Kunnon ammattilainen alallaan - K-rauta 75 on rakentamisen, remontoinnin ja pihapiirin kunnostamisen Gourmet kokki. Asiantunteva henkilökuntamme osaa kunnon reseptit omakoti-asumisen tarpeisiin - kuinka raaka- aineet jalostetaan herkulliseksi lopputulokseksi. Tuoreet ideat ja parhaat raaka-aineet takaavat, että kaikki aistit nauttivat toimivasta kokonaisuudesta. K-rauta 75 on omakotiasujan Gourmet kokki KAIKKEA EI TARVITSE TEHDÄ ITSE! Asennuspalvelu Kysy meiltä lisää
SISÄLLYSLUETTELO KÄYTÄNNÖN OHJEITA VANTAALAISILLE PIENTALORAKENTAJILLE 2008 Opaskirjan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1978 ja nyt julkaistava painos on yhdestoista. Uusi painos sisältää aikaisempien painosten tavoin vankan asiasisällön rakentamista koskevien ohjeiden ja määräysten sekä rakentamiseen liittyvien artikkeleiden muodossa. Sisältöä täydentävät yrittäjien ilmoitukset ja ammatillinen hakemisto. Julkaisija Vantaan kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry PL 107, 01301 Vantaa Otamme vastaan palautetta julkaisustamme. Palautteen voi lähettää yllä olevaan osoitteeseen. Taitto ja kansi COMIGO Design Taru Hirvonen Kannen kuva Halmen Reguel Painopaikka Vantaan paino Jakelu Ilmaisjakeluna rakennusvalvontavirastossa ja kaupungin asiakaspalvelupisteissä asioiville. Esipuhe 1 Rakennuslupamenettely Vantaalla 7 2 Rakentamiseen liittyvät tarkastukset, katselmukset ja velvoitteet 11 3 Mittausosaston rakentamiseen liittyvät toimenpiteet ja palvelut 15 4 Poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu 16 5 Energiaselvitys on liitettävä rakennuslupahakemuksiin 17 6 Kunnallistekniikan lausunto 18 7 Omakotitalohankkeella tulee olla vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija 19 8 Pientalon perustaminen 20 9 Yleiseen vesijohtoon, jätevesi- ja hulevesiviemäriin liittyminen 27 10 Ohjeet kiinteistön liittämisestä Vantaan Veden verkostoon 29 11 Pientalon liittyminen Vantaan Energian sähköverkkoon 33 12 Kiinteistön liittyminen Vantaan Energian kaukolämpöverkkoon 36 13 Salaojitus / vesien johtaminen 39 14 Kaivutyöt katualueella Vantaalla 41 15 Tonttiliittymän rakentaminen / kulkuyhteys kadulta pihalle 42 16 Liittyminen katuun ja autopaikkajärjestely 43 17 Piha 45 18 Kadunsuunnittelun ja rakentamisen vaiheet 49 19 Kadun kunnossa- ja puhtaanapito Vantaalla 50 20 Pientalorakennustyömaan jätehuolto 51 21 Vantaan Simonkylään rakennetaan Suomen ensimmäistä passiivitaloa 53 22 Koneita ja rakentamiseen liittyviä palveluita Cramolta 55 23 Yhä useampi hankkii täydellisiä LVI-järjestelmiä 59 23 Sisustussuunnitteluopastusta pientalorakentajalle 60 24 Porrashissit lisäävät turvallisuutta 63 25 Modus-järjestelmä julkisivuun ja sisäseiniin 65 26 Pukit 66 27 Tikkaat 67 Ammattihakemisto 69
ESIPUHE Päätös oman talon rakentamisesta on merkittävä ja suuri hanke ihmisen elämässä. Pientalo on erittäin suosittu asumismuoto myös Vantaalla. Talon suunnittelu, rakentaminen tai rakennuttaminen vaatii paljon tietoa, hyvää ammattitaitoa sekä taloudellisia resursseja. Kaikki eivät kuitenkaan ole ammattilaisia, joten hyvät neuvot ovat aina tarpeen. Helpottaaksemme vantaalaisia pientalorakentajia selviytymään rakennushankkeestaan olemme julkaisseet opaskirjastamme uuden painoksen. Sen yhtenä tarkoituksena on antaa tietoa niistä määräyksistä, säännöistä ja ohjeista, joita rakentamista valvovat viranomaiset asettavat rakentamisen ehdoiksi. Maakäyttö- ja rakennuslaki vaatii tarkat seuranta, valvonta ja dokumentointiasiakirjat rakennushankkeen edistymisestä. Tästä johtuen pitää kaikista tarkastuksista täyttää asiakirjaa, josta selviää mitä on tarkastettu, kuka on tarkastanut ja milloin. Jokainen tarkastus kuitataan henkilökohtaisesti. Maakäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että jokaisella työmaalla on oltava valvovan viranomaisen hyväksymä vastaava rakennustyönjohtaja, kvv- ja Iv-työnjohtaja sekä pääsuunnittelija. Vastaava työnjohtaja kannattaa palkata jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa sillä rakennushankkeeseen liittyy erikoissuunnitelmia ja työn suunnittelua, joiden on oltava valmiina ennen kuin rakennushanke voidaan käynnistää. Rakennushankkeen lopputulokseen vaikuttaa merkittävästi oman ja yhteistyökumppaneiden ammatillinen osaaminen suhteessa rakennuksen rakenteellisiin ja suunnittelullisiin vaatimuksiin. Opaskirjastamme löytyy yhteystietoja viranomaisiin ja laitoksiin sekä joiltakin osin yksityiskohtaista tietoa rakentamisen eri osa-alueilta. Vantaan Kunnallisrakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry haluaa kiittää kaikkia kirjassa esiintyviä mainostajia. Toivomme myös pientalorakentajien hyödyntävän heidän palvelujaan. Samalla kiitämme Vantaan kaupunkia ja avustaneita viranomaisia heidän avustaan, joka mahdollisti tämän opaskirjan julkaisemisen. Käsitämme tämän tuen parhaana osoituksena arvostuksesta yhdistystämme ja sen toimintaa kohtaan. Paula Laitinen puheenjohtaja
7 RAKENNUSLUPAMENETTELY VANTAALLA Mihin rakennuslupa tarvitaan Sääntönä voidaan todeta, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lähes kaikkeen rakentamiseen tarvitaan lupa, olipa sitten kyseessä kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen, olevan rakennuksen laajentaminen, muutostyö olevassa rakennuksessa tai rakennuksen olennainen käyttötarkoituksen muutos. Myös sellainen korjaustyö, jolla on vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin, on luvanvaraista. Myös olevan rakennuksen purkaminen vaatii joko erillisen purkuluvan tai ainakin viranomaiselle tehtävän purkamisilmoituksen. Samoin erilaiset maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavat toimenpiteet vaativat yleensä viranomaisen myöntämän luvan, ellei sitten toimenpidettä voida pitää vähäisenä. Viime kädessä toimenpiteen vähäisyyden arvioinnin suorittaa lupaviranomainen. Luvan myöntää joko luottamusmieselin, lupajaosto tai sen alainen virkamies, rakennustoimenpiteen laadusta ja laajuudesta riippuen. Luvan hakijan kannalta ei luvan myöntävällä viranomaisella ole merkitystä, sillä kaikki hakemukset käsitellään rakennusvalvonnassa ja yleensä hakemuksissa voidaan käyttää samoja lomakkeita. Eräissä vähemmän merkittävissä hankkeissa ei varsinainen rakennuslupa ole tarpeen, mutta niiden toteuttaminen voi kuitenkin edellyttää erillistä toimenpidelupaa tai rakennusvalvonnalle tehtävää toimenpideilmoitusta. Tarkempia tietoja siitä, mitkä toimenpiteet edellyttävät lupaa tai ilmoitusmenettelyä, saa rakennusvalvonnan lupaosaston lupavalmistelijoilta ja valmistelusihteereiltä, mutta myös rakennusvalvonnan kansliasta voi saada yleisohjeita ja neuvoja lupamenettelystä. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä Kaavoitustilanne Rakennusluvan myöntämisen eräs edellytys on, että alueelle on vahvistettu asemakaava (tai ent. rakennuskaava) ja että rakentaminen tapahtuu kaavan mukaisesti. Asemakaava-alueella on tontin oltava mitattu ja merkitty tonttirekisteriin, jotta rakennuslupa voitaisiin myöntää. Asemakaava-alueella voi olla voimassa asemakaavan laatimiseen tai muuttamiseen tai kiinteistön muodostamiseen liittyvä rakennuskielto. Samoin yleiskaava-alueella voi olla voimassa yleiskaavassa määrätty rakennuskielto tai toimenpiderajoitus. Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää erillistä poikkeamislupaa saada poiketa voimassa olevasta rakennuskiellosta. Joissakin tapauksissa myös rakennuslupaviranomainen voi rakennuslupakäsittelyn yhteydessä myöntää vähäisiä poikkeuksia rakennuskielloista. Vaikka asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla ei olisikaan voimassa nimenomaista rakennuskieltoa, edellyttää rakennusluvan myöntäminen näillä alueilla pääsääntöisesti erillistä suunnittelutarveratkaisua. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske asuinrakennuksen vähäistä laajennusta tai jo olevaan asuntoon liittyvää rakentamista tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista. Koska rakentamista rajoittavat rakennuskiellot ovat usein määräaikaisia eivätkä välttämättä koske kaikkea rakentamista, on rakentamista suunnittelevan jo tonttia tai rakennuspaikkaa hankkiessaan syytä selvittää rakentamisen kaavalliset edellytykset ja mahdolliset rakennuskiellot. Tietoja eri alueilla voimassa olevista asemakaavoista tai rakennuskielloista saa Vantaan maankäyttötoimen kaupunkisuunnitteluyksikön asiakaspalvelusta. Sieltä saa myös ohjeita ja neuvoja sekä poikkeamislupamenettelystä että suunnitteluratkaisua koskevasta menettelystä ja näitä asioita koskevat hakemukset toimitetaan sinne käsiteltäväksi. Pätevät suunnittelijat Rakennushankkeen suunnittelu on annettava pätevien asiantuntijoiden laadittavaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on asetettu rakennushankkeen suunnittelijoille ja toteuttajille erityisiä pätevyysvaatimuksia. Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, pääsuunnittelija, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennussuunnitelma ja hankkeeseen liittyvät erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Tämä pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija voivat olla sama henkilö. Lupakäsittelijä arvioi suunnittelua aloitettaessa pää- ja rakennussuunnittelijan kelpoisuuden suhteessa suunnittelutehtävän vaativuuteen. Ark-/rakennussuunnittelijan pätevyysvaatimus on pääsääntöisesti A, arkkitehti tai rakennusarkkitehti tai AA, kokenut arkkitehti tai rakennusarkkitehti, lukuun ottamatta kohteita, joissa ympäristövaatimukset ovat pienet ja joissa tavoitetaso on yksinkertainen tai vaatimaton.
8 RakMK A2,
9 RAKENNUSLUPAMENETTELY VANTAALLA Myös kultakin erityissuunnitelmia (rakenne-, ilmanvaihto-, vesija viemärilaitteistojen suunnitelmat) laativalta henkilöltä edellytetään tehtävän vaatimaa pätevyyttä ja heidän tulee huolehtia siitä, että suunnitelmat täyttävät niille asetettavat vaatimukset. Päteviä suunnittelijoita käytettäessä voidaan varmistua siitä, että rakennus on tarkoituksen mukaisesti suunniteltu ja kaikki asiaan kuuluvat rakentamista koskevat määräykset on otettu huomioon. Suunnitteluun käytetyt varat eivät mene hukkaan, vaan huolellisella ja asiantuntevalla suunnittelulla vältytään huonolta lopputulokselta, jota ei kenties jälkikäteen pystytä korjaamaan. Tyyppitalon valinta Omakotitalojen rakentajille on nykyään tarjolla lukuisia tyyppipiirustuksia ja valmiita osittain tai kokonaan tehdasvalmisteisia talopaketteja. Sopivaa talotyyppiä valittaessa tulee käyttää pää- tai rakennussuunnittelijan asiantuntemusta. Tyyppiratkaisu ei yleensä sellaisenaan sovellu jokaiselle rakennuspaikalle. Rakennuksen tulee ensinnäkin olla vahvistetun asemakaavan ja tonttijaon mukainen. Rakennusta ei myöskään saa sijoittaa siten, että se tarpeettomasti aiheuttaa haittaa naapuritontille tai vaikeuttaa niiden sopivaa rakentamista. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Suunnitelmien tulee lisäksi olla tarkoituksenmukaiset ja rakenteiden tulee täyttää niille asetettavat vaatimukset lujuuden, energiatalouden, ääneneristävyyden sekä palo- ja henkilöturvallisuuden suhteen. Naapurin rajan läheisyys Rakennus tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Rakennettaessa kiinni naapuritontin rajaan, tulee rajaa vastassa oleva seinä tehdä palomuuriksi. Tällaisessa seinässä ei luonnollisestikaan saa olla minkäänlaisia aukkoja. Milloin rakennus sijoitetaan lähemmäksi kuin 8 metriä naapurin rakennuksesta eli yleensä alle neljän metrin etäisyydelle tontin rajasta, tulee naapuriin päin oleva seinä rakentaa osastoivaksi paloa määrätyn ajan kestäväksi seinäksi. Tällaisessa seinässä saa tällöin olla vähäisiä aukkoja, mikäli etäisyys kuitenkin on yli neljä metriä toisesta rakennuksesta. Asemakaavaalueella rakennus on yleensä sijoitettava vähintään 4 metrin päähän naapurin rajasta ja näiden alueiden ulkopuolella vähintään 5 metrin etäisyydelle rajasta. Asuinhuoneiden ikkunat tulee yleensä suunnata katu- tai muulle yleiselle alueelle taikka riittävän suurelle piha-alueelle. Pääikkunan edessä on pääsääntöisesti oltava vähintään 8 metrin etäisyyteen rakentamatonta tilaa. Rakennusluvan hakeminen Jo ennen suunnittelun aloittamista ja suunnittelun aikana on syytä käydä ennakkoneuvotteluja rakennusvalvonnan lupavalmistelijan kanssa ennen lopullisten suunnitelmien laatimista. Tällöin varmistetaan lähtötietojen oikeellisuus ja selvitetään, mitä asiakirjoja luvan myöntämiseksi tarvitaan. Jäljempänä malli lomakkeesta Rakennuslupanne hakemiseen tarvitsette seuraavat asiakirjat. Lupavalmistelu on suunnittelijan ja lupakäsittelijän yhteistyötä. Lupavalmistelijat ovat tavattavissa etukäteen tapahtuvalla ajanvarauksella, päivittäin klo 10.00 12.00. Ajanvaraus puh. 8392 2456 klo 8.15 16.00. Kun luvan hakemiseen tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset ovat valmiit, niin suunnittelija toimittaa hakemuksen henkilökohtaisesti suoraan lupakäsittelijälle. Lupahakemuksen vastaanoton yhteydessä hakemus yleensä tarkastetaan heti ja samalla todetaan, onko hakemukseen liitetty kaikki tarvittavat selvitykset ja liiteasiakirjat. Mikäli hakemuksessa tai sen liiteasiakirjoissa on puutteita tai korjausta vaativia seikkoja, saa suunnittelija asiasta välittömästi tiedon ja hänet ohjataan täydentämään tai korjaamaan hakemusta. Tämä sen vuoksi, että hakemus ei jäisi rakennusvalvontaan odottamaan tarvittavia lisäselvityksiä tai puutteiden tai virheiden korjaamista, vaan hakemus voitaisiin heti sisäänjätön yhteydessä ottaa varsinaiseen lupavalmisteluun, jolloin myös rakennuslupapäätös asiassa syntyy varsin nopeasti. Rakennusluvan käsittely Kun rakennuslupahakemus on jätetty rakennusvalvontaan, suorittaa lupaosaston lupavalmistelija lupahakemuksen yksityiskohtaisen tarkastuksen ja hankkii siihen viran puolesta ne lausunnot, joita hakemuksen käsittely vielä edellyttää. Lupakäsittelijä valmistelee päätöksen sisällön lupaehtoineen ja tekee lupapäätöksen niissä tapauksissa, joissa päätösvalta hänelle on delegoitu ja lupajaoston käsittelyyn menevissä asioissa päätösesityksen lupajaoston käsittelyä varten. Kun päätös on tehty, se lähetetään asiakkaalle laskun kera. Rakennuslupamaksu määräytyy valtuuston hyväksymän taksan mukaan.
10 RAKENNUSLUPAMENETTELY VANTAALLA Heti ei kuitenkaan pidä ryhtyä rakentamaan, sillä varsinaisesti rakennuslupapäätös annetaan julkipanon jälkeen, mikä tarkoittaa sitä, että ilmoitus luvan myöntämisestä asetetaan nähtäville rakennusvalvonnan ilmoitustalulle. Virkamiespäätöksellä myönnetyn luvan osalta voi päätökseen tyytymätön asianosainen tehdä asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka johdosta asia siirtyy rakennuslupajaoston käsiteltäväksi. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on 14 päivää päätöksen julkipanosta. Rakennuslupajaoston päätökseen tyytymätyytymätön asianosainen voi valittaa luvasta Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen julkipanosta. Jos virkamiespäätöksellä myönnetyn luvan osalta ei tehdä oikaisuvaatimusta tai rakennuslupajaoston päätöksestä ei valiteta em. määräajassa, saa päätös lainvoiman. Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Virkamiespäätöksellä myönnetyn luvan lainvoimaisuutta voi tiedustella rakennusvalvonnan kirjaamosta oikaisuvaatimuksen tekemistä koskevan määräajan päätyttyä ja rakennuslupajaoston päätöksen lainvoimaisuutta voi tiedustella Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta valitusajan päätyttyä. Rakennustöiden aloittaminen ennen luvan lainvoimaisuutta Mikäli rakennuslupapäätöksen osalta tehdään oikaisuvaatimus tai lupapäätöksestä valitetaan, voi lupaviranomainen maankäyttö- ja rakennuslain 144 :n nojalla eri hakemuksesta perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, antaa luvan rakennustöiden aloittamiseen ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta. Aloituslupaa on haettava erikseen rakennuslupaviranomaiselta sitä varten tarkoitetulla lomakkeella ja aloituslupa myönnetään yleensä kaksivaiheisena siten, että ensin myönnetään lupa aloittaa rakennuksen perustustyöt ja sen jälkeen eri hakemuksella lupa saada aloittaa rakennuksen runkotyöt. Aloitusluvan myöntäminen edellyttää, että luvan hakija samalla jättää rakennusvalvontaan hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten varalta, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai muuttaminen valituksen johdosta voi aiheuttaa. Vakuuden tarkoituksena on turvata niiden menojen maksaminen, jotka aiheutuisivat tehtyjen töiden osalta niissä tapauksissa, joissa lupapäätös valituksen johdosta kumotaan ja jolloin uutta lupaa mahdollisesti ei voitaisi myöntää. Hyväksyttävänä vakuutena pidetään esim. pankkitakausta tai pankkitalletusta. Uudis- ja lisärakennusten tekemiseen vaadittava vakuussumma on pääsääntöisesti 17 x rakennuksen pohjapinta-ala (m 2 ). Mikäli töitä halutaan jatkaa, tulee vakuuden määrää lisätä rakennuksen tilavuuden mukaan, pientaloissa 17 x pientalon tilavuus (m 3 ), muissa rakennuksissa kuin pientaloissa 35 x rakennuksen tilavuus (m 3 ). Rakennusvalvonta päättää yksittäistapauksittain kulloinkin vaadittavan vakuussumman. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes rakennuslupa on lainvoimainen. Vakuus jää rakennusvalvonnan haltuun kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Luvan tultua lainvoimaiseksi vakuus luovutetaan vakuuden antajalle tai tämän vakuuden noutoa varten erityisesti valtuuttamalle asiamiehelle: Vakuutta noudettaessa on vakuuden antajan tai tämän asiamiehen todistettava henkilöllisyytensä. Lisätietoja www.vantaa.fi/rakennusvalvonta
11 RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TARKASTUKSET, KATSELMUKSET JA VELVOITTEET 1. Rakennustyön johto Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikessa rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). Tarpeen mukaan rakennustyössä tulee olla erityisalan työnjohtajia sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Näitä vaadittavia erityisalan työnjohtajia ovat erityisesti vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaava työnjohtaja sen mukaan kuin tehtävien vaativuus edellyttää. Rakennusluvassa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana voidaan vaatia muidenkin erityisalojen vastuullisia työnjohtajia, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Rakennustyön vastaavalla työnjohtajalla ja erityisalan työnjohtajalla tulee olla rakennushankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Työnjohtajien pätevyydestä annetaan tarkempia määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. Vastaava työnjohtaja Rakennustyön vastaavana työnjohtajana voi toimia henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan rakennusalan korkeakoulututkinnon tai teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla teknikon tutkinnon tai aikaisemman sitä vastaavan tutkinnon. Lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen olla riittävä kokemus rakennusalalla. Rakennustyötä ei saa aloittaa, ennen kuin vastaava työnjohtaja on hyväksytty. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy hakemuksesta rakennusvalvonnan tarkastuspäällikkö ja hakemuksessa työnjohtaja allekirjoituksellaan sitoutuu vastuuvelvollisena hoitamaan työtä. Hakemuslomakkeita saa rakennusvalvonnan kotisivuilta tai kansliasta, jonne myös hakemukset on toimitettava. Rakennustyössä on ryhdyttävä kaikkiin varovaisuustoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeellisia henkilöiden ja omaisuuden varjelemiseksi vahingolta. Vastaavan työnjohtajan tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi hyväksymispäätöksestä. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että: 1. rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle; 2. 3. 4. 5. rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä; rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa; rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat. Lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A1 on esitetty vastaavien työnjohtajien ja muiden työnjohtajien tehtävistä. Kvv- ja iv-työnjohtaja Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta vastaavalla työnjohtajalla (kvv-työnjohtaja) ja ilmanvaihtolaitteiston rakentamisesta vastaavalla työnjohtajalla (iv-työnjohtaja) tulee olla työn laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Lähtökohtaisesti vaaditaan vähintään teknillisen oppilaitoksen LVI-tekniikan opintosuunnalla suoritettu teknikon tutkinto ja riittävä kokemus asennustöiden valvontaan perehdyttävissä tehtävissä. Lisäksi työnjohtajaksi hyväksyttävän tulee tarvittaessa voida osoittaa, että hän on riittävästi perehtynyt alaansa koskeviin rakentamismääräyksiin. Näiden työnjohtajien vähimmäiskelpoisuudesta on annettu tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A 2. Erityisalojen työnjohtajien vastuusta, velvollisuuksista ja tehtävistä on soveltuvin osin voimassa mitä rakennustyön vastaavasta työnjohtajasta on määrätty. Kvv- ja iv-työnjohtajan hyväksyttämistä koskevat hakemukset on toimitettava rakennusvalvonnan kansliaan. Kvv-työnjohtajan hyväksyy rakennusvalvonnan kvv-tekninen tarkastaja ja ivtyönjohtajan rakennusvalvonnan LVI-tarkastusinsinööri.
12 RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TARKASTUKSET, KATSELMUKSET JA VELVOITTEET 2. Rakennusten suunnittelu Rakennussuunnitelmat rakennuksen suunnittelijoiden. Katselmus voidaan kuitenkin suorittaa, vaikka joku näistä ei olisikaan läsnä. Vastaavan työnjohtajan on kuitenkin aina oltava läsnä katselmuksessa. Rakennuslupahakemukseen liitettäviin pääpiirustuksiin ja suunnitelmiin kuuluvat asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset sekä pintavesisuunnitelma ja energiaselvitys. Muista tarvittavista erityissuunnitelmista määrätään rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Rakennesuunnitelmat Rakennushanketta koskevat rakennesuunnitelmat on esiteltävä ennen rakennustyön aloittamista rakennusvalvonnan ao. piirin tarkastusinsinöörille. Rakennesuunnitelmiin kuuluvissa rakennepiirustuksissa ja rakennelaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys ja mitoitus työn suoritusta varten. Lisäksi rakennepiirustuksissa esitetään mm. rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja ääneneristävyys sekä vedenpaine-eristys. Kvv-suunnitelmat Rakennushanketta koskevat vesíjohto- ja viemäröintipiirustukset on toimitettava rakennusvalvonnan kvv-tarkastuksen tarkastettavaksi ennen näiden töiden aloittamista. Suunnitelmat jätetään rakennusvalvonnan kansliaan toimitettavaksi kvv-tarkastukseen. Iv-suunnitelmat Ilmanvaihtosuunnitelmat on suunnittelijan esiteltävä rakennusvalvonnan LVI-tarkastusinsinöörille, jos rakennuslupaehtona niin on määrätty. 3. Rakennustyön tarkastus Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä, näiden tarkastamisesta perustustyön valmistuttua sekä rakennustyön aikana suoritettavista katselmuksista määrätään rakennusluvassa. Rakennustyön aikana toimitettaviksi määrättäviä katselmuksia ovat pohjakatselmus, rakennekatselmus, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden katselmus sekä loppukatselmus. Näiden lisäksi voidaan määrätä suoritettavaksi muitakin katselmuksia ja tarkastuksia. Katselmuksia suoritettaessa tulee olla läsnä rakennushankkeeseen ryhtyvän, vastaavan työnjohtajan, katselmuksen kohteena olevan työvaiheen erityisalan työnjohtajan sekä tarvittaessa Katselmuksessa on tarkoitus todeta, onko tiettyyn rakennusvaiheeseen kuuluvat toimenpiteet ja tarkastukset sekä tarvittavat selvitykset tehty ja onko havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet suoritettu. Rakennuksen paikan merkintä Ennen rakentamisen aloittamista ja peruskuopan kaivamista on rakennuksen sijainti ja korkeusasema merkittävä maastoon hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Merkinnän suorittaa tilauksesta kaupungin maankäyttötoimen mittausosasto. Katso teksti Mittausosaston rakentamiseen liittyvät toimenpiteet ja palvelut. Johdot, kaapelit ja putket Ennen kaivutöihin ryhtymistä rakentajan on selvitettävä rakennuspaikalla olevien johtojen, kaapelien ja putkien sijainti kaivettavalla alueella. Tiedon saa mittausosastolta, Kielotie 28. virastotalon katutaso, asiakaspalvelu. Katso teksti Mittausosaston rakentamiseen liittyvät toimenpiteet ja palvelut. Kaivulupa Lupa tarvitaan katualueella ja muilla yleisillä alueilla suoritettavia kaivu- ja louhintatöitä varten. Luvan myöntää kuntatekniikan keskus, katso teksti Kaivutyöt katualueella Vantaalla. Aloituskokous Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennustyöhön ryhtyvän tulee sopia rakennusvalvonnan tarkastusosaston kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä rakennusvalvonnan edustajan lisäksi ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaavan työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi.
13 RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TARKASTUKSET, KATSELMUKSET JA VELVOITTEET Ennen kvv-asennustöiden aloittamista on kohteeseen hyväksytettävä kvv-työnjohtaja ja aloituskokous pidettävä. Aloituskokouksen pitävät kvv-työnjohtaja ja kiinteistön omistaja tai hänen edustajansa, pöytäkirjan kopio toimitettava rakennusvalvontaan. Pientalojen osalta ei pidetä erillistä iv-aloituskokousta eikä katselmuksia. Rakennustyön tarkastusasiakirja Rakentamisen asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten todentamiseksi rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Rakennusluvassa määrätyt tai aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt sekä työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt varmentavat suorittamansa tarkastukset rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Siihen merkitään myös rakennuttajan, suunnittelijan, urakoitsijan tai käytetyn asiantuntijan perusteltu huomautus, joka koskee rakennussuorituksen poikkeamista säännösten mukaisuudesta. Suoritetuista viranomaistarkastuksista ja katselmuksista laaditaan tarkastuskertomus ja tehdään merkintä lupa-asiakirjoihin. Rakennustyön vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että tarkastusasiakirjassa on kaikkien rakennustyön tarkastuksesta vastuullisten henkilöiden varmennus suorittamiensa tarkastusten osalta. Tarkastusasiakirjan pitämisestä tehdään merkintä loppukatselmuspöytäkirjaan. Aloituskokouksessa luovutetaan vastaavalle työnjohtajalle tarkastusasiakirja, josta rakennustyön valmistuttua laaditaan erillinen tarkastusasiakirjan yhteenvetolomake, jossa rakennustyön vastaava työnjohtaja nimikirjoituksellaan varmentaen vakuuttaa kaikki vaaditut tarkastukset suoritetuiksi. Tämä yhteenvetolomake on esitettävä viimeistään rakennuksen loppukatselmuksen yhteydessä ja se arkistoidaan rakennuksen lupaasiakirjojen yhteyteen rakennusvalvonnassa. Pohjatarkastus/katselmus Suoritetaan peruskuopan kaivuu- ja louhintatöiden sekä anturoiden alustojen tasaamisen jälkeen. Pohjatarkastuksen tekee pohjatutkija (maanvarainen) tai rakennesuunnittelija (paalutettu) ennen katselmusta. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan tarkastusosaston tarkastusinsinööri. Raudoitustarkastus Kun betoniteräkset on asennettu rakennesuunnitelman mukaisesti, ne on tarkastettava ennen betonityöhön ryhtymistä. Tarkastuksen suorittaa aloituskokouksessa määrätty vastuuhenkilö, jonka tulee tehdä tarkastuksestaan merkintä tarkastusasiakirjaan. Sijaintikatselmus Rakennuksen perustustöiden tultua loppuunsuoritetuiksi, rakennustyötä ei saa jatkaa, ennen kuin rakennuksen sijainti ja korkeusasema on tarkastettu sijaintikatselmuksessa. Sijaintikatselmuksen suorittaa tilauksesta maankäyttötoimen mittausosasto. Katso teksti Mittausosaston rakentamiseen liittyvät toimenpiteet ja palvelut. Perustustarkastus/katselmus Suoritetaan sen jälkeen kun rakennuksen perustukset on tehty, ennen peruskaivannon täyttämistä. Perustustarkastuksen tekee rakennesuunnittelija ennen katselmusta. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan tarkastusosaston tarkastusinsinööri. Rakennetarkastus/katselmus Kun kantavat rakenteet ovat valmiit ja ennen kuin ne on peitetty, tulee suorittaa rakennetarkastus ja -katselmus. Rakennetarkastuksen tekee rakennesuunnittelija ennen katselmusta. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan tarkastusosaston tarkastusinsinööri. Savuhormikatselmus Kun savuhormi on rakennettu ja ennen kuin lävistykset on peitetty, suoritetaan savuhormikatselmus. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan tarkastusosaston tarkastusinsinööri. Öljylämmityslaitoksen katsastus Laitteiden asennuksen saa suorittaa ainoastaan Sähkötarkastuskeskuksen (SETI) hyväksymä asennusliike. Öljylämmityslaitoksen katsastuksen suorittaa pelastuslaitoksen valmius- ja tarkastusosaston palotarkastaja.
14 RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TARKASTUKSET, KATSELMUKSET JA VELVOITTEET Kvv -laitteistojen katselmus Katselmus suoritetaan ennen putkistojen peittämistä. Rakennustyön kvv-työnjohtaja huolehtii katselmuksen suorittamisesta ajallaan. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan tarkastusosaston kvv-tarkastus, puh. 8392 2321, Kielotie 20 C. Sähkötarkastus Sähköasennusten tarkastuksesta huolehtii sähköurakoitsija. Katso sähköasennusten tarkastus Pientalon liittäminen Vantaan Energian sähköverkkoon -tekstistä. Kaukolämpötyöt Kaukolämpöverkkoon asiakkaaksi aikovan tulee tehdä liittymistä koskeva kirjallinen ilmoitus Vantaan Energialle, puh. neuvonta 829 0259, talojohtojen suunnitelmat ja asennukset puh. 829 0375 ja 839 9273, asiakkaan kaukolämpölaitteiden suunnitelmat ja tarkastukset puh. 829 0286. Kaksi viikkoa ennen käyttöönottokatselmusta rakennusvalvontaan on toimitettava pääsuunnittelijan varmentama toteutusta vastaava energiaselvitys. Loppukatselmus Kun rakennus on valmis julkisivuineen ja pihajärjestelyt istutuksineen, suoritetaan loppukatselmus. Katselmuksen suorittaa rakennusvalvonnan lupaosaston tarkastusrakennusmestari. Puhelinkaapelityöt Katso Elisa Networks Oy:n ohjeet: www.elisa.fi/rakentaja Lisätietoja: www.vantaa.fi/rakennusvalvonta Osittainen loppukatselmus (käyttöönottokatselmus) Ennen rakennuksen käyttöönottoa (muuttoa) on pidettävä käyttöönottokatselmus, jonka suorittaa rakennusvalvonnan lupaosaston tarkastusrakennusmestari (yleensä sama henkilö, joka on myöntänyt rakennusluvan). Katselmuksessa todetaan, että rakennus on rakennettu rakennusluvan mukaisesti ja että rakennus on siinä kunnossa, että se voidaan hyväksyä käyttöönotettavaksi. Piha- ym. järjestelyt on oltava valmiina siinä laajuudessa, että rakennuksen käyttö on turvallista.
15 MITTAUSOSASTON RAKENTAMISEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA PALVELUT 1. Tontinjako ja tontin lohkominen Asemakaava-alueella oleva kiinteistö tulee rakennuskelpoiseksi, kun se merkitään tonttina kiinteistörekisteriin. Rekisteröintiä edeltävinä toimenpiteinä on kiinteistöllä suoritettava tonttijako ja tontin lohkominen. Toimenpiteet suoritetaan pääsääntöisesti kiinteistön omistajan hakemuksesta. Hakemuksen osoite on: Mittausosasto / kiinteistörekisterin pitäjä. 2. Rakennuslupahakemuksen asiakirjat Rakennuslupaa varten tarvittava asiakirjapaketti, johon on koottu kartta- ym. asiakirjoja, on tilattava mittausosaston ja asemakaavaosaston yhteisestä palvelupisteestä. 3. Rakennuksen paikan merkintä ja sijaintikatselmus Toimenpiteen tarpeellisuus todetaan rakennuslupapäätöksessä. Rakennuksen paikan maastoonmerkintä suoritetaan rakennusluvan myöntämisen jälkeen. Sijaintikatselmus suoritetaan, kun rakennuksen sokkelin kulmat ovat näkyvissä ja sokkeli on jostain kohdasta yläpinnassaan. Mittaukset voidaan tilata myös puhelimitse. Rakennuksen paikan merkinnästä ja sijaintikatselmuksesta peritään maksu. Mittausten toimitusaika on noin 1 viikko. 4. Kaapeli- ja johtoselvitykset Kaapelivaurioiden välttämiseksi on ennen kaivutöiden aloittamista käytävä kaupungin mittausosastolla, johon on Vantaalla keskitetty johtoselvitykset maanalaisten johtojen sijaintitietopalveluun. Johtoselvityksen helpottamiseksi mukana on oltava asemapiirros, suunnitelma tms., josta käy ilmi kaivukohteet. Kaivutapahtumia varten tehty kaapeliselvitys on maksuton myös mahdollisen maastossa tapahtuvan näytön osalta. 5. Kaupanvahvistuspalvelut Mittausosaston kiinteistöinsinöörit ja kiinteistöteknikot toimivat myös kaupanvahvistajina, puh. 839 11 (vaihde). Asioimispaikat Maankäytön ja ympäristön toimiala / mittausosasto puh. 839 11 (vaihde), Kielotie 28, 01300 Vantaa Tonttijaot, tontin lohkomiset, asiakaspalvelu, katutaso, puh. 8392 2268 ja 8392 2279 Asiakirjapaketti, asiakaspalvelu, katutaso, puh. 8392 2242 ja 8392 2050 Rakennuksen paikan merkintä, puh. 8392 2279, klo 9.30 12.00 Kaapeli- ja johtoselvitykset, asiakaspalvelu, katutaso, puh. 8392 2277 ja 8392 2268. Tarvitessanne kiinteistöteknikoiden palveluita, he ovat tavattavissa puh. vaihde 839 11, klo 9.30 12.00. Kaapeli- ja johtoselvitykset Vantaalla Vantaan kaupungilla on käytössä ns. keskitetty johtotietojärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että kaivajan tai kaivu-urakoitsijan ei tarvitse kääntyä erikseen kaikkien Vantaalla johtoja omistavien laitosten puoleen johtotietojen saamiseksi, vaan tiedot saa keskitetysti Vantaan kaupungin mittausosaston maanalaisten johtojen sijaintitietopalvelusta. Tämä palvelu edellyttää henkilökohtaista käyntiä mittausosastolla. Jos vahinko kuitenkin sattuu! Jos kaapeli- tai johtovaurio (vähäinenkin) kaikesta huolimatta tapahtuu, niin siitä on ilmoitettava välittömästi johdon omistajalle. Ilmoituksesta on selvittävä vaurion laatu ja tarkka sijainti. Näin nopeutatte vian korjaamista, josta johtuen korjauskustannukset ja muut siitä aiheutuvat menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi. Myös kaupungin mittausosaston maanalaisten johtojen sijaintitietopalveluun on otettava yhteyttä vauriotapahtuman selvitystä varten.
16 POIKKEAMISPÄÄTÖS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISU Kaupunki tai alueellinen ympäristökeskus voi tietyin edellytyksin myöntää poikkeuksen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamispäätöstä tarvitaan esimerkiksi: haluttaessa poiketa voimassa olevan kaavan rakennusaloista haluttaessa poiketa voimassa olevan kaavan autopaikkojen rakentamisesta Poikkeamista haetaan erillisellä hakemuksella, joita on saatavissa Maankäytön asiakaspalvelusta (Kielotie 28) tai internetsivuilta. Mikäli asia kuuluu kaupungin toimivaltaan, asian päättää aluearkkitehti tai kaupunkisuunnittelulautakunta. Jos asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan, asian päättää Uudenmaan ympäristökeskus (kaupunkisuunnittelu antaa ympäristökeskukselle lausunnon asiasta). Poikkeamispäätös on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka on enintään kaksi vuotta. Rakennuslupaa on haettava tänä aikana. Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen poikkeamispäätöksen ja rakennusluvan lainvoimaisuutta. Vähäinen poikkeaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää poikkeuksen rakennusluvan yhteydessä edellyttäen, että poikkeaminen on vähäinen. Rakennuksen teknisiä ja näitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeuksen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäytymistä. Poikkeamispäätös ja suunnittelutarveratkaisu Vantaan rakennusjärjestyksen mukaan koko kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Ennen kuin rakennuslupa voidaan myöntää alueelle, jolla ei ole voimassa asemakaavaa, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, jossa harkitaan edellytykset rakennusluvan myöntämiselle. Suunnittelutarvepäätöstä ei tarvita olemassa olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamiseen tai vähäiseen laajentamiseen. Suunnittelutarveratkaisusta päätöksen tekee kaupunkisuunnittelu. Suunnittelutarveratkaisu on voimassa päätöksessä ilmoitetun ajan, joka on enintään kaksi vuotta. Rakennuslupaa on haettava tänä aikana. Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen Poikkeamispäätöstä ja suunnittelutarveratkaisua haetaan kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan kaupunkisuunnittelun asiakaspalveluun. Hakemuslomakkeita saa asiakaspalvelusta tai niitä voi tulostaa internet-sivuilta. Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: Valtakirja, jos hakijana ei ole tontin/tilan/määräalan omistaja tai vuokraoikeuden haltija Kaupungilta tilatut liitekartat Asemapiirros 1:500 Selvitys naapurien kuulemisesta. Hakemus liitteineen 2 kappaleena, joista toinen sarja kopioina. Naapurit kuullaan viran puolesta kirjeitse, mikäli naapurien lausuntoja ei ole liitetty hakemukseen. Kuulemisesta laskutetaan hakijaa erikseen. Lisää ohjeita löytyy myös hakemuskaavakkeesta. Lisämateriaalina voi esittää asian arvioimista edesauttavia havainnollistavia piirustuksia, valokuvia, rakennuspiirustuksia, otteita voimassa olevista kaavoista ym. Hakemus toimitetaan asiakaspalveluun: Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 VANTAA, puh. 8392 2242. Poikkeamispäätösten valmistelu: Myyrmäki Martinlaakson palvelualue, puh. 8392 2232. Tikkurilan palvelualue lukuun ottamatta Ilolan, Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosaa, puh. 8392 2035. Hakunilan, Korso Koivukylän palvelualue lisättynä Ilolan, Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosilla, puh. 8392 2670. Suunnittelutarveratkaisujen valmistelu: koko kaupunki puh. 8392 2245. Internet: www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu, mistä on linkit Vantaan rakennusvalvontaan ja mm. Ympäristöministeriön sivuille.
17 ENERGIASELVITYS ON LIITETTÄVÄ RAKENNUSLUPAHAKEMUKSIIN Vuoden 2008 alusta alkaen on rakennuslupaa haettaessa lupa-asiakirjoihin liitettävä energiaselvitys. Suomen rakentamismääräyskokoelman D3, rakennusten energiatehokkuus, mukaisesti energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut: rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho, rakennuksen lämmitysteho, arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta ja tarvittava jäähdytysteho sekä rakennuksen energiatodistus. Rakentamisen aikaisten muutosten mukaisesti päivitetty ja pääsuunnittelijan varmentama energiaselvitys toimitetaan rakennusvalvontaan ennen rakennuksen käyttöönottoa. Energiaselvityksessä annetaan tärkeää tietoa rakennuksen käyttökustannuksiin liittyen ja siten sen laatiminen edellyttää ammattitaitoa. Selvityksen laskeminen on luontevasti lvi-suunnittelijan tehtävä. Selvitys edellytetään rakennettaessa uusia rakennuksia. Määräys ei koske muun muassa eräitä tuotantorakennuksia, kasvihuoneita eikä kesäkäyttöön tarkoitettuja loma-asuntoja. Myytäessä tai vuokrattaessa asuntoja tai rakennuksia energiatodistuksen on oltava nähtävillä. Vanhojen omakotitalojen ja enintään kuuden huoneiston kiinteistöjen kauppa- ja vuokrasopimuksia tehtäessä todistusta ei vaadita. Todistusta ei myöskään vaadita mikäli rakennus on valmistunut ennen 1.1.2008 ja sopimukset tehdään ennen 1.1.2009. Rakentamismääräysten mukaisesti rakennetut rakennukset tulevat olemaan keskimäärin D-luokkaa. Vähäisin lisäkustannuksin voidaan rakennus rakentaa parempaan luokkaan, investointi pienentää käyttökustannuksia ja maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti. Lisätietoja: www.vantaa.fi > Maankäyttö ja ympäristö > Rakennusvalvonta > Uudet energiankulutukseen vaikuttavat määräykset voimaan 1.1.2008 Alla oleva energiatodistus löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakentaminen > Energia- ja ekotehokkuus 23.1.2008 Ilkka Rekonen
18 KUNNALLISTEKNIIKAN LAUSUNTO Tulee hakea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen rakennusluvan vireillepanoa. On kuntatekniikan keskuksen asiantuntijoiden antama lausunto siitä, miten kuivatus-, viemäröinti-, piha-, liikenneym. suunnitelmat voidaan toteuttaa vallitsevaan ympäristöön ja suunnitelmiin nähden. Lausunto on osa rakennuslupa-asiakirjoja ja luvan käsittely ei etene rakennusvalvontavirastossa ellei lausuntoa ole liitetty lupa-asiakirjoihin. Mikäli hankkeeseen liittyy jotain poikkeuksellista tai muuta erikseen sovittua, kuten poikkeavat päätökset ja sopimukset, tulee niistä ilmoittaa jo lausuntoa haettaessa. Postiosoite: Kielotie 13, h.254, 01300 Vantaa puh. 09 8392 2418, faksi 09 839 22109 Oheisen Lausunto kunnallistekniikasta -lomakkeen löydät internetistä. Osoite ja linkkipolku: Lausuntoa varten aineisto tulee jättää Kuntatekniikan keskuksen asiakaspalveluun. www.vantaa.fi > Verkkoasiointi > Rakentaminen ja katualueet > Katualueet > Lausunto kunnallistekniikasta Lausunnon käsittely kestää yleensä 1 2 viikkoa, ellei lausunnon antaminen edellytä olosuhteista johtuvaa poikkeavaa tai muuta erityistä selvitystä. Tarvittavat asiakirjat Lausuntopyyntölomake (kts. oheinen kuva). Tontin/rakennuspaikan tiedot (katuosoite, kaupunginosa, kortteli ja tontti/kylä ja tilan rekisterinumero). Sekä hakijan että suunnittelijan yhteystiedot. Asemapiirros (mittakaava 1:500 tai 1:200) Rakennus/muutos, sen sijainti ja korkeusasema (rakennuksen alin lattiataso ja nurkkapisteet). Pihajärjestelyt so. autopaikat ja kääntöpaikka (ajo tontille ja tontilta etuperin), ajoliittymän pituus kaltevuus ennen kadulle/tielle liittymistä. Korkeustiedot (suhteessa katuun ja muuhun ympäristöön). Putkien liitoskohdan likimääräinen sijainti. Pintavesien kuivatuksen periaate (tarvittaessa). Pintavaaituskartta ja tiedot tulevista pihakoroista (tarvittaessa). Johtokartta.
19 OMAKOTIHANKKEELLA TULEE OLLA VASTAAVA TYÖNJOHTAJA JA PÄÄSUUNNITTELIJA Jokaisessa rakennustyössä tulee olla rakennuslautakunnan hyväksymä vastaava työnjohtaja, joka on palkattava viimeistään töiden alkaessa. Hankkeelle pitää lain mukaan nimetä myös pääsuunnittelija, joka voi olla myös sama henkilö kuin vastaava. Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia, että työmaalla noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Hänen tulee myös valvoa erityisalojen työnjohtajia ja varmistaa, että tarpeelliset valvontailmoitukset tehdään, katselmukset ja tarkastukset pidetään ja että rakennustyössä noudatetaan uuden työturvallisuuslain edellyttämiä turvatoimia, toteaa Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL toimitusjohtaja Ahti Junttila. Vastaava työnjohtaja ei ole enää rakennustyömaalla pelkkä muodollisuus ja nimi paperissa, vaan hänellä on keskeinen ja vaativa tehtävä, joka on kirjattu maankäyttö- ja rakennusasetukseen sekä Suomen rakennusmääräyskokoelman A1-osaan. Rakennusmestari löytyy netistä Tuo tehtävä on hoidettava hyvin. Tätä on painotettu myös RKL:n asiantuntijarekisteriin hyväksytyille pientalotyömaan vastaaville mestareille, katso www.rkl.fi (asiantuntijapalvelut), Junttila kehottaa. Kun vastaava työnjohtaja toimii rakennusasetuksen mukaisena työnjohtajana, varsinaiset tehtävät rajoittuvat siihen, mitä lainsäädännössä on määrätty. Mutta kun työnjohtaja palkataan jo ennen varsinaista rakentamisvaihetta, hän voi tarjota omakotirakentajille myös kokonaispaketin. Työnjohtaja voi avustaa esimerkiksi kustannuslaskennassa, materiaalien hankinnassa ja työkuntien valinnassa. Hän voi vastaavan työnjohtajan tehtävien lisäksi toimia myös pääsuunnittelijana, joka sovittaa yhteen eri suunnitelmat toteutuskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Pääsuunnittelija koko rakennushankkeen ajaksi Omakotitalohankkeen toteuttaminen on muuttunut entistä enemmän rakennuttajatoiminnaksi etenkin siksi, että talojen tekninen laatutaso on noussut merkittävästi. Talotekniikka, kuten sähköiset järjestelmät, koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto, automatiikka, kulun valvonta ja muu informaatiotekniikka esimerkkeinä ovat yleisesti käytössä myös pientalorakentamisessa. Omakotirakentajan tulee turvautua hankkeen alusta alkaen vastaavan työnjohtajan lisäksi lakisääteisen pääsuunnittelijan ohjaukseen perheensä ehkä suurimmassa investoinnissa. Vastaava työnjohtaja ja pääsuunnittelija voivat olla tehokas ja yhteensopiva aisapari. Pientalon vastaavana työnjohtajana ja pääsuunnittelijana voi myös toimia sama henkilö. Tällöin on vain huomattava, että kyseessä on kuitenkin kaksi eri tehtävää, joista tulee erikseen sopia ja maksaa asianmukaiset ja erilliset korvaukset. Sopimuslomakkeen ja tehtäväluettelon saa niin ikään rakennuskeskuksista ja Rakennustiedosta tai em. nettiosoitteesta. Kustannuksia säästyy Ammattinsa osaava pientalon pääsuunnittelija säästää todennäköisesti merkittävästi kustannuksia, mistä hyötyvät ennen kaikkea omakotirakentaja. Samalla pientalojen tekninen, toiminnallinen ja arkkitehtoninen laatutaso paranevat selvästi. Pääsuunnittelija onkin omakotirakentajan toinen luottohenkilö, joka yhdessä tämän kanssa määrittää hankkeen kustannusraamit sekä tutustuu tonttiin ennen muiden töiden käynnistymistä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat myös rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman ympäristöön soveltuvuuden tarkistaminen. Pääsuunnittelijan keskeinen tehtävä on vertailla, että piirustukset ja muut erityissuunnitelmat sopivat hyvin yhteen ja muodostavat ehjän ja toimivan suunnitelmakokonaisuuden. Sopimuslomakkeet ja tehtävien kuvaukset Kaikkien toimijoiden kanssa tulee aina tehdä kirjallinen sopimus, josta tehtävät ilmenevät riittävän tarkasti ja jossa selvitetään vastuunjako työsuojelutoimenpiteet mukaan lukien sekä määritellään sopimuksen kestoaika. On tärkeää sopia kirjallisesti myös palkkioista sekä siitä, miten ja koska ne maksetaan Rakennuskeskukset ja Rakennustieto Oy, puh. 09 549 5570, myyvät rakennushankkeen kaikkien osapuolten välisiä sopimuslomakkeita ja tehtäväluetteloita, myös netissä www.sopimuslomake.net. Niitä yhdessä esim. vastaavan työnjohtajan kanssa luettaessa selviää omakotirakentajalle, mitkä työt eri osapuolille kuuluvat ja mitkä eivät. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL
20 PIENTALON PERUSTAMINEN Pientalon perustamiseen kuuluvia asioita on selostettu useissa julkaisuissa. Pohjatutkimuksista on ohjeet Rakentajain Kustannus Oy:n (nyk. Rakennustieto Oy) julkaisussa TPO-83 Talonrakennuksen pohjatutkimusohjeet. Perustamisen suunnittelua on käsitelty mm. Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: Pientalon perustustyöt 2002 Rakentajain kalenteri Talonrakennuksen Kustannustieto 1997 Talonrakennuksen routasuojausohjeet 1997 Valtion teknillinen tutkimuskeskus on laatinut aihepiiristä julkaisut: Pientalon perustaminen 1974 Talonrakennuksen maa- ja kalliotyöt 1974 75 VTT:n julkaisuja voi tiedustella VTT/tietopalvelut tai internetistä http:\www.vtt.fi\inf\ Suomen Rakennusinsinöörien Liitto on julkaissut kirjan Pihojen pohja- ja päällysrakenteet, Suunnittelu- ja rakentamisohjeet (RIL 234-2007). Kirjallisuutta kannattaa kysyä myös kirjastoista. Pientalon pohjatutkimus ja perustusten suunnittelu on suositeltavaa antaa alan asiantuntijan tehtäväksi. Rakentamismääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osassa B3 (2004) on pohjarakennusta koskevat määräykset. Määräysten mukaan rakennuspohjan laatu on selvitettävä yleensä ennakolta jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Jos rakennuspaikalta on käytettävissä muissa yhteyksissä tehtyjen pohjatutkimusten tuloksia tai muita tietoja määrältään ja laadultaan riittävinä siten, että niiden perusteella pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjarakentaminen voidaan luotettavasti ja turvallisesti toteuttaa, ei rakennushankkeen yhteydessä tarvitse erikseen suorittaa pohjatutkimuksia. Muussa tapauksessa pohjatutkimuksilla on selvitettävä maan kerrosrakenne sekä maakerrosten ja kallion geotekniset ominaisuudet niin, että riittävät tiedot pohjarakentamisen suunnittelemiseksi ovat käytettävissä ja että pohjarakentaminen voidaan toteuttaa käyttäen teknisesti tarkoituksenmukaisia ja turvallisia työtapoja. Pohjatutkimuksen laajuus määräytyy rakennuspohjan kuormitusten ja rakenteiden perusteella. Pohjatutkimuksilla tulee tarvittaessa selvittää myös tulevan rakennuskohteen läheisyydessä sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden perustuksien sijainti, laatu ja kunto. Pohjatutkimusten maasto- ja laboratoriotutkimukset on suoritettava yleisesti tunnetuilla ja luotettaviksi osoitetuilla menetelmillä ja välineillä. Pohjarakennussuunnitelman tulee perustua pohjatutkimuksiin siten, että rakenteiden mitoitus vastaa käyttövaiheen tilannetta ja täyttää myös eri työvaiheiden vaatimukset. Suunnitelmassa käsitellään myös pohjarakennustyön ja valmiiden rakenteiden vaikutus rakennuspaikan ympäristöön sekä haittavaikutusten estäminen. Pohjarakennussuunnitelman tulee olla sitä yksityiskohtaisempi, mitä vaativampi pohjarakennuskohde on rakenteiden, pohjasuhteiden ja työtoimenpiteiden sekä näiden toteuttamisen seurausvaikutusten osalta. Pohjarakennussuunnitelmassa tulee käsitellä perustukset, muut pysyvät pohjarakenteet, maarakenteet, routasuojaus, kuivanapito ja kaivanto. Rakentamismenetelmiltään ja rakenteiltaan tavanomaisessa ja pohjasuhteiltaan yksinkertaisessa tapauksessa riittää yleensä perustusten ja kuivanapidon suunnittelu. Pohjatutkimukset Rakennuspohjan laadun selvittäminen aloitetaan silmävaraisella maastotarkastelulla. Havainnointia voi tehostaa esim. lapiota käyttämällä. Suositeltavaa on myös selvittää rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä aiemmin mahdollisesti tehdyt pohjatutkimukset. Kaupungin tekemistä pohjatutkimuksista antaa tietoja: Kuntatekniikan keskus/katutekniikka/geotekniikka, Kielotie 13, puh. 83911. Käytännössä varsinaiset pohjatutkimukset voidaan jättää tekemättä ainoastaan, mikäli rakennuspaikan voidaan luotettavasti päätellä sijaitsevan sora-, moreeni- tai kallioalueella. Tällöinkin, mikäli esim. rakennetaan maanalainen kellari, on pohjavedenpinnan sijainti selvitettävä. Samoin, mikäli louhintamäärä ja -kustannukset halutaan ennakkoon selvittää, on perustamistason yläpuolelle mahdollisesti ulottuvan kalliopinnan taso tutkittava. Rakennuspohjan ollessa hiekkaa, silttiä tai savea, on syytä aina tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus.