Sisäasiaimiisteriö o täää asettaut aluepolitiika eväät myöteiselle aluekehitykselle -selvityshakkee arvioimaa aluekehitykse uudistamistarpeita ja tekemää ehdotuksia maa eri osie myöteistä aluekehitystä ja -kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Toimikausi Tausta Tehtävät Aluekehittämislai mukaa valtioeuvosto päättää määräajaksi valtakuallisista alueide kehittämise tavoitteista. Maaliskuu 2007 eduskutavaalie jälkee imitettävä valtioeuvosto päättää aluekehittämise tavoitteista vuosiksi Se valmistelua varte hakkeessa arvioidaa vuosie aluekehitykse uudistamistarpeita ja tehdää ehdotuksia maa eri osie myöteistä aluekehitystä ja - kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Työ taustaksi arvioidaa olemassa oleva aieisto aluekehityksestä ja aluekehittämise uudistamistarpeista ottae huomioo mm. aluepolitiika seurataryhmä työ, miisteriöide tulevaisuuskatsaukset aluekehittämise äkökulmasta OECDmaaraportti ja maakutie kehittämisohjelmat. Hakkee tehtävää o: 1. arvioida ykyiste aluepoliittiste toimie tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja iide uudistamistarpeita; 2. tehdä ehdotuksia tarvittavista uusista aluepoliittisista toimista, iide alueellisista kohdetamisperiaatteista, vaikuttavuudesta ja valtiotaloudellisista kustausvaikutuksista; sekä 3. mahdollisesti tehdä ehdotuksia halliollisista ja meettelytapoje muutoksista aluepolitiika toteuttamiseksi ykyistä tehokkaammi ja kasavaltaisemmi sekä tässä yhteydessä arvioida miisteriöide koordioititarvetta kasallise aluepolitiika ja EU: alue- ja rakeepolitiika toteuttamisessa. 45

47 Orgaisoiti Hakkee selvitysmieheä toimii valtiosihteeri Atti Mykkäe, apuaa sihteeristö, joho kuuluvat euvotteleva virkamies Au Nousiaie ylitarkastaja Matti Kemppaie ja ylitarkastaja Ilkka Saloe. Lisäksi työhö osallistuu tarpee mukaa myös muita alueide ja hallio kehittämisosasto virkamiehiä. Selvitysmies ja sihteeristö voi kuulla asiatutijoita. Kustaukset ja rahoitus Työ tehdää virkatyöä. Mahdollisista asiatutijoide kuulemisesta aiheutueet matkakustaukset ja pieehköistä asiatutijaselvityksistä aiheutuvat kustaukset voidaa maksaa sisäasiaimiisteriö mometilta Alue- ja kutamiisteri Haes Maie Ylijohtaja Silja Hiiroiemi Jakelu Selvitysmies ja sihteeristö jäseet Tiedoksi Valtioeuvosto kaslia ja miisteriöt Maakua liitot Työvoima- ja elikeiokeskukset Lääihallitukset Suome Kutaliitto Sisäasiamiisteri Kari Rajamäki Sisäasiaimiisteriö erityisavustajat, osastot ja erillisyksiköt 46

48 Lähteitä Alueide kehittämislaki (602/2002) Ammatilliste ja työmarkkiakeskusjärjestöje ohjelmat, Globalisaatio haasteet Euroopalle, Valtioeuvosto kaslia julkaisusarja, 16 17/2006 Kuat ja globalisaatio, toimittaeet Erja Horttaaie ja Raija Salo, Suome kutaliitto, 2007 Lääihallituste keskeiset arviot peruspalveluje tilasta, Sisäasiaimiisteriö, 2004 Lääkäriliito kysely, 2006 Matti Vahase hallitukse ohjelma sekä alue- ja kutapoliittiset lijaukset Miisteriöide tulevaisuuskatsaukset, 2007 Miisteriöide aluestrategiat, 2004 Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallitoa, Valtioeuvosto seloteko keskus-, alue- ja paikallishallio toimivuudesta ja kehittämistarpeista, 2005 Peruspalveluje arvioitisuuitelma vuodelle 2007, Kuallistaloude ja -hallio euvottelukuta , Sisäasiaimiisteriö, 2007 Suhdaekatsaus, Sisäasiaimiisteriö, 2007 Suome aluerakee vuoa 2040, Olli Wuori ja Kauko Mikkoe, Vaasa yliopisto, Levo istituutti, 2007 Suome eduskuassa edustettuia olevie puolueide alue- ja kutapoliittiset ohjelmat, Työvoima 2025, työpoliittie tutkimus, Työmiisteriö, 2007 Valtioeuvosto aluepoliittie seloteko 2004 (VNS 3/2004 vp) Iteretsivustot: Suome kutaliitto ( Tilastokeskus, Kela, Tekel Haastattelut: Suome eduskuassa edustettuia olevie puolueide edustajie haastattelut, 2006, selvitysmies Ammatilliste ja työmarkkiajärjestöje edustajie haastattelut, 2006, selvitysmies Aluekehityksee keskeisesti vaikuttavie miisteriöide valtiosihteereide, kasliapäälliköide ja virkamieste haastatteluja (OPM,VM, KTM, MMM, TM, YM, LVM, SM, STM) 47

49 Selvitysmies, valtiosihteeri Atti Mykkäe o toimeksiatosa mukaisesti arvioiut aluekehitykse uudistamistarpeita. Hä o tehyt ehdotuksia maa eri osie myöteisestä aluekehitystä ja -kehittämistä tukevista aluepolitiika toimista sekä iide alueellisesta kohdetamisesta. Selvitystyö sisältää yhteesä 57 eri toimepideehdotusta, jotka ojaavat eljää aluepolitiika kehittämislijaa. Ne ovat elikeio- ja yritystoimita, osaamie ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Lisäksi selvitystyössä arvioidaa hallio muutostarpeita sekä vaikuttavuutta ja alueide kehittämise ykypuitteita. Julkaisuje verkkosivut: Tilaukset: Sisäasiaimiisteriö PL 26, Valtioeuvosto Iss Isb (id.) Isb (PDF)