- metodin synty ja kehitys

Transkriptio

1 Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari , Ylivieska Torsti Hyyryläinen

2 Esityksen sisältö: Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot ja mitä on sosiaalinen pääoma? LEADER-metodin kehityshistoria LEADER-metodin erityispiirteet LEADER-metodista toimintaryhmätyöksi

3 Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot? Sosiaalinen innovaatio voidaan määritellä yhteiskunnalliseksi uudistukseksi, joka luo uuden tavan toimia yhdessä, yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Sosiaaliset innovaatiot ovat kulttuurisidonnaisia prosesseja, joiden synty edellyttää aina: a) otollista historiallista tilannetta ja b) aktiivisia ja luovia toimijoita, jotka esittävät ideoita ja hyödyntävät tilanteet niiden toteuttamiseksi.

4 Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot? Sosiaaliset innovaatiot synnyttävät ja toimeenpanevat uusia ideoita liittyen siihen, miten ihmisten tulisi organisoida keskinäinen vuorovaikutuksensa yhteisten päämäärien tavoittelussa. Tästä voi seurata uusia sosiaalisia instituutioita, uusien hallinnan tapojen muotoutumista ja uusia yhteiskunnallisia liikkeitä. Robert Mumford, 2002

5 Mitä on sosiaalinen pääoma? Sosiaalinen pääoma on ihmisten välistä osaamista, yhteisiä normeja, verkostoja ja luottamussuhteita sekä niihin perustuvaa kykyä toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

6 Mitä on sosiaalinen pääoma? Paikallisessa kehittämisessä sosiaalinen pääoma on ihmisten välisen vuorovaikutuksen hallintaan liittyvää osaamista, kykyä työskennellä käytännössä yhteisten päämäärien hyväksi ryhmissä, organisaatioissa ja verkostoissa. Hyyryläinen & Rannikko, 2002

7 Miten sosiaalinen pääoma kehittyy? Sosiaalinen pääoma muuntuu ja kehittyy jatkuvasti. Sosiaalista pääomaa ei voi varastoida. Se lisääntyy käytössä, mutta häviää käyttämättä. Sosiaalinen pääoma sekä edellyttää että synnyttää sosiaalisia innovaatioita.

8 Mitä tarkoittaa puhe LEADER*-metodista? Metodi? = metá hodós (kreik.) = tien mukaisesti, tietä pitkin Tien mukaisesti eteneminen tarkoittaa tässä yhteydessä siis LEADER-metodin mukaista tapaa toimia yhdessä. * LEADER= Liaison Entre Actions du Développement de I Économie Rural

9 LEADER-metodin mukaisesti. etenevän toiminnan uskotaan yleisesti johtavan oikeaan tietämiseen ja yhteistyöhön maaseudun ja ihmisten hyväksi. LEADER-metodi on sosiaalisen evoluution tulos - innovaatio - johon on sisäistynyt paljon kokemusta ja tietoa maaseudun kehittämisestä.

10 LEADER -metodin lyhyt historia 1988: EU-komission The Future of Rural Society 1991: LEADER I -aloite (217 aluetta Euroopassa) 1994: LEADER II -aloite (noin 909 LAG-aluetta+ 90 yt-aluetta) 1996: Cork: 1st European Conference on Rural Development 1999: Agenda 2000, jossa Pilari I ja Pilari II 2001: LEADER+ -aloite (893 LAG-aluetta, EU15 sisällä) 2003: Salzburg: 2nd European Conference on Rural Development 2004: Commission proposal on rural development policy : LEADER valtavirtaistuu eurooppalaiseen maaseutupolitiikkaan LÄHDE: Synthesis of mid-term evaluations of LEADER+ programmes, 2006

11 Yhteys suomalaiseen maaseutupolitiikkaan LÄHDE: Pylkkänen & Hyyryläinen, 2004

12 Mikä on LEADER-metodi? LEADER -metodi tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu tiettyjen LEADER -erityispiirteiden yhdenaikaisesta soveltamisesta maaseudun paikallisessa kehittämisessä. Suomessa tästä toimintatavasta vakiintunut käyttöön termi toimintaryhmätyö. Katso:

13 LEADER metodin erityispiirteet Alueperusteisuus Alhaalta ylös periaate Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Verkostoituminen

14 Alueperusteisuus Kehittämisstrategia määritellään tietyn rajatun alueen nykytilanteen, vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien perusteella. Suomessa alueperusteisuus on vakiintunut seutukuntaa vastaavaksi toimintatasoksi, joka ei kuitenkaan vastaa välttämättä virallista tilastollista seutukuntajakoa. Kullakin seudulla toimii yksi toimintaryhmä.

15 Alhaalta ylös -periaate Kehittämisstrategian laatimista ja täytäntöönpanoa koskeva päätöksentekovalta kuuluu paikalliselle toimintaryhmälle. Toimintaryhmän tehtäviin kuuluu paikallisväestön innostaminen ja koulutus kehittämistyöhön. Suomessa tämä on vakiintunut tarkoittamaan toimintaryhmän autonomian lisäksi paikallistason toimijoiden suoraa ja välitöntä osallistumista hankkeisiin.

16 Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Paikallisella kumppanuudella tarkoitetaan julkisista ja yksityisistä yhteistyöosapuolista muodostuvaa toimintaryhmää. Se on LEADER-metodin subjekti. Suomessa toimintaryhmän edellytetään toimivan kolmikantaperiaatteella: toimintaryhmän (juridisesti yhdistys) hallituksessa on oltava kolmasosa yhteisöjen ja yritysten, kolmasosa alueen asukkaiden ja kolmasosa paikallisen julkisen hallinnon edustajia.

17 Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Kehittämisstrategiassa on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka perustuu eri sektoreiden, toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen.

18 Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Kehittämisstrategiassa tulisi korostaa keinoja, joiden avulla pyritään uudenlaiseen kestävään kehitykseen verrattuna alueella aikaisemmin sovellettuihin käytänteisiin. Toimintaryhmien strategialla ja hankkeilla tulisi olla jokin uutuusarvo ja pyrkimys uuden luomiseen.

19 Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Kehittämisstrategian mukaisesti toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

20 Verkostoituminen Paikallisten toimintaryhmien kansallinen ja kansainvälinen kokemusten ja tietotaidon vaihto kaikkien asianomaisten toimijoiden välillä. Suomessa kaikki toimintaryhmät kuuluvat kansalliseen verkostoon (

21 Lopuksi - 1 LEADER-metodi on sosiaalinen innovaatio, joka kiinnittyi Suomessa otolliseen maaperään. Se laajentui ja muotoutui täällä omanlaiseksi toimintaryhmätyöksi. Toimintaryhmätyö paikantuu julkisen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välimaastoon. Tällaisena välittäjäorganisaationa sillä on tärkeä rooli uusien innovaatioiden kehittelijänä ja kokeilijana.

22 Lopuksi - 2 toimintaryhmätyö voi muodostua kestäväksi toimintatavaksi paikallisesti vain, jos metodista pidetään kiinni. investoiminen toimintaryhmätyöhön on investoimista alueen sosiaaliseen infrastruktuuriin. Tämä sosiaalinen pääoma voi olla ratkaiseva sijoitus koko seutukunnan kehitykseen.

23 Toimintaryhmätyön tien kulkeminen on jatkuva haaste. Ongelmatonta tai ristiriidatonta sen ei pidä olla, koska muuten se menettäisi uutta luovan luonteensa eli sen, jota varten tämä tie on rakennettu. Onnea ja menestystä 10-vuotiaalle!