Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma

Transkriptio

1 Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma PIEKKKIS Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun Pielisen Karjalan ohjausryhmä /5

2 1. Seudullinen pohja Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma on pohjoiskarjalaiseen maakuntakorkeakoulutyöhön kuuluva vuosittainen tilanne- ja suunnitelmakatsaus, joka muodostaa seudullisen pohjan maakunnalliselle jatkotyöskentelylle. Tarkoitus ei ole perustaa uusia oppilaitoksia tai rakentaa uusia seiniä, vaan käyttää, kehittää ja tuoda paikallisesti saataville niitä mahdollisuuksia, joita nykyaikana on. Keskeinen näkökohta on monimuoto-, etä- ja omalla paikkakunnalla opiskelun mahdollisuuden tärkeys. Käytännössä on usein kyse aikuisikäisistä, työssä olevista, perheellisistä henkilöistä, joiden olisi vaikeaa tai mahdotonta siirtyä vuosikausiksi muualle. Eiköpähän siis olekin enemmän nykyaikaa tuoda opintomahdollisuudet sinne missä ihmiset ovat kuin päinvastoin. Pielisen Karjalassa tapahtuu maakuntakorkeakoulutoiminta seudullisen ohjausryhmän johdolla. Sen puheenjohtajana toimii Lieksan kaupungin sivistysjohtaja Jarkko Määttänen, varapuheenjohtajana Nurmeksen kaupungin sivistysjohtaja Arto Sihvonen sekä sihteerinä Lieksan kansalaisopiston suunnittelijaopettaja ja maakuntakorkeakoulun Lieksan koulutuskoordinaattori Pasi Karonen. Työryhmä on laaja-alainen käsittäen niin koulutus-, muita viranomaiskuin yritystoimijoitakin. Seudulliseen maakuntakorkeakouluhenkilöstöön kuuluu myös Nurmeksen lukion opinto-ohjaaja ja maakuntakorkeakoulun Ylä-Karjalan koulutuskoordinaattori Veijo Martikainen. Tämä seudullinen suunnitelma perustuu kahteen paikalliseen koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmaan nelivuotiskaudelle Ylä-Karjalan suunnitelma on hyväksytty sikäläisessä paikallisessa työryhmässä, ja Lieksan suunnitelma vastaavasti omassa paikallisessa työryhmässään. Nämä kaksi paikallista suunnitelma-asiakirjaa ovat erikseen saatavissa, eikä niissä esitettyjä laajempia asiayhteyksiä, perusteluja ja yksityiskohtia enää toisteta tässä seudullisessa suunnitelmassa, joka on ensisijaisesti tarkoitettu tiivistetyksi työpaperiksi Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun PKMKKK:n, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun PKAMK:n ja muiden toimijoiden käyttöön. 2/5

3 2. Tutkintotavoitteinen koulutus Pohjoiskarjalaisen maakuntakorkeakoulutoiminnan piirissä on tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ensisijaisesti kyse ammattikorkeakoulutasoisista tutkinnoista. Ammatillisia ja vastaavantasoisia, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotasoisia tutkintokoulutuksia voidaan kuitenkin myös sisällyttää samaan yhteyteen tarpeen mukaan. Pielisen Karjalassa on seudullisena ohjenuorana vuorotteluperiaate Lieksan ja Ylä-Karjalan välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa Lieksan ja Nurmeksen vuorottelua tavanomaisiin aloituspaikkoihin perustuvien tutkintokoulutusten lähiopetuspaikkakuntina. Tämän lisäksi pyritään seutukunnalle saamaan myös työvoimapoliittisia koulutuksia, jotka toteutuessaan ovat sitten asia erikseen. Lähimmät uusien tutkintokoulutusten aloitusten tavoitteet Pielisen Karjalassa ovat seuraavat: 1. Tradenomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2013, lähiopetuspaikkakunta Lieksa. 2. Sairaanhoitajakoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus ensisijaisesti vuonna 2013, viimeistään 2014, lähiopetuspaikkakunta Nurmes. 3. Prosessi-insinöörikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2014, pilottikohde jos saadaan haettu innovaatiohankerahoitus, lähiopetuspaikkakunta Lieksa. 4. Sosionomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus vuonna 2014, lähiopetuspaikkakunta Nurmes. 5. Sosiaalityöntekijöiden muuntokoulutus, yliopistotaso, aloitus vuonna 2014 tai 2015; voisi toteutua Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun Aducaten kautta, mahdollisesti jollakin hanketaustalla. Nurmeksen lukio on jo hakenut pohjaksi avoimen yliopiston sosiaalityön pe- 3/5

4 rusopintojen järjestämisoikeutta. 6. Matkailurestonomikoulutus, ammattikorkeakoulutaso, aloitus aikaisintaan vuonna 2015, mahdollisesti innovaatiopilottikohde, lähiopetuspaikkakunta ratkaistaan myöhemmin. Koska tradenomien ja sairaanhoitajien tarve ei kerralla täyty, pyritään edellä kohdissa 1. ja 2. tarkoitettujen koulutusten jälkeen välittömästi jatkamaan myös näiden alojen tutkintokoulutuksia käynnistämällä niiden seuraava kierros osapuilleen vuonna 2014 tai Koulutukset pyritään suunnittelemaan ja järjestämään maakuntakorkeakoulupohjalta: PKAMK katsoo, pystyykö se vastaamaan tarpeisiin, ja ellei itse pysty, etsii keinot yhteystyöverkostonsa kautta. Myös aluekehitystehtävien mielessä on tärkeää, ettei maakunnallisia toimijoita ohiteta. Toteutukset, jotka on luvattu ja mahdollista hoitaa paikallisesti, myös pitää hoitaa niin, eikä niitä saa kesken kaiken siirtää esimerkiksi Joensuuhun. Vastaavasti on etäopetusmuotoisia mahdollisuuksia käytettävä mahdollisimman laajasti hyväksi; yksi ja sama etäopetustilanne voidaan kyllä järjestää samanaikaisesti useammallekin paikkakunnalle. Paikalliset opintopiirit ovat myös toimiva tapa vähentää liikennetarvetta paikkakuntien välillä. 3. Muu kuin tutkintotavoitteinen koulutus Erikoistumisopintojen ja täydennyskoulutusten järjestämisessä käytetään ensisijaisesti olemassaolevia instituutioita tehden yhteistyötä erityisesti PKAMK:n, Aducaten ja Pohjois-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Toiminnassa pyritään paikallisuuteen. Opintopiirityyppiset ratkaisut ovat toimivia, kunhan opintopiireille saadaan vetäjät tai tuutorit sekä näille myös opetuspalkkiot. Jos jokin kokonainen esimerkiksi erikoistumisopintokoulutuskokonaisuus syntyy yhdelle paikkakunnalle, tulee paikallisille korkeakoulukoordinaattoreille antaa tieto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisia 4/5

5 oheisjärjestelyjä varten. Tutkintokoulutuksia täydentäviä ja tukevia opintoja voidaan järjestää esimerkiksi kansalaisopistojen kautta. Tällaisia voivat olla erityisesti esimerkiksi kielikurssit. 4. Kehitys- ja innovaatiotoiminta Viime vuodenvaihteessa päättyneen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan hankkeen ideoiden työstämistä jatkaa PKAMK:ssa Mahdollisuudet maaseudulle -projekti, ja on myös tehty ISAT alueellisen innovaation keskus -hanke-esitys vuosiksi ISAT alueellisen innovaation keskus -hanke-esityksessä ovat mukana PKAMK ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Varkauden, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit. Hanke-esityksessä viitataan siihen, että PKAMK on toteuttanut maakuntakorkeakoulukonseptilla erilaisia seutukuntien työelämän tarpeisiin perustuvia koulutuksia erityisesti kaupungeissa, joista ammattikorkeakoulun toiminnot on siirretty Joensuuhun. Tähän kuvioon sopisi erinomaisesti edellä tässä KKI-suunnitelmassa esitettyjen prosessi-insinööri- ja matkailurestonomikoulutusten valmistelu, koska niissä nimenomaan tarvitaan opetus- ja toteutussuunnitelmien kehittämistä ja opintopolkujen rakentamista uutta luovalla tavalla. Aducate on puolestaan hakenut kertakorvausperustaisia selvityshankkeita, jotka jo pohjustaisivat seuraavaa Euroopan unionin hankekautta. Tällaisiksi selvityskohteiksi sopisivat kysymykset venäjän-, somalin-, arabian- tai muunkielisten sosiaalityöntekijöiden tarpeesta itärajan pinnassa, yleensä sosiaalityöntekijöiden tarpeesta erityisesti Pohjois-Karjalassa sekä sosionomi- ja tradenomikoulutusten jonkinasteisella yhdistämisellä ehkä saavutettavan uudenlaisen koulutuslinjan mahdollisuus esimerkiksi etuuskäsittelytehtäviä ajatellen. Elinkeinotoiminnan edistäminen tapahtuu Ylä-Karjalassa Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in kautta. Lieksassa käytetään PIKES:in rinnalla toimijana myös Lieksan Teollisuuskylä Oy:tä. 5/5