Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Transkriptio

1 Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja

2 Arvioinnin taustaa MMM tilasi loppuvuodesta 2007 Ruralia-instituutin johtamalta konsortiolta teema-arvioinnin, koskien kauden maaseutuohjelmia neljän teeman osalta: elinkeinot ja työllisyys, yhteisöllisyys, osaaminen ja ympäristövaikutukset. Muut konsortion jäsenet olivat Sente ja Bionova Engineering Arviointi toteutettiin käyttäen teemakyselyjä, ryhmähaastatteluja, Caseselvityksiä ja SWOT-analyysejä. Arvioinnissa hyödynnettiin myös Maaseutuviraston keräämiä hankerekisteri- ja indikaattoritietokantoja sekä laajaa taustakirjallisuutta. Teemassa A laskettiin elintaso-, työllisyys- ja muuttoliikevaikutukset käyttäen alueellista yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimallia.

3 Arvioinnin taustaa Arvioinnin kohteena ovat olleet ne yritys- ja kehittämishankkeet, jotka on rahoitettu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja/tai kansallisin varoin. Suoraan maatalouteen liittyvien toimenpiteiden vaikutusta ei käsitelty. Teema-arviointi perustuu suurelta osin arvioinnin tilaajan Maa- ja metsätalousministeriön määrittämiin arviointikysymyksiin. Peruskysymyksiä on täydennetty arvioitsijoiden määrittämillä lisäarviointikysymyksillä. MMM hyödyntää tuloksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutuksessa

4 Havaintoja teemoista A elinkeinot ja työllisyys Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena oli yli uutta työpaikkaa. Tavoite oli kova sen saavuttamisen arviointi osoittautui haasteelliseksi. Kyselyt, haastattelut, RegFinDyn-aluemallisimulointien tulokset, aikaisempien tutkimusten tulokset sekä Hanke2000-rekisterin tiedot huomioiden arvio on, että määrällisestä työllisyystavoitteesta on saavutettu noin 60 prosenttia. Indikaattorien selkeä määrittely on tarpeen. Esimerkiksi yritystukien indikaattorilomakkeen täyttöohjeissa mainitaan seuraavasti: Uudet työpaikat ovat hankkeessa tehtävän kehittämistyön tuloksena eri vaiheissa syntyneitä uusia pysyväisluontoisia työpaikkoja. Työpaikat voivat olla kausiluonteisia, koko- tai osa-aikaisia. Työpaikat ilmoitetaan kokopäivätoimiseksi muutettuina.

5 Havaintoja teemoista B- yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on saanut ohjelmien kautta merkittävää vahvistusta. Yhteisöllisyyshankkeet vaikuttavat pitkäkestoisesti esimerkiksi alueidentiteetin vahvistumisen, yhteistyön lisääntymisen sekä uusien toimintamallien kautta. Hankkeet jättävät yhteisöön pysyviä aineellisia tai aineettomia merkkejä, jotka voivat periaatteessa säilyä niin pitkään kuin yhteisö itsessään on olemassa Sukupuolten välisen tasa-arvon tulkinta on ohjelmatasolla erilainen kuin käytännön hanketyössä, jossa tasa-arvon katsotaan toteutuvan kun hankkeeseen osallistuminen on kaikille avointa. Sukupuolten välisten erojen korostamista tulisi maaseutuohjelmissa lieventää ja lähestyä sukupuolisensitiivisyyden käsitettä.. Yhteisöllisissä hankkeissa innovaatio käsitteen sijaan voitaisiin käyttää käsitteitä kokeilevuus ja uudistavuus. Tämä auttaisi ymmärtämään yhteisöllisten hankkeiden erilaista näkökulmaa innovaatioihin ja tulisi esiin sen, kokeillaanko hankkeessa jotakin uutta tai uudistetaanko sillä jotakin olemassa olevaa.

6 Havaintoja teemoista C - osaaminen Maaseudun kehittämisohjelmien kautta toteutetut hankkeet tukevat yritysten liiketoimintaosaamista ja hankkeiden toteutus avaa yhteyksiä muihin toimijoihin, erityisesti muihin maaseudun yrityksiin. Yhteistyön kehittymisen kautta maaseutuyrityksiin välittyy aiempaan kokemukseen perustuvaa osaamista ja ns. hiljaista tietoa. Maaseutuyritysten konkreettisiin käytäntöihin juurtunut osaamisen siirtyminen näyttääkin korostuvan organisoidun tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen sijaan. Maaseutuyritysten innovaatiokyvykkyyden lisäämiseksi tulee kehittää yritysten kykyä käyttää ulkopuolista osaamista. Maaseudun osaamisen kehittämistä tulee tietoisesti avata nykyistä laajemmalle toimijajoukolle, sillä se rikastaa maaseudun kehittämistä ja lisää kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta.

7 Havaintoja teemoista D - ympäristö Maaseudun kehittämisohjelmat edistivät ympäristöteeman sisällä energiantuotantoa (28% kaikista ympäristöhankkeista) ja luonnon hyödyntämistä elinkeino- ja virkistystoiminnassa (47%). Vähäisemmässä roolissa olivat ekologiset hankkeet (13 %) sekä maisemaa ja kulttuuriympäristöä edistävät hankkeet (12 %). Yrityshankkeissa pääpaino oli energia-alalla sekä varsinkin matkailussa luonnon hyödyntämishankkeissa. Kehittämishankkeet painottuivat luonnon hyödyntämiseen, maiseman ja kulttuuriympäristön tilan parantamiseen sekä ekologisiin hankkeisiin. Ohjelmilla arvioitiin vaikutettavan noin 1 prosentin vähenemään Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöissä.

8 Havaintoja teemoista D - ympäristö Ohjelmakaudella ohjelmakausi omasi strategiana selkeän kestävän kehityksen edistämisen. Ohjelman tuloksia myös seurattiin kymmenin indikaattorein. Tavoitteet olivat kuitenkin lähinnä sanamuotoja siitä minkälaisia hankkeita ohjelmilla edistetään. Hankerekisterien ja indikaattoritietojen tulosten perusteella on vaikea tehdä täsmällistä analyysiä siitä, onko toteuma vastannut tavoitteita. Selkeämmät tavoitteet lisäisivät alueellisten toimijoiden ja hankkeita hakevien tahojen tietoisuutta siitä, mitä tuloksia ohjelmilla halutaan.

9 Pohdintaa Teema-arvioinnissa kokeiltiin uusia menetelmiä (RegFin) ja toisaalta hermeneuttista tulkintaa. Tulokset olivat osin ristiriitaisia. Arviointitutkimus on kuitenkin suhteellisen määrämuotoista ja menetelmällisesti vakiintunut tiettyihin muotoihin. Mullistavia uusia tuloksia ei tullut, lähinnä aikaisemmissa arvioinneissa esiin tulleet käsitykset saivat vahvistusta Onko arviointisykli vedetty liian tiukaksi: ennakko-, väli-, loppu-, teemaarviointi. Konsortion yhteistyön toimivuus on tärkeää, samoin vuorovaikutus tilaajan kanssa.