Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi



Samankaltaiset tiedostot
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

- metodin synty ja kehitys

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Case Archipelago Tours

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Liikenneviraston näkökulmia alan osaamisen kehittämiseen Ylijohtaja Anne Herneoja

Tehdään yhdessä entistä tiiviimpi, tasavertaisempi ja monitoimijaisempi. Yhteinen Päijät-Häme

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

VERKOSTOANALYYSI raportti

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Siilinjärven kyläparlamentin TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA 2020-TAVOITTEET

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Pippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Esitys. Kanta-Hämeen Järjestöasiainneuvottelukunnaksi

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Ajankohtaista ministeriöstä

Strategiakysely sidosryhmille 2018

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVAA, MUTTA YHTEISTYÖSSÄ VIELÄ KEHITETTÄVÄÄ

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p ,

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Kansainvälistyminen -alaryhmä valmistelutilanne Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

Ari Hiltunen

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Vesienhoidon alueellinen koordinointi

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

PERHEKESKUSEKOSYSTEEMI KANTA-HÄMEESSÄ

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

Asikkala Valtuustoseminaari

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

Transkriptio:

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Johdanto Toimintaryhmätyö täyttää Etelä-Pirkanmaalla pian 10 vuotta. Siinä ajassa Pirkan Helmi on vakiinnuttanut asemansa ruohonjuuritason paikallislähtöisenä toimijana. Leader- toimintatavan perusajatus on, että maaseudun asukkaat vaikuttavat itse oman asuinalueensa kehittymiseen aktiivisesti luomalla tarpeellisiksi katsomiaan palveluja, uusia työpaikkoja, yrityksiä, yhteistyöverkostoja ja virkistysmahdollisuuksia. Pirkan Helmen kautta rahoitetuilla kehittämishankkeilla on parannettu esimerkiksi asuinviihtyisyyttä ja vapaa-ajantoimintamahdollisuuksia sekä luotu seudulle uusia työpaikkoja ja turvattu olemassa olevia. Pirkan Helmellä on osaamista esimerkiksi kansalaisten aktivoinnista, yhteistyöverkostojen rakentamisesta ja tulevaisuudessa näillä taidoilla on kysyntää myös toimintaryhmätyön ulkopuolella. Suomessa on valmisteilla koheesio- ja kilpailukykyohjelma joka pyrkii yksinkertaistamaan alueellista kehittämistä. Jatkossa aluekeskusohjelma ja alueellinen maaseutuosio yhdistyvät yhdeksi ohjelmaksi. Se tulee muokkaamaan aluekehittämistä toimintatapojen, vuorovaikutteisuuden ja verkostoitumisen kautta. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma on Pirkan Helmelle mahdollisuus tuoda esiin omia vahvuuksiaan ja ajatuksia Etelä-Pirkanmaan kehittämisestä nykyistä laajemmin. Samalla tavoitetilan muutos toimintaryhmästä vahvemmin aluekehittäjäksi käynnistää Pirkan Helmen toiminnan laajentumisen. Matkailu on ollut pitkään teemana monissa strategioissa ja ohjelmissa halki Suomen. Monin paikoin matkailu onkin noussut merkittäväksi elinkeinoksi seudullaan. Etelä-Pirkanmaalla kehitys ei ole kuitenkaan edennyt yhtä hyvin ja kehitettävää varmasti löytyisi. Tulevat asuntomessut antavat piristysruiskeen matkailulle hetkeksi, mutta ilman jatkohoitoa tulokset jäävät lyhytaikaiseksi. Pirkan Helmi on valmis ottamaan haasteen vastaan matkailunkehittäjänä. Aiemmin Etelä-Pirkanmaalla on kansainvälistytty esimerkiksi oppilaitosten ja isoimpien yritysten johdolla. Ruohonjuuritasolla sopivaa yhteistyökumppania ei kuitenkaan ole ollut ja tämä on hankaloittanut useilla pienemmillä toimijoilla siirtymistä kansainvälisempään suuntaan. Pirkan Helmi tahtoo täyttää tulevaisuudessa tämän tyhjiön ja tulla osaksi Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisprosessia. Tavoitetila 2015 määrittää Pirkan Helmen tarkennetut strategiset linjaukset. Strategiaprosessi vahvisti ajatukset matkailusta ja mikrotason kansainvälistymisen merkityksestä joihin Pirkan Helmen kannattaa suuntautua. Jatkossa Pirkan Helmi pyrkii näkymään entistä vahvemmin Etelä- Pirkanmaalla aluekehittäjänä. Toimintatapoja kehittämällä edesautetaan uusien toimintojen onnistumista. Samalla rajalliset resurssit osataan kohdentaa oikein ja vaikuttavimmalla tavalla. Toimintaryhmän perustehtäviä ei kuitenkaan unohdeta. Päinvastoin, tiedottamisen, uusien tulosten ja verkostoitumisen avulla kehitytään myös toimintaryhmänä. Tavoitetila 2015 antaa Pirkan Helmelle ohjenuoran jota voi määrätietoisesti lähteä seuraamaan uuden vuosikymmenen haasteissa..

Pirkan Helmi Rahoitusta laajentaen Tuloksellisemmin Verkostoituen Aktiivisempi tiedottaminen Toimintaryhmänä Aluekehittäjänä Mikrotason kansainvälisessä toiminnas- sektorilla Matkailu sa 2009 2015 Tavoitetila 2015 Pirkan Helmi tunnetaan merkittävänä Etelä-Pirkanmaan aluekehittäjänä. Pirkan Helmellä on selkeä rooli toimialueensa matkailusektorilla ja mikrotason kansainvälisessä toiminnassa. Rahoituspohja ja toimintamuodot ovat laajentuneet ohjelmakausista riippumattomammaksi.

Pirkan Helmen strategiset linjaukset Pirkan Helmi laajentaa toimintaansa toimintaryhmätyön lisäksi aluekehittäjyyden, mikrotason kansainvälistymisen käynnistäjäksi sekä matkailusektorille. Uusilla linjauksilla Pirkan Helmen toiminta muuttuu erillisistä ohjelmakausista ja yksittäisestä rahoitusinstrumentista riippumattomammaksi. Toimintaryhmänä Pirkan Helmi jatkaa seutukunnan kehittämistä Helmenkalastus-ohjelmalla vuoteen 2013 sekä valmistautuu seuraavaan kauteen. Paremman näkyvyyden ansiosta hankkeiden hakijapohja on laajentunut tuoden uudenlaisia kehittämiskohteita ja toimijoita Etelä-Pirkanmaalle. Rahoitusta haetaan myös muista rahastoista hankkeista riippuen. Aluekehittäjänä Pirkan Helmellä on ruohonjuuritason verkostojensa kautta valtavasti paikallista tietoa. Ruohonjuuritason aktivoijana Pirkan Helmen asema on selvä, mutta seudullisessa ja maakunnallisessa mittakaavassa aluekehittäjän rooli on heikompi. Pirkan Helmi ottaa aktiivisemman roolin seudullisessa kehittämisessä sekä tuo omat vahvuudet verkostojensa hyödynnettäväksi. Mikrotason kansainvälisessä toiminnassa Mikrotason kansainvälistyminen on ottamassa ensi askeleitaan Etelä-Pirkanmaalla. Kiinnostusta seudulta löytyy, mutta oikeiden ja helposti lähestyttävien kanavien löytäminen on toistaiseksi haasteellista ja ne on suunnattu pääsääntöisesti suuremmille toimijoille. Pirkan Helmi ottaa selkeän roolin mikrotason kansainvälisessä toiminnassa. Matkailusektorilla Etelä-Pirkanmaalla on hyvät mahdollisuudet nousta merkittäväksi matkailukohteeksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Seudulla on merkittäviä tapahtumia, kulttuurimatkailukohteita sekä suuri määrä yksittäisiä matkailuyrittäjiä. Matkailusektorilla kuitenkin puuttuu seudullinen kokooja/toimija. Paikallistason seudullisena asiantuntijana ja helposti lähestyttävänä toimijana Pirkan Helmelle löytyy matkailusta luonteva rooli.

Toimintatapojen kehittäminen Tavoitetilan 2015 saavuttamiseen tarvitaan Pirkan Helmeltä toimintatapojen kehittämistä ja uudistumista seuraavilla osa-alueilla. Aktiivisempi tiedottaminen Aktiivisemman tiedottamisen tarkoituksena on tehdä Pirkan Helmeä tunnetuksi suurelle yleisölle. Tavoitetilaan pääsemiseksi yksi tärkeimpiä haasteita on parantaa Pirkan Helmen ulkoista tiedottamista. Uusien toimintojen käynnistäminen tarvitsee Etelä-Pirkanmaan toimijoiden yhteisen tiedottamisen kehittämistä. Verkostoituen Verkostoituminen seudun toimijoiden kanssa auttaa Pirkan Helmen tavoitetilan saavuttamista. Monipuolisen yhteistyön avulla saadaan lisäarvoa sekä oman alueen kehittymiseen, että omaan toimintaan. Luottamukselliset välit ja yhteinen tahtotila auttavat asioiden eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä. Verkostojen laajetessa avautuu uusia mahdollisuuksia niin toimintaryhmätyön kuin aluekehittäjän, matkailun ja Kansainvälistymis- toimintojenkin yhteyteen. Tuloksellisemmin Toiminnan vaikuttavuuteen täytyy jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Pysyäkseen houkuttelevana yhteistyötahona Pirkan Helmen pitää pystyä osoittamaan tuloksia omasta toiminnastaan sekä hankkeiden, osaamisen että tulosten kautta. Tulosten mitattavuus selkeiden mittareiden avulla edesauttaa toiminnan uskottavuutta Rahoitusta laajentaen Tavoitetilaan pääseminen vaatii uusien rahoituskanavien löytämistä ja hyödyntämistä. Laajempi rahoituspohja mahdollistaa uusien tehtävien vastaanottamisen ja mahdollistaa Pirkan Helmen jatkuvuuden ja kehittymisen ohjelmakausista riippumattomaksi.

Liite1 Strategiaprosessin eteneminen Pirkan Helmen strategiaprosessin vetäjäksi valittiin Antti Pasanen Kuopion yliopistosta. Strategian laadinta oli opintoihin liittyvä harjoittelujakso jonka Antti suoritti osana paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelman kandidaatin tutkintoaan. Alla on kuvattu tavoitetila 2015 asiakirjan tekemisen aikataulu. 1.9 20.9.2008 Tutustumista toimintaryhmätyöhön, yhteistyökumppaneihin ja Etelä-Pirkanmaahan. 16.9.2008 Strategian aloitus hallituksen kokouksessa 20.9 10.10.2008 Kyselyt Pirkan Helmen yhteistyökumppaneille, hallitukselle sekä muille lähimmille tahoille. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 50 kappaletta. Kyselyyn vastanneet: MTK Häme, Pirkan Kylät, Suomen Kyläyhdistys, Kesäyliopisto, Te- keskus Pirkanmaa, Pro Agria, Akaan Seurakunta sekä Vaske 10.10.2008 Palaveri Pirkanmaan toimintaryhmien kanssa 14.10.2008 Kyselyiden tulosten yhteenveto ja strategiaprosessin ideariihi hallituksen kokouksessa. Ideariiheen osallistui 10 henkilöä. 3.11-7.11 Osallistuminen Rural Studies kehittämishankkeen käynnistämiseen 29.10 2.12.2008 Henkilökohtaisia haastatteluja Haastatteluihin osallistuneet henkilöt: Heikki Konsala, Eliisa Vesisenaho, Matti Mikkola, Irene Suhonen, Asko Nuikka, Torsti Hyyryläinen, Petri Rinne, Timo Hanhilahti, Pertti Rantamäki, Hannu Maijala sekä Heikki Partanen 12.11.2008 Strategiaprosessin väliaikatilanne hallituksen kokouksessa 20.11 3.12.2008 Strategiapaperin kirjoittaminen, muokkaaminen ja viimeisteleminen 11.12.2008 Näkymällä näkyväksi tavoitetila 2015, esittely ja hyväksyminen hallituksen kokouksessa