Transkriptio

1 Keski-Suome yhteistyöasiakirja 2003 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1

2 Julkaisutilaukset Keski-Suome liitto Sepäkatu 4, JYVÄSKYLÄ Liisa Suopää Puheli Telekopio Lisätietoja Simo Salmeli Keski-Suome maakua yhteistyöryhmä puheejohtaja, Yritystoimia kehittämie: Paavo Koukkumäki, Keski-Suome TE-keskus (KTM), Osaamise vahvistamie: Heikki K Lyytie, Läsi-Suome lääihallitus, sivistysosasto, Maataloude raketee kehittämie: Heikki Leivoe, Keski-Suome TE-keskus (MMM), Työllisyyde edistämie ja syrjäytymise ehkäisy: Keijo Lipe, Keski-Suome TE-keskus (TM), Ifrastruktuuri: Martti Ahokas, Keski-Suome liitto, Tekie tuki: Hau Korhoe, Keski-Suome liitto, Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti: Martti Salmie, Keski-Suome liitto, Julkaisija Keski-Suome maakua yhteistyöryhmä Sepäkatu 4, JYVÄSKYLÄ Puheli / vaihde Julkaisu avaisaat Aluekehitys Toteuttamissuuitelma Rakeerahastot Strategia Verkostot ISBN ISSN Paios: 500 kpl Kasi ja taitto: Tuula Niemistö Paiopaikka: Kopijyvä Oy

3 Sisällys ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ESIPUHE 1 Maakua kehittämise strategiat ja tavoitteet 1 1 Luoovaroja jalostavie yritysverkostoje pohjoie Keski-Suomi 1 2 Kilpailuetu- ja erikoistumisvaliat maakua kehittäjää 1 3 Tavoitteide asettamie vuodelle Yritystoimia kehittämie 2 1 Toimitaympäristö 2 2 Paiopisteet 2 3 Yksilöidyt tavoitteet 2 4 Toimitasuuitelma 2 5 Isot hakkeet 2 6 Seurata Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 3 Osaamise vahvistamie 3 1 Toimitaympäristö 3 2 Koulutukse tarjota ja kehittämistoimia verkostoitumie 3 3 Paiopisteet 3 4 Yksilöidyt tavoitteet 3 5 Toimitasuuitelma 3 6 Isot hakkeet 3 7 Seurata (arvioiti -aluevaikuttavuus) Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 4 Työllisyyde edistämie ja syrjäytymise ehkäisy 4 1 Toimitaympäristö 4 2 Paiopisteet 4 3 Yksilöidyt tavoitteet 4 4 Toimitasuuitelma 4 5 Isot hakkeet 4 6 Seurata Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 5 Maataloude raketee ja maaseutuelikeioje kehittämie 5 1 Toimitaympäristö 5 2 Paiopisteet 5 3 Yksilöidyt tavoitteet 5 4 Toimitasuuitelma 5 5 Isot hakkeet 5 6 Seurata Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 6 Ifrastruktuuri kehittämie 6 1 Toimitaympäristö 6 2 Paiopisteet 6 3 Yksilöidyt tavoitteet 6 4 Toimitasuuitelma 6 5 Isot hakkeet 6 6 Seurata Ympäristö ja tasa-arvoarvioiti 7 Tekie tuki 7 1 Toimitaympäristö aalyysi 7 2 Paiopisteet 7 3 Yksilöidyt tavoitteet 7 4 Toimitasuuitelma 7 5 Seurata Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 8 YLIMAAKUNNALLINEN YHTEISTYÖ 8 1 Tavoitteea ylimaakuallise yhteistyö lisäämie 8 2 Teemat 8 3 Varautumie ylimaakuallisii hakkeisii Keski-Suomessa vuoa 2003 Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti 9 RAHOITUSOSA LIITTEET: Ohjelmie tavoitetiedot vuoa Hakeraportoiti viraomaisittai vuosilta Ohjelmasopimus EU: tavoite 1 - ja 2 -ohjelmie toteuttamisesta Keski-Suome tiepiiri toimiassa Ohjelmasopimus EU: tavoite 1 - ja 2 -ohjelmie toteuttamisesta Keski-Suome ympäristökeskukse toimiassa Keski-Suome tavoite 1 -ohjelma rahoitus vuoa 2003 Keski-Suome tavoite 2 -ohjelma rahoitus vuoa

4 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Suome maakua yhteistyöryhmä o täää 27 helmikuuta 2002 hyväksyyt maakua yhteistyöasiakirjat tavoite 1- ja 2 ohjelmille vuodelle 2003 sekä iide sisältöä ohjaavat toteuttamissuuitelmat Maakua yhteistyöryhmä hyväksyy allekirjoituksi yllä maiitut asiakirjat 4

5 Esipuhe Tammikuussa 2002 järjestettii tavoite 2 aluee seutukuilla keskustelutilaisuudet kutie ja kehittämisyhtiöide edustajille Tilaisuuksissa selvitettii maakua kehittämise strategiaa, maakua yhteistyöasiakirja laadia perusteita sekä vuosie EU-rahoje sidotatilaetta Kutie ja kehittämisyhtiöide edustajat puolestaa kertoivat ykyisistä ja tulevista hakesuuitelmistaa ja rahoitustarpeistaa Vastaava tavoite 1- ohjelma-aluee tilaisuus järjestettii vuode 2001 lopulla Piispalassa Seutukutakierrokse yhteä tärkeää tavoitteea oli saada tietoa maakuassa vireillä olevista EU-hakesuuitelmista maakua yhteistyöasiakirja 2003 valmistelua varte Maakua yhteistyöasiakirja laaditaa site, että rahoitukse käyttökohteet pyritää eakoimaa toteuttajie ja eri rahoittajaviraomaiste kassa käytävissä euvotteluissa Kehittämistyössä o kuusi teemaa: yritystoimia kehittämie, osaamise vahvistamie, työllisyyde edistämie ja syrjäytymise ehkäisy, maataloude raketee ja maaseutuelikeioje kehittämie, ifrastruktuuri kehittämie sekä tekie tuki Yhteistyöasiakirja arvioidaa myös ympäristövaikutuste ja sukupuolte tasa-arvo kaalta Osaava työvoima saatavuus tulee lähivuosia olemaa vakava haaste Koulutushakkeita o tähä saakka ollut vähä, ja vai puolet iihi varatuista tuista o käytetty Kuiteki osaamise vahvistamie o yritystoimia tukemise ohella Keski-Suome tavoite 2 ohjelma kehittämisstrategia pääpaiotuksia, joihi kumpaaki o sovittu suuattava 40 % tuista Myös koulutus- ja osaamishakkeide tulee toteuttaa erikoistumisvalitoja ja tavoite 1 ohjelma yritysverkostoje kehittämistä Yhteistyö koulutusorgaisaatioide kassa olisi virittävä etistä moipuolisempaa Seutukutakierrokse yhteydessä tehty eakoiti auttaa laatimaa vuode 2003 yhteistyöasiakirja etistä tarkemmi ii, että raha riittää kattamaa kulleki rahoittajalle tulevat hake-esitykset, mutta sitä ei jää tähteeksi Tiedossa oleville suurille hakkeille varataa erillie hakerahoitus Keski-Suome päämäärä o olla tiedolla ja työllä itsesä elättävä maakuta Päämäärää pyritää Saarijärve ja Viitasaare seutukuissa tavoite 1-ohjelma resurssei ja muualla Keski-Suomessa tavoite 2 - ohjelma resurssei Pohjoise Keski-Suome alueella tavoite 1 -ohjelma tuki kohdeetaa luoovaroja jalostavii yritysverkostoihi Muualla Keski-Suomessa tavoite 2 -ohjelma tuki suuataa alueelliste erikoistumisvalitoje mukaisee kehittämistoimitaa Maakua kilpailukykyä paraetaa toimimalla perusstrategioide mukaisesti Toimialoje kehittämistä jatketaa ja syveetää työllistävii sekä aluee vetovoimaisuutta lisäävii kohteisii Alueohjelmie yhteesovittamie valtakuallise tavoite 3 -ohjelma ja maaseutuohjelma kassa o avaiasemassa Prosessi o vahvasti liikkeellä Kiitä kaikkia toimijoita mittavasta työpaoksesta maakua kehittämiseksi ja toivo, että saamme mukaa myös uusia toimijoita EU-haketyöhö Hau Korhoe Keski-Suome liitto tutkimuspäällikkö Maakua yhteistyöryhmä sihteeristö varapuheejohtaja 5

6 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET 1 1 Luoovaroja jalostavie yritysverkostoje pohjoie Keski-Suomi Keski-Suome tavoite 1-ohjelma päämäärää vuoa 2006 o luoovaroja pitkälle jalostava, osaavie verkostoje pohjoie Keski-Suomi Kehittämistoimia tarkoituksea o kohdetaa käytettävissä olevat resurssit luoovaroja jalostavii yritysverkostoihi iide johdolla ja ehdoilla Yritykset ovat keskeisiä EUohjelmie tuloksetekijöitä; yrityste kautta kehittämisvarat voidaa sijoittaa pitkäjäteisesti tulosta tuottavii kohteisii Kehittämise paiopisteiksi o valittu kuusi ydiverkostoa: puu, eergia, metalli, kivi ja elemettiraketamie, matkailu sekä maatilatalous Ala yrittäjät ovat määritelleet päämäärä vuotee 2006, yritysverkosto markkioitii, tuotekehityksee, tuotatoo ja rahoituksee liittyvät strategiat sekä karkea ivestoitiohjelma Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydiverkostoissa ovat ousseet jalostusastee selvä ostamie, tekologise taso paratamie sekä työtekijöide ja yrittäjie osaamise vahvistamie Matkailussa päämäärää o luoo ja maaseudu elämyksiä tarjoavie matkailukeskuste kasaivälie verkosto Keskeiset kehittämise kohteet ovat markkioii ja myyi kehittämie, yrityste kilpailukyvy ja palveluje laadu paratamie, majoituskapasiteeti lisäys ja taso osto, osaamise vahvistamie sekä ifrastruktuuri kehittämie Maatilataloudessa päämäärää o erikoistueide tai moimuotoiste, tehokkaide ja ykyaikaiste maatiloje pohjoie Keski-Suomi Tärkeätä o alkutuotao kilpailukyvy paratamie, maaseudu elikeioje moipuolistamie ja osaamise vahvistamie Puutoimiala päämäärää o, että pohjoie Keski- Suomi o vuoa 2006 merkittävä ekologise puuraketamise osaamiskeskus EU: alueella Päämäärä saavuttamiseksi osaamista o vahvistettava, yrityste kilpailukykyä paraettava mm jalostusarvoa ostamalla, raaka-aiehuoltoa kehitettävä, bioeergia hyödytämistä lisättävä sekä logistiikkaa ja ifrastruktuuria kehitettävä Eergia-alalla pyritää saamaa aluee omat eergiavarat tehokkaasti käyttöö Kehittämistyö liittyy varsi tiiviisti puutoimiala kehittämisee, sillä paiopisteeä o puu ja metsähakkee jalostamie eergiatuotteiksi Metallialalla tärkeimmät kehittämiskohteet ovat yrityste tuotatotekologia taso osto, yrittäjie ja hekilöstö osaamise vahvistamie ja suuittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluide paratamie Kivialalla ja elemettiraketamisessa paiopisteiä ovat yrityste kilpailukyvy vahvistamie mm tuotekehitysivestoiei ja osaamise kehittämie Kehittämistyö pohjaksi alueella tehdää rakeuskivivaroje kartoitus 6

7 1 2 Kilpailuetu- ja erikoistumisvaliat maakua kehittäjää Tavoite 2- ohjelma toteuttamise perusstrategia o alueellie erikoistumie, joka perustuu kuta- ja seutukutakohtaiste, aluetaloutta vahvistavie kilpailukykytekijöide tuistamisee Alueita ja iide yrityste kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaa ivestoitie, verkostomaise toimia ja koulutukse avulla Tavoitteea o löytää hakkeita, jotka parhaite suutaavat rahoitusresurssit EU- tavoiteohjelmie strategiste valitoje mukaa Suoritettavilla valiolla voidaa myös ohjata koulutusta ja koulutusorgaisaatioide yhteistyötä Yrityste kilpailuetutarkasteluissa perustaa ovat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellie kasvupotetiaali, tuotato- ja palveluprosessit sekä osaamie ja iovatiivie kehittämistoimita Kilpailuetu- ja erikoistumisvaliat Kuta Hakasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylä mlk Jämsä Jämsäkoski Keuruu Koevesi Korpilahti Kuhmoie Laukaa Leivomäki Luhaka Multia Muurame Petäjävesi Sumiaie Suolahti Toivakka Uuraie Ääekoski Valita Matkailukeskus ja PK-yrityste osaamise vahvistamie Puujalostus ja bioeergia Iformaatiotekologia sekä liikuta- ja terveysosaamie Letokettäympäristö Perhematkailu ja komposiittitekologia PK-yrityste osaamise vahvistamie, yrittäjyys Metalli kehittämisohjelma ja graafise teollisuude kehittämie Metsätalous ja maaseutuyrittämie Muovituotao kehittämie Puutekologia ja uudet iovaatioalat Peurukakeskus Suo ja turpee uusi liiketoimita ja yritysverkostot Luoo hyödytämie vetovoimatekijää Luoto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroiikka Käsi- ja taitotekologia Moialayrittäjyys maaseudu rakeemuutoksessa Suojaritee kehittämie PK-teollisuusaluee raketamie ja kehittämie Pk- yritystoimia kehittämie (ympäristö ja asumie) Ympäristöasioide ja osaamise laatukaupuki 7

8 1 3 Tavoitteide asettamie vuodelle 2003 Euroopa uioi alue- ja rakeepolitiika uudesta ohjelmakaudesta o kokemuksia kahdelta esimmäiseltä toimitavuodelta Käyistyeide hakkeide omie ilmoituste mukaa maakutaa olisi sytymässä lähes uutta työpaikkaa ja 374 uutta yritystä Näi mitattua yrityste määrä ei riitä toteuttamaa Keski-Suome alueohjelmissa asetettuja tavoitteita, sitä vastoi uusie työpaikkoje osalta tavoitteet jopa ylittyvät O kuiteki huomattava, että esitetyt lukumäärät ilmaisevat hakkeide esityksiä tavoitteiksi ja, että useampivuotiste hakkeide tulostiedot o kirjattu kokoaisuudessaa esimmäiselle toimitavuodelle Lopullisesti hakkeide tulokset selviävät vasta hakkeide edetessä Vuode 2003 ohjelmie määrällie tavoiteasettelu säilyy pitkälti samatasoisea kui edellisvuoa Maakua visio: Keski-Suomi o tiedolla ja työllä itsesä elättävä maakuta Maakua missio: Keski-Suomessa luodaa hyvivoitia kaattavalla ja uudistuvalla yritystoimialla Tavoite 1 -aluee strategia: Paostamie luoovaroja pitkälle jalostavii yritysverkostoihi Tavoite 2 -aluee strategia: Alueellie erikoistumie ivestoitie ja koulutukse avulla Ohjelmie tavoitteet: Tavoite 1: Pohjois-Suome tavoite 1 -ohjelma koko ohjelmakaude tavoitteista o Keski-Suomee kohdeettu 10 % Tavoitteet ovat: Uudet työpaikat (miehet 600, aiset 400) Säilytetyt työpaikat (miehet 1 200, aiset 800) Uudet yritykset 100 (aisyrityste määrä 20) Esr- toimepitei aloittaeet (miehet 2 400, aiset 2 200) Tavoite 2: Keski-Suome tavoite 2 ohjelma koko ohjelmakaude tavoitteet: Uusie yrityste lukumäärä ettokasvu o Työpaikkoje ettolisäys o IT-ala työpaikkoje ettolisäys o Tietoteollisuutta palvelevie koulutusaloje aloituspaikat kaksikertaistetaa Bkt- ja väestömäärätavoite kehittää maakuasta etistä vetovoimaisemma 8

9 Vuode 2003 rahoituspäätöste tavoiteasettelu o seuraava: Uudet yritykset 300 Uudet työpaikat 1160 Uudet IT-ala työpaikat 400 Tietoteollisuutta palvelevat aloituspaikat 100 Tavoitteet toimioittai vuoa 2003: 1 Yritystoimia kehittämie Yritystoimia kehittämie kattaa yritysmäärä lisäämistavoitteesta 65 % ja työpaikkoje lisäämistavoitteesta 60 % - Uusia yrityksiä perustetaa vuode 2003 hakepäätöksillä Uusia työpaikkoja saadaa aikaa vuode 2003 hakepäätöksillä 700, joista - IT-ala työpaikkoja Osaamise vahvistamie Osaamise vahvistamie kattaa yritysmäärä lisäämistavoitteesta 30 %, työpaikkoje lisäämistavoitteesta 25 % ja IT-koulutusaloje aloituspaikkatavoitteesta 100 % - Uusia yrityksiä perustetaa vuode 2003 hakepäätöksillä 90 - Uusia työpaikkoja saadaa aikaa vuode 2003 hake-päätöksillä 290, joista - IT-ala työpaikkoja Tietoteollisuutta palvelevie koulutusaloje aloituspaikat lisäätyvät vuode 2003 hakepäätöksillä 100:lla 3 Työllisyyde edistämie ja syrjäytymise ehkäisy Työllisyyde edistämie ja syrjäytymise ehkäisy kattaa työpaikkoje lisäämistavoitteesta 10% 4 Maataloude raketeide kehittämie - Maaseutu luo hyvivoitia kaattavalla yritystoimialla - Resurssit peruselikeioje turvaamisee, tiedo, laatuajattelu ja yhteistyö lisäämisee - Resurssit yrityksii ja toimitoihi, joilla o parhaat kasvu edellytykset - Maataloude raketeissa kehitetää elitarviketoimialaa, metsätaloutta ja muuta elikeiotoitoimitaa - Toimialakohtaise kehittämistyö lisäksi maataloude kehittämise kaalta tärkeitä ovat maaseutu- ja kyläohjelmat 5 Ifrastruktuuri kehittämie Ifrastruktuuri kehittämie kattaa yritysmäärä lisäämistavoitteesta 5 % ja työpaikkoje lisäämistavoitteesta 5 % - Uusia yrityksiä perustetaa vuode 2003 hakepäätöksillä 10 - Uusia työpaikkoja saadaa aikaa vuode 2003 hakepäätöksillä 50 6 Tekie tuki - Varmeetaa ohjelmie joustava toteutus ja seurata 7 Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti - Suoritettu prosessi osaa - Uusia työpaikkoja saadaa aikaa vuode 2003 hakepäätöksillä 120 9

10 2 YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 2 1 Toimitaympäristö 10 Suome talous oli vahvasti ousujohteie, ku yhteisvaluutta eurosta tuli tilivaluutta vuode 1999 alussa Nyt, käteiseuroo siirryttäessä tulevaisuus äyttää valtiotaloude äkökulmasta huomattavasti sykemmältä Ylijäämäie valtiotalous uhkaa käätyä alijäämäiseksi Vuosi 2002 o riskivuosi ja 2003 ei kasvueusteide pohjalta lupaa hyvää Kevää 2002 budjettikehyskeskustelut ovat ratkaisevia, todetaa valtiovaraimiisteriöstä Lisäpaieita budjeti tekoo tuovat vuode 2003 eduskutavaalit Valtiovaraimiisteriö mielestä elvytysvara o jo syöty ja tästä seurauksea saatetaa joutua meoleikkauksii Hallitus o asettaut tavoitteeksi valtiotaloude ylijäämä joka olisi 1,5-2,0 prosettia bruttokasatuotteesta Siihe ei äillä äkymi päästä ilma säästöjä Maailmataloudessa ja eteki Yhdysvaltai taloudessa o epävarmuustekijöitä, jotka häiritsevät suhdaekuvaa Turvallisuustilae ja Yhdysvaltai taloude velkaatumie ovat muutamia esimerkkejä Keski-Suome teollisuusvaltaisessa yritystoimiassa muutokset tulevat pari vuode viiveellä pääkaupukiseutuu ähde Pääkaupukiseudulla erityisesti itala yritykset ovat joutueet turvautumaa jo irtisaomisii Muutokset äkyvät meilläki esimmäiseksi elektroiika sopimusvalmistuksessa ja paperikoetuotaossa Tarkastelujaksolla o syytä varautua lomautuksii ja tuotao supistuksii Toisaalta taloude kehityssuua vaihtumisesta ei voida vielä puhua Metsäklusterii kuuluva suurteollisuus o ostaut voimakkaasti Jämsä ja Ääekoske seutukutie bktlukuja Vietivetoiset yritysverkostot ovat vetäeet pkyritykset kasvu-uralle erityisesti metalli- ja elektroiikkateollisuudessa Tietoliiketee suuret yritykset ovat luoeet kasvualustaa ala pk-yrityksille Maakua teollisuus tarjoaa kaikkiaa oi työpaikkaa, josta it-teollisuus yli työpaikkaa Tämä hetke äkymät eivät ole kovi myöteisiä äillä viime vuosie kasvualoilla PK-teollisuude ivestoiit ovat hiema laskeeet vuode 2000 tasosta Heikohko ivestoitivuode jälkee o yleesä odotettavissa kasvua Lama jälkee yritykset keskittyivät tuottavuude paratamisee,joka jälkee o siirrytty kapasiteeti lisäämisee Kasvusta huolimatta työttömyys ei ole vähetyyt toivotulla tavalla Maakua keskimääräie työttömyysaste o pysyyt muuta maata korkeammalla (15-17 prosettiyksikö) tasolla Samaaikaisesti maakua teollisilla kasvuyrityksillä o alkaut tulla pulaa hyvi koulutetuista ja osaavista ammattihekilöistä Talouskasvu myötä uusia työtilaisuuksia o sytyyt teollisuutee reilut 6 000, mutta vielä eemmä julkisille ja yksityisille palvelualoille Toisaalta kehityserot maakua eri osie välillä ovat kasvaeet Työpaikkoje määrä väheee edellee haja-asutusalueide alkutuotaossa ja palvelualoilla Teollisuude osalta vastaavaa muutosta ei ole tapahtuut Maakua teollisuus jakautuu yhä tasa Jyväskylä seudu ja muu maakua keske, kehityserot ovat sytyeet palvelualoje ja alkutuotao muutoksista Vuosi 2001 Toteuttamissuuitelma mukaisia yritystoimia ivestoiti- ja kehittämishakkeita käyistettii TEkeskukse yritysosastolla oi 218 miljooalla markalla (vuoa 2000 oi 309 miljooalla markalla) Tästä yrityste rahoitusosuus oli vajaa 80 %, kutie 1,5 % ja yritystukie osuus vajaa 20 % Toimitaympäristötuet pk-yrityste toimitaympäristö kehittämisee (tekologia siirto, verkottumie, hautomotoimia käyistämie, je ) olivat yhteesä 13 miljooaa markkaa ja hakkeisii myöettii 3,6 miljooaa markkaa tukea (vuoa 2000 vastaavat luvut olivat 11 miljooaa markkaa ja tukea 3,4 miljooaa markkaa) Tuetu hakekaa avulla saatii maakutaa 33 uutta yritystä, joista aiste perustamia yrityksiä 15 Uusia työpaikkoja suorie yritystukie vaikutuksesta sytyy maakutaa oi 500, josta tavoite 2 alueelle 84 % ja loput 16 % tavoite 1 alueelle Tavoite 2 -alueella lähes puolet hakerahoituksesta liittyi metalli- ja elektroiikkayrityste ivestoiteihi, kasaivälistymisee ja erilaisee kehittämisee Uusie tietotekologiayrityste hakkeide rahoitusosuus oli oi 13 % Tavoite 1 -alueella suuri aktiviteetti oli metalliteollisuusyrityksillä TE-keskukse tekologiayksikö/tekesi tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus oli yli 100 miljooaa markkaa, hakkeide kokoaisvolyymi ollessa oi 215 miljooaa markkaa Rahoituksesta reilu eljäes suutautui Jyvässeudu ulkopuolelle Tekesi yritystuista 5,2 % suutautui keskisuomalaisii yrityshakkeisii, yhteesä 73,9 miljooaa markkaa Tutkimusrahasta vastaava

11 osuus oli 3,3 %, 28,6 miljooaa markkaa Julkie tutkimusrahoitus kohdistui pääosi Jyväskylä sekä VTT: hakkeisii Fivera aloitti EAKR-korkotuettuje laioje myötämise huhtikuu puolivälissä Korkotukilaioja myöettii vuode 2001 loppuu meessä 40,5 miljooaa markkaa, joho pääomaa sidottii EAKR: ja valtio korkotukea ja luottotappiokorvausta 3,6 miljooaa markkaa Tavoite 1-aluee osuus laioista oli 14 miljooaa markkaa ja tuesta 1,3 miljooaa markkaa Tavoite 2- alueelle suuattii 26,5 miljooa marka rahoitus, joho sitoutui tukea 2,3 miljooaa markkaa Koko vuode aikaa Fivera osallistui 150 uude yritykse ja 434 uude työpaika syyttämisee Työpaikoista lähes puolet sytyi palveluyrityksii 2 2 Paiopisteet Valtaosa julkisesta rahoituksesta voi kohdistua vai tuotaollise yritystoimia kehittämisee ja edellytyste luomisee Näi olle ohjelmassa korostuu tuotaolliste yrityste kehittämie ja tuotatotyöpaikkoje luomie Palveluyrityste osalta päätoimija o Fivera Oyj, kehittämisvälieeä korkotuetut laiat Palveluyrityste perustamista aktivoidaa (ks kohta 2 4 ) TE-keskukse Yrityspolku-projekti avulla TEkeskukse koulutus- ja kehittämispalvelut ovat ii tuotaollisia yrityksiä kui palveluyrityksiäki varte Paiotuste valita perustuu tavoitealueide strategiavalitoihi sekä maakua yritystoimia tilasta tehtyihi aalyyseihi, joide keskeie sisältö o luettavissa tavoiteohjelmista 1 ja 2 Vuoa 2002 paiotetaa tekologise ja osaamistaso ostoa sekä kasaivälistymistä Yrityskohtaisissa hakkeissa suositaa kasvua, kilpailukykyä ja kasaivälistymistä paratavia ja verkostoitumista edistäviä ivestoiteja ja kehittämishakkeita Tavoite 1 -alueella uusia työpaikkoja ja yrityksiä sytyy pääasiassa ykyisestä teollisesta raketeesta Periteisellä ivestoititukipolitiikalla o edellee suuri merkitys Tuki ohjataa kasvuyrityste ivestoiti- ja kehittämishakkeisii Tavoite 2 -alueella pk-yrityste osaamistaso ostamie ja kasaivälistymise vauhdittamie korostuu Pk-yrityksiä aktivoidaa osallistumaa tekologiaohjelmii ja tekemää tuotekehitys- ja tutkimushake-ehdotuksia TE-keskukse tekologiayksikölle (TE-KESi kasallie rahoitus) Maakutakeskukse vaikutusalueella korostuu kilpailuedu luomie iformaatiotekologia-ala yritystoimialle Periteise ivestoititukipolitiika merkitys o vähäisempi kui tavoite 1 ohjelma-alueella Ivestoitituet kohdeetaa pääsäätöisesti tuotaollisee toimitaa, ei rakeuksii Tekologiayksikö toteuttamissuuitelmassa oleva tutkimusrahoitus suutautuu pääasiassa eergia- ja iformaatiotekologia aloille Eri toimialoilla verkottumiskehitys o lähteyt liikkeelle ja se edistymistä tuetaa Yhteishakkeide tulee palvella yrityste kehittymistä käytäöläheisellä tavalla ja iissä o otettava huomioo toimia jatkuvuus avustuste päättyessä Toimialakohtaista kehittämistä jatketaa ja yrityshautomotoimitaa pyritää aktivoimaa ja kehittämää Yhteishakkeide keskikoko pyritää ostamaa euroo Suurimmasta osasta hakkeita tehdää ee käyistystä seikkaperäiset toteuttavuusselvitykset Yhteistyötä tältä osi TE-keskus tekee Keski- Suome liito kassa Vuode 2003 yritystoimia kehittämise paiopisteet ovat: Uude yritystoimia aktivoiti ja edistämie Pk-yrityste jatkuvuude ja osaamise turvaamie sukupolvevaihdoksissa Kasvuhakuiste pk-yrityste kehittämie ja verkottumie Yrityste kilpailukyvy paratamie ja kasaivälistymise edistämie Iformaatiotekologia-ala yritystoimia kehittämie Pk-yrityste toimitaympäristö kehittämie 11

12 Keski-Suome päämäärä o tiedolla ja työllä itsesä elättävä maakuta, joka yrittäjyysvetoisella toimitatavalla parataa maakua yrityste ja aluee kilpailukykyä Tavoitteea o aktivoida uutta yritystoimitaa, luoda edellytyksiä toimivie yrityste laajeusivestoieille sekä saada aikaa työpaikkoja Keski-Suomessa tuetaa yrittäjyyttä vahvistavia hakkeita maakua eri osissa Yrittäjyysvetoisuus tarkoittaa, että yrittäjyys itsessää saa kehittämisessä äkyvämmä rooli, että yritystoimia sytyä aktivoidaa koulutuksella sekä huolehditaa yrityste hekilöstökoulutukse tarjoasta Etsitää tapoja liittää yrittäjyysajattelu osaksi kaikkie koulutusasteide ja -aloje koulutussisältöjä Tulevia vuosia ousee keskeiseksi kysymys varautumisesta koulutuksellisesti liiketoimita-aloille, joilla o kysytää osaavasta työvoimasta Maaseutuyrittäjyyde kehittämie Maaseutuyrityste kilpailukykyä paraetaa erityisesti matkailu- ja elitarvikealalla erityisillä teemaohjelmilla Liikeidea omaavat maatilataloude sivuelikeioje harjoittavat voivat osallistua TE-keskukse Yrityspolkuprojektii tai osuuskutayrittäjyytee, ks lähemmi kohta 2 4 Uude yritystoimia aktivoiti ja kehittämie Tekologiastrategia Keski-Suome tekologiastrategia perustuu Tekesi ja TE-keskukse välisee tavoitteesee yhteä osaa Tekesi aluestrategiaa TE-keskukse tavoitteisii strategia liittyy yhteä osaa tuloskorti tavoitetta yrityste kasvu, kilpailukykyisyyde, kaattavuude ja jatkuvuude turvaamie Tekologiastrategia o laadittu yhteistyössä yhteistyökumppaie kassa Strategia tavoitteea o saatu kuvattua yhteistyöprosessi, joka kautta ala toimijat yhdessä pohtivat tutkimukse ja tuotekehitykse edistämistä alueella Kasaivälistymisstrategia Kasaivälistymisyksikkö vastaa Keski-Suome TEkeskuksessa hyväksyty kasaivälistymispalvelustrategia toteuttamisesta Strategia mukaisesti TEkeskus o alueesa osaava ja arvostettu yrityste ja iide hekilöstö kasaivälistymise edistäjä TE-keskukse kasaivälistymispalveluje tavoitteea o madaltaa yrityste kaattava kasaivälise liiketoimia käyistymiskyystä pieetää yrityste kasaivälistymisee liittyviä riskejä edesauttaa yrityste kasaivälise kilpailukyvy ja kasaivälistymisastee kasvua parataa yrityste hekilöstö kasaivälistymistymisvalmiuksia Tavoitteesee TE-keskus pyrkii tukeaa vahva kasaivälie liiketoimia osaamie sekä toimiva TEkeskukse key-accout -hekilöstö yritys- ja toimijarajapiassa Tuotteistetu kasaivälistymisohjelma avulla luodaa yrityksille edellytykset suuitelmallisee kasaivälistymisee Koulutuksella paraetaa yrityste hekilöstö kasaivälistymisvalmiuksia ja kasaivälistymisosaamista Yrityste kaattava kasaivälise liiketoimia käyistämiskyystä madalletaa myös kasaivälistymishakkeisii myöettävillä kehittämistuilla Fivera tarjoaa yrityksille vietii ja muuhu kasaivälisee toimitaa liittyvää rahoitusta sekä vietitakuita 12 Strategia ottaa huomioo Keski-Suome merkittävimmät toimialat tekologia kehittämise kaalta Mukaa ostettii tulevaisuude kaalta keskeisiä kasvualoja, joihi ollaa paostamassa lähitulevaisuudessa Yksi tärkeä osa tekologiastrategia toteuttamista o iovaatioketju alkupää kytkemie osaksi strategiaa Aluee elikeioraketee ja yrityste kilpailukyvy kaalta o tärkeää, että uusia yrityksiä sytyy ja yritykset aktiivisesti paostavat tuotekehityksee Aluee vetovoima kaalta osaamie ja perustutkimukse taso sekä eri tutkimuslaitoste yhteistyö yrityste kassa ovat ratkaisevia aluee toimitaympäristö kehittymisessä Tekologiastrategia tavoitteea o ostaa Keski-Suome aluee t&k-paostusta aluee ja se yrityste kilpailukyvy edellee kehittämiseksi

13 2 3 Yksilöidyt tavoitteet TE-keskukse yritysosasto tavoitteet Tuotaolliset yritykset 500 uutta tuotaollista työpaikkaa 40 uutta tuotaollista yritystä Toimivie yrityste hakemat tuet 25 milj euroa Toimivie yrityste tukihakkeide määrä 330 kpl Tavoitteesta 80 % 2-tavoitealueelle ja 20 % 1- tavoitealueelle Naistyöpaikkoje osuus 25 % ja uusie aisyrityste osuus 30 % TE-keskukse tekologiayksikö tavoitteet Tekes-hakkeide määrä 13,5 milj euroa/124 kpl Keski-Suome osuus koko maa myöetyistä tutkimus- ja tuotekehityshakkeista 4,5 % TE-keskukse kasaivälistymisyksikö tavoitteet Kv-rahoitushakkeide määrä 30 kpl (yrityskohtaiset) Kasaivälistymiskoulutuksee osallistuvie yrityste määrä 50 Uusia kv-yrityksiä 10 kpl Fivera tavoitteet 220 uutta tuotaollista työpaikkaa 200 uutta palvelualoje työpaikkaa 45 uutta tuotaollista yritystä 75 uutta palveluyritystä Tavoitteista 80 % kohdistuu tavoite 2-alueelle ja 20% tavoite 1-alueelle Naistyöpaikkoje osuus 25 % ja uusie aisyrittäjie osuus 30 % TE-keskukse ja Fivera mahdolliset päällekkäisyydet samoje yrityste/hakkeide osalta tullaa poistamaa eli puolittamaa automaattisesti tietojärjestelmie avulla 2 4 Toimitasuuitelma TE-keskukse yritysosasto vastaa yrityskohtaisista tuista ja Fivera Oyj laioituksesta Maataloude sivuelikeioyrittäjyyttä rahoittaa TE-keskukse maaseutuosasto Yhteishakkeita rahoittavat pääasiassa maaseutuosasto, Keski-Suome liitto ja TE-keskukse tekologiayksikkö Toimitaa koordioidaa TE-keskukse vetämässä haketyöryhmässä, joka työtä tukee TE-keskukse ja eri toimialoje johtoryhmätyösketely Uude yritystoimia aktivoiti ja edistämie Uutta ja alkavaa yritystoimitaa tulee saada maakutaa lisää, erityisesti tuotaollisia yrityksiä, mutta myös palveluyrittäjiä TE-keskus toteuttaa Yrityspolkuprojektia, joka esisijaie tavoite o aktivoida kasalaisia perustamaa oma yritys Oma yritykse perustamie o suuri haaste ja se vaatii hyvä liikeidea ja perustaja kaalta tietoa yritysympäristöstä ja markkioista Toie merkittävä tavoite o varmistaa yritystoimia terve käyistymie ja jatkuvuude turvaamie Projekti järjestää oma yritystoimia käyistämise aktivoititilaisuuksia, yrittäjyyttä tukevia koulutuksia sekä liikeidea testausta Yritystoimia käyistyttyä tarjotaa asiatutija-apua (PostStart-ohjelma) sekä koulutusta TE-keskus paostaa myös osuuskutayrittäjyytee koko Keski-Suome alueella Projektilla pyritää aktivoimaa työttömiä, maaseutuyrittäjyyttä ja varmistamaa hiljattai käyistyeitä osuuskutia TE-keskus osallistuu Fivera ja Jykesi kassa Uusyrityskeskukse toteuttamaa kahde vuode sisällä aloittaeide yrityste jälkiseuratahakkeesee, jossa tarjotaa yrityksille euvotaa ja ratkaisumalleja kaattava liiketoimia turvaamiseksi Alkavie yrittäjie ja iovatiiviste ideoitte apua o TE-keskukse palvelutiimi, joka tehtävä o auttaa idea omaavaa hekilöä tuotteistamaa ja kaupallistamaa idea Tiimi auttaa myös rahoitukse suuittelussa käymällä läpi erilaisia vaihtoehtoja Tarvittaessa idea omistajalle järjestetää ulkopuolie asiatutija ja tätä voidaa myös osittai rahoittaa TE-keskukse keksitöasiamiehe rooli o tässä erittäi tärkeä TE-keskuksessa ovat myös saatavilla kaupparekisteripalvelut Yrittäjä voi perustaa juridise yritykse TEkeskuksessa ja saada palvelu käyttöö ilmaista euvota-apua Tekologiakeskukse hautomotoimita o vakiituut ja moi iovatiivie yritys o alkaut toimitasa hautomossa ja saaut TE-keskukse yritysosastolta hautomotukea Yrityshautomotoimita o edellee merkittävä tapa saada varsiki uoria iovatiivisia 13

14 hekilöitä yrittäjiksi Keski-Suomessa toimii Jyväskylä tekologiakeskukse lisäksi Tiimiakatemia hautomo Jyväskylässä, Puuhautomo Viitasaarella ja s Sekahautomo Jämsäkoskella Näihi hautomoihi uudet yrittäjät ovat tervetulleita Rahoittajat (TE-keskus ja Fivera) tekevät yhteistyötä kehittämisyhtiöide ja elikeioelämä vaikuttajie kassa alkavie yrityste tukemiseksi Alkavia yrittäjiä aktivoidaa myös maaseutuosasto koulutushakkeisii, yritysosasto koulutuksee ja käyttämää tuotteistettuja palveluja sekä kaikkie julkiste rahoittajie rusasta asiatutijapalvelua Yrittäjiä aktivoidaa liikkeejohdo koulutuksee ja kosultoitii Rahoitetaa etätyötä (esim pääte- ja kokoopaotyö), frachisig- ja osuustoimitayrittäjyyttä edistäviä hakkeita Yritysosasto ja maaseutuosasto tukevat yrityskohtaisia hakkeita vakiitueella toimitatavalla yhteistyössä Fivera ja rahoituslaitoste kassa Pk-yrityste jatkuvuude ja osaamise turvaamie sukupolvevaihdoksissa Yritystoimia jatkuvuude turvaamiseksi tuetaa yrityskauppoje sytymistä ja sukupolvevaihdoksia edistäviä hakkeita yhteistyökumppaeide kassa; yrityskohtaisesti hyödyetää äissä yhteyksissä mm Fivera rahoitustuotteita Alueellisilla herättelytilaisuuksilla avataa tietä ja TE-keskuste käytössä o v 2002 lähtie Viestivaihtoaalyysi, joka avulla voidaa moipuolisesti kartoittaa kehittämistarpeet muutama vuode tähtäimellä ee varsiaista yritykse luovutushetkeä Valmeukse ja asiatutija-avu turvi tähdätää luopuja, vastaaottaja ja koko yritykse hekilökua kaalta tilateesee, jossa toimita jatkuu sujuvasti vaihdokse yli Moitaitoaalyysi avulla voidaa kytkeä koko hekilökua kehittämissuuitelma osaksi sukupolvevaihdosta Kasvuhakuiste pk-yrityste kehittämie ja verkottumie Toimialoittaista kehittämistyötä jatketaa toteuttamalla toimialakohtaisesti laaditut suuitelmat (puu-, metalli-, käsi/pieteollisuus-, matkailu-, graafie teollisuussekä elektroiikka-aloilla) Suuitelmie mukaiste hakkeide avulla pk-yrityste reagoiti toimialoje raketeellisii ja markkiamuutoksii opeutuu Pkyrityste verkottumista edistetää rahoittamalla erityisesti iformaatiotekologia hyödytämistä lisääviä hakkeita Paiopisteeä o periteiste teolliste aloje uudistamie ja verkostoyrityste hakkeide toteuttamie Jo vakiitueeksi tavaksi äyttää muodostuee toimitamalli: päämies järjestelmätoimittaja - alihakkija Tätä toimitamallia o TE-keskus tukeut ja tukee edellee tarvittava yritysryhmä tarpeista lähtie Pk-yrityksiä aktivoidaa kasaivälistymisee ja tekologisee kehittämisee Tätä toimitaa tukevat TEkeskukse tekologia- ja kasaivälistymisstrategiat Keski-Suome TE-keskus o aktiivisesti mukaa valtakuallisessa työryhmässä kehittämässä uutta palvelutuotetta pk-yrityste tuotekehityshakkeide tueksi Tuotestartti-työimellä kulkeva palvelutuottee yksi keskeie ajatus o helpottaa yritysverkosto luomista kaattava tuotekehityshakkee ympärille Myös alihakitatöide pysymistä maakuassa edistetää rahoittamalla yrityste kehittämistä (tuotato, tuottavuus, laatu, ympäristö ja verkottumie) mm ESR-hakkeia Elitarvikeyrityksiä tuetaa verkottumisessa ja tuotteide jatkojalostuksessa Tätä toimialaa edistää TEkeskukse maaseutuosasto haketoimita Yrityste kilpailukyvy paratamie ja kasaivälistymise edistämie Tuetaa hakkeita, joilla edistetää yrityskohtaiste strategioide ja liiketoimitasuuitelmie tekemistä Potetiaalia omaavie yrityste kehittämisessä korostetaa kasaivälistymistä (mm tekologiakeskukse hautomoyritykset) Edellee tuetaa tuottavuude kehittämistä sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmie toimivuutta Lisäksi tuetaa uude tekologia hyödytämistä edistäviä hakkeita Toimepiteet kohdistuvat erityisesti pieii kasvuhakuisii yrityksii (kaikilla toimialoilla yrityksistä oi 80 % o pieiä) Kilpailukykyä kehitetää erityisesti pk-teollisuudessa ja matkailussa Matkailuyrityksiä tukevissa hakkeissa korostetaa itegroitumista jakelukaavii (matkajärjestäjä-liikeeyhtiö-icomig) Maaseutuosasto toteuttaa ja rahoittaa maatiloje sivuelikeiomatkailua Matkailu toimialalla kiiitetää tulevaisuudessa eemmä huomiota laatuu kui määrää Jatketaa Tekologiakeskukse hautomoyrityste kehittämistä Tekologiayksikkö rahoittaa yrityskohtaisia t&k hakkeita ja yritysosasto yrityskohtaisia kehittämishakkeita Rahoitetaa ala tutkimustoimitaa, joka luo edellytyksiä yritystoimia kehittämiselle Ala yritystoimia kehittämisessä hyödyetää TEKESi valtakuallisia ohjelmia sekä ESRrahoitusta 14

15 Pk-yrityste toimitaympäristö kehittämie Tavoitteea o vahvistaa maakua yritystoimitaa tiedolla ja osaamisella Rahoitetaa hakkeita ja aktivoidaa pk-yrittäjiä hakkeisii, joide tavoitteea o yhteistyö edistämie pk-yrityste ja eri toimijoide keske (mm oppi- ja tutkimuslaitokset, pk-yritykset, julkiset toimijat) Erityisesti korostetaa iformaatiotekologia hyödytämistä sekä laatu- ja ympäristöasioide ottamista huomioo Avustetaa kutie raketamia tuotaolliste yrityste toimitiloja erityisesti tavoite 1 -alueella Suositaa toimijoide yhteishakkeita ja toteutetaa osaamiskeskusohjelma 2 5 Isot hakkeet Vuode 2003 suurimmat hakekokoaisuudet ovat: 1 Osaamiskeskusohjelma (toteutusvastuu: Jyväskylä tekologiakeskus Oy) 2 Toimialoje kehitysohjelma (toteutusvastuu: Keski- Suome liitto) 2 6 Seurata Kuki rahoittaja seuraa työpaikkoje ja yrityste sytymistä asiakasyrityskohtaisesti Tiedot kerätää TEkeskukse yritysosasto seuratajärjestelmää Fivera Oyj toimittaa tietosa yritysosastolle, joista päällekkäisyydet pyritää poistamaa järjestelmie kehitykse myötä Saatuja tuloksia verrataa jälkikätee tilastokeskukse aieistoo Haketoimia tuloste toteutumista seurataa rahoittajakohtaisesti Tiedot kerätää Fimos -järjestelmää ja haketoimia asiakasyrityksille tehdää mm toimialoittai vaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyystutkimuksia Ympäristö- ja tasa-arvoarvioiti Talouselämää tarkastellaa periteiste kasvuskeaarioide ja mittareide valossa Ne eivät välttämättä kuvaa yhteiskua oellisuutta tai hyvivoitia Myös yritystoimitaa tulisi voida tarkastella moiarvoisemmi osaa ihmiste elämää, joho kuuluu kuluttamise ja tuottamise lisäksi myös muita elemettejä ilmiöä Ihmisyyttä korostava yhteiskutapolitiika mukaa ihmisarvo ja kasalaiste perustoimeetulo ei voi olla riippuvaie työpaika olemassaolosta Vuode 2001 yritystukipolitiikalla työpaikkoja oistuttii luomaa tavoite 1 -alueelle vai 16% sytyeide työpaikkoje kokoaismäärästä Vuode 2003 tavoitteet ovat edellee 20% tasolla Ku yrityksiä sytyy tavoite 1 -aluee ulkopuolelle luotaisestiki, tukitasot tulisi selkeämmi sovittaa tukemaa tavoite 1 -aluee kehitystä Ympäristötoimia paiopisteiksi o imetty tekologise ja osaamistaso osto sekä kasaivälistymie Yritysivestoieilla paraetaa kasvua, kilpailukykyä, kasaivälistymistä ja verkostoitumista Tavoitteet ovat siällää perusteltuja, varsiki ku myös palveluyrityste perustamista o luvattu aktivoida Erityisesti yrityste verkottumiskehitystä ja kasaivälistymistä o pidettävä tärkeää Tavoitteet voitaee saavuttaa kestävä kehitykse periaatteide mukaisesti Tekstissä asiaa o sivuttu iukasti ja se aktiivie edistämie äkyy lähiä toimitaympäristöje ja ympäristöjärjestelmie kehittämishakkeissa sekä koulutushakkeissa Ympäristöasioide hallita o kuiteki tärkeä osa kilpailukyvy ylläpitoa Yritystoimia kehittämistä tarkastellaa rahoitussidoaisesti eikä maakua tarpeista ja vahvuuksista lähtie, jote asia käsittely muodostuu hallitokeskeiseksi Näi tavoitteetki muodostuvat pitkälti KTM: ja TEKESi määrittelemie periaatteide mukaisiksi Erityisesti tästä kärsii palvelusektori ja se mukaa tasa-arvoäkökulma jää toteutumatta Naistyöpaikkatavoite jää 25 prosettii Kehittämise keskeiset toimialat eivät tule asiakirjassa selkeästi esille iformaatiotekologiaa lukuuottamatta Myös eergiatoiala maiitaa, mitä voidaa pitää Keski-Suome erityiseä vahvuutea Maaseutuyrittäjyys jää lähes pelkälle maiialle, vaikka siihe tulisi erityisesti paostaa alueellise tasa-arvo vuoksi Tulevaisuude haasteet, bio- ja ympäristötekologia eivät äy laikaa Keski-Suome yritysstrategiassa EU: biotekologiapolitiika mukaa alalla o huomattavat kehittämispotetiaalit Maakua keskimääräie työttömyysaste o pysyyt muuta maata korkeammalla Ogelmaa tulisi pystyä käsittelemää laajempaa kui työllisyyspoliittisea 15

16 3 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN 16 Tämä luvu lijaukset koskevat osaamise vahvistamise toimitalijoja ja äide EU ohjelmatyö rahoitusta Vuode 2003 kehittämistyössä otetaa huomioo käyistyyt haketyösketely ja se kohdistumie aiempie yhteistyöasiakirjoje strategiste lijauste mukaisesti Keskeise merkitykse saa myös kasallise toimia täydetävyys, aluevaikuttavuus ja käyistyeet kehittämisprosessit Läsi- Suome lääihallitus merkittävimpää rahoittajaa paostaa erityisesti työssäoppimisee ja työelämäsuhteisii sekä koulutukse ja oppimisympäristöje kehittämisee Keski-Suome TE-keskus keskittyy osastojesa kautta yritysverkostoje osaamise vahvistamisee ja osaamise raketeellisii muutoksii Keski-Suome liito vastuulla o toimialatyö ja alueellise kilpailukyvy edellyttämä osaamise työelämälähtöie kehittämie Osaamise vahvistamista tapahtuu yritystoimitaa kehitettäessä sekä työvoimapoliittise koulutukse yhteydessä Näitä koskevat lijaukset o todettu ao kohdissa 3 1 Toimitaympäristö aalyysi Osaamishakkeide kohdistumie * (*Läsi-Suome lääihallitukse tarkasteluu sisältyy eräitä hakepäätöksiä, jotka o tehty vuosie vaihteessa syksy 2001 hau pohjalta ) Läsi-Suome lääihallitukse sivistysosasto teki vuosie aikaa 72 myöteistä rahoituspäätöstä Keski-Suome osaamishakkeista tavoite 1- ohjelmaa sijoittui 5, tavoite 2-ohjelmaa 45 ja tavoite 3-ohjelmaa 22 Tavoite 1- ohjelmassa hyväksytyistä hakkeista suuri osa tukee valittuje yritysverkostoje kilpailukykyä Yksi merkittävä hake edistää myös iformaatiotekologia osaamista Tavoite 2-ohjelmassa hyväksytyistä hakkeista suurimma osa muodostavat tekologia kehittämise ja erityisesti iformaatiotekologia kehittämishakkeet Iformaatiotekologia lisäksi osaamiskeskustoimitaa tukevia ja osaamiskeskustyyppisiä hakkeia o rahoitettu ympäristötekologia, aoelektroiika sekä hyvivoititekologia hakkeita Tavoite 2-ohjelmassa kolmas selkeä paioalue o koulutukse työelämäyhteyksie vahvistamise ja työssäoppimise kehittämie Koulutukse ja työelämä yhteistyö o tiivistä myös useissa iformaatiotekologia hakkeissa Työvoima raketeisii ja kriittisii tarpeisii liittyvää toteutuu merkittävä kaikkie rahoittajie yhteishake puhtauspalvelualalla Lääihallitukse kautta o rahoitettu myös kuutta tavoite 2-ohjelma kulttuurihaketta Tavoite 3-ohjelma Keski-Suomea koskevista hakkeista pääosa sijoittuu koulutukse ja työelämäyhteyksie vahvistamisee sekä työssäoppimise kehittämisee TE-keskukse hakkeet kohdistuvat tavoite 2 -ohjelmassa yritysverkostoje vahvistamisee sekä liikkeejohdo, avaihekilöide ja koko hekilöstö osaamise kehittämisee Paiotukset ovat vahvat PK-teollisuudessa - erityisesti metalliteollisuudessa Käsiteollisuude osalta tuetaa taitotekologia kehittymistä Petäjävedellä Yritystoimia ja se ympäristö kehittämie myös EAKR-rahoituksella aktivoi osaamista ja uude oppimista Suoraa yrityksii kohdistuvie tukie kautta kehittämisee o TE - keskuksella vahva ote, mitä osoittaa myös kaikkie ohjelmie rahoitukselliset sidoat Tämä äkyy lukuisia osaamis- ja iovaatioverkostoje ja uude tekologia edistämishakkeia Ogelmaksi o muodostuut työelämäyhteyksii ja työllistymisee liittyvä toimitalija, joka osaltaa työvoimapolitiika äkökulmasta kohtaa tavoite 3 - ohjelma Hakkeita äiltä osi o metalli ja puhtauspalveluje työvoima kehittämiseksi Molemmat alat ovat työvoima saai kaalta kriittisiä aloja Uutea toimialaa vahvistetaa uorte taidepajatoimitaa Tavoite 1 ohjelma osalta osaamise kehittämishakkeet ovat valitettava vähäisiä, ja e ovat luoteeltaa työvoimapoliittista koulutusta Maaseutuosasto hakkeilla vahvistetaa osaltaa maaseutuosaamista eräillä paiopistealueilla Varsiaisia yritysverkosto kautta tapahtuvia osaamishakkeita ei ole vielä sytyyt metallialaa lukuuottamatta Keski-Suome liitto o hakkeissaa kohdistaut rahoituspäätökset erityisesti osaamiskeskusohjelma toteuttamisee ja siihe liittyvä osaamise vahvistamisee Tätä o täydeetty Jyväskylä seudu kilpailuetuvalitaa liittyvällä hyvivoititekologia toimialatyöllä Osaamisalueide varsiaie koulutuksellie paostus o tapahtuut lääihallitukse rahoittamilla yliopistohakkeilla Koulutukse työelämäyhteyksiä o vahvistettu yhdistämällä työssäoppimista ja yritystoimia laatuajattelua Kilpailuetuvaliat äkyvät osaamista vahvistavia erityisesti metalli, matkailu

17 sekä käsi- ja pieteollisuude ja taitotekologia yritys- ja osaamisverkostoje kehittämisessä Näitä tukee kilpailuetuhake, joka kohdistuu osaamistarpee arvioitii, eakoii ja verkosto-osaamise vahvistamisee Kutie kilpailuetuvalitaa liittyvät hakkeet käyistyvät laajamittaisesti vasta vuoa 2002 PK - yritystoimia ja se työvoima turvaamie äkyy erityisesti alihakitaverkostoje vahvistamisea, metalli yritysverkostoje kehittämiseä sekä puhtauspalveluala osaamise ja uudistuva koulutukse kehittämiseä Pieimuotoisesti liitto o tukeut myös maaseudu ja kolmae sektori toimijoide osaamista Haketyö o lähteyt liikkeelle kohtuullise hyvi Koulutukse tuottajat ovat orgaisoitueet hyvi haketyöhö kaikilla koulutustasoilla Hakkeet eivät koulutusyksiköide sijoittumisesta johtue kohdeu tasapuolisesti koko maakutaa Tavoite 1 -aluee osaamise kehittämie o käyistyyt vaatimattomasti valituissa yritysverkostoissa Maaseudu osaamista paratava koulutus muutoi o ollut kysyttyä Ammatillie toise astee koulutus eri muodoissaa orgaisoituu tukemaa sekä alueellista että eri toimialoje osaamista Jyväskylä yliopisto ja Jyväskylä ammattikorkeakoulu äkevät jatkossa tärkeäksi lisätä alueellista yhteistyötä, joka muotoja o jo selvitetty haketyö pohjaksi Tavoite 3 -ohjelma o toteutuut hyvi ja keskeisiltä osi täydetäyt lijaustesa mukaisesti alueellista kehittämistyötä Jatkossa ousee vahvaksi paiopistealueeksi ammatillise koulutukse ja aikuiskoulutukse kehittämie Oppiva aluee toimitatapaa vahvistaa tiiviimpi ja moipuolisempi yhteistyö Työelämä tarvitsee prosessimaista tukea muutoksee, ei vai ajallisesti rajallisia koulutusohjelmia Tavoite 3 ohjelma täydetävyys TE-keskukse osalta hakkeet kohdistuvat vahvasti ammatillise liikkuvuude tukemisee työvoimapoliittisesti Yritystoimia ja yrittäjyyde osalta työ kohdistuu uusie yrittäjie luotsaamisee Yrityspolkuhakkeella, yrityste hekilöstö koulutuksee eteläisessä Keski-Suomessa sekä yrityste eakoivaa osaamise vahvistamisee Moitaito -hakkeella Samoi työhyvivoitii ja jaksamisee liittyvä kehittämie, yritysverkostoje osaamise vahvistamie sekä kasaivälistymise tukemie vahvistavat PKyrityste toimita- ja kilpailukykyä Tietoyhteiskutavalmiuksia kehitetää erityisesti yrityste tietotekisiä valmiuksia vahvistamalla Tutkimukse ja kehittämise yhteyttä elikeioelämää vahvistaa Kasvu strategiat -ohjelma Läsi-Suome lääihallitukse osalta Keski-Suomea koskevista hakkeista pääosa liittyy koulutukse ja työelämäyhteyksie vahvistamisee ja työssäoppimise kehittämisee Hakkeide sisältö paiottuu työelämäsuhtee kautta tapahtuvaa uusie työtapoje ja opetukse laadu kehittämisee Ammatillista koulutusta aktivoidaa moi-ilmeisellä työpajatoimialla Oppimisympäristöä ja pedagogiikkaa kehitetää tietotekiika avulla Koulutukse laadu kehittämie puolestaa tapahtuu opettajie ammattitaitoa kehittämällä Kärkiosaamie eri koulutusasteilla edellyttää huippuopetusta Haastavaa o laaja työpaikkakouluttajie verkosto vahvistamie ja heidä osaamisesa vahvistamie työelämä yhteistyökumppaia Lisäksi tavoite 3 -ohjelma määrärahoilla o tuettu uorte työpajoja ja sitä kautta sosiaalise pääoma laajempaa käyttöä Yhteevetoa voidaa todeta, että tavoite 3 -ohjelma o rahoituksellisesti vahvasti käytössä ja hakekata o hyvä: 48 haketta Kehittämistyö täydetää selkeästi tavoite 2 ohjelmaa Koulutus- ja osaamistarpeet Että osaamista voidaa ohjelmie tuella kehittää, tarvitaa koulutus- ja osaamistarpeide aalyysia, eakoii kehittämistä ja rohkeita avauksia uusille kasvualoille Strategise kehitystyö muutamie koulutustarpeiksi o erityise haastava tehtävä sekä tavoite 1 että tavoite 2 alueilla Käyistetyt strategiset hakkeet, kute toimialatyö, Taitava Keski-Suomi -kehitystyö, luoovaroja jalostavie verkostoje kehittämisee liittyvä osaamise vahvistamie sekä kilpailuetuvalitoihi liittyvät koulutushakkeet jalostuvat vuode 2002 aikaa toteutuskelpoisiksi hakkeiksi Osaamise vahvistamista alueellise kehittämise osaa ohjaavat ohjelmie lisäksi myös opetushallio koulutukse ja tutkimukse kehittämissuuitelmat ja iide lijaukset Nämä äkyvät myös aluekehittämisohjelma rahoituksellisissa lijauksissa Aluekehitystyöhö Keski-Suomessa liittyy myös maakua kehittymie ja kehittämie oppivaa alueea Oppiva aluee ideologia o resursseja, yhteistyötä ja toimepiteitä ohjaava perusajattelutapa ja jatkuvasti kehittyvä prosessi, jossa kuki kuta parataa omia valmiuksiaa ja samalla koko maakua osaamisvalmiuksia 17

18 Vahva osaamie ja siihe perustuva alueellie vaikuttavuus luovat Keski-Suomesta tiedo, taido, työllisyyde, osaamise, yrittäjyyde ja tasa-arvo eurooppalaista Suomea Maakua ammattirakee-eustetta (MARE-projekti) o päivitetty Keski-Suome kehityslijauste, iovatiiviste kehittämisalueide sekä maakualle omiaiste raketeide mukaisesti Eusteet täsmetyvät keväällä 2002 tehtävie selvityste ja eakoitisuuitelmie avulla Työvoima ammattirakeetarkastelussa o jo ähtävissä muutoksia jotka vaativat kehittämisee lisäpaostusta Keski-Suome työelämä muutos- ja koulutustarve-eustee mukaa vuotee 2010 meessä eite työvoimaa tarvitsevat ammattilohkot ovat teollie työ, palvelutyö ja hoitotyö Ammattirakeemuutokset Keski-Suomessa ovat samasuutaisia kui koko maassa, mutta Etelä- Suome maakutia hitaampia Erityiseksi kehittämisalueeksi ousee aikuiskoulutus ja uorisoastee koulutusta tukeva työelämässä tapahtuva hiljaise tiedo siirto Lähitulevaisuudessa ammattirakeemuutoste lisäksi koulutusta koskevii ratkaisuihi vaikuttavat työ sisällö muutokset ja ikäraketeesta johtuvat paieet Työ sisältöje osaamisvaatimukset kasvavat Ammati/ asiaosaamise lisäksi kaikilla aloilla etistä merkittävämmäksi tulevat yleie osaamie, strategie osaamie ja asiakasosaamie (Kaivo-oja, Kuusi: Arvioita ja aalyysejä tietoyhteiskua työmarkkioide kehityspiirteistä Suomessa, ERS-julkaisut 42/99) Ikärakee aiheuttaa koulutukselle kahtalaista paietta Nuorte ikäluokka pieeee ja toisaalta työvoimasta poistuma tulee vuosikymmee taitteessa olemaa erityise voimakasta, Irlai ohella jyrkimpiä Euroopassa Tämä vaatii lijauksia uorte ja aikuiste koulutukse välillä Nuorte o voitava valita mieliammattisa ja toisaalta työvoima riittävyys edellyttää yt työssä olevie ammattitaido jatkuvaa uudistamista Työvoima poistuma koskettaa eri ammatteja eri tavoi Periteisissä ammateissa, kute metallialalla, poistuma tulee olemaa keskimääräistä voimakkaampaa ja uudemmissa ammateissa, kute sähköala, poistuma o keskimääräistä vähäisempää (MARE) Koulutustarvetta arvioitaessa tulee tarkastella yhtä aikaa ammattitaitovaatimuste muutoksia, tulevaisuude ammattiraketeita ja työvoima poistumaa eri aloilla Maakua kehittämise ytimeä ovat olleet kehityskykyiset toimialat ja iide kasvuhakuiset yritykset Elektroiikkateollisuus, metalliteollisuus, puuteollisuus, graafie teollisuus, käsiteollisuus ja matkailu ovat toimialatyö kohteea jatkossaki Näide ja muideki toimialoje osaamistarpeide arvioitii o tulevaisuudessa kiiitettävä etistä eemmä huomiota yhteise maakuallise eakoitityö avulla Maakuallisea erikoistumisvalia määrittämää osaamisalueea korostuu iformaatiotekologia laajeettua moimuotoisella viestiä, kulttuuri ja sisältötuotao osaamisella Työvoima ja osaamise tarve o kasvava haaste kaikilla koulutusasteilla Kehittämishakkeia käyistyeestä koulutuksesta huomattava osa o lähivuosia siirrettävä osaksi oppilaitoste ormaalia toimitaa Tekologiapaiotuste ohella tarvitaa sosiaaliste ja vuorovaikutustaitoje osaamispääoma kasvattamista, ihimillise ja sosiaalise pääoma kehittämistä Tutkimus- ja kehittämistyöhö perustuva osaamiskeskustoimita o luout erityisesti Jyväskylä seudulle uutta tietoa yrityste kehittämisee Osaamiskeskusalat ovat paperi valmistukse hallita, iformaatiotekologia sekä eergia- ja ympäristötekologia Uusia kasvu aloia ovat ousemassa hyvivoiti-, bio- ja aotekologia Hekilöstö moipuolie osaamie, erityisesti ydiosaamise vahvistamie, o haaste yritystoi-miassa Tämä tarkoittaa yksilöide moipuolista pätevyyde lisäämistä ja erityisesti iide prosessie vahvistamista, jotka yrityksissä syyttävät kilpailukykyisiä ja laadukkaita tuloksia - tuotteita ja palveluita Yrityste lisäämie edellyttää olevie yrityste/yrittäjie liiketoimitoje verkottumista sekä uusia osaavia yrittäjiä O vahvistettava yrittäjyyde ja liiketaloude osaamista Maaseutuväestö ja se sidosryhmie, kute euvojie ja oppilaitoste, osaamise taso ostamie muuttuvassa maailmassa vaatii eliikäistä oppimista Maaseutuyrittäjä o usei vaikea irrottautua yritystoimiastaa pitkäaikaista koulutusta varte Koulutus pitäisiki suuitella lyhytkestoisia paketteia, joista o mahdollista koostaa oma yritykse kehittämisprojekti Osaamisessa korostuu yritystoimia muutumie ormaaliksi teollisuus- ja palvelutyyppiseksi toimiaksi, joka edellyttää liiketoimiallise osaamise ja verkostomaise palveluosaamise valmiuksia Näitä tukee myös vahva paostus laatuosaamisee 18

19 3 2 Koulutukse tarjota ja kehittämistoimia verkostoitumie Toise astee ammatillie koulutus Ammatillista koulutusta voidaa järjestää omaehtoisea uorte ja aikuiste koulutuksea sekä työvoimapoliittisea aikuiskoulutuksea Omaehtoista koulutusta ovat uorte ja aikuiste ammatillie peruskoulutus sekä aikuiste ammatillie lisäkoulutus Perus- ja lisäkoulutusta voidaa järjestää joko oppilaitosmuotoisea tai oppisopimuskoulutuksea Peruskoulu jälkeie toise astee koulutus o joko ylioppilastutkitoo tähtäävää lukiokoulutusta tai ammatillisee perustutkitoo tähtäävää koulutusta Koulutukse mitoituksessa o lähdetty siitä, että koko ikäluokalle tarjotaa mahdollisuus peruskoulu jälkeisee tutkitoo Läsi-Suome lääihallitukse suorittamassa tutkimuksessa (kevää 2000 esisijaiset hakijat) todetaa, että koko ikäluoka koulutustavoite toteutuu hyvi maakuissa, mutta selvästi heikommi kasvukeskuksissa Lukioihi hyväksyttii Läsi-Suome lääissä keskimääri 91,3 % esisijaisista hakijoista Ammatillisii perustutkitoihi pääsyprosetti oli Jyväskylässä 55,7% ja muualla Keski-Suomessa 89,5% Nuorte toise astee koulutuksee valittii vuoa % esisijaisista hakijoista Toise astee koulutukse osalta Keski-Suomi oli maa hakeutumisvoittoisi maakuta suhdelukua 1,02 (alueelle hakijoide määrä/aluee omie hakijoide määrä) Opiskelijarekrytoitiogelmia oli luoovara-alalla ja joillaki palvelualoilla Toise astee ammatillise peruskoulutukse tarjota kattaa lähes kaikki opitoalat Vuoa 2002 aloituspaikoista 39 % o tekiika ja liiketee aloilla Aloituspaikkoje määrä väheee vuoa 2002 kuudella prosetilla, mikä johtuu aikuiskoulutukse karsimisesta puolee sekä koulutuspituude kolmivuotisuudesta Toise astee aloituspaikkoja aiotaa vähetää viisi prosettia, mikä johtuu uorte ikäluoka pieeemisestä Kuiteki keskimääräie vuosiopiskelijoide määrä kasvaa 13 % vuodesta 1999 vuotee 2004 perustutkitoje kolmivuotistumise seurauksea Opetushallitukse ammatillise koulutukse määrällise mitoitukse hake (MITENNA) suosittelee valtakuallisesti toisella asteella lisättäväksi tekiika ja liiketee, hallio ja kaupa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala koulutusta Luoovara-ala sekä vapaa-aika- ja liikuta-ala koulutusta esitetää väheettäväksi rusaalla viideeksellä Keski-Suomessa lisäystarvetta o ee kaikkea tekiika ja liiketee koulutusalalla Keski-Suomessa paostetaa erityisesti maakuallise ammatillise koulutukse kehittämisee Maakua kolme koulutuskutayhtymä keskiäistä yhteistyötä tehostamalla ja yhteisellä resurssisuuittelulla pyritää varmistamaa laaja-alaie ammatillie koulutus koko maakuassa Erityisesti kiiitetää huomiota aikuisväestölle suuattuje ammattitutkitoje määrällisee ja laadullisee kehittämisee ja tarjoa laajetamisee koko maakutaa Ammatillise koulutukse vahva orgaisoitumie alueellisesti kattavaksi ja vahvaksi o osaava työvoima kaalta kriittistä Ammattikorkeakoulut ja yliopisto Keski-Suome ammattikorkeakouluissa ovat edustettuia kaikki koulutusalat Ammattikorkeakoulu aloituspaikoista kolmaes o tekiika ja liiketee aloilla Ammattikorkeakouluu valittii 20 % esisijaisista hakijoista vuoa 2001 Luoovara-alalle valittuja oli esisijaisia hakijoita eemmä Keskisuomalaisista uorista alle puolet aloittaa opiskelusa oma maakua oppilaitoksissa Maakuassa aloituspaikkoje osuus suhteessa ikäluokkaa oli 34 prosettia vuoa 1999, ku osuus koko maassa oli 37 prosettia Ammattikorkeakouluje koulutustarjota o alle maa keskiarvo ja Korkeakouluje alueellise kehittämise työryhmä muistio (OPM 28:2001) mukaa tarjotaa tulisi lisätä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla Jyväskylä ammattikorkeakoulu o hyvi vetovoimaie ja sie hakeudutaa eri puolilta Suomea Ammattikorkeakoulututkio vuosia suorittaeista oli vuode 1999 lopussa työttömää 15,6 prosettia, ku koko maa luku vastaavaa aikaa oli 12,1 prosettia Jyväskylä ammattikorkeakoulussa o oi 7000 opiskelijaa, joista oi o aikuisopiskelijoita Ammattikorkeakoulusta vuoa 2000 valmistueista oi 70 prosettia sijoittui Keski-Suomee ja isiööreistä Keski-Suomee sijoittueide osuus oli lähes 90 prosettia Valmistueista sijoittuu eemmä Keski-Suomee kui heitä o kotoisi maakuasta Ammattikorkeakoulut tuottavat koulutettua työvoimaa maakutaa muualta Jyväskylä ammattikorkeakoulu ja opetusmiisteriö välisessä tavoite- ja tulossopimuksessa (vuosille ) o todettu, että Jyväskylä ammattikorkeakoulu paostaa maakua kasvualoje, erityisesti tietoteollisuude, osaamiskeskusalueide, palveluyrityste 19

20 kasvuedellytyste ja hyvivoitiklusteri kehittämisee sekä laajetaa vastuutaa maaseutuelikeioje kehittämisessä ja maakuallisea kulttuuritoimijaa Jyväskylä yliopistossa ovat edustettua humaistie, yhteiskutatieteellie, taloustieteide, kasvatustieteide, matemaattis-luootieteellie, liikuta- ja terveystieteide sekä iformaatiotekologia tiedekuat Musiiki koulutusalalla aetaa myös aieeopettajie koulutusta Jyväskylä yliopisto o moialaisea yliopistoa hyvi vetovoimaie Opiskelijoita o yli Vuosia ylemmä korkeakoulututkio suorittaeista 73,7 % tuli omasta tai aapurimaakuasta ja samalle alueelle sijoittui 56,4 % valmistueista Uudeltamaalta tuli 6,6 % opiskelijoista, mutta sie sijoittui 23,9 % valmistueista eli ettomuutos Uudemaa hyväksi oli 17,3 % Jyväskylä yliopisto tutkimusmeot olivat 234 miljooaa markkaa (39 4 miljooaa euroa) vuoa 2000, mikä o 5,6 % koko maa yliopistoje tutkimusmeoista Ulkopuolise rahoitukse osuus tutkimusmeoista oli 50,7 %, ku vastaava osuus koko maassa oli 48,4 % Jyväskylä yliopisto koko ulkopuolisesta rahoituksesta EU: rakeerahastoje osuus oli oi seitsemä prosettia vuoa 2000 (Korkeakouluje alueellise työryhmä muistio, OPM 28:2001) Jyväskylä yliopisto ja opetusmiisteriö välise tulossopimukse mukaisesti rakeerahasto-ohjelmii liittyviä loppututkitoo johtavia koulutuksia ja raketamishakkeita ovat kauppatieteide ohjelmakokoaisuus (yrittäjyys), iformaatiotekologia ohjelmakokoaisuus, hyvivoiti- ja terveystekologia ohjelmakokoaisuus, kulttuurie välie viestitä ja vaikuttamie sekä ympäristöosaamie Korkeakouluje alueellise työryhmä muistio mukaa Keski-Suomi o iovaatiomuuttujie osalta valtakua keskitaso yläpuolella ja väestömuuttujie osalta valtakua keskitasoa Iformaatiotekologia koulutuksee ja koulutukse laajeuksee o sijoitettu EU-rahoitusta rusaasti jo kahdella ohjelmakaudella Lähtökohtaa o, että rahoitus o saatava ormaali rahoitukse piirii viimeistää vuode 2003 jälkee Tästä o tarpee sopia opetusmiisteriö kassa hyvissä ajoi Lisäpaostusta tarvitaa hyvivoititekologia kehittämisee Jyväskylä seudu osaamiskeskusohjelmassa hyvivoititekologia o esitetty tuleva kasvu alaa Osaamiskeskukse valitut paioalat ovat iformaatiotekologia, paperivalmistukse hallita ja eergia- ja ympäristötekologia Eergia- ja ympäristötekologiassa pyritää liiketoimia vahvistamisee Uusia kasvualueita ovat hyvivoititekologia lisäksi bio- ja aotekologia Maakua strategioide toteuttamiseksi o tarpee tehostaa korkeakouluje aluevaikutuste arvioitia Arvioiissa o erityistä paioa patava korkeakouluje merkityksee maakuallisessa ja paikallisessa iovaa-tiojärjestelmässä Jyväskylä yliopisto ja Jyväskylä ammattikorkeakoulu työjaosta ja yhteistyöstä aluekehittämisessä o syytä sopia aiempaa selkeämmi ja yksityiskohtaisemmi Lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus Aikuiste omaehtoise tutkitotavoitteise lisäkoulutukse aloituspaikkoje määrä vähei eljäeksellä edellisestä vuodesta vuoa 2001 Väheys johtuu lisäkoulutukse määrärahoje leikkaamisesta Eite koulutusta järjestettii tekiika ja liiketee sekä hallio ja kaupa aloilla Lisäkoulutukse tarjota supistuu edellee vuoa 2002, jolloi volyymi asettuu oi puolee vuode 2000 tasosta Lisäkoulutukse rahoitus muuttui vuode 2001 alusta laskealliseksi ammatilliste aikuiskoulutuskeskuste, valtakualliste erikoisoppilaitoste ja ammatilliste oppilaitoste osalta Muide lisäkoulutukse järjestäjie rahoitus hoidetaa lääihallitukse tekemi valtioavustuspäätöksi Vuoa 2002 lisäkoulutukse rahoituksee o käytettävissä 3-3,5 miljooaa euroa Oppisopimuskoulutus o osa jokaise ammatillise oppilaitokse koulutustehtävää Perustutkitoo valmistava koulutukse oppisopimuste määrää ei ole sääelty Se sijaa lisäkoulutukse oppisopimukset o kiitiöity OPM jakaa kiitiöt koulutukse järjestäjille vuosittai Tavoitteea o yli elikertaistaa lisäkoulutusoppisopimuksie määrä vuodesta 1999 vuotee 2004 Vuoa 2000 oli opiskelijoitta maakuassa 1292 Työvoimapoliittie aikuiskoulutus Työvoimakoulutukse hakitamääräraha vuodelle 2002 o valmetavaa koulutuksee oi 1,3 miljooaa euroa ja ammatillisee koulutuksee oi 5,5 miljooaa euroa Työvoimakoulutuksessa o keskimääri hekilöä Hakitamääräraha o suuillee vuode 2001 tasolla mutta todeäköisesti väheee tulevia vuosia Resursseja o riittävästi ammatillise koulutukse hakitaa mutta valmetava koulutukse resurssit ovat iukat Tavoitteea o, että vähitää % koulutukse suorittaeista työllistyy 3 kk koulutukse päättymise jälkee Suuri osa koulutuksesta hakitaa tutkitotavoitteisea, kokoaisia tutkitoia tai osatutkitoia Yhteishakitakoulutusta työatajie kassa toteutetaa mahdollisimma paljo joko lomau- 20