OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET

Transkriptio

1 OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA VUONNA 2004 TUTKINNON SUORITTANEET Helsigi yliopisto ura ja rekrytoitipalvelut kehittää yhteistyössä tiedekutie ja hallio sovelluspalvelut yksikö kassa opito ja työelämäpalautejärjestelmää, jota varte tutkitoo valmistuvia/vastavalmistueita o pyydetty täyttämää työelämää sijoittumista ja yliopistoopitoja koskeva kyselylomake. Lomakkee o voiut täyttää joko paperi tai web versioa. Käsillä oleva tilastokooste perustuu vuoa 2004 Helsigi yliopisto käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeide vastauksii. Kuki vastaaja esiityy aieistossa ylimmä Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittamasa tutkio perusteella. Tilastokoostee tulokset ovat osa opito ja työelämäpalautejärjestelmä kehittämisvaihetta. Tuloksia ei tule yleistää koskemaa kaikkie vuoa 2004 valmistueide työllisyystilaetta tai mielipiteitä, sillä joideki ryhmie kohdalla vastausprosetti jäi varsi alhaiseksi. Opito ja työelämäpalautejärjestelmää kehitetää edellee ja jatkossa eräää kehitystyö keskeiseä tavoitteea o vastausaktiivisuude lisäämie luotettavie ja vertailukelpoiste tuloste saamiseksi. Tilastokooste pohjautuu Helsigi yliopisto hallio sovelluspalveluide tietokaasta poimittuu dataa. Aieisto o aalysoitu SPSS 13.0 tilastoohjelmalla. Opito ja työelämäpalauttee rialle kehitetää automaattista raportoitijärjestelmää, joka o määrä jatkossa korvata tilasto ohjelma avulla tehdyt aalyysit. URA JA REKRYTOINTIPALVELUT 2005

2 KOOSTEESEEN SISÄLTYVÄT TAULUKOT Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa... 3 Taulukko 3. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N= Taulukko 4. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N= Taulukko 5. Vastaajie käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N= Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 9. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 10. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 11. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa... 9 Taulukko 12. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa Taulukko 13. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 14. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N= Taulukko 15. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 16. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N= Taulukko 17. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 19. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 20. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N= Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N= Taulukko 23. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa Taulukko 24. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa Taulukko 25. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide äkemys aiemmi suoritetu sama ala tutkio hyödyistä OPINTO JA TYÖELÄMÄPALAUTE 2004 KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA TUTKINNON SUORITTANEET URA JA REKRYTOINTIPALVELUT Mari Pulkkie 2005

3 1 VASTAUSAKTIIVISUUS Opito ja työelämäpalautteesee vastasi yhteesä hekilöä, joide publiikkipäivä sijoittui vuodelle Yhteesä Helsigi yliopistossa suoritettii tutkitoa vuoa , jote opito ja työelämäpalauttee kokoaisvastausprosetiksi muodostui 34,4. Tiedekuittai tarkasteltua vastausprosetit vaihtelivat merkittävästi. Käyttäytymisteellisestä tiedekuasta valmistueet vastasivat kyselyy hiema keskimääräistä passiivisemmi. Kyselyy vastasi yhteesä 161 vuoa 2004 käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittautta, joka perusteella tiedekua vastausprosetiksi muodostui 25,6. Tiedekua kokoaisvastausprosettia laskee hiema erityisopettaja tutkio suorittaeet; kyselyy vastasi vai kolme (3,9 yhteesä 76 hekilöstä, jotka suorittivat vuoa 2004 erityisopettaja opiot) hekilöä, jotka ilmoittivat suorittaeesa erityisopettaja opiot käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa Muita selvästi ahkerammi palautteesee vastasivat teologisessa tiedekuassa tutkio suorittaeet. Myös humaistit ylsivät verrattai hyvää vastausaktiivisuutee. Teologie ja humaistie lisäksi aioastaa eläilääketieteellisestä ja maatalous metsätieteellisestä tiedekuasta valmistueista palautteesee vastasi yli kaksi viideestä. Passiivisimpia vastaajia olivat lääketieteellisestä ja oikeustieteellisestä tiedekuasta valmistueet. Opito ja työelämäpalauttee tiedekuittaiset vastausprosetit käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 3 1 Luku sisältää 76 vuoa 2004 suoritetuttua erityisopettaja pätevöitymistutkitoa mutta ei erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri ja erikoiseläilääkäri ammatillisia erikoistumistutkitoja, joita suoritettii vuoa 2004 yhteesä 246. Ks. Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ 2 Tässä koosteessa erityisopettaja opiot suorittaeiksi o voitu lukea aioastaa e vastaajat, joide vuoa 2004 suorittamaksi tutkioksi o web lomakkeelle vastattaessa automaattisesti opiskelijaumero perusteella päivittyyt erityisopettaja opiot tai jotka ovat itse paperilomakkeelle vastatessaa ilmoittaeet suorittaeesa vuoa 2004 imeomaa erityisopettaja opiot. Jatkossa erityisopettaja opitoje vastaamista lomakkee tutkitoastetta koskevaa kysymyksee pyritää helpottamaa. 3 Vastausprosetteja tarkasteltaessa o huomioitava, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaa, jossa oli suorittaut tutkitosa vuoa

4 Taulukko 1. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit se tiedekua mukaa, jossa vastaaja suoritti tutkitosa vuoa tiedekuta vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet vastausprosetti Biotieteellie tiedekuta ,7 Eläilääketieteellie tiedekuta ,9 Farmasia tiedekuta ,0 Humaistie tiedekuta ,5 Käyttäytymistieteellie tiedekuta ,6 Lääketieteellie tiedekuta ,0 Maatalous metsätieteellie tiedekuta ,6 Matemaattis luootieteellie tiedekuta ,9 Oikeustieteellie tiedekuta ,6 Teologie tiedekuta ,2 Valtiotieteellie tiedekuta ,1 tiedekuta ei tiedossa 2 yhteesä ,4 * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ Tarkasteltaessa palauttee vastausprosetteja sekä tiedekua että tutkitoastee tasolla, vastasivat kyselyy aktiivisimmi alemma ja ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet teologit sekä ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet humaistit, eläilääketietee lisesiaatit (ylempi korkeakoulututkito) sekä farmasia tiedekuassa ylemmä korkeakoulututkio suorittaeet. Käyttäytymistieteilijöistä kyselyy vastasivat muita jatkotutkio suorittaeita selvästi aktiivisemmi sekä lisesiaati että erityisesti tohtori tutkio suorittaeet. Opito ja työelämäpalauttee vastausprosetit tiedekua ja tutkitoastee mukaa käyvät ilmi seuraavasta taulukosta. 4 Eläilääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoiseläilääkäri tutkio suorittaeet. 5 Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyvät myös erityisopettaja opiot suorittaeet. Palautteesee vastaeista käyttäytymistieteilijöistä kolme ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 erityisopettaja opiot. 6 Lääketieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii eivät sisälly erikoislääkäri eivätkä erikoishammaslääkäri tutkio suorittaeet. 7 Valtiotieteellisessä tiedekuassa tutkio suorittaeisii sisältyy Sveska Social och Kommual Högskolaissa tutkio suorittaeet. Palautteesee vastaeista valtiotieteilijöistä kahdeksa ilmoitti suorittaeesa vuoa 2004 alemma korkeakoulututkio Sveska Social och Kommual Högskolaissa. 2

5 Taulukko 2. Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suoritetut tutkiot, opito ja työelämäpalautteesee vastaeide lukumäärä sekä palauttee vastausprosetit vastaaja Helsigi yliopistossa vuoa 2004 suorittama tutkio astee sekä tiedekua mukaa. Vastausprosetteja tarkasteltaessa tulee huomioida, että kaksi vastaajaa ei ilmoittaut tiedekutaasa, iiikää kaksi vastaajaa jätti tutkitoasteesa ilmoittamatta. alempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* palautteesee vastaeet ylempi korkeakoulututkito vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* vastausprosetti palautteesee vastaeet vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* lisesiaati tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet * Lähde: Helsigi yliopisto tilastot 2004 [ vuoa 2004 HY:ssa suoritetut tutkiot* tohtori tutkito vastausprosetti palautteesee vastaeet vastausprosetti BIO , , , ,0 ELÄIN , ,0 FARM , , , ,5 HUM , , , ,8 KÄYT , , , ,0 LÄÄK , ,0 MM 5 0 0, , , ,0 ML , , , ,3 OIK , , , ,0 TEOL , , , ,3 VALT , , , ,4 KOKO HY , , , ,7 8 Käyttäytymistieteellise tiedekua kohdalla tutkitoasteittaise tauluko lukuihi ei sisälly erityisopettaja opiot vuoa 2004 suorittaeita. 9 Maatalous metsätieteellisessä tiedekuassa lisesiaati tutkio vuoa 2004 suorittaeide kohdalla vastausprosetiksi muodostuu virheellisesti 200. Kyseessä voi olla esimerkiksi opito ja työelämäpalauttee paperilomakkeesee vastattaessa/paperilomakkee tietoja käsi tietokataa talleettaessa sytyyt virhe tai vaihtoehtoisesti virhe/viive vastaaja tutkitotiedoissa, jotka web lomakkeesee vastattaessa päivittyvät automaattisesti opiskelijaumero perusteella Oodi järjestelmästä opito ja työelämäpalauttee tietokataa. 3

6 2 SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA VUONNA 2004 SUORITETTU TUTKINTO Taulukko 3. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat sukupuole mukaa. N=161. sukupuoli mies aie yhteesä 13 8, , ,0 Taulukko 4. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeet vastaajat äidikiele mukaa. N=161. äidikieli suomi ruotsi yhteesä ,3 6 3, ,0 Taulukko 5. Vastaajie käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 suorittama yli tutkito sukupuole mukaa. N=161. sukupuoli vuoa 2004 käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito mies aie yhteesä ,7 97,3 100, ,0 91,0 100,0 lisesiaati tutkito ,0 100,0 tohtori tutkito ,0 75,0 100,0 erityisopettaja opiot ,0 100,0 yhteesä ,1 91,9 100,0 4

7 3 OPINTOJEN HIDASTUMINEN JA VALMISTUMISEN SIIRTÄMINEN Taulukko 6. Opitoje hidastumisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=121. koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 71 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 54 ylimääräiset opiot riittämätö ohjaus opitoje suuitteluu opiskelumotivaatio puute kotityöt, lastehoito tmv. 38 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa tutkitoi suorittamiselle välttämättömiä kursseja ei järjestetty sairaus tai vamma 12 opiskelijajärjestöissä tai yliopisto halliossa toimimie 9 varusmies tai siiviilipalvelukse suorittamie maiitaa Taulukko 7. Muodollise valmistumise siirtämisee joki verra tai paljo vaikuttaeet syyt käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=17. halu hyödytää opitososiaalisia etuja 8 ylimääräiset opiot 7 koulutusta vastaava tai siihe liittyvä asiotyö tekemie 5 koulutusta vastaamattoma asiotyö tekemie 4 työpaika puuttumie 3 halu lykätä opitolaia takaisimaksua 1 äitiys tai isyysloma, vahempaivapaa varusmies tai siviilipalvelukse suorittamie maiitaa 5

8 4 OPINTOJEN KEHITTÄMÄT TIETO JA TAITOALUEET Taulukko 8. Yliopisto opitoje kehittämät tieto ja taitoalueet käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=152. tiedolliset ja taidolliset valmiudet tutkimus ja ammattietiika taju selkeä kuva oma ala työmarkkioista luova ajattelu taito valmius toimia oma ala asiatutijaa valmius soveltaa opittua käytätöö valmius hakia lisätietoja ja taitoja oma ala teoreettie osaamie kielitaito tietotekiika käyttötaito oma ala käytäö taidot valmiudet kasaivälisee vuorovaikutuksee sosiaaliset taidot viestitä ja kommuikaatiotaidot joustavuus ja sopeutumiskyky yritystoimia perusteide tutemus tiimityötaidot oppimiskyky ogelmaratkaisukyky aalyyttiset, systemaattise ajattelu taidot erilaiste tutkimusmeetelmie tutemus oma aloitteisuus ei laikaa joki verra melko paljo paljo 6

9 5 VASTAAMISHETKEN TYÖTILANNE JA TYÖNHAKUTILANNE Taulukko 9. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työtilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=161. vuoa 2004 suoritettu tutkito työtilae vastaamishetkellä työssä alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä ,1 70,3 50,0 75,0 100,0 67,1 päätoimie jatko opiskelija ,1 2,7 3,7 päätoimie aikuisopiskelija (täydeyskoulutus tms.) 2 2 1,8 1,2 kotoa (äitiys /isyys /vahempaivapaa, lastehoito tms.) ,7 6,3 5,0 työpaikka tiedossa ,8 9,0 50,0 12,5 9,9 työtö työhakija ,1 4,5 12,5 5,6 muu tilae ,2 5,4 7,5 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 7

10 Taulukko 10. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työhakutilae palautteesee vastaamishetkellä tutkitoastee mukaa. N=161. Työhakutilaetta koskevia lukuja tarkasteltaessa o syytä huomioida, että esimerkiksi jatko opiskelijat ja äitiys /vahempaivapaalla työstää olevat ovat saattaeet työhakutilaetta koskevissa kysymyksissä tulkita kuuluvasa työssä olevie joukkoo. Tästä syystä työssä olevie määrä vaikuttaa suuremmalta kui esimerkiksi työtilaetta kuvaavassa taulukossa. vuoa 2004 suoritettu tutkito työhakutilae vastaamishetkellä ei hae, koska o jo työssä alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä ,2 60,4 100,0 62,5 100,0 62,1 työssä, mutta hakee uutta työtä ,8 28,8 12,5 23,0 ei ole saaut työtä, vaikka o hakeut ,1 1,8 12,5 3,7 ei ole hakeutkaa työtä ,9 6,3 12,5 9,3 ei ole vielä aloittaut työhakua 3 3 2,7 1,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 8

11 6 NYKYINEN TYÖ Taulukko 11. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ammatti /tehtävä /virkaimike ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito koservaattori koulutussihteeri lastetarhaopettaja (12 vastaajaa) luokaopettaja (2 vastaajaa) myyjä päiväkodi johtaja (2 vastaajaa) toimitusjohtaja ammativalitapsykologi asiakaspalvelija tmv. (2 vastaajaa) assistetti, tutkija atk suuittelija aulaemätä erityisluoka opettaja/päätoimie tutiopettaja erityisopettaja hekilöstö kehittämispäällikkö, valmeuskosultti hekilöstöpäällikkö koulupsykologi koulutuskosultti koulutussuuittelija (2 vastaajaa) kurssisihteeri lehtori (5 vastaajaa) lehtori, va. luokaopettaja (12 vastaajaa) luokaopettaja, vs. myyjä (2 vastaajaa) opettaja (6 vastaajaa) opito ohjaaja/apulaisrehtori projektisuuittelija projektityötekijä psykologi puheterapeutti päivähoitoyksikö johtaja päiväkodi johtaja (2 vastaajaa) päätoimie tutiopettaja rehtori Research Scietist suuittelija (2 vastaajaa) Team Leader terveyskeskuspsykologi toimitaterapeutti toimittaja traiee tutiopettaja (4 vastaajaa) tutkija (5 vastaajaa) tutkija/projektikoordiaattori tutkimusamauessi 9

12 lisesiaati/tohtori tutkito erityisopettaja opiot tutkimusapulaie (2 vastaajaa) tutkimusassistetti tutkimusavustaja (2 vastaajaa) tutkimustyötekijä kehittämispäällikkö lehtori (2 vastaajaa) europsykologi suuittelija tohtoritutkija toimiajohtaja erityisopettaja päätoimie tutiopettaja sosiaalityötekijä Taulukko 12. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide tärkeimmät työtehtävät ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito ylempi korkeakoulututkito asiakaspalvelu esimmäise luoka opettamie esikouluryhmä opettaja esiopetuksesta vastaamie hoito, kasvatus ja opetustyö johtaja ja opettaja työt päiväkodissa kasvatus ja opetus kiele opettamie ja kiele kehitykse arvioiti kokoaisvastuu lastetarhaopettaja tehtävistä (lapsityhmä, vahempie yhteistyö, yhteistyötahot) koservoiti kurssie hallioiti laste kasvatus ja hoitotyö laste kasvatus ja opetus esikouluryhmässä lastetarhaopettaja työtehtävät opetustehtävät pedagogie ja halliollie johtamie, lapsoryhmä toimia suuittelu ja toteutus, vahempie ja eri yhteistyötahoje kassa tehtävä yhteistyö ryhmä hallita ja toimia vetämie yhdessä muu hekilökua kassa suuittelu, opetus, kasvatus yritykse johtamie, uorisotoimia orgaisoiti ja hallioiti, matkailumarkkioiti aikuiseurologiste potilaide tutkimus ja jatkohoitoo ohjaamie; avusteiste kommuikaatiomeetelmie soveltamie puhevammaisille hekilöille alkuopettajaa toimie 2. luoka parissa ammativaliaohjaus ja urasuuittelupalvelut asiakaspalvelu & tarjouste tekemie asiakaspalvelu (2 vastaajaa) hakkee koordioiti, jatko opitoje suuittelu, akateemise osaamise kartuttamie hekilöhallito/ johtamie, pedagogie johtamie/kehittämie (2 vastaajaa) hekilöstöhallito ja kouluttamie juttuje tekemie/lehde kehittämie 10

13 järjestelmäylläpito ja kehitys sekä yksikö kehittämistoimita kasvattamie kielikylpyopettaja tehtävät kotitaloude opetus luokkalaisille. koulupsykologi tehtävät koulutuste suuittelu ja hallioiti kurssie suuittelu ja johtamie laste ja uorte psykologiset tutkimukset, oppimisee liittyvie ogelmie kartoitus laste toimitaterapeuttiset arvioiit ja asiatutijaa toimimie luokaopettaja työ ala asteella luokavalvojaa toimimie myytityö, euvota liittye sisustuksee, materiaaleihi ja käsityötekiikoihi äyttölaitteide visuaalise ergoomia tutkimus kokeellise psykologia meetelmi oma orgaisaatio hekilöstö kehittämisstrategia suuittelu ja toteuttamie (myös: muutosjohtamise valmeukset) oma projekti pyörimisestä vastaamie opettamie (13 vastaajaa) opetukse kehittämie & tutkimus & markkioiti opetukse kehittämishakkeessa ideoiti ja toteutus ja opitoeuvota opetus ja kasvatus (2 vastaajaa) opetus ja ohjaustyö opetus ja oma tutkimus opetustyö, suuittelu (2 vastaajaa) pedagogie johtajuus, orgaisaatio toimitakyvy ylläpito peliprojekti toteuttamie peruskoulussa opettamie (2 vastaajaa) projektitehtävät ja assisteti tehtävät psykologiset tutkimukset, yksilötapaamiset, moiammatillie ryhmätyösketely, ryhmie veto puhetietokaa keräämie (koehekilöide etsimie, ääittämie, tietokaa hallioiti), kesällä oleva kasaivälise koferessi järjestelyihi osallistumie päivähoitoyksikö esimiestehtävät ja lastetarhaopettaja työ lapsiryhmässä ravitsemukse, ruoavalmistukse ja terveystiedo opettamie semiaarie ja koferessie järjestämie, www sivuje teko ja päivitys, oheismateriaali tuottamie, raporttie ja artikkeleide editoiti sivuaiekokoaisuude suuittelu ja järjestelyt suuitella ja orgaisoida ammatillista aikuiskoulutusta verkostossa / resurssikartoitukse tekemie (opettajie työaika) / asiatutijatyöryhmä puheejohtajuus / koordioida kehit.t.kosult. työtä talous ja hekilöstöhallito, oppilaitokse toimia kehittäie, oma opetustyö tekise työ opettamie perusopetukse luokille 3 9 ja kasalaisopisto kurssilaisille tekstiilityö opettamie (2 vastaajaa) tekstiilityö opettamie ja lisäksi muutamia luokaopettaja tuteja tieteelliste julkaisuje, kute tutkimusraporttie ja kirja lukuje kirjoittamie sekä uorte urahallitaa tukevie ryhmämeetelmie kehittämie, julkaisemie ja tuloksellisuude tutkimie. tiimi johtamie tutkimus 11

14 lisesiaati/tohtori tutkito erityisopettaja opiot tutkimus, kosultoiti tutkimusaieisto keruu ja tulkita tutkimusprojekti hallita, europsykologie testaus, kliiiset haastattelut, EEG/fMRI tutkimukset tutkimustyö, jatko opiot työsketele verkkopedagogiika asiatutijaa verhoiluammati opettamie yliopistopedagogise ja tvt koulutukse suuittelu ja toteutus esimieste johtamisvalmeus sekä johtamisee liittyvä tutkimus logopedia koulutusohjelma suuittelemie europsykologie tutkimus/kutoutus opettaa peruskoulu ja lukioikäisiä oppilaita ja kouluttaa uusia opettajia opetus, opiäytetöide ohjaus tutkimus ja opetus täydeyskoulutus, tiedotus, ammatillise osaamise levittämie erityistä tukea tarvitsevie oppilaide opetus, yhteistyö luoikaopettajie ja oppilaide vahempie kassa opetukse suuittelu, toteutus ja arvioiti, projektityösketely sosiaalityö Taulukko 13. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä tutkitoastee mukaa. N=108. vuoa 2004 suoritettu tutkito työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä ,4 66,7 33,3 22,2 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos ,0 6,4 7,4 kuta tai kutailiitto ,0 47,4 66,7 47,2 järjestö ,8 16,7 3,7 yksityie yritys ,0 16,7 100,0 16,7 17,6 ole itseäie yrittäjä/freelacer ,0 1,3 1,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 12

15 Taulukko 14. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ työatajaryhmä sukupuole mukaa. N=108. sukupuoli mies aie yhteesä työatajaryhmä yliopisto, korkeakoulu tai Suome Akatemia ,5 19,6 22,2 muu valtio virasto, laitos tai liikelaitos ,2 6,2 7,4 kuta tai kutailiitto ,3 49,5 47,2 järjestö 4 4 4,1 3,7 yksityie yritys ,1 18,6 17,6 ole itseäie yrittäjä/freelacer 2 2 2,1 1,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 Taulukko 15. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa tutkitoastee mukaa. N=108. vuoa 2004 suoritettu tutkito asema ykyisessä työssä johto keskijohto alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä ,0 2,6 16,7 5, ,1 3,7 asiatutija, tutkija, opettaja tms ,0 61,5 100,0 83,3 66,7 61,1 toimihekilö ,3 33,3 8,3 työtekijä ,0 19,2 20,4 muu 1 1 1,3,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 13

16 Taulukko 16. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide asema ykyisessä työssä/orgaisaatiossa sukupuole mukaa. N=108. sukupuoli asema ykyisessä työssä johto keskijohto mies aie yhteesä ,1 5,2 5, ,1 3,1 3,7 asiatutija, tutkija, opettaja tms ,6 60,8 61,1 toimihekilö ,1 8,2 8,3 työtekijä ,1 21,6 20,4 muu 1 1 1,0,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 Taulukko 17. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide työsuhtee laatu ykyisessä työssä tutkitoastee mukaa. N=108. vuoa 2004 suoritettu tutkito työsuhtee laatu määräaikaie alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä ,0 65,4 66,7 33,3 60,2 jatkuva ,0 30,8 100,0 33,3 66,7 36,1 oma yritys 1 1 5,0,9 muu 3 3 3,8 2,8 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 14

17 Taulukko 18. Nykyisessä työssä viihtymie käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=107. vuoa 2004 suoritettu tutkito ykyisessä työssä viihtymie 1 = e viihdy laikaa 2 alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä 1 1 1,3, ,0 5,2 16,7 5, ,0 20,8 16,7 66,7 20, ,0 49,4 100,0 44,9 5 = viihdy eriomaisesti ,0 23,4 66,7 33,3 28,0 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 15

18 7 TYÖN JA OPINTOJEN VASTAAVUUS Taulukko 19. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ ja opiskeluala vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=108. vuoa 2004 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä mite ykyie työ vastaa opiskelualaa ei laikaa ,0 5,1 5,6 joki verra ,0 24,4 20,4 vastaa täysi ,0 70,5 100,0 100,0 100,0 74,1 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 20. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide ykyise työ vaatimustaso ja akateemise koulutukse vastaavuus tutkitoastee mukaa. N=106. vuoa 2004 suoritettu tutkito alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä mite ykyie työ vastaa vaatimustasoltaa akateemista koulutusta ei laikaa joki verra ,0 7,9 6, ,0 28,9 16,7 33,3 29,2 vastaa täysi ,0 63,2 100,0 83,3 66,7 64,2 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 16

19 Taulukko 21. Yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla tutkitoastee mukaa. N=108. vuoa 2004 suoritettu tutkito yliopistossa opitu hyödyettävyys ykyisessä työssä opiskelemistai asioista ei ole kovikaa paljo hyötyä voi hyödytää oppimaai joki verra alempi korkeakoulututkito lisesiaati tutkito tohtori tutkito ylempi korkeakoulututkito erityisopettaja opiot yhteesä 3 3 3,8 2, ,0 26,9 100,0 23,1 käytä hakkimiai tietoja/taitoja jatkuvasti ,0 67,9 100,0 100,0 72,2 e osaa saoa ,0 1,3 1,9 yhteesä ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 17

20 8 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Taulukko 22. Nykyisee työhö valituksi tulemisee vaikuttaeet tekijät käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeilla. N=98. akateemie tutkito pääaie sivuaieet tutkielma/pro gradu aihe opiäyteyhteistyö opitomeestys muut opiot tai muu koulutus opiskeluaikaie harjoittelu oma ala työkokemus muu työkokemus aikaisempi työsuhde samaa työatajaa ulkomailla työsketely tai opiskelu kielitaito atk taidot suhteet (esi, perheejäseet, suku, tuttavat) itse luotu verkosto ja kotaktit (esim. työ /opiskelukaverit) harrastukset hekilökohtaiset omiaisuudet ja persooa oma aktiivie työhaku suosittelijat sattuma ja/tai hyvä oi vaikutti paljo vaikutti hiema ei merkitystä e osaa arvioida/ei relevatti kysymys 18

21 9 PALAUTE YLIOPISTO OPINNOISTA Taulukko 23. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie äkemys juuri suoritettuu tutkitoo johtaee koulutuksesa parhaista puolista tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito Erilaisii asioihi perehtymie. Johtamise ja opettaja pedagogiset opiot ovat olleet erityise mielekkäitä. esi ja alkauopetukse opiot Harjoittelut ja käytäölliset kurssit (mm. käsityö, liikuta, matikka..) Harjoittelut. Hyvä pohja akateemisille jatko opioille Hyvät opettajat ja varsiki lisätiedo saamie alueilta, joita ei aikoiaa käsitelty ku opiskeli tätä alaa ekaa kertaa (ole siis täydetäjä). Joideki opettajie ammattitaito ja kuoitus meitä vahoja opettajia kohtaa. Opiot olivat osittai hyvi vuorovaikutteisia. kaverit, harjoittelujaksot, projektit Koulutus oli suhteellise lyhyt ja mielekiitoié.tutkitoo sisältyi paljo didaktisia opitoja ja yhdessä tekemistä, ryhmätyösketelyä. Ryhmässä toimise taito o tärkeä koulutusammatissai. Koulutus tarjoaa paljo valia vapautta tutkio suorittamise osalta. Koulutus soveltuu mielestäi hyvi hekilölle, joka tekee samalla kasvatus/koulutus ym. ala töitä tai, jolla o aiempaa kokemusta. käytäöllisyys Käytätö. Mahdollisuus suorittaa osa kursseista kirjoittamalla essee ja aikatauluttaa opiot päätoimise työ ja perhee huomiooottaviksi. Meetelmälliset kokoaisuudet, esi ja alkuopetus, harjoittelujaksot, kasvatustietee cumu. Moipuolie tieto mm. alle kouluikäise lapse kehityksestä ja äide tietoje soveltamie pedagogisesti. Kirjalliset työt kaustavat oma aloitteisuutee ja lisäätyvä tiedo etsimisee ja soveltamisee. Moipuolisuus ja opettajie ataumuksellisuus Muutamissa aieissa opetusta aettii hyvi liitettyä käytätöö Nämä opitoi liittyivät tutkio täydetämisee. Tutustumie muihi oma ala ihmisii jotka ovat iokkaita työ kehittäjiä. Ohjaa opettajaopiskelijoita käytäö harjoitteluissa ja o ollut välttämätötä tutustua viimeisimpää LTO koulutuksee. Ole tutkio täydetäjä, ja opiot juuri meille o räätälöity hyvi. O joutuut pohtimaa, aalysoimaa, tekemää yksilö ja ryhmätyötä, oppiut ajattelemaa. Oppimaa oppimise taitoje kehittymie, kriittisyyde merkitykse ymmärtämie, tavoitteellise työsketely oppimie ja suuittelu ja aikatauluttamistaitoje kehittymie. Lisäksi toki myös itse substassiosaamise lisäätymie Parasta o tiedo soveltamie käytäössä. praktikumopiot eli työharjoittelut sekä taito ja taideaieet ovat olleet koulutuksessa tärkeitä Ryhmätuit ja keskustelut, taito ja taideaieissa käytätö Ryhmätyöt, moia taitoja voi käyttää työelämässä. Se moipuolisuus. taito ja taideaieet sekä aiedidaktiset opiot taito ja taideaieet, erityispäivähoito 19

22 ylempi korkeakoulututkito /erityisopettaja opiot Taito ja taideaieet sekä harjoittelut. Nyt työelämässä välillä huomaa, että vaikka teoriatietämystä o paljo, ii käytäö työkalut puuttuvat (leikit, laulut, harjoitukset. Kaikkea ei voi työelämää siirtyessä itseäisesti lukea kirjoista. Eite käytössä ovat e asiat joita o itse käyttäyt joko koulutuksessa tai harjoitteluissa). taito ja taideaieide opettajie iostus ja sitoutumie tekemällä oppimie Teoria ja käytäö läheie yhteys: tiedo soveltamie käytäötyöhö o suurelta osi helppoa. Työryhmissä saatu kosketus muihi sama ala käytäö työtä tekevii opiskelijoihi (tutkio täydetäjät). tutkio moipuolisuus ja tekemällä oppimie Uutee tutkimustietoo tutustumie ja mahdollisuus jatkaa opitoja eteepäi Aikuise viisaus ja kokemus yhdistettyä uude oppimisee. aie ja syvetävät opiot olivat eimmäksee erittäi mielekiitoisia; piei laitos, opiskelu joustavaa, mahdollisuus osallistua erilaisii projekteihi akateemie vapaus Ala tutkimukse perehtymie. Ammatilliset kurssit (joita tosi pitäisi olla eemmä) ammatilliset opiot ja työharjoittelu Aalyyttise ajattelu kehittymie. Atoimoipuoliset valmiudet toimiakäsityöopettajaa atoi avaimetopettaja ammattii Ehdottomasti käytäö työhö liittyvät Kliiise ammattikäytäö opiot sekä harjoittelu. Ehdottomasti parasta ovat olleet praktikumit, joide kautta o saaut eite eväitä työhö. Erityisesti päättöpraktikumi merkitys o itsellei suuri. Ei ole tavoitetta mitä ei voisi saavúttaa. eri käsityötekiikoide hallita o hyvää Gradu tekemie EU: rahoittamassa kasaivälisessä projektissa ja siiä tutustumie ammattitutkijoide toimitaa sekä useat kasaiväliset semiaarit hakkeesee liittye. Semiaari alku oli karsea, johtue erää assisteti päällekäyvästä aseteesta. Semiaareissaha pitäisi ohjata ja kaustaa kriittisesti voi ja täyyki arvioida heikkouksia mutta että, se tyyli mite se tehdää. Harjoittelu. Silloi vasta oikeasti oppii mitä psykologi tekee. Harjoittelut ehdottomasti!!!! Harjoittelut ja markkioiti sivuaie. harjoittelut, muutamat kurssit olivat mielekiitoisia. harjoittelut, sivuaieet Harjoittelut. Hek.koht. oppimisorietoitumie uusii asioihi. Moialaie/ alueie sivistys. Kaikki käytäöläheiset kurssit. Siis e, jotka todella atavat joitai eväitä luokaopettajaa toimimiselle. Luokaopettaja työhä o käytäö työtä, missä liiallisella teorialla ei loppu pelissä tee yhtää mitää. Emmehä me tee töitä teoreetikoide tai teoste parissa vaa elävie, tutevie ja oppivie piete ihmiste. Tottaha toki hyvä teoriapohja auttaa myös käytäö työ toteutuksessa. kasvatuspsykologia taidot KLAK kurssit, joissa joutui käyttämää taitojaa, sekä harjoittelu. Kliiie pieryhmäopetus! Kliiise työhö valmistavat kurssit. Tutkimusmeetelmie tutemie, jolloi jatko opiskelu helpottuu. Tarjoa moipuolisuus, myös muilla laitoksilla. Kohdassa 14 maiittuje asioide kehittymie. 20

23 Koulutukse heikkous o toisaalta myös se ati eli voi sijoittua hyvi moiaisii tehtävii. Meetelmällie osaamie o myös yt hyvi vahvasti hallussa. Koulutus o kehittäyt ajattelukykyä, ihmiskuvaa ja maailmakuvaa ja toimiut väylää mielekiitoisii työtehtävii. Opiskelu parissa o myös sytyyt merkittäviä ihmissuhteita. Kaike kaikkiaa pidä yliopisto opitoja erittäi merkitykselliseä vaiheea elämässäi. Kriittie suhtautumie tähäastisii tieteellisii tuloksii ja tieteellise ajattelu paiottamie muillaki kui metodikursseilla. Käytäö harjoittelu, opiskelu koulumaisuus, mielekiitoisia aieita ja aiheita Käytäö harjoittelu (4 vastaajaa) Käytäö harjoittelut sekä semiaarivuosi. Käytäö jaksot ja euvot ruohojuuritaso työtekijöiltä. Käytäö psykologi asiakastyöhö valmetaeet yksilötutkimusopiot ja kliiie harjoittelujakso sekä oma ala tutkimustyöhö valmetaeet meetelmä ja työpajaopiot Käytäö taitoje oppimie (käsityö erilaiset tekiikat). käytäöläheiset kurssit (esim. lausutoje kirjoittamise harjoittelu) sekä harjoittelujakso käytäöläheiset kurssit, pieryhmät, harjoittelu Käytäöläheisyys (2 vastaajaa) Käytäöläheisyys, vahva kvatitatiivie metodologia. Laajoje kokoaisuuksie hallia paraemie. Tieteellise ajattelu kasvu. luovie ogelmaratkaisutaitoje kehittymie. Joustava ajattelu. Erilaiste ihmiste käsittelytaidot, epävarmuude sietokyky. Mahdollisuus JOO opitoihi (TKK). Mahdollisuus opiskella laajasti erilaisia sivuaieita eri tiedekuissa ja sivistää itseää moipuolisesti. Se, että se kaikki oli mahdollista. Aloiti opiskelu vuoa 1980, ja palasi alkuu jääeide opitoje ääree parikymmee vuode tauo jälkee uusi silmi ja uusi voimi, ja suoritiki kaike melko opeaa tahtii. Tuota arvostaa erityisesti yt, ku ilmassa leijuu tuo mahdollisuude meettämise uhka uorempie ikäluokkie osalta. Mahdollisuus pitää tauko ja edetä sitte ku kiiostukse kohde o varmistuut ja lapset hoidettu kouluu. Mahdollisuus uusii, erilaisii työelämä tehtävii. mahdollisuus yhdistää eri korkeakouluje opettamia kokoaisuuksia (JOOopiskelu), laadullisii tutkimusmeetelmii perehtymie Matematiika ja äidikiele opettajat. Mielekiitoie tutkimustyö, selkeä ammattii johtava koulutus. Moialaisuus. Moipuolie ja laaja alaie koulutus. Moipuolisuus ja käytäöläheisyys Moipuolisuus, opetettava aiee ja opetusmeetelmie opiskelu yhtä aikaa. Moipuolisuus, vaihtoehdot, laadukkuus. Moipuolisuus. Moipuolisuus. Harvassa paikassa o mahdollista oppia ii laajalti sekä käytäö asioita, että perehtyä teoreettisii äkökulmii. Hyvää o myös valmistumie selkeää ammattii, helpottaa ammatti idetiteeti sytymistä, vaikka kyseisessä ammatissa ei välttämättä tulisikaa toimimaa. Erittäi hyvää o myös koulutukse sosiaalie, yhteisöllie luoe, pieryhmäopetus. Tämä o ataut paljo pääomaa tulevaisuutta varte. Muutamat hyvät ja mielekiitoiset kliiise työ kurssit ja vastaava harjoittelu; hyvä tutkijakoulutus; suhteellise hyvä tilasto ohjelmie käyttökoulutus Ole saaut moipuoliset tiedot ja taidot luokaopettaja työtä varte. Huomaa se päivittäisessä työssäi. Työi suuittelu sujuu mutkattomasti. Ajattelussai o jatkuvasti miksi mitäki tehdää. 21

24 Ole saaut todistukse ylemmästä korkeakoulututkiosta Oma vastuu tekemisessä ja joustavuus. Oma itsetuo kohoamie, ku o huomaut, että äi vahaaki oppi meee perille ja tieto päähä. Opiskelu o ostaut mieltä arje harmaudesta hiema ylempii sfääreihi. Omat mahdollisuudet vaikuttaa tutkio sisältöö aetuissa puitteissa, eli mahdollisuus opiskella omaa kehittymistä palvelevia asioita. Moitieteiseksi rakeettu tutkito (kogitiotiede pääaieea) ataa laajat sovellusmahdollisuudet työelämässä. O ataut mahdollisuudet (pätevyyde) tehdä juuri sitä työtä, mitä o aia haluut tehdä. Eää työataja ei voi vedota siihe, että e ole tarpeeksi pätevä. O saaut moipuolista tietoa, opiskelukaverit. Opetettavie aieide teoria ja opetusharjoittelu. Opettamisessa tarvittavie käytäötyötaitoje opettamie. Sivuaiee (elitarvikekemia) opiot Opetusharjoittelut Opiäytetyö tekemie ja se kautta työllistymie ja asiatutijuude lisätymie. Lisäksi kuiamaiia asaitsevat suorittamai opettaja pedagogiset opiot. Opiskelu siäsä pitkä työelämässä olo jälkee, tietoje päivitys, oma tieteeala viimeaikaisee kehityksee tutustumie, viehättymie tieteellisestä ajattelusta ja ilmapiiristä, gradu tekemise hauskuus, vahamuotoise tutkio päivitys Opiskelutoverit, opetus pääosi ii surkeeta että oli pakko kouluttaa itseä muualla, mm. NMI:ssä. Myös oma aloitteisuus ja valmius ja halua hakkia lisätaitoja o kehittyyt. Oppimisteoreettiste äkemyste moipuolie käsittely. Pakollie työharjoittelu! Työharjoittelussa äki, mitä oma ala työ voi olla ja lisäksi sitä kautta sai työkokemusta ja esimmäise oma ala työpaika. Parasta oli projektit joihi pystyi yhdistämää useita opitokokoaisuuksia, esim. opetusharjoittelu, prosemiaari ja projektiopiot. Laajoista kokoaisuuksista oppi paljo. Parasta o ehkä koulutukse laajuus siiä mielessä, että valmistumise jälkee ei ole tiettyä valmista muottia mikä o tai miksi pitäisi tulla, vaa työpaikkoja löytyy työmarkkoioide laidasta laitaa. Opioissa o voiut myös itse melko paljo valita juuri sellaisia aieita ja kiiostukse kohteita, joista o ajatellut oleva hyötyä itsellee tulevaisuudessa. Parasta o ollut tieteellise ajattelu kehittymie: kriittisyyde, aalyyttisyyde, oma aloitteisuude, metodologia ja tieteefilosofia tutemukse kehittymie. Nämä ovat kaikki valmiuksia, joita tarvitaa tieteellisessä toimiassa ja jotka toisaalta mahdollistavat tiedo omaksumise itselle hiema vieraammiltaki tutkimusalueilta. Pieet ryhmät tilaa keskustelulle; lämmi opiskeluilmapiiri; iostavat lehtorit ja gradu ohjaaja Pieryhmähekisyys, piei laitos. Pieryhmätyösketelyt. Pro gradu työ tekemie osaa suurempaa projektia. Mielekäs työharjoittelu tarjosi rusaasti tilaisuuksia itseäisee työsketelyy ja oma ala ammattilaiste tapaamisee. Pro gradu työ ja se ohjaus, euvotaopi opiot. Se o ollut moipuolie ja mahdollistaut valita itselle sopiva suutautumise, myös tutkimus ja tieteelliset valmiudet ovat miulle rittäi tärkeitä. Sivuaiekokoaisuudet Systemaattise ajattelu taito, orgaisoitikyky, kokoaisuuksie hallitsemie ja oleaise tiedo poimimie. 22

25 lisesiaati tutkito tohtori tutkito syvetävät opiot, ammattikäytäö kurssit, harjoittelujakso Teoreettise ajattelu ja osaamie kehittymie. Teoreettise tiedo soveltamie käytäö tilateessa, esim. muistikliikalla tai harjoittelupaikassa. Teorioista ei ole mitää hyötyä, elleivät e tule osaksi persooaai ja ammattitaitoai. Tiedohakitakeioje oppimie. Tutkimusyhteistyö gradu tekemise yhteydessä. Ne muutamat kurssit ja semiaarit, joissa sai opettaja opetusta ja ohjausta. Tieteellie tutkimus ja teoreettie osaamie Tilastotiede, moimuuttujameetelmät ja tietojekäsittelytiede. Neurotieteellie lähestymistapa psykologia opioissa ehdottomasti parasta, mutta työmarkkiat sillä alalla ovat varsi iukat. Tutkija työssä tarvittava osaamie o koulutukse jälkee vahvalla pohjalla. Tutkimusmeetelmät ja iide soveltamie. Lisäksi moet koulutukse sisällöt atoivat moipuolise ja laaja kuva koulutusketästä. Tutkimussemiaarit, joissa vetäjää toimiut Eeva Koivumäki!! Tutkimustyö tekemisee saadut valmiudet. Tutkio moipuolisuus. Tutkito, joka takaa muodollise kelpoisuude. Työsketely pieryhmissä sekä gradu teo palkitsevuus. Mukavaa oli lisäksi mahdollisuus vaihtoo. Uude aihealuee valtaamie. Aiempi tutkito valmisti vai tekstiilityö opettamisee. Tämä tutkio ohella suorittamai sivuaie atoi laajemmat valmiudet käsityö moipuolisee opettamisee tekise työ osa aluee lisäämie opetuksee. valia vapaus, yliopistollisuus, itseäisyys Vapaus ja laajempi tietoisuus asioista. verkostoje luomie, erilaiset oppimistyylit, ekoje vuosie kokemukse ja toimita oma ala hyväksi aiejärjestössä Viimeie harjoittelu joka sai suorittaa ulkomailla. Yhteistyö muide omaa ryhmääi liittyvie opiskelojoide kassa; Kari Uusikylä tapa ajatella ja esittää ajatuksiaa/tutkimustuloksia; Riitta Jyrhämä loogise ajatuksejuoksu seuraamie ja häe työsketelysä avauliasuus suhteessa opiskelijoihi. Yhteistyöprojekti peruskoulu yläastee ja yliopisto välillä. Yksikertaisesti teoreettiste perusteide saamie käytäö työhö. Näi o voiut ottaa etäisyyttä arkipäivä, työssä ilmeevii ogelmii ja ähdä e äi olle selvemmi. Lisäksi ole oppiut uusia taitoja, erityisesti ilmaisukasvaukse, mutta myös mediakasvatukse osalta. Ole soveltaut äitä välittömästi käytätöö. Yleie tietous tieteestä ja tutkimuksista, mm. kyky arvioida erilaisia tutkimuksia, kriittisyys voi soveltaa joka alalle Ala tutemus o päivittyyt. Tieto vierailevilta lueoitsijoilta. Uude oppimie. Ammatti. Tilaisuus olla luova ja ajatteleva. Itseäie uusie asioide löytämie. Itseäisyys, uude oivaltamie, teoreettise osaamise soveltamie toiste hyödyksi käytätöö, yhteistyö ohjaajie kassa. Kyky ajatella aalyyttisesti ja lähteä ratkomaa ogelmia järjestelmällisesti. Kasaiväliste julkaisuje kirjoittamie vuorovaikutus kasaivälise tiedeyhteisö kassa. Tieteellie ajattelu Tutkijataitoje oppimie. Tutkimustaitoje kehittymie, itseäisyys, vapaus 23

26 Väitöskirjatyötäi ohjaeide professorie sekä opiskelijakavereide kassa käydyt keskustelut Taulukko 24. Käyttäytymistieteellisessä tiedekuassa vuoa 2004 tutkio suorittaeide vastaajie omaa koulutustaa koskevat korjaus ja kehitysehdotukset tutkitoastee mukaa. alempi korkeakoulututkito E osaa saoa, koska ammattiuraasa aloitteleva opiskelija tarvitsee varmasti kaikkea sitä, mitä opiot sisältävät. Käytäö työtä teheeä kokaria koi joitaki opito osuuksia tarpeettomaa kertauksea. E pitäyt valmiista lukujärjestyksestä, mielestäi se ei sovi yliopistoo ja vaikeuttaa lisäksi työ tekemistä opitoje ohella E tiedä mite asia yt o, mutta ollessai aktiivie opiskelija kaipasi ohjausta ja sparrausta. eemmä harjoittelua, taito ja taideaieita eemmä pakolliseksi, myös eemmä taito ja taideaieide vapaaehtoista valiaisuutta eemmä harjoittelujaksoja tai iide uudellee järjestämie vuosikursseihi eemmä käytäö harjoitteluja. Eemmä käytäöläheisempää äkökulmaa (laulut, lorut, viihdytysleikit ym) ja yhteistyö toteuttamista perheide kassa esim. maahamuuttajataustaiset vahemmat. Eemmä opitoviikkoja taito ja taideaieille ehdottomasti! Myös praktikumeja eemmä/syvällisemmi. Vapaa säestykse opitoja koulutuksee kute lokoulutuksessa eli taito ja taideaieide opetusta lisää tähä koulutuksee, sille o tulevaisuudessa käyttöä, ku työsketelee laste parissa. Eemmä taito ja taideaieita, käytäöharjoittelua, ukketeatterikurssi iformaatio kulku opiskeluu liittyvie käytäö asioide hoitamisessa, ilmoittautumiset eti kautta, valmistumisee liittyvä problematiikka... Kokoaisuutta pitäisi kehittää akateemisempaa suutaa. Varhaiskasvatus siäsä voi olla teoreettie akateemie oppiaie, mutta tällaiseaa se ei ole. Opiskelu oli liia koulumaista ja säädeltyä. Parasta olisi, jos eriytettäisii varhaiskasvatus akateemisea oppiaieea ja lastetarhaopettaja kelpoisuus. Koska lastetarhaopettajat toimivat hyvi käytäöläheisissä tehtävissä, koulutuksessa pitäisi ehdottomasti ottaa tämä paremmi huomioo! Liia teoreettie koulutus ei riitä takaamaa tulevie päivähoido työtekijöide ammattitaitoa. Tutuu melkei siltä, että koulutuksessa pitäisi olla kaksi lijaa: yksi, joka tähtää käytäö kettätyöhö ja toie joka kouluttaa tulevia varhaiskasvatukse tutkijoita. Tutuu, että käytäö päiväkotityö ja koulutus kohtaavat aika huoosti. Harjoitteluja ja käytäö oppia lisää! koulutuksee tulisi lisätä vahempaipedagogiikkaa, eemmä erityispäivähoitoa ja sosiaalityötä Kypsyysäyttee ja aieopitoje lopputeti yhteesovittamista. Tarkoita ku kevää kypsyysäytteesee osallistumisella ehtii vielä publiikkii, mutta se jälkee käytävällä aieopitoje lopputetillä ei ehdi, koska tetaattorilla o kuukausi aikaa tettivastauste palauttamisee ja tutkitotodistuspyytö pitää tehdä kaksi vkoa ee publiikkia. Käytäö vikkejä varsiaisee työhö. Lisää harjoittelua!!! Asioita lähemmäs käytätöä. Lisää käytätöä! Lisää lähiopetusta ja lisää harjoittelua. Lukujärjestystä tiiviimmäksi, ei site, että koulua o 2 3 krt/vko ja 2 4h/pvä. Kursseilla opetetaa oikeasti tärkeitä asioita eikä esim. kääetä opettaja tutkimusta suomesta eglatii koska kurssi aiheea ei todellakaa ollut eglati.opetettavat asiat pitäisi helpommi olla liitettävissä käytätöö. lisää taitoaieita takaisi koulutuksee 24

27 ylempi korkeakoulututkito /erityisopettaja opiot Mahdollisuutta suorittaa opitoja omassa tahdissa. Kaikki kurssit järjestetää vuodessa samaa aikaa ja tiiviissä tahdissa jolloi jo viiko poissaolo vuoksi voi joutua siirtämää kurssi suorittamista vuodella. Harjoitteluje ja taito ja taideaieide määrää tulisi lisätä eikä missää imessä vähetää. Kurssie opetukse taso ja saatavat opitoviikkomäärät suhteessa tehtyy työhö vaihtelivat välillä paljo. Samoja (teoria) asioita käytii läpi useilla kursseilla (esim. kouluopetukse ja varhaiskasvatukse kehitys Suomessa käytii läpi moella kurssilla, kerta olisi ehkä riittäyt). Samoi tutkimusmeetelmiä käsiteltii moella kurssilla. Päällekkäisyyksie poistamie toisi lisää aikaa ja resursseja käytäö työhö liittyville opioille (taito ja taideaieille, harjotteluille...) Ohjaus, tutoroiti. Opitoje ohjausta ja opiskelijaeuvotaa opiskeluu liittyvissä asioissa! Turhia kursseja paljo ja joitai liia vähä. Moet kurssit toistavat itseää, jote kurssie tarkistusta, mikä oleellista ja mikä vähemmä. Opiskelijoilta kirjallie kurssipalaute aia! Usei kävi ii, ku aoimme palautetta jostai opiskeluu liittyvästä asiasta opettaja kysyi, että olemmeko puhueet keellekää tästä. Ei siis ollut ketää, joka olisi ottaut palautteemme vastaa. opiskelijoide ja opettajie/toimisto työtekijöide välistä yhteistyötä. Opitoviikkoje määrää tulisi lisätä, sillä opitoviikot ovat tällaiseaa hyvi täytee ahdettuja. Opitoje sijoittelua lukukausii tulisi myös kehittää. Nyt pari lukukautta oli hyvi tyhjiä ja loput ii kiireisiä, ettei olisi millää ehtiyt. Oppimiskulttuuri tulisi muuttua vielä keskustelevammaksi. Edellyttäisi opiskelijoide ja hekilökua tasavertaisempaa dialogia, avoimempaa yhteisöllisyyttä. Opitoihi tulisi liittää voimakkaammi likkejä ja kotakteja ympäröivää työelämää ja yhteiskua ajakohtaisii kysymyksii. Aikuiskasvatustieteellä ymmärtäisi oleva paljo aettavaa ykyisessä työ ja yhteiskua voimakkaassa muutoksessa. Parempaa pedagogista osaamista, parempaa palvelua ruotsi kielellä. Tulevasta työelämästä pitäisi kertoa jo alussa. Kaustaa oma ala hommii yms. Opiskelijat ovat vielä 4. vuoa hukassa se suhtee mitä heistä voi tulla. Tutui hullulta meä atamaa kypsyysäyte semiaarityöstää joka oli tehyt viisi buotta aikaisemmi (aiheesta jota o tutkittu paljo se jälkee ja omatki käsitykset ovat muuttueet). Tässä koulutuksessa opetus oli hyvää ja koulutukse sisältö oli ajakohtaie työmarkkioide kaalta. Pro semiaarissa ja gradussa ohjaus oli vaihtelevaa. Jos sai hyvä ohjaaja sai ohjausta, joissai semiaareissa ohjausta ei saaut laikaa. Vahempie kohtaamisessa vaadittavat taidot, käytäö harjoittelu; eemmä ja moipuolisemmi, päiväkodi johtaja työssä vaadittavat taidot. Vielä eemmä joustavuutta joissaki opitoje suorituksissa. Olimme kaikki opiskelijat työssäkäyviä ja perheellisiä. Vähetää teoria osuuksia ja lisätä käytäö opiskeluja!!!kasvatustietee perusopiot olisi hyvä olla aiaki jo osittai suoritettu koulutuksee tullessa. Nopeuttaisi opiskelua ja tietty tietotaso pohjaa. Ymmärtääksei koulutus tapahtuu ykyää melkei kokoaa eti kautta. Usko, että tutkiotäydetäjillä ei ole koulutuksee tullessaa riittäviä ittaitoja. tämä olisi huomioitava. Aikuisopiskelijoille joustavuutta. Pitkä työkokemukse omaavat voisivat suorittaa opitojasa hyödytäe kokemustaustaasa. Ammatillisia kursseja pitäisi olla eemmä. Avoime väylällä jo paljo opiskellee, perheellise ja työssäkäyvä opiskelu o ollut ja tutui oleva myös yliopistossa yksiäistä puurtamista. Ryhmäytymise tuetta ei tullut, ku jokaiselle oli opiot eri vaiheissa. Joskus kaipasi ryhmää ja opiskelutovereita ympärillee, vaikka aikaa varsiaise opiskelijaelämä viettämisee ei ollut. Edellee teorioide sitomista kouluje arkee 25

28 Ehdottomasti lisätä kliiise puole käytätöö liittyviä opitoja! ehkä lisätä harjoittelua, esim. harjoittelu kahdessa eri paikassa ja pidemmissä jaksoissa Ehkä tietotekisiä valmiuksia ja kasaivälistä vuorovaikutusta, myös sosiaaliset taidot ovat osa työelämää. Ei liikaa massaluetoja, ettikursseja. Eemmä didaktista tietoa mite aikuie oppii, vuosikurssillai oli vai 3 ov didaktiikkaa ja huomattavasti eemmä tutkimusmeetelmiä. Eri oppimiskäsitykset, teoriat ja strategiat pitäisi käsitellä selkeämmi. Nykytekiikkaa pitäisi käyttää opetuksessa eemmä, esim. kaikki luetomateriaalit kurssi verkkosivuille Eemmä harjoittelua Eemmä kliiise psykologia opitoja Eemmä käytäöläheisiä kursseja. Miu opiskeluaikaai ämä erilaiset kliikkatyyppiset työpajat ovat yleistyeet ja hyvä ii. Teoreettise opiskelu rialla o hyvä sama tie oppia soveltamaa tietoa käytätöö. Ogelmaratkaisutaidot karttuvat äi parhaite. Pieryhmäopetusta o myös kiitettävästi lisätty. eemmä käytäöläheisiä kursseja. teoria yhdistämistä käytätöö. mahdollisesti aikaisemmassa vaiheessa opiskeluja mahdollisuus seurata oikeapsykologi työtä. Ei ii paljoa pelkkää lueoitia vaa opiskelijoide iostamista toimitaa ja tutustumisee. Vierailuja tai esittelyitä ala työketästä, joka jää yt lähes täysi oma kiiostukse ojaa. Eemmä valiaisia psykologia kursseja pakolliste tylsie metodiopitoje sijaa, jotka kiiostavat vai tulevia tutkijoita. Vapaus valita tutkimus ja teoriakurssie välillä!!! Eemmä valmiuksia toimia käytäö opetustyössä li reilusti lisää käytäö kursseja, koska ala o kuiteki käytätöpaiotteie. Foetiika kursseista pitäisi muodostaa suurempia kokoaisuuksia. Nyt e ovat hajaaisia 1 ov: kursseja, joide haalimisessa o oma työsä. Opitoviikkoje ja työmäärä vastaavuus: esim. tilastotietee kursseihi verrattua foetiika ja kielitietee laitoksella sama opitoviikkomäärä etee saa tehdä mielestäi huomattavasti eemmä töitä Gradu ohjausta tulisi kehittää opiskelijaa paremmi tukevaksi. Gradu tekemie esim. työharjoitteluu liittye tai osaa yliopisto omia tutkimusryhmiä ja projekteja. Gradu tekemie vaatii hekilökohtaisempaa tukea sekö työ sisällö pitäisi olla tärkeämpi kui ulkomuoto. Graduohjaus oli ala arvoista. Harjoittelua voisi olla eemmäki, se oli upeaa. Harjoitteluja voisi olla 2 eri paikassa, lisää käytäö harjoittelua. harjoittelupaikkoja ja tukia pitäisi saada lisää!! Harjoittelupaikkoja. Harjoittelut. Tiedokulku paratamie laitokse sisällä. Samat sääöt opettajilla. Helsigi yliopisto psykologia laitos valmistaa tutkijoita, sillä toiveella (?) että kasaiväliset mittarit tutkimuste, julkaisuje ja väitöskirjoje määrät atavat hyvä arvosaa laitokselle. Omassa koulutuksessai (vuosikurssi 1998) taisi olla lähes täysi uohtuut, että yhteiskuta tarvitsee pääasiassa kliiise psykologia osaajia ja terapeutteja. Miulle yksilöä tämä tutkijapaiotteie koulutus sopii hyvi, mutta suuremmassa mittakaavassa e usko että tämä palvelee yhteiskutaa. Hyviä kliiisiä kursseja pitäisi olla eemmä. Erityisesti pitäisi valmetaa supportiivise terapia ja yksikertaiste terapeuttiste toimepiteide käyttämisessä. Joilleki opettajille opettamie o selkeästi pakollie velvollisuus (tästä ei tosi ole ollut omalle opiskelullei mikäälaista haittaa). 26